Lucas 4
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Toset'ok hap kahu hawyi Iesui toto tuweran na'yn miit'in kaipyi mekewat Iũtãu hy pyi. Tupana Pã'ãu yn na'yn Iesui piit pe. Ta'i yne Tupana Pã'ãu topyhu'at kahato ipiit pe. Mi'i pote tutunug Tupana miky'esat ko'i torania i'e hap ewy yn tutunug. Mi'i hawyi mu'ap upi Tupana Pã'ãu to'e tope — Uha'yru e atiky'esat ereto yahig wato kape aikope yt uwe i miit'in toĩne'en hap kape e. Mi'i hawyi Iesui toto Tupana Pã'ãu miky'esat ewy. Mi'i hawyi ahiag akag sese toto Iesui ma'at hamo. Toiky'esat Iesui temiit no. Toiky'esat Iesui tomiky'esat nug hanuat.
1 Jesu biyan tutufin etei God Anun Kakafiyin karatan Jordan harewane matabir yen naatu Anun Kakafiyin i’unawiy in Judea arar yan tit.
2 Ta'i 40 e'at 40 ewãtym Iesui toĩne'en mekewat yahig wato tote. Yt kat i mi'u tutu'u. Itote yt tenuk i 40 e'at 40 wãtym. Mi'i hawyi hesy'at sakpo'e tuete itote. Mi'i hawyi yt hesaika i yt kat i mi'u tutu'u hawyi sese yt hesaika i.
2 Nati’imaim veya etei 40 bay en ma’am ufunamaim bayumih morob. Naatu nati ana maramaim Demon Mowan na routobon itin,
3 Hesy'at kahato sese itote. Mi'i turan ahiag akag toto Iesui iã'ãg hamo. Toiky'esat Iesui tunug hã'ãg hap. Toiky'esat Iesui tomiky'esat nug hat. Mi'i hawyi toto Iesui kape hawyi to'e tope — Pywuat Tupana Sa'yru En mote etomoherep to uhepe esaika hap wuat'i nug kuap hap e. Etunug no emi'u wo man mesuwat nu kawiat Mehĩ e.
3 eo, “O i God Natun na’at, kabay iti ku’uwih tebotabir rafiy tematar ku’aa.”
4 Ma'ato Iesui tiwesat — Yt atunug i rat e'e hap ewy ahiag e katupono sa'awy'i sese mio tã e Tupana Musei miwan Teuterumumiu 8.3 pe — Yt naku i mi'u mesuwarotiat yn eweikat at ka'ap eipiit mo'ok hamo e. Yt naku i mi'u kape yn eiwewanẽtup e. Mi'u kape yn eiwewanẽtup wote yt karãpe i eweikat eheĩne'en hap sese wuat'i e'at piat e Tupana Musei miwan me Teuterunumiu 8.3 pe e Iesui ahiag me.
4 Baise Jesu iya’afut eo, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘Orot men bayumaim akisin niyawasimih.’”
5 Mi'i hawyi ahiag tioto Iesui yity'ok ywaiti kahato rakat kape hawyi itote pyi meremo toimoherep Iesui kape morekuaria etama mesuwat yi totiaria torania wuat'i etama i'atuekat ikahu rakat toimoherep yne Iesui kape tomu'etu hap ewy. Mi'i hawyi mi'i tote to'e Iesui pe.
5 Naatu Demon Mowan Jesu i’unawiy maiye hiyen hin koun yan bat, imatanubamo tafaram tutufin etei itin.
6 — Eraha'at ro mesuwarotiat ikahu kahato rakat ko'i kape Mehĩ katupono mesuwat yi totiat atum yne teran epe uhemiit no ereĩne'en mote e. Ta'i yne miit atum teran epe mesuwat ewa'akasa hap ko'i katupono uiat yne mesuwat yi tote torania e. Atum kuap yne mesuwarotiat ekat wo epe uimiky'esat ewywuat etunug yne hawyi e. Uimõtypot hap etunug hawyi mesuwat ko'i iwato hap ok tã atum yne torania epe e. Mi'i hawyi wuat'i Miit'in Porekuat no ereĩne'en mesuwat yi wato ok tã e. Mi'i hawyi wuat'i ywania tukupte'en ewano i'ewyte emõtypot haria mi'iria te'eropyhu'at e ahiag Iesui pe.
