Hebreus 13

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Pyno to'iro wato­'o­ky'e mot'i uiwy­ria'in Iesui mohey haria aito pote. Waku wato­'o­ky'e aikotã wẽtup ok yat piaria ewy.
1 Kirisiyan ana yabowamaim taituwa baitumatumayah isah mar etei kwaniyabowbonen.
2 Karãpe put'ok'e ai'yat pe yt aimikuap i te wen mi'i pytkai waku — Ereke ro mehĩ mana waku wato'e. Eweikup­te'en no meiũpe waku wato'e. Aimi'u ra'yn waku wato'e i'atuepe yt aimikuap i pe katu­pono Tupana tipo­'oro tuereto temiit ahowawi atipy piaria yt aimikuap i ko'i aiwese hap kuap hamo. Sa'a­wy'i Tupana tipo­'oro temiit'in atipy piaria tehay moherep hamo. Mi'i hawyi ta'a­tu­poi­tyro kahato Aparãu sa'a­wy'i. Mi'i ewywuat waku watu­we­wy­'inug yt eimikuap i te rakaria e Tupana ahepe mesup.
2 Sabuw nah toumanih hai merar kwanay, kwanabuwih bar efan kwanitih. Anayabin marasika ata a’agir iti na’atube hisinaf God ana tounamatar hai merar hiyi hibubuwih i men hiso’ob.
3 Waku wati­ky'e kahato aiwy­ria'in more­kuaria mipyhyp ko'i. Yt naku i waure wo watoĩ­ne'en wo'o­pyhyp haria kai. Waku waha­ty'u aipy'a pe i'atu­pyhik hap ko'i upi. Waku aikotã itote watoĩ­ne'en mote haty ahete hap ewywuat kuap hap wywo. Waku wato­'o­ky'e aiwo­'o­'ewy wato­mohey haype. Toĩne'en wẽtup ok Iesui mohey hat irania'in miky­ry'i hamo mi'i hat waku watuwat mi'i powyro hamo kat pote wẽtup yn hap ewy wato­py­hu'at imohey haria. Waku waha­ty'u haty'u haria wywo wẽtup aimi­mohey yn mote wẽtup miit yn aipiit pote.
3 Sabuw dibur tema’am kwananuhih, bairi kwani’akir, o dibur itama itabi’akir na’atube, sabuw iyab hirouw tibi’a’akirih, bairi kwani’akir biya nababan, o hitarab hiti’a’akir biya tabababan na’atube.
4 Uiwy­ria'in Iesui mohey haria — Waku he'aito kahato rakano ereĩne'en e. Waku ihary'i kahato rakano ereĩne'en e. Waku ehary'i wywo yn ewaire e. Waku e'aito wywo yn ewaire e. Mi'i etunug pote arehum ewawi e Tupana ma'ato irania'in wywuat eiwo­'o­pytyk pote — Yt naku i en are'e e. Woro­'a­piheg aru e Tupana yt iwe'eg i haria pe. I'ewyte wewiat wewe­neru wuat'i piat haria ati'a­tu­'a­piheg yne yne e ahepe. I'ewyte wewiat wewe­neru haria kyi'at haria ati'a­tu­'a­piheg e. Hewaire rakaria uimi­'a­piheg wuaria e Tupana. E'aito wywo ehary'i wywo kahato hap uimo­wepit hap e Tupana.
4 Tabin i kwanakakafiy. A’aw bairi kwanafatum gewas a tabin kwanakaif kwanama, turanah a’awah ufuh men kwanan, naatu men kwana’in kwanisesebar kwanekwan. Anayabin sabuw iyab turahinah a’awah ufuh tenan naatu hi’in tibisesebar kwanekwan God boro nibatiyih.
5 I'ewyte yt naku i ti wate­ha'at irania'in ekare'en kape iky'esat hap wywo aiwat no teran ai'e hap mywo. Waku watu­wehum Tupana kape imiium aheka­re'en sio iwato sio yt. — Waku kahato eimiium ok tã Tupana wato'e waku. Katu­pono sa'a­wy'i Tupana to'e — Yt karãpe i ti aru woro­ho­'o­'atoiat e. Yt karãpe i eikup­te'en piku piku ko'I sese wo e Tupana ahepe sa'a­wy'i. Waku watikat Tupana miium ko'i aimo­wepit hap wywo ma'ato yt naku i wati­ky­'esat irania'in ekare'en e Musei tomiwan Teute­ru­numiu 3.5 pe.
