Marcos 13

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Mi'i hawyi Iesui toto meiẽwat Tupana mõtypot yat koro pyi. Mi'i hawyi wẽtup ok ipotmu'e tuwẽ­powat Iesui kape — Wo'o­mu'e hat e eraha'at ro meikowo e ikahu kahato rasig Tupana mõtypot hap yat nu wato kawiat e.
1 Jesu Tafaror Bar bihamiy ana veya, ana bai’ufununayah orot ta eo, “Bai’obaiyenayan kwi’itin! Kabay gewagewasin maiyow naatu bar hiwowowab ana’itin gewasin maiyow.”
2 Mi'i pote Iesui tiwesat — Ta'i iwato kahato nu kawiat ikahu kahato e era'a­kasa ro e. Ma'ato meiũran ti aru yt wẽtup i ra'yn nu wato wo'o­totiat totiat rakat topy­hu'at e. Meiũran ti aru sura­ra'in ti'a­tu­'a­po­rok'e yne nu wato wuat Tupana mõtypot yat yt kat i topy­hu'at meiũpe e Iesui topot­mu'e haria pe.
2 Jesu iya’afut eo, “Iti bar gagamin kwi’i’itin boro men kafa’imo kabay ta ana efanamaim kwana’itinimih, etei boro nihururuw nara’iy nasawar.”
3 Mi'i hawyi tuwat ra'yn Uriweira ypia yity'ok kape ra'yn. Mi'i hawyi te'e­ra­'apyk yity'ok apypeke ra'yn. Itote pyi heremo yne Tupana mõtypot yat nu wato kawiat ko'i. Mi'i hawyi ipotpo­'o­roria Peteru Iuwãu Tiaku Ãtere ta'a­tu­weran hawyi apo'i­'a­tu'e Iesui pe — Urumu'e hat karãmuo aru meiẽwat Tupana mõtypot yat i'atu­'a­po­rok'e i'atu'e.
3 Jesu yen in Olive Oyaw tafan Tafaror Bar batabat rounane imaim mare ma’am basit Peter, James, John naatu Andrew wa’iwa’iramaim hina biyan hitit,
4 I'ewyte aikotã aikotã aru uruta­'a­kasa yian Tupana mõtypot hap yat aporok'e hamo i'atu'e. Mi'i hap uruikuap teran mesup yianmete i'atu'e. Mi'i hawyi ti aru karãpe hut hamuat hap uruikuap ta'yn i'atu'e.
4 hibatiy, “Kuo anowar mar boro biy iti sawar hinamatar? Naatu ina’inanen boro abisa ni’obaiyi ana so’ob veya ina ebiyubin.”
5 Mi'i hawyi Iesui ti'a­tu­wesat — Uiwy­ria'in eiwe'eg wo o katu­pono meiũran tut aru uhet ero'ok haria — Meiũ ra'yn Uito Iesui i'atu'e miit'in ma'at reran haype e.
5 Imaibo Jesu hai tur eowen eo, “Mata toniwa’an men yait ta nan nikubibiruwimih.
6 Uito ti Tupana Mipo­'oro Miit'in Porekuat nuat ra'yn i'atu'e ti aru miit'in me yt pywo pe i te'e­ro­pot­ma'at ne'i ti aru wẽtup mu'ap upi e.
6 Sabuw moumurih na’in boro ayu wabu’umaim hinao, ‘Ayu’uban iti!’ Naatu moumurih maiyow boro hinanawiyih hai ef hinasair.
7 Mi'i hap upi ti aru toĩ wu'uka hap ko'i wuat'i setama puo i'ewyte ehetama puo irania'in etama puo wyti aru yne kaipyi wu'uka hap sehay eweikuap ma'ato o yt gyt'e­wei'e tei'o katu­pono ti aru yt ikahuro hap i te e.
7 Baiyow nidun iti yubinamaim o ef yokamaim kwananonowar men kwanabir, sawar iti na’atube boro hinamatar, baise men kwananot mar yomanin i natit.
8 I'ewyte ti aru wẽtup ywania wẽtup ywania wywo ti aru to'o­'a­tu­'uka atu'uka i'ewyte ti aru wẽtup setama wẽtup setama wywo to'o­'a­tu­'uka atu'uka yne mesuwat yi wato hap ok tã e. Mi'i hap ewy ti aru aikope aikope yi huruk huruk'e. Mi'i hawyi ti aru miit'in topap kahato yt kat i hin i mi'u pote e. Ma'ato meiũran ti aru po'og po'og haty wo rakat tut e.
8 Tafaram ta boro namisir tafaram ta hairi hiniyow, aiwob ta boro aiwob ta hairi hiniyow. Nati’imaim iriyoy tafaram etei boro nab, naatu baimar kakafin boro namatar. Iti sawar hinamamatar i babin taubumih kek ebobotukwar na’atube.