6 Naatu Demon Mowan eo, “Ayu boro fair etei o anit naatu tafaram ana aiwob auman boro anit. Anayabin etei’imak ayu hitu, ayu orot yait arurubin boro i anitin nab.
7 To'iro uhupi e. Ta'i uiat ko'i tukupte'en meimuẽwaria yi totiat yne e. Mi'i pote uimõtypot En hawyi erepỹ'ãtutuk uhowawi mi'i pote aru atum yne ra'yn mesuwat yi totiaria epe Uhyt e ahiag Iesui pe.
7 Imih O ayu inakwakwafiru na’at, iti sawar etei boro o nowamih anit.”
8 Ma'ato Iesui tiwesat — Yt rat ahiag yt naku i arepỹ'ãtutuk ewawi katupono yt naku i woronug uhetupana wo ne'i katupono mio tã e Tupana Musei miwan me — Waku uhowawi yn eiwepỹ'ãtutuk e hawyi waku Uito yn eTupana wo areĩne'en e. Yt uwe i toĩne'en mi'i rẽ e Tupana nimopywiat Teuterunumiu 6.13 miwan me. Yt naku i pãi are'e — en tupana wo ahiag katupono Tupana yn Tupana wo topyhu'at uimimõtypot nuat Tupana yn aheropat hat e miwan me e Iesui ahiag me.
8 Jesu iya’afut eo, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘A Regah a God akisinamo inakwafir isan inabow.’”
9 Mi'i hawyi ahiag tioto Iesui Ierusarẽi kape yity'ok totiat Tupana mõtypot yat koro ywaiti rakat tote toipag Iesui. Itote Tupana mõtypot yat piaria sem tukupte'en mekewat okipy wato tote. Mi'i hawyi ahiag to'e Iesui pe — Pywo Tupana Sa'yru En mote e'oghyt'at ro meiũpepyi wuat'i miit'in ehamo hawyi waku erepopy hawyi wuat'i miit'in tikuap En Tupana Sa'yru sese hap e.
9 Naatu iban maiye Demon Mowan Jesu bai nawiy hin Jerusalem hitit, hiyen hin Tafaror Bar tafantoro’ot bat naatu iu, “O God Natun na’at, kukununuw kura’iy.
10 Waku e'oghyt'at meiũpepyi yi kape i'atuehamo katupono sa'awy'i Tupana to'e morekuat Tawi wepy 91.11 pe — Uhemiit ta'at pote yt iku'uro i katupono meremo atipo'oro wẽtup ok atipy kaipyi ta'at rakat okhyt'at hamo hawyi yt iku'uro hin i e ti ahepe nimo te miwan me Mehĩ e ahiag Iesui pe.
10 Anayabin Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘God boro ana tounamatar na’uwih hinatafafari,
11 Mi'i hawyi — Pyno ehã'ãg no katupono atipy kaipywiaria meremo epytyk hawyi yt era'at i hamo e. Pyno erepopy ro mesuwepyi wuat'i miit'in ehamo yi kape hawyi meremo ta'atukuap esaika hap e. Mi'i ehã'ãg hawyi yt erepik hin i yi tote e miwan me e ahiag Iesui pe.
11 umah yanamaim inare hinabuwi, boro men kabay a narab natakakirimih.’”