5 Kabay gagamin na’in bain isan a yababan men nara’atamih, baise abis kikimin kwabaib i kwaniyasisir. Anayabin God eo, “Ayu boro men kafai anihamiyi, naatu ayu boro men kafai aninatbuhuruwi.”
6 Waku wato'e — Pywo rat uipo­wyro kahato hat En Tupana mi'i pote yt areken'ẽ hin i Uipo­wyro kahato hat En mote waku wato'e. Uiwywo ereĩne'en mote aikotã aikotã sa'ag miit'in tunug uhetiat pytkai yt areken'ẽ hin i waku wato'e Tupana pe e morekuat Tawi towepy 118.67 hawe.
6 Isan imih baitumatumamaim tanabatkikin tanao, “Regah i ayu au baibaisayan; ayu boro men anabir. Yait boro ayu isou abisa nasinaf.”
7 Waku wati­mõ­typot ai'a­pykok haria aimu'e haria mesu­wa­ro­tiaria i'ewyte sa'a­wy­'i­wuaria Tupana ehay moherep haria. Yt naku i waure wo ne'i mi'iria kai wato­py­hu'at katu­pono mi'iria aimotag Tupana mohey hap etiaria wo tukup­te'en. Waku watu­kup­te'en ai'a­pykok haria saipe­piaria wo i'atu­minug wakuap nug haria wo. Waku i'atuiã­'ãkap wo watoĩ­ne'en i'atu­minug wakuap ko'i nug hap ete. Mi'iria Tupana mimõ­typot wuanuaria. Waku aito watunug mi'iria minug wakuat ewywuat. Waku wato­mohey Tupana mi'iria piat imohey hap ok tã.
7 A orot ukwarih atamanih God ana tur hibi’obaiyi i kwananuhih, anayabin God ana tur hibai hina hi’obaiyi kwaso’ob, naatu kwananot namatabir maiye, hai yawas mi’itube hima himomorob i kwana’itin, hai baitumatum kwaniu’ur.
8 Iesui ti Ai'akag Akag toĩne'en tuwe­'awy wuat'i e'at pe. Aikotã sa'a­wy'i Iesui toĩne'en koitywy i'ewyte toĩne'en tuwe­'awy te mũki­'ite tuwe­'awy te toĩne'en e'ihot'ok tuwe­'awy te wuat'i e'at pe tuwe­'awy te yn toĩne'en. Tewaku hap ewy yn topy­hu'at wuat'i e'at pe.
8 Kwanaso’ob Jesu Keriso ana itinin i men ebobotabir, baise marasika ana itinin mi’itube ma’am, boun i na’atube ema’am naatu maras i boro na’atube nama wanatowan, wanatowan.
9 Waku wato­py­hu'at imohey hap ete Iesui kape yn watu­wa­nẽtup wuat'i e'at. Yt naku i watuwat irania'in miat aimu'e hap upi yt Iesui yt etiat i ra'yn hap upi. Katu­pono i'atu kahato aimu'e hap ko'i yt pywuat i ra'yn ko'i. I'ewyte i'atu kahato aimu'e yt Iesui etiat i. I'atu aimu'e Iesui etiat rakaria ma'ato yt hãpyk i rakaria. Yt naku i watuwat heso rakari aimu'e wẽtup sehay yt Iesui etiat i hap upi. Waku wato­mohey Iesui hap yn sehay pywuat Iesui etiat. Mi'i ti waku watunug. Waku watu­wa­nẽtup at ka'ap aikotã Tupana aiky'e yt kat sa'up i pytkai aiky'e hap upi. Aikotã ahewaku hap yt put'ok'e i aiky'e hamuat sa'up ete hap upi waku watu­wa­nẽtup. Mi'i watunug mote aipy'a iheg me Iesui mohey hap ete. Yt naku i watu­wa­nẽtup at ka'ap mi'u sio waku Tupana tiky­'esat sio waku atu'u sio yt ai'e hap kape. Irania'in mi'u waku sio yt aheko ewy hap kape yn te'e­ru­wa­nẽtup haria tukup­te'en. Te'e­ru­wa­nẽtup mi'u waku sio yt hap kape yn ma'ato mi'i haria yt i'atue­hãite i kahato Iesui mohey hap ete. Hãpyk kahato aheko mi'u u hap etiat i'atu'e wen ma'ato Tupana mohey hap kape yt te'e­ru­wa­nẽtup hin i mi'i pote yt i'atue­saika i te Tupana ehay moherep hamo.
9 Imih sabuw afa hinan bai’obaiyen boubuh yumatah ta ta hinabi’obaiyