Lucas 10
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Wẽtup e'at Iesui Aika'iwat ti'atu'airo po'og 70 ok takaria topotmu'eria wo. Mi'iria typy ok tuereto toi'atupo'oro aikowo aikowo toto irane hap tawa kape te'yianme tawa ko'i upiat miit'in atumu'e yian notiat hamo.
1 Iti ufunamaim Jesu orot afa’abo rubinih, nah etei 72. Naatu efan i na bainanawanamih notanot imaim rouru’ab wan iyafarih hin. Bar awan, awan hirun hitit hibinan hiremor.
2 Toi'atu'airo topotpo'ororia hawyi toi'atunãpin i'atuwat hap eyianmete aitotã waku ta'atunug ipuo hap ete mio tã e — Woroho'o'airo eipe miit'in sem atumu'e hanuaria wo e. Miit'in haat rakaria ewywuaria Tupana wanuat nug hamuat e. Aikotã awati ewy kahato mi'iria tukupte'en waku pe hamo e. Waku eweipuruk aimi'u wo e katupono awati sem ewywuat itote miit'in sem e. Yt eweipuruk kuap i hap ewy i'atu kahato awati ewy e. mi'i pote waku eiperia typy'i kahato ipuruk hamo e. Waku ewehẽtup ipuruk hamo Mikoi Ka'iwat Tupana pe — Etipo'oro o meremo urupowyro hanuaria haat ko'i puruk hamuat ewei'e Ipuruk Hat Ka'iwat pe e. Waku wahẽtup Tupana pe aipowyro hap are. Mi'i hawyi temiit 70 ok takaria toi'atupo'oro tehay moherep hamo.
2 Jesu iuwih eo, “Masaw i gagamin na’in iyamur, baise fourayah i matan ta’amo. Isan imih Regah fourayan matuwan isan kwanayoyoban saise bowayah moumurihika niyafarih hinan masaw hinafour.
3 — Pyno eweiwat ro e ma'ato eiwe'eg wo o eimimu'eria pupi are katupono irania'in itote ai'auka teran haype ne'i e. Ta'i woroho'opo'oro ehewanĩkaptia py'asetpiat eikupte'en hamo aikotã aihũria tukupte'en awahuru sem py'asetpe hap ewy aru eweikupte'en itote aikotã awyato ai'u teran haria ewywuaria itote tukupte'en uhetiat ewei'atumu'e turan e topotpo'ororia 70 ok takaria pe.
3 Kwatit kwan! Sheep na’atube abiyafari haru kakafih wanawanahimaim kwananamih.
4 Eiwat hap upi yt eweitioto tei'o ehekat ko'i i'ewyte mekewat sa'up eiam me yt kat i sa'up eweitioto o e. I'ewyte ehesokpe eiam yt eweitioto tei'o e. Wẽtup yn eipy piat eipy sokpe mi'i waku eretopag e. Mi'i hawyi yt eweikupte'en mot'i i mu'ap upi irania'in wehay mikyry'i hamo e. Ma'ato eweiwat ro hãpyk mekewat tawa ko'i kape eipo'oro hap ko'i nug hamo i'atumu'e hamo are ehepe e Iesui.
4 Kwanatitit umamaim men Kaukut ta kwanab, hafoy, a baibiyow ta kwanab; naatu efamaim men kwanabat sabuw kwanibabatiyihimih.
5 Kat etawa kat etawa pe put'ok'ewei'e hawyi o wẽtup getap we yn eiwehyt'ok hawyi waku ewehẽtup Tupana pe — Eti'atuehakyera'at kahato ro meiũwat getap wiaria hawyi eti'atumoehãite yne miit'in meiũwat getap wiaria o ewei'e itote e.