9 Eiwa­nẽtup kahato o katu­pono wyti aru ehum wanĩ­kaptia po pe ra'yn eipe tu'i­saria po pe ra'yn eipe e. Mi'i hawyi ei'ahyk ahyk wyti aru Tupana mõtypot hawe e. Mi'i hawyi ti aru i'atu­po­rekuat po pe i'atue­tu­'isa po pe ra'yn eipe ehum uhetiat enoi i'atuepiat hamo e.
9 Kwa i kwanakaifi gewas mata toniwa’an, kwa boro hinafatumi naatu hinabuwi kwanan baibabatiyi isan, Kou’ay Baremaim boro hinaborabirabi, bonawiyenayah hai ukwarih naatu aiwob nahimaim kwanabat ayu wabu’umaim tur Gewasin hai tur kwana’owen.
10 Mesuwat uhehay wakuap wyti aru wuat'i miit'in me yi wato ok tã tuwe­mo­herep ikahuro hap sese owakai te e.
10 Baise wan tur gewasin tafaram wanawanan sabuw etei isah kwanabinan.
11 Mi'i hawyi karãpe eipyhik ehehay kuap hamo mi'i pote o yt eweiken'ẽ tei'o mi'i hap e'at pe are — Kat som pono aru waku are'e atiwesat pãi an yt ewei'e tei'o eipy'a pe katu­pono ti aru mekewat e'at pe Tupana Pã'ãu ti aru eiwẽ pyi henoi e.
11 Naatu hinafatumi baibabatiy isan kwananan men tur isan kwaniyababan kwanabirumih, tur o ana veya abisa a notamaim etitit i kwanao, anayabin men kwa kwao’omih, baise Anun Kakafiyin.
12 Mi'i hawyi ti aru to'o­kuasa to'o­'auka toyke'et toywyt toinyt toty to'ywot tomẽ­pyt'in nywo yne yne wywo to'ope to'ope to'o­kuasa to'o­'auka wyti aru e.
12 “Oro’orot boro taiyuwih taituwah babah hinao hinamorob, regaregah boro natunatuh babah hinao hinamorob, kek boro hinitafasar hinah tamah babah hinao hinamorob.
13 Katu­pono ti uimohey haria ti eipe mi'i pote ti aru wuat'i i'atu­py­'ahak ehete e. Ma'ato uwe uwe ta'a­tu­sa­ty'i saty'i pytkai yt uiwaure i wuat'i e'at pe mi'i hat ti aru Tupana mieha­kye­ra'at topy­hu'at wuat'i e'at pe e Iesui.
13 Sabuw etei boro hinifa’ifa’i anayabin ayu isou, baise orot yait nabatabatkikin yomaninamaim boro yawas nab.
14 Iwan miat wo'o­mu'e hat uito ti Maku. Mesuwe atiwan uimiwan me Iesui e hap. Eweikuap to kat e som Iesui to'e meiũpe hap. Mio tã e Iesui — Ui'y­wania sa'awy'i Tupana ehay moherep hat ase'i Tanieu tiwan kahato ahaig mipo'oro wuat'i porekuat ran hap etiat. Mi'i pote are'e ehepe karãpe ti aru ewei'a­kasa mekewat miit po'og po'og yt nakuat i rakat ahiag sa'yru — UIto ti Tupana e hat yt teiam me i Tupana mõtypot yat wato pe wuat'i miit'in porekuat no hawyi o eiko­hyeput haty wo ra'yn mekewat miit uhet ere'ok sa'ag nakat pyi yity'ok ko'i kape hawyi eiwemig no yi ka'a ko'i pe mi'i hat pupi ahiag mote are'e e.
14 “Gurugurusen ana sawar itinin birubir kakafin marasika nati’imaim men batabat boro nabatabat kwana’i’itin ana veya, sabuw iyab Judea tema’am boro hinabihir hin oyawamaim hinatit, o yait kubiyab iti tur anayabin i naso’ob.
15 Eihyha wo ro eweinõ'ẽ. Yt ewei'aipok tei'o i ra'yn o ei'yat kape eheka­re'en sat hamo e.
15 Orot yait ana bar afe’en ema’am men narubir o nare ana bar wanawanan narun ana sawar nabow.
16 Eipotpap turanuat put'ok'e pote o eiko­hyeput tawa Ieru­sarẽi myi o yity'ok kape yn na'yn. Yt ewei'aipok i ra'yn o ehesokpe pag hamo ei'yat kape e.