12 Ma'ato Iesui tiwesat — Motoro ahiag pya kahato uikai yt atiky'esat hin i e'e hap ewy atunug yt naku i ahã'ãg Tupana sio uiku'uro sio yt hap ete katupono mio tã e i'ewyte Tupana miwan me — Yt naku i eiwekaipyi ewei'e — Yt uiwe'eg i pytkai uiminug sa'ag ete eweipehik uipowyro aru Tupana ei'e hap e. Yt naku i — Uipowyro aru ipoity'i pytkai ewei'e uhepe e Tupana miwan me e. Yt naku i uhã'ãg e Tupana sio eku'uro sio yt hap ete e Tupana ahepe nimo te Musei miwan Teuterunumiu 6.16 pe e Iesui ahiag me.
12 Baise Jesu iya’afut iu, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘A Regah a God men routobon initinimih.’”
13 Mi'i hawyi ahiag ipohep ta'yn Iesui iã'ãg kahato hap ete pyi. Yt toima'at kuap i yt nakuap i nug hap ete ma'ato toto porap'i hap ewy ne'i katupono tut i tut i tereto karania wo Iesui iã'ãg iã'ãg hamo ma'ato Iesui po'og hesaika ahiag kai.
13 Demon Mowan routobon ta ta Jesu bitin ufunamaim itumar tabaratait tit mar kafai ufunamaim bat.
14 Mi'i hawyi Iesui ta'aipok i ra'yn tomotag hap kape yi Karireia kape. Tupana Pã'ãu piat tomoesaika topyt'atnug na'yn hap wywo ta'aipok. Mi'i hawyi waku kahato toimoherep itote wuat'i miit'in mikuap kahato wo Iesui tuwemotag hap itote hawyi ta'atuhenoi kahato to'ope to'ope — Iesui minug ko'i waku kahato yt uwe i minug ko'i ewy i'atu'e.
14 Imaibo Jesu God Anun Kakafiyin ana fair bai auman matabir na Galilee tit. Ana tur ra’at tasasar tit tafaram nati sisibinamaim hima’am etei’imak hinowar.
15 Mi'i hawyi tewyry hap upi yne Tupana mõtypot yat ko'i pe teke miit'in atumu'e hamo. Toi'atumu'e hawyi waku kahato i'atu'e imienoi ko'i pe.
15 Kou’ay Bar wanawanan run bi’obaibiyih sabuw etei’imak tur hinonowar, hifai hibora’ara’ah.
16 Mi'i hawyi Tupana mõtypot hap e'at pe Iesui teke Tupana mõtypot hawe teko ewy Tupana mõtypot hamo. Mi'i hawyi Iesui ipoĩ'ãm na'yn miit'in py'asetpe Tupana ehay moherep miwan miat hamo teko sa'awy'iwuat ewy tomotag eko ewywuat.
16 Jesu remor na Nazareth tit, bar merar i ma rara’atamaim, Baiyarir ana veya matanfufur isisinaf na’atube, in Kou’ay Bar run, Buk ta baiyab isan misir.
17 Mi'i hawyi ta'atuium na'yn sa'awy'itewuat Isaia miwan tope imimowẽpap hamo katupono sa'awy'i tetawa Nasare pe toimowẽpap Tupana ehay i'atuepe aikotã sa'awy'i kurum iwasu Iesui turan tomotag hap turan toimoherep Tupana ehay miwan miat hap ewy. Mi'i hawyi totat Tupana ehay miwan miat hawyi toikat ra'yn miwan me aikowuat tomiky'esat ewywuat. Mi'i hawyi toipuẽti ra'yn sehay tuwetiat hawyi toimowẽpap tomipuẽti Tupana ehay tomoherep hat Isaia e hap miwan miat hap ewy.
17 Naatu dinab orot Isaiah ana buk hibai Jesu hitin, bai rusasar tur iti na’atube hikirum inu’in ana efanamaim tit.
18 — Uiwyria'in e mesuwe mio tã e miwan me — Tupana Pã'ãu Wakuat toĩne'en kahato uhepe e. Ta'i Tupana ui'airo ra'yn tehay wakuat moherep hamo e. Ta'i Tupana ui'airo satek takaria ehakyera'at hamo yt hekat i rakaria mu'e yt kat sa'up i hamuat e. Yt kat etiat kuap i haria mowe'eg hamo ui'airo Tupana e. Mesup ta'yn Tupana uipo'oro wanĩkaptia mipyhik piat ko'i porenõtem ta'atupyhik hap kaipywiat hamo e. I'ewyte ti yt iha pytig i rakaria mohapytig hamo uipo'oro e. Ta'i Tupana uipo'oro ra'yn miit'in yt uwe miky'e i ko'i ky'e sese hamo e. Ta'i Tupana mio tã e uhepe — Atiky'esat eti'atuporenõtem miit'in yne i'atuwanĩkaptia po pywiat hamo e mesuwe miwan me e.
18 “Regah Anun Kakafiyin i ayu wanawana’umaim ema’am,
19 Tupana emiit'in ehakyera'at hap e'at enoi hamuat uipo'oro e. Ta'i Tupana ihay mesuwe Isaia miwan me yianmete uhetiat e Iesui itotiaria Tupana mõtypot yat piaria pe.
19 Naatu anakurereb sabuw hinanowar
20 Mio tã e Iesui timowẽpap kahu hawyi tutum i ra'yn mekewat Isaia miwan Tupana mõtypot yat piat eropat hat pe. Mi'i hawyi Iesui ta'apyk ta'yn hawyi itote i'atumu'e hamo. Mi'i hawyi itotiaria te'eraha'at kahato howawi kat e aru ihay e hap kuap hamo.
20 Jesu buk itakum orot kaifenayan itin i mara’iy. Sabuw Kou’ay Bar wanawanan hima’am etei’imak matah hito’ab Jesu hi’itin kikin.
21 Mi'i hawyi Iesui henoi i'atuepe — Mesuwat e'at mesuwat miwan uimimowẽpap sa'awy'iwuat Isaia mienoi yianme uhetiat toha'awynug na'yn ehehamo ra'yn topyhu'at ra'yn e Iesui tomotag haria pe.
21 Baise Jesu misir busuruf sabuw hai tur eowen eo, “Tur iti aiyab kwananowar i boun na iturobe.”
22 Mi'i hawyi itotiaria — Waku kahato ihay i'atu'e. Ihay se kahato hap watikuap i'atu'e. Ma'ato kat pote iwe'eg kahato ra'yn i'atu'e. Uwe som imu'e iwe'eg hap ete katupono watikuap kahato Iesui ywot sese Iuse i'atu'e.
22 Sabuw etei’imak nati’imaim hima Jesu eo hinonowar hio, “Turobe iti orot ana tur i gewasin.” Naatu tur mumunin bitan eo hinonowar isan hifofofor, naatu taiyuwih hibatiyih hio, “Iti orot i Joseph natun?”
23 Ta'i i'ywot Iuse pan'ipan'i'e hat i'atu'e. Pyno uwe imu'e iwe'eg hamo i'atu'e. Mi'i hawyi Iesui to'e tomotag haria pe — Ta'i eweikuap teran uwe piat uimu'e hap e. Ta'i ewehenoi teran sehay pot'i kaipyi mekewat sehay mikyry'i hap kaipyi — Paini i'ahu rakat eremoehãite ro uruehamo aikotã irania'in eti'atumoehãite hap ewy ewei'e teran uhepe uimoweuka'i hamo. — Eti'atumoehãite kahato miit'in tawa Kawana'ũ piaria i'atu'e pyno waku mesuwe emotag hawe tawa Nasare pe i'ewyte eti'atumoehãite urutoria ewei'e teran uhepe yt kat i uimohey hap eikai pytkai e Iesui.
23 Naatu Jesu iuwih eo, “Binan tur gewasin matan fufur sabuw teo’omaim boro kwana’uwu kwanao, ‘Adanafur ana orot, taiyuw kwiyawasi.’ Naatu iban boro kwana’uwu maiye, ‘Capernaum ma bow bigan tanonowar na’atube, iti ana bar ana meraramaim nabow tana’itin.’”