5 Bar menatan kwanarur wantoro’ot kwanao, “Tufuw kwa etei isa nama.’
6 Mi'i hawyi getap wiaria eimienoi ko'i Tupana mipoityro ko'i tukupte'en ei'e hap ewy e. Ta'atukuap teran ehay pote meremo ta'atukuap e. I'atuwese ehete pote ei'e hap — Tupana eti'atuehakyera'at meiũwat yat piaria o ei'e hap sa'awy'i eimiẽtup ewy Tupana tunug na'yn ei'e hap ewy wen ma'ato mekewat yat piaria yt i'atuwese i uhehay kuap hamo pote hawyi wu'uka teran haype pote eimiẽtup — Tupana eti'atupoityro meiũwat yat piaria ei'e hap Tupana yt tum i ta'atumowepit hap eimiẽtup sa'awy'iwuat ewy e.
6 Naatu nati bar wanawanan tufuw ana orot nama’am na’at, kwa tufuw kwabitin boro nab, baise en na’at, a tufuw kwabitin boro namatabir maiye kwanab.
7 — Mi'i hawyi wẽtup getap we yn eweikupte'en eiky'esat haria piat pe e. Eiwehyt'ok hawyi itote yn o eweikupte'en e. Kat som ta'atuium ehepe eimi'u wo mi'i ti waku ewetu'u e. Yt eweiwemõti tei'o i'atumium ete yt kat sa'up i katupono eipe ti i'atumu'e haria pote eipoi eipotpap sa'up mo e. Ma'ato yt naku i ehehamane'i yne getap ko'i upi sẽtup sẽtup eharia ewy e. Sa'awy'iwuat eiwehyt'ok hawe yn eweikupte'en hawyi itote yn eweinuk e.
7 Naatu bar nati kwarun kwabaib imaim kwanama, siwar abisa’awat tibit i kwanabow kwanaa kwanatom bairi kwanama, anayabin bowabow sabuw tebowabow i hai baiyan tebaib. Naatu men bar bar afe kwana yara’ara’ah kwanaremor.
8 Tawa piaria waku kahato eweipuẽti e haria pote ehu'u ro kat ko'i kat ko'i ta'atumierut eimi'u wuat.
8 Bar merar menatan kwanatitit a merar hinay hinabuwi, abisa hinabit kwanab kwana’aan,
9 Mi'i tote yne i'ahu rakaria waku eweimoehãite e. Waku kotã ewei'e itotiaria pe — Tupana topyhu'at meiũ Porekuat no hap yt pya hin i eikai ewei'e iwese etawa piaria pe.
9 nati bar meraramaim sawusawuwih kwaniyawasih, naatu hai tur kwana’owen ‘God ana aiwob i natit sawar.’
10 Ma'ato tawa piaria yt i'atuwese i ehete pote waku eiwenõ'ẽ i'atuetawa pyi hawyi mu'ap upi itote pyi eiwepitpit'ok i'atuetawa sawiu eipy etiat hep hamo hawyi ewei'e wuat'i tawa piaria ehamo — Pyno mehĩ'in mana'in Tupana ehay pun haria eipe ewei'e i'atuepe e. Pyno yt uruiky'esat i ra'yn ehetawa sawiu urupy ete ewei'e o i'atuewawi. Tupana ehay pun haria ra'yn eipe ewei'e itotiaria pe e. Mi'i hap ewetunug hawyi meiũwat tawa piaria tikuap ta'yn uimohey hap pun haria ne'i mi'iria i'ewyte Tupana tikuap ta'yn uimohey hap pun haria hap e Iesui topotpo'ororia pe 70 ok takaria pe.
10 Baise bar merar menatan kwanarur sabuw men a merar hinayiy, kwanatit ef yan kwanabat kwanao,
11 Mio tã waku ewei'e itote — Pyno urumienoi Tupana Mipo'oro Ahehakyera'at hat etiat sehay yt eweiky'esat i hawyi ehetawa sawiu urupy etiat yt uruiky'esat i hawyi uruipitpit'ok ewei'e o e. Mi'i tã urutunug ei'apiheg irane hap enoi hamuat hap ewei'e o e. Koitywy Tupana ti'atu'apiheg aru yt eweiky'esat i urumienoi pote ewei'e o e. Tupana topyhu'at Miit'in Porekuat nuat hap yt pya hin i eikai toĩne'en ma'ato yt eweiky'esat i pote ei'apiheg hap yn topyhu'at irane ewei'e o yt uiky'esat i haria pe e.