16 Orot yait ma masaw ebob men namatabir bar ana faifuw nabaimih,
17 Mekewat e'at wyti aru yt naku i kahato mĩ u haria ete hupi'a rakaria ete e.
17 Nati ana veya’amaim baibin iyab yah auman naatu kek tibitotomanen boro yababan gagamin maiyow hinab!
18 Ewehẽtup to Tupana pe — Yt etipo­'oro tei'o mekewat ho'opot hap e'at sese i'aman mot pe ewei'e ro e.
18 Kwanayoyoban saise iti sawar men yakukur ana veya namatar.
19 Mekewat e'at ti aru po'og satek hap e'at wuat'i e'at kai Tupana piat yi nug hawyi te mesup te ahe'at kape yt irania'in e'at piat ewy i ra'yn po'og na'yn yt naku i e.
19 Anayabin iti bai’akir kakafin boun emamatar i aneika God tafaram bimatar iti na’atube men matar naatu boro men namatar maiye.
20 Ta'i miit'in topap topap kahato mekewat e'at pe e. Mi'i tupono ti aru Tupana titek ta'yn mi'i hap e'at — Yt atiky­'esat po'og ho'opot hap e aru tomi­'ai­roria etiano e. Yt pote miit'in topap yne mesuwat yi totiaria e.
20 Baise Regah nati veya men tayayakabum na’at, sabuw boro men yawas hitab, baise i ana sabuw rurubiniyih isah iti veya yakabum.
21 Mi'i hawyi ti aru miit'in te'e­ro'e ehepe — Ta'i miit'in Porekuat Aipo­typot Tupana Mipo­'oro wyti put'ok'e ra'yn i'atu'e ti aru. To'iro ewei'a­kasa pyno i'atu'e ti aru ehepe. Ma'ato ti aru yt eweimohey tei'o — Eheso ewei'e ro i'atuepe e.
21 Naatu nati ana veya orot yait isa nao, ‘Kwanuw Keriso enan kwa’itin’, o iban ‘Iti ema’am!’ Men kwanitumitum.
22 Katu­pono ti aru i'atu kahato — Uito Tupana Mipo­'oro Eipo­rekuat nuat e haria ewywuat sa'ag ko'i te'e­ru­we­mo­herep mesuwat yi totiat kape e. Tupana ehay henoi sa'ag haria ne'i yt pywo pe i ma'ato te'e­ru­we­mõ­typot hanuaria e. Mi'iria ti aru aikotã aikotã imoherep ta'a­tue­saika hap iwato rakat i'atu­minug ko'i ti aru yt miit minug kuap i ewy ta'a­tunug Tupana mi'ai­roria sese ma'at reran haype e.
22 Anayabin Keriso na’atube naatu dinab orot na’atube boro hinatit ina’inan ta ta, naatu baifofofor fairih hinasinaf sabuw hinabonawiyih hai ef hinasair, naatu hai ef nama’am na’at God ana roubinen sabuw auman boro hai ef hinawasa’ir.
23 Ta'i yianmete ra'yn ni ahenoi ehepe yne mi'i ho'opot hap e'at aikotã aru hap etiat e. Mi'i tupono eimitum o ra'yn eweikup­te'en e.
23 Sawar iti etei isah ao kwanonowarabo namatar, imih kwanakaifi gewas!
24 Mi'i hawyi mekewat ho'opot hap e'at tokosap hawyi ti aru yt hẽtyhot i sese i ra'yn at i'ewyte waty i'ypyryp ra'yn e.
24 Baise nati bai’akir hinamamatar ana veya,
25 I'ewyte ti aru waikiru ko'i ta'atueiam myi hewo hewo hawyi ti aru huruk huruk'e atipy e.
25 daman auyomane boro hinihururuw hinare,
26 Mi'i hawyi ti aru ariot i ra'yn Uito Eheyke'et Wuat'i Miit'in Yke'et Sese wo. Uhesaika kahato hawe ariot mesuwat yi kape uimõ­typot kahato hawe ariot aru e. Te'e­ra­'a­kasa kahato hamuat uhut hap ywyhig me wuat'i miit'in e.
26 “Nati ana veya’amaim Orot Natun boro kasakasaw wanawananamaim nanan kwana’itin ana fair bonamanamarin auman.
27 Mi'i hawyi ti aru atipo­'oro Tupana potpo­'o­roria atipy piaria yne mesu­wa­rotiat uimi­'ai­roria uimohey haria atunug uhowawiat hamo mesuwat yi sasat kaipyi ta'a­tu­'a­tunug uhowawi e. At min'e hap kaipyi at wẽtem hap kaipyi at posak hap kaipyi yne kaipyi ta'a­tu­'a­tunug aru uhemiit'in sese e Iesui i'atuepe.