24 Mi'i hawyi — Etimoherep uruepe esaika hap wuat'i nug hamuat hawyi uruimohei En kurum ewei'e pote woroho'owesat — Yt uimõtypot hin i yt uimohey hin i eipe mesuwe uimotag hap etawa pe are'e. Pywo ti rat Tupana ehay moherep hat Uito pytkai uimotag hap totiaria yt uimohey hin i e. Aikotã to'e miwan me — Uimotag haria yt uimohey hin i e ma'ato irania'in kape atipo'oro uhehay moherep hat pote ta'atumohey kahato ma'ato imotag hap tote yt hin i e hap ewy kahato eiperia mesup eweipyhu'at e. Ma'ato atipo'oro ui'e hap moherep hat wẽtup ywania kape pote itotiaria i'atuewaure ka'a kahato e. Ma'ato ta'aipok ta'yn tuwemotag hap kape hap totiaria yt uwe i iky'esat e. Ma'ato irania'in tawa ko'i kape — Ereke Mehĩ i'atu'e — Ereke Mimi i'atu'e e Tupana miwan me e Iesui tehay pun haria pe. Mi'i hap ewy kahato mesuwe e Iesui tomotag haria pe. Yt uwe i mesuwe uimohey haria e Iesui tawa Nasare piaria pe.
24 Jesu iban maiye iuwih eo, “Anababatun a tur ao’owen, dinab orot ana bar ana meraramaim boro men ana merar hinay hinabaimih.
25 Pyno ahenoi teran po'og uimohey hap pun hap ete e Iesui. Nimo sese te i'atu kahato hiwu ko'i tukupte'en ai'ywania Isareu ywania tukupte'en mesuwe sa'awy'i ahe'yi tote e. Mi'i hawyi Tupana tipo'oro temiit Eria e hap i'atuewawi e. Mi'i hawyi Eria to'e i'atuepe — Mio tã e Tupana ehepe — Yt kat i hin i i'aman aru eimikoi ete hawyi yt kat i aru eimi'u e. Topap yne eimikoi yt kat i i'aman hawyi e. Mye'ym anu kape ti yt kat i i'aman e Tupana aha'ase'i'in me sa'awy'i Tupana mipo'oro Eria wẽ pyi ma'ato yt ta'atumohey hin i. Ma'ato to'e hap ewy put'ok'e. Mi'i hawyi 6 ewaty yt kat i i'aman mote i'atumikoi ko'i topap yne hawyi i'atusy'at kahato mesuwat yi wato hap ok tã.
25 Naatu tur anababatun a tur ana’owen, Elijah ma’am ana veya’amaim kwafukwafur maumurih na’in Israel wanawanan hima’am afow matar. Nati ana veya’amaim kwamur etei tounu naatu sumar six na’atube toun men yar, baimar kakafin na, nati tafaram wanawananamaim bar merar etei’imak bay i’en.
26 Mi'i hawyi Tupana tipo'oro i tehay moherep hat Eria wẽtup ywania kape mekewat yi Sareta ywania etawa kape. Mi'i hawyi put'ok'e itote tawa hit Sitãu note uru'ywania ewanĩkaptia etawa tote e. Mi'i hawyi itote hiwu wẽtup ywania yat pe toĩne'en porap Eria. Mekewat hiwu Tupana tipoityro kahato e. Ma'ato Eria motag haria aha'ase'i'in yt timohey i Eria pote Tupana yt tipo'oro hin i temiit Eria aha'ase'i'in hiwu ko'i kape e.
26 Nati ana veya’amaim God men Elijah iyafar Israel wanawanan kwafur babin ta ibaisimih, baise Sidon wanawanan Zarepat bar meraramaim kwafur babin ta’imon ma’am isan God iyafar in tit baibais itin.