11 ‘Aki ai fofob iti a bar a meraramaim arutatab bebeyan abimatnuwi kwa a baimakiy isan. Baise men nuhi nabur God ana Aiwob i na iyubin sawar.’
12 Mi'i hawyi Iesui to'e wuat'i tawa ko'i puaria towanĩnkaptia pe yt tomohey i haria pe — Arewak uipy'a pe ei'apiheg hap ete e. Pywo ti rat are'e ehepe Tupana mi'apiheg ko'i eweikupte'en aru e. Karãpe put'ok'e aru mekewat uhe'at hawyi are'e Tupana pe uwe waku rakaria uwe yt naku i rakaria hap e'at pe ti aru ahenoi Tupana pe mio tã — Eipe ti uipotpo'ororia yt ky'esat i haria pote yt naku i pe eweikupte'en po'og sa'awy'itewuat tawa Sutuma piaria kai sa'awy'iwuat uimiwuk kai are'e. Mi'iria yt naku i kahato rakaria ati'atumoma ra'yn aria wo atipy kaipywiat no ma'ato eipe po'og yt naku i wo eweipyhu'at tawa Sutuma piaria kai uhehay enoi haria yt eweiky'esat i pote are aru ehehay uhetiat pun haria pe e Iesui topotmu'eria pe.
12 Anababatun a tur ao’owen baibatebat ana veya nati bar merar sabuw i boro baimakiy gagamin na’in hinab, men Sodom sabuw hibaib na’atube’emih.
13 Mi'i hawyi po'og tohenoi tawa ko'i puaria yt tomohey haria i etiat — Ahenoi wyti Iuteuria kaipywiaria tawa Kurasĩ miaria gupte'en haria i'ewyte tawa Pesaita piaria apiheg hap etiat e. Yt naku i pe te'eropyhu'at irane e. Arewak uipy'a pe ei'apiheg hap ete e. Te'era'akasa uiminug wakuap ko'i kape yt irania'in ewywuat i ma'ato mi'i pytkai yt uimohey teran hin i. Uito iwato kahato rakat hap upi i'atuehamuat atunug kahato pytkai yt miit minug ewywuat i atunug ma'ato uimohit ne'i e Iesui.
13 Chorazin sabuw naatu Bethsaida sabuw, kwa i boro sawar kakafin maiyow isa namatar! Anayabin ina’inan iti kwa biyamaim asisinaf marasika Taiya, Sidon sabuw biyahimaim ata sinaf, mar ta’imon boro hai bowabow kakafih notawiyen isan yuhwah gao hitarab hai kakafih hitae’en!
14 Nimo kahato tawa Tiru piaria tawa Sĩtau piaria Tupana ti'atumoma e. Tawa Sĩtau piaria tawa Tiru piaria topap yne itote e miwan me e. Mi'iria yt naku i sese rakaria tukupte'en hap watikuap. Pywo ra'yn i'atuminug sa'ag ko'i po'og iwato toĩne'en wuat'i sa'awy'iwuaria kai wen ma'ato uimohey pun hap mesuwarotiaria tawa Kurasĩ piaria tawa Pesaita piaria po'og yt naku i nug haria Tawa Sĩtau tawa Tiru piaria yt naku i nug hap kai katupono uimohey hap pun haria mi'iria pote e. Ta'i ati'atumu'e kahato mi'iria Tupana ehay wakuat wo ma'ato yt uimohey i haria hap yn topyhu'at yt kat i uimohey hap e. Are pãi arewak uipy'a pe ei'apiheg hap Tupana piat hap aru hap pupi. Yt naku i kahato hawuo topyhu'at aru tawa Kurasĩ tawa Pesaita piaria e. Sa'awy'i tawa Sĩtau piaria tawa Tiru piaria yt te'era'akasa hin i uiminug wakuat nug hap ko'i kape ma'ato te'era'akasa pote tawa Kurasĩ tawa Pisaita piaria ewy meremo te'eruwemorem Tupana kape hap atikuap. Te'era'akasa hawyi meremo sokpe i'anam nakat ewywuat ta'atupag ta'atuepiit ete haty nug hamo paata'atu'e Tupana kapiat hap moherep hamo are e. Mi'i hawyi yi tote te'era'apyk hawyi ywytup ko'i ta'atu'akag me ta'atupag ta'atueko ewy ta'atuminug sa'ag atoiat hap moherep hamo e. Ma'ato eipe ti tawa Kurasĩ piaria tawa Pesaita piaria yt naku i pe eweipyhu'at po'og tawa Tiru piaria kai tawa Sĩtau piaria kai aru are katupono ewei'akasa uiminug wakuap ko'i i'ewyte uhehay Tupana etiat yn hap wen ma'ato yt ewei'atu'atoiat teran hin i eiminug sa'ag hap ko'i e.