27 I boro ana tounamatar niyafarih hinatit tafaram tutufin wanawanan ana huhun etei kwafe’en imaim hinarun hinatit God ana roubiniyen sabuw hinabow hinan yomanin hinatit.
28 Mi'i hawyi Iesui to'e i temiit'in me — Pyno mesup ahenoi teran wẽtup sehay iã'ãkap ehepe e — Wiku yp i'yhop kyt ra'yn hawyi eweikuap ta'yn meremo i'aman mot ut hamuat e.
28 “Ai fofou rourinamaim ebi’obaiyi kwana’itin, ai famefamenamaim rourin narusasar kwana’i’itin kwa boro kwanao ai abeb ana veya tit,
29 I'ewyte ti aru karãpe ta'a­tunug mesuwat uimienoi ewywuat mi'i hawyi ti aru eweikuap ta'yn meremo Uito Eheyke'et ut hamuat hap e.
29 ef i nati ta’imon sawar iti hinamatar kwana’i’itin, kwa i kwanaso’ob veya i nakabom, iyubin etawan awan ebatabat.
30 Pywo pe ti ta'a­tunug ni aru yne mesuwat uimienoi ewy mi'i hawyi ti aru mesu­wa­ro­tiaria uimohey haria ahaipe­piaria wo ra'yn tukup­te'en yne aheĩne'en hawe e.
30 Anababatun a tur ao’owen, sabuw iti tema’am boro hinama’am sawar namatar hina’itinibo hinamorob.
31 Ta'i at waikiru yi ti aru ikahuro yne ma'ato uimienoi ko'i yne yt sake i ikahuro e Iesui.
31 Mar tafaram boro nasawar, baise ayu au tur boro men nasawar.”
32 Yt uwe i mesu­wa­ro­tiaria ikuap karãmuo mekewat uhut hap e'at put'ok'e hap e. Yt atipy piaria i wyti ikuap yt Ha'yru i wyti ikuap. Ma'ato Ui'ywot atipy piat yn wyti ikuap e.
32 “Men yait ta veya o fur so’obamih, tounamatar no maramaim na’atube i Natun, baise Tamah akisinamo so’ob.
33 Mi'i tupono eiwa­tetup we o eweikup­te'en katu­pono yt uwe i ikuap karãpe mekewat e'at put'ok'e hap e Iesui temiit'in me.
33 Mata toniwa’an kwanabat yewayew, anayabin veya men kwaso’ob mar biy boro namatar.
34 Mi'i hap ewy uhut hap e'at piat e. Mi'i uhehay iã'ãkap ewy — Wẽtup e'at pe so wẽtup ok netap ka'iwat koro toto tewyry hamo e. Mi'i hawyi temiit'in sem toi'a­tu­kaykay tohenoi aikotã i'atu­potpap nuat ko'i mesuwiat tosaipe kawianuat turanuat hap ko'i henoi i'atuepiat hamo e. Mi'i hawyi to'e oken'ypy wato apykok hat pe — Ewatetup we o ereĩne'en karãmuo ui'aipok hap kape e. Put'ok­'are hawyi woro­kaykay hawyi waku ero'o­ken­hyp'ok uhowawi e.
34 Ana itinin i nanawan orot na’atube, orot bainanawanamih ana’akir wairafih boro ta’ita’imon bowabow nitih. Naatu orot etawan kaifin isan ya’iyai boro nau, matan toniwa’an etawan nakaif nama.
35 Mi'i hawyi toto netap ka'iwat e. I'ewyte Uimohey haria eiwa­tetup we o eweikup­te'en katu­pono yt eweikuap hin i karãmuo Uito Ei'yat Ka'iwat put'ok'e aru hap sio hunete sio wãtym hake turan sio waipaka ehay turan yt uwe ikuap i kat e'at kat ewãtym ara'aipok i hap e.
35 Imih mata toniwa’an, anayabin kwa men kwaso’ob orot bar matuwan i boro biy namatabir, rabirab nan, o fai inusabobor, kwasiy hinao ana veya, o yasi’uw,
36 Yt naku i eiket at Tupana motpap nug hap kai aru put'ok­'are i mi'i hap e'at pe e. Ta'i yt naku i eiwe­mõti hap put'ok'e Eika­'iwat ut turan e.
36 naniyan meyemeye natitit na’at men kwana’inu’in natitamih.
37 Meremo ti tut hamuat mi'i pote kat are'e ti ehepe are'e yne uhemiit'in me wuat'i uimohey aru haria pe ewatetup we o e Iesui ahepe mekewat mikoi Uriweira ypia e'yity'ok tote.
37 Abisa au’uwi, i sabuw etei isah ao’o, ‘Mata toniwa’an!’”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 13, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.