27 I'ewyte sa'awy'iwuat Tupana ehay moherep hat Eriseu toĩne'en Tupana e hap moherep hat pywo sese hat mesuwe ahetawa pe e. Mi'i e'at pe tukupte'en kahato itotiaria hepihi pihi rakaria heĩne'en turan ma'ato mi'iria Tupana mipo'oro Eriseu yt ti'atumoehãite kuap i kat pote yt ta'atumohey i pote e. Mi'i hap e'at pe wẽtup surara akag put'ok'e pya pyi Eriseu kape. Wẽtup ywania kaipyi tut. Wẽtup yi kaipyi tut mekewat hepihi pihi rakat Namã e hap het rakat e. Mekewat yi Siria kaipyi e. Mi'i hawyi toikat Tupana ehay moherep hat Eriseu tomoehãite hamuat hap ky'ewi. Mi'i ti Eriseu timoehãite meremo ra'yn Tupana esaika wo tomohey hap upi e. Yt ai'ywania hin pytkai i toimoehãite e. Ma'ato ai'ywania itote i'ahu rakaria ahyt tukupte'en hepihi pihi rakaria e. Ma'ato mi'iria yt toi'atumoehãite hin i katupono yt uwe i ahetama piaria imohey pote e Iesui tuwemotag hap totiaria pe yt tomohey i haria pe. Mi'i hap ewy te Uito areĩne'en mesup eipy'asetpe e. Irania'in ywania po'og uimohey eikai e Iesui tomotag hanuaria pe mekewat tawa Nasare piaria pe.
27 Naatu dinab orot Elisha ma’am ana veya Israel sabuw moumurih maiyow kokom ani’anih hima’ama men yait ta na Elisha iyawasimih, baise tafaram Syria orot wabin Naaman akisinamo na Elisha iyawas.”
28 Mi'i hawyi Iesui ehay kuap kuap haria Tupana mõtypot yat piaria i'atupy'ahak kahato ra'yn Iesui ete — Irania'in ywania po'og eikai Tupana mohey hap ete e Iesui hawyi.
28 Sabuw Kou’ay Bar wanawanan hima iti tur hinonowar ana veya, yah wanawanan so’aso’ar yen higagamat,
29 Mi'i hawyi — To'iro wati'auka Iesui i'atu'e. To'iro watipun Iesui yity'ok pyi yihot pe i'auka hamo i'atu'e. Mi'i hawyi ta'atuhã'ãg i'auka hamo.
29 himisir Jesu hibai hitain ufun hitit, bar merar hitumar, hiyen fan tafan hibat hitarouw fan tare’emih hiwa’an, anayabin bar merar i fan tafan hiwowab hima’am.
30 Ma'ato put'okta'atu'e yity'ok tote Iesui auka hamo i'okpun hamo ra'yn turan Iesui tuwemorem i'atueowa kape hawyi yt heremo hin i topyhu'at. Mi'i hawyi — Aikope toto Iesui i'atu'e. Yt watikuap i ra'yn aikowo toto hap i'atu'e katupono i'atupy'asetpuo tokosap.
30 Baise Jesu sabuw rau’ay gagamin hibatabat umah aren sorabon hai foun remor tit in.
31 Mi'i hawyi Iesui toto wẽtup tawa kape ra'yn tawa Nasare tuwemotag hap totepyi. Mi'i hawyi Iesui ta'aipok ta'yn yi Karireia popyke tawa hit Kawana'ũ kape. Itote Tupana mõtypot hap e'at turan teke Tupana mõtypot yat pe itotiaria mu'e hamo.
31 Jesu na Galilee wanawananamaim bar merar ta wabin Capernaum imaim tit, Baiyarir ana veya run sabuw i’obaibiyih hima hinonowar.
32 Itotiat Tupana yat piaria te'eruwanẽtup kahato aikotã aikotã Iesui mienoi ko'i kape. — Iesui yt irania'in aimu'e haria ewy hin i i'atu'e katupono Morekuat Koro ewy aimu'e i'atu'e.