14 Baise baibatebat ana veya Taiya naatu Sidon sabuw God boro kaifai nakabibirih, naatu kwa i boro baimakiy gagamin na’in kwanab.
15 Mi'i hawyi Iesui — Arewak uipy'a pe ei'apiheg hap Tupana piat hap pupi tawa Kawana'ũ piaria e. — Ta'i uruto po'og na'yn torania'in kai urutopyhu'at e haria eipe wen ma'ato eiwema'at ne'i mio tã ewei'e katupono ti aru eiku'uro hap topyhu'at irane hawyi yt uwe i te'eropyhu'at ehetawa pe aru eikuap haria tukupte'en mesuwat yi tote katupono eipe yt uimohey i haria pote are e Iesui tawa Kawana'ũ piaria pe.
15 Kwa Capernaum sabuw! Wab kwabora’ah a fair kwabibigan, God boro nagurusi morob ana efanamaim nitaiy kwanare!”
16 Mi'i hawyi to'e i ra'yn topotpo'ororia pe — Uwe eimienoi kapiat wanẽtup hat wyti aru i'ewyte uimienoi kapiat wanẽtup hanuat. Yt eiky'esat i hat ti aru i'ewyte yt Uito i wyti uiky'esat hat ra'yn e. Yt uiky'esat hat i pote i'ewyte yt Uipo'oro Hat Tupana ky'esat hat i e 70 ok takaria pe i'atupo'oro haype.
16 Naatu Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “Orot yait a tur enonowar, nati i ayu au tur enonowar, na’atube orot yait ekwakwahiri nati i ayu ekwakwahiru. Naatu orot yait ayu ekwakwahiru, nati i yait ayu iyafaru anan i ekwakwahir.”
17 Mi'i hawyi 70 ok takaria Iesui ti'atupo'oro ra'yn tawa ko'i upiat tehay henoi hamo. Mi'i hawyi 70 ok takaria tuwat hawyi i'atukohyewyry hap tawa ko'i upi miit'in mu'e hamo hawyi te'era'aipok i ra'yn Iesui kape i'atuwepit kahato. Mi'i hawyi te'ero'e — Uruka'iwat i'atu'e pywo wyti ahiag tuwat ra'yn esaika wuat urui'atusopo hawyi i'atu'e. Eset nywo urui'atusopo kuap kahato ahiagnia i'atu'e Iesui pe.
17 Orot nah etei 72 yasisiramaim hina Jesu biyan hitit hio, “Regah, o wabimaim demon au’uwih i mar ta’imon fanai hibai hititit.”
18 Mi'i hawyi Iesui to'e i ra'yn 70 ok takaria pe — Ta'i uimiium uhesaika hap po'og ahiag kai e. Sa'awy'i ahiag atipy pe toĩne'en Tupana yatype hemiit no wen ma'ato tuwemowato teran po'og Tupana kai hawyi Tupana tipun ahiag atipy kaipyi yi kape e. Mi'i hap Uito ara'akasa ahiag Tupana ti'okhytpun turan. Merep merep'e hap put'ok'e hap ewy ta'at atipy kaipyi yi kape ahiag e. I'ewyte eweiwat turan ara'akasa i ta'at i ra'yn ahiag hap ara'akasa uhehay ewei'atumu'e miit'in wuat'i tawa ko'i upi turan e Iesui topotpo'ororia 70 ok takaria pe.
18 Jesu iyafutih eo, “Satan marane namanamar na’atube bokiyakiyat hea’obow re’er a’itin.
19 Mi'i pote uimiium uhesaika hap ehepiat po'og hesaika ahewanĩkap sese ahiag kai. I'ewyte eikohyewyry hap upi miit'in mu'e uhehay wo turan moi ok yt hesaika i ehete i'ewyte sapot yt haty kuap i eipiit ete e. Pywo pe ti yt kat i eipyhyp kuap eipe uhehay ehewyry hap upi uhehay moherep hamuat turan e Iesui temiit'in me.
19 Kwananowar fair etei kwa ait aonowahi sawar, imih kwa boro kok naatu sana’ar tafah kwanabat kwanaremor, na’atube rakit hai ahay hai waf etei boro kwanawasatan, boro men abis ta niyababanimih.
20 Ga'atpo ra'yn atum ehepe uhesaika hap wuat'i nug kuap hamo e. Mi'i pote waku kahato ahesaika ewei'e eipy'a pe. Waku kahato ahesaika hap ahiag sopo hamo ewei'e eipy'a pe e. Mi'i pote eiwepit kahato mesup e. Pyno waku eiwemowepit uhesaika hap toĩne'en eipiit ete wuat'i nug hamo wen ma'ato po'og po'og waku ewei'e eipy'a pe — Uimowepit hap sese ti toĩne'en mesup katupono Tupana uhehakyera'at ra'yn wuat'i e'at pe uimowepit hap sese po'og waku ewei'e eipy'a pe e. — Ta'i uhet sese toĩne'en miwan me atipy pe Tupana miehakyera'at areĩne'en pote uiwepit kahato mesup po'og uhesaika ahiag sopo miit'in moehãite hap kai po'og waku ewei'e eipy'a e. Mi'i Tupana piat ehehakyera'at wuat'i e'at piat hap are waku katupono ehet ko'i toĩne'en atipy pe miwan me uwe Tupana miehakyera'at ko'i sese e hap miwan note e. Mi'i hap po'og waku toĩne'en wuat'i kai eimowepit hap e Iesui temiit'in me ahepe.
20 Naatu demon kakafih kwa’uwih fana hibai hibibihir isan men kwaniyasisir. baise maramaim God wab kikirum isan i kwaniyasisir.”
21 Mi'i hawyi Tupana Pã'ãu timowepit ra'yn Iesui hawyi to'e — Papai waku kahato ti En e. Atipy piat Morekuat nuat i'ewyte mesuwarotiat Morekuat nuat. Waku kahato en Papai katupono emikuap ko'i yt heremo i rakat ko'i yt etimoherep hin i — Uruikuap yne po'og torania kai ra'yn e haria pe ma'ato — Yt uruikuap i kahato te e haria pe hirakaria ewywuaria pe etimoherep ta'yn ekuap hap uimimoherep hap ko'i uhehay wakuat emiky'esat ewy e Iesui To'ywot pe.
21 Nati ana veya’amaim God Anunin Kakafiyin Jesu iwa’an yan wanawanan yasisir awan karatan eo, “Tamai o i mar tafaram ana aiwob! A merar ayiy anayabin sawar iti etei o sabuw so’obayah naatu sabuw notanotayah men i’obaiyih, baise ibun na’atube ma’am boro’obo natunat bereberefiy i i’obaiyih tesoso’ob isan, Tamai a merar ayiy, iti sawar etei i o a kokomaim isinaf temamatar.”