32 Sabuw etei’imak hifofofor men kafaita. Anayabin ana tur eo i tur anababatun naatu fairin.
33 Mi'i turan toĩne'en Tupana yat pe wẽtup ok miit ahiag ipiit piat rakat. Mi'i hawyi ahiagnia ta'atuehay pirik wo te'ero'e Iesui pe mekewat miit wẽ pyi.
33 Nati Kou’ay Baremaim orot ta wagabur iwan demon kakafin anababatun auman na run ma’am, fanan aumetawat na’in iwow eo,
34 — Kat hamo som eriot uruewawi Iesui i'atu'e. Kan etiky'esat urukaipyi i'atu'e. Ta'i uruikuap ta'yn uru'auka hamo eriot i'atu'e. Pywo ti rat uruikuap En. En ni Iesui tawa Nasare kaipywiat sut hat wakuat i'atu'e. En ni Tupana Mipo'oro ahiag akit hamuat i'atu'e haty wo.
34 “Hei! Aki isai abisa inasinafumih kunan? Aki gurusi’imih? Jesu Nazareth mowan. Ayu aso’ob. O i yait, O i God ana tur abarayan Orot Kakafiyin.”
35 Mi'i hawyi Iesui wãi'e ahiagnia pe — Eipo'inik to ahiag e. Erẽtem no meiẽwat miit piit pyi ahiag e. Mi'i hawyi ahiag tipun temiit i'atupy'asetpe tuwẽtem ipiit hawe. Mi'i hawyi sa'awy'iwuat miit ahiag ipiit piat rakat waku ra'yn ahiag ipun pytkai yt kat i haty ipiit ete.
35 Jesu wagabur mowan kwarartatab eo, “Yate inbainub orot biyanamaim kutit!” Wagabur mowan sabuw nahimaim orot itaiy re tabaratait tit, men isan abisa ta sinafumih.
36 Mi'i hawyi Iesui minug wakuat kape te'erewanẽtup kahato hawyi te'ero'e to'ope — Aikotã som toi'atusopo kuap ahiagnia i'atu'e. Po'og ahiag kai Mi'i Miit hesaika i'atu'e. Yt aimu'e haria ewy hin i tutunug kuap. Toipo'oro pote ahiag tuwẽtem meremo ihay pyi. Pywo pe ti po'og paini kai Iesui i'atu'e. Ta'i Tupana Mipo'oro Aiporekuat nuat hesaika hap ewywuat nug hat toi'atuporenõtem ahiagnia meiũwat miit piit pyi i'atu'e. Tehay wo yn toi'atusopo kuap ahiagnia i'atu'e wanẽtup haria.
36 Baise Sabuw etei’imak hai baifofofor ra’at, taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot ana tur i fair kwanekwan. Ana onowaten naatu ana fair auman iti tur eo demon kakafih biyunih i hitit!”
37 Mi'i hap ewy tutunug mote wuat'i puaria ikuap yne Iesui minug wakuap ko'i ahiag sopo tehay wuat hap.
37 Naatu Jesu abisa sisinaf isan ana tur tasasar tit tafaram nati hima’am wanawanan etei hinowar.
38 Mi'i hawyi Iesui tuwẽtem Tupana yat pyi hawyi toto ra'yn topotmu'e Nu Simãu Peteru yat kape. Mi'i tote Peteru sakitu i'ahu rakat toĩne'en. Ipiit hakup kahato. Mi'i hawyi ta'atuhẽtup ta'yn Iesui pe — Etimoehãite o meiũwat uruwy Peteru sakitu i'ahu rakat Mehĩ i'atu'e Iesui pe.
38 Jesu misir Kou’ay Bar itumar tit na Simon ana bar tit, Simon rawan babin sawow biyan fora’ab anababatun inu’in, sabuw Jesu hifefeyan baiyawasinamih hio.