22 Mi'i hawyi Iesui to'e temiit'in me — Tupana tum na'yn uhepe towanuat ko'i apykok hamo tesaika hap e. Ta'i Ui'ywot yn ni uikuap hat sese e. Ui'ywot yn nyti Uito Tosa'yru kuap hat sese e. I'ewyte Uito yn nyti Ui'ywot kuap hat e. Ha'yru yn nyti To'ywot kuap hat sese e. Ma'ato uwe uwe pe atimoherep teran Ui'ywot kuap hamuat mi'iria ti aru Ui'ywot kuap haria te'eropyhu'at e.
22 Naatu Jesu iuwih eo, “Sawar tutufin etei Tamai ayu itu, men yait ta so’ob ayu i God Natun, baise Tamai akisinamo so’ob, na’atube men yait ta Tamai so’ob, baise ayu i Natun akisu’umo aso’ob. Naatu sabuw iyabowat i Natun rurubinihiwat boro God isah nirerereb hinaso’ob.”
23 Pyno uiwyria'in e i'atu kahato sa'awy'iwuaria Tupana ehay moherep haria te'eraha'at teran kahato uhowawi rakaria ma'ato yt te'eraha'at kuap i yt uhe'at i te pote e ma'ato eiperia ti eweha'at ra'yn uikuap haria sese ra'yn eipe. Mi'i pote ti are'e ehepe eheha ko'i yt uwe wuat ewy i tukupte'en eheha wuat ewa'akasa uhowawiat haria eipe pote e. Eipe po'og Tupana mipoityro ko'i torania kai are e Iesui topotpo'ororia 12 ok takaria pe.
23 Imaibo Jesu tatabir ana bai’ufununayah akisihimo iuwih eo, “Kwa i kwabiyasisir anayabin God ana bowabow anababatun mata yan kwa’i’itin.
24 Katupono sa'awy'itewuaria Tupana ehay enoi haria i'ewyte porekuat nuaria ko'i hekatup kahato mesuwat e'at piat e. Te'era'akasa teran ei'akasa hap ko'i kape ma'ato mesuwat e'at pe yt put'ok'e i te i'atukupte'en hap e'at pe e.
24 Anababatun a tur ao’owen, dinab oro’orot naatu aiwob sabuw hikok kwanekwan kwa abisa kwa’i’itin i hita’itin naatu abisa kwanonowar, i hitanowar, baise men hi’itin naatu men hinowar.”
25 Mi'i hawyi wẽtup ok miwan enoi hat apo'e Iesui pe — Urumu'e hat e aikotã som waku uheĩne'en hap sese puẽti hamo atunug e yt pywo pe i ma'ato toima'at reran haype ne'i apo'e.
25 Ofafar bai’obaiyenayan orot so’obayan ta, Jesu baikubibiruwinamih misir ibatiy eo, “Bai’obaiyenayan, ayu i boro abisa anasinaf ma’ama wanatowan anab?”
26 Mi'i hawyi Iesui tiwesat — Etikuap apo aikotã Musei mienoi ko'i e.
26 Jesu iya’afut eo, “Buk Atamaninamaim hikirum inu’in ibiyab hai yabih abisa’awat i’itan?”
27 — Ta'i atikuap e. — Etiky'e o Tupana yn epy'a pe e. Etiky'e yne ewanẽtup hawe. Etiky'e Tupana yne ewe'eg hawe e. I'ewyte eti'atuky'e irania'in yne ro eweky'e hap ewy e tomiwan me e miwan enoi hat Iesui apo'e hawyi.
27 Orot iya’afut eo, “Regah, a God isan, dogor tutufin etei, ayub tutufin etei, a fair tutufin etei, naatu a not tutufin etei a Regah isan iniyabow, naatu taituwa isah iniyabow, o taiyuw isa kubiyabow na’atube.”
28 — Pywo kahato uiwesat en uhyt e Iesui. Mi'i ko'i etunug hawyi eieĩne'en hap sese etipuẽti ra'yn e.
28 Jesu iya’afut eo, “Abisa i’o i tur anababatun i’o, isan imih kwen abisa i’o na’atube kusinaf saise ma’ama wanatowan boro inab.”
29 Mekewat miwan enoi hat — Uito po'og waku irania'in kai e hat toĩne'en pote yt toi'atuky'e hin i irania'in. Mi'i pote to'e Iesui pe — Uwe pyno waku atiky'e irania'in e.
29 Baise ofafar bai’obaiyenayan taiyuwin bora’ah na’atube, imih Jesu ibatiy maiye, “Ayu taituwau i iyab?”
30 Mi'i hawyi Iesui henoi sehay iã'ãkap tope uwe waku watiky'e hap enoi hamuat — Sa'awy'i so wẽtup ok Iuteu ywania kaipywiat toto ra'yn tawa Ierusarẽi kaipyi tawa Ieriko kape. Mi'i hawyi mu'ap upi tuwemoherep sero'ok takaria. Mi'iria mu'ap upiat hat esokpe ta'atuhep yne hawyi ta'atu'ahyk ahyk ne'i e. Porap ta'atu'auka e i'ahyk ahyk hawe e. Mi'i hawyi ta'atu'atoiat mu'ap tote e. I'ewyte ta'atueroto yne hekare'en e.
30 Jesu iya’afut eo, “Ana veya ta Jerusalemane orot ta au Jericho re inan basit, sabuw kakafih wanawanah run, hitit ana faifuw hi’oromen hibai hirab hitaiy re imamayay in, ana sawar hibow hibihir hin. Bainowah orot binanawan hirab imamayay inu’in|alt="thieves attacking traveller" src="CN01745B.TIF" size="col" loc="Luk 10.30" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="10.30"
31 Ta'atu'atoiat hawyi pa'i Iuteu kaipywiat toto ipuo e. Mi'i ta'akasa hawyi tokosap ne'i mi'ahyk ahyk ywytpuo e Iesui.
31 Nati veya ta’imon firis ibo Jerusalemane au Jericho re inan basit, orot ef awan inu’in itin, baise ef sisibin raunane yagebageb bihir in.
32 Mi'i hawyi Irewi ywania kaipywiat hat Tupana yat piat motpap nug hat tut e. Mi'i ti i'ewyte ipuẽti mekewat i'atumi'ahyk ahyk ma'ato pa'i ewywuat kahato pote yt ta'akasa teran i iku'uro rakat hawyi tokosap ne'i i'ywytpuo e.
32 Levi orot ibo auman nati ef ta’imon re nan orot inu’in itin, naatu ef au waraunane yagebageb in.
33 Mi'i hawyi meiũran put'ok'e wẽtup ywania mekewat yi Samaria kaipywiat e. Yt ai'ywania Iuteuria ywania miky'e hin i Samaria ywania ma'ato mi'i pytkai mekewat yi Samaria kaipywiat teha'at kahato mekewat mi'ahyk ahyk kape hawyi toiky'e kahato topy'a pe.
33 Baise Samaria orot nati ef ta’imon remor re nan orot inu’in koun yen, naatu nuware i’itin ana veya’amaim ana yababan ra’at.
34 Mi'i hawyi tuwepohagnug mohag ikap takano i'ewyte mahy ewy wuano hawyi sokpe wo ra'yn toipo'i po'i. Tepiat ipohag nug waku hawyi mekewat yi Samaria kaipywiat hupit ra'yn tohũ ok tote mi'i hawyi getap kapiat totioto hamo. Miit'in ket howare pe hawyi hekatuwy wo toĩne'en wãtym muo ka'ap i'apykok hamo e.
34 Basit na orot inu’inumaim tit, biyan feher matahimaim raiy isusuwa’en naatu biyan fiyow sawar, basit bai ana donkey afe’en yara’ah naatu bai hin nanawan bar ta imaim yai ma’uh ma.
35 E'ihot'ok pe hawyi yi Samaria kaipywiat tum na'yn sa'up iwato kahato rakat getap ka'iwat pe mekewat sero'ok mi'ahyk ahyk poi hamo hawyi typy i'ape nu Uru kawiat tutum ha'up iwato kahato rakat hawyi tohenoi getap ka'iwat pe — Etiky'e ro meiũwat i'ahu rakat e. Mi'i hawyi ariot hawyi po'og atum epe iky'e hap sa'up mo e.