39 Mi'i hawyi Iesui toto ra'yn Simãu sakitu ewawi. Mi'i hawyi wãi'e i'ahu hawe hawyi tokosap meremo ipiit sakup hap. Mi'i hawyi waku ra'yn. Tehãite meremo hawyi iãpe'ok'am getap wiat topotpap hamo õ'ẽ haria eropat hamo.
39 Basit Jesu na babin inu’in sisibin tit bat sawow i’ari’ar naatu sawow babin biyanane tit, babin yawas misir bay bow eafusar itab hi’aa.
40 Mi'i hawyi at min'e hawyi ta'atuerut kahato ta'atuwyria'in i'ahu rakaria Iesui ewawi. Mi'i hawyi Iesui tuweponug i'ahu rakaria ete hawyi toi'atumoehãite yne. Tuweponug hawyi waku yne ra'yn.
40 Veya re’er ufunamaim, sabuw sawow yumatah ta ta hibow hi’inu’in, turahinah hibuwih hina Jesu biyan hitit, sabuw ta’ita’imon butubutubunih etei’imak hiyawas.
41 I'ewyte Iesui ti'atupo'oro yne ahiagnia miit'in piit pyi. Tuwenõ'ẽ turan i'atuehay pirik kahato — Ta'i En ni Tupana Sa'yru Iesui i'atu'e. Ma'ato Iesui wãi'e i'atuepe. Yt toiky'esat i tomoherep hap katupono ahiag tikuap Iesui Tupana Sa'yru hap. Mi'i pote — Wãi'e i'atuepe eipo'inik to yt ewehenoi tei'o uwe Uito hap eweikuap hap ok tã e Iesui ahiagnia pe.
41 Sabuw moumurih na’in auman biyahine demon kakafih hitit hiwow hio, “O i God Natun!” Baise Jesu demon awah bofafaren men karam boro hitao’rereb. Anayabin demon hiso’ob Jesu i Roubininenayan.
42 Ihot'ok kai i toto Iesui tuweran tawa Kawana'ũ pyi yt uwe i miit toĩne'en hap kape Tupana wywuat tehay kahato hamo. Mi'i hawyi miit'in tikat kahato Iesui. Ta'atupuẽti hawyi — Ereĩne'en no uruwywo uruetawa pe Mehĩ i'atu'e. Eto hawyi yt uruiky'esat hin i katupono i'atu kahato miit'in ekat haria i'atu'e miit'in sem Iesui pe.
42 Martot auman Jesu nati bar merar itumar tit in efan ta nautanubinamaim akisinamo ma. Baise sabuw hinuwih hinan hititita’ur ana veya, bairi nati’imaim ma isan hi’otan.
43 Ma'ato Iesui ti'atuwesat — Uiwyria'in ahenoi teran wuat'i tawa pe aikotã aikotã Tupana topyhu'at Wuat'i Miit'in Porekuat no hap etiat e. Mi'i nug hamo Tupana uipo'oro e. Mi'i tupono atunug neran uipo'oro hap e. — Atiky'esat yne ywania mu'e hap Tupana e hap ewy uipo'oro pote Wuat'i mu'e hamo e.
43 Baise Jesu iuwih eo, “Ayu boro anan God ana aiwob isan tur gewasin bar merar afa’amaim auman anabinan hinanowar. Anayabin ayu nati bowabow isan God iyunu ana.”
44 Mi'i pote toto ra'yn tawa Kawana'ũ pyi yne y'y hit i upi yne yi Iuteu puo wuat'i miit'in mu'e hamo. Yne Tupana mõtypot yat ko'i kape toto. Mi'i hawyi teke yne Tupana mõtypot yat ko'i pe tohenoi Tupana toĩne'en Miit'in Porekuat hap.
44 Naatu Jesu tafaram Judea wanawananamaim Kou’ay Bar etei run tit binan remor.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.