35 Hi’in marto ana kaukut eofere kabay rou’ab bai orot bar kaifenayan itin eo, ‘Iti orot inakaif airi kwanama, naatu abisa’awat isan inasisinaf ana matabir anan au tur ina’owen boro anibaiyani.’”
36 Tohenoi hawyi Iesui apo'e ra'yn Tupana ehay miwan miat enoi hat pe — Uwe kahu meiẽwat sero'ok takaria mi'ahyk ahyk ky'e hat e.
36 Iti na’at eo sawar basit, Jesu orot ibatiy, “Orot tounu wanawanahimaim orot menatan i taituwan kakafih hirab inu’in isan ana yabow i’inuw?”
37 Mi'i hawyi miwan enoi hat tiwesat — Mekewat yi Samaria kaipywiat iwese rakat iky'e kahato hat e. Mi'i ti toto mi'ahyk ahyk kape ipohag nug hamo e. Mi'i hawyi Iesui to'e — Pyno ereto ro i'ewywuat nug hamo ewanĩkaptia ky'e hamo e mekewat — Uwe waku watiky'e irania'in apo'e hat pe.
37 Ofafar bai’obaiyenayan Jesu iya’afut eo, “Orot taituwan itin yan baban bibais.” Imaibo Jesu orot iu, “Kwenan nati na’atube kusinaf.”
38 Mi'i hawyi Iesui temiit'in wywo put'ok'i'atu'e wẽtup tawa pe. Mi'i tote haryporia Mata ehap het rakat — Eiwehyt'ok o ui'yat pe Mimi e Iesui pe.
38 Jesu ana bai’ufununayah bairi efamaim hiremor hinan basit hina babin wabin Martha ana bar ana meraramaim hitit; hai merar yi buwih ana baremaim hirun.
39 Mi'i hawyi te'eruwehyt'ok hawyi mana Mata kypy'yt Maria toĩne'en Iesui yatype imienoi kapiat tuwanẽtup hamo.
39 Naatu i tain Mary na Jesu nanamaim mare ma, Jesu abisa eo i ma nonowar, Martha bay ebitab, Mary Jesus a namaim ma tur enonowar|alt="Martha cooking Mary sitting at Jesus’ feet" src="CN01750B.TIF" size="col" loc="Luk 10.39" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="10.39-42"
40 Ma'ato mana Mata ipotpap yn mi'u toi'atu'anug kahato Iesui moenuk hamo. Ikypy'yt yt ipowyro i hawyi ipy'ahak ta'yn tokypy'yt ete hawyi to'e — Uiporekuat e uikypy'yt Maria wyti yt uipowyro hin i e Iesui pe. Uiweran kahato uipotpap an e. Pyno etipo'oro o uikypy'yt Maria uipowyro hamo e.
40 baise Martha bowabow etei akisin bowabow isan yan so’ar na eo, “Regah Mary sawar etei ihamiyen akisu abowabow ku’i’itin i mi’itube kunotanot? Karam boro itau tan tibaisu airi ata bow ai en?”
41 Mi'i hawyi Iesui tiwesat — Uiwy Mata uiwy Mata e eminug ko'i kape yn erewanẽtup kahato e.
41 Regah iya’afut eo, “Martha, Martha, o i sawar moumurih na’in isah inot a yababan ra’at ya esoso’ar,
42 Waku wen ma'ato toĩne'en po'og waku hap uimi'u nug hap kai katupono Uito uiwywuaria uhehay kapiat wanẽtup haria waku wy uiwanẽtup hawe e. Uhehay kuap hap mana Maria ti'airo ra'yn e. Mi'i hawyi yt uwe i tihep kuap imiky'esat uiwywuat hap e. Pywo kahato uikuap hap mana Maria piat wyti aru yt uwe i ihep kuap ui'yatype tuwemu'e hap e Iesui mana Mata pe.
42 baise sawar ta’imon i takokok gagamin. Mary i sawar gewasih rubin, naatu boro men yait biyanamaim nabosairimih.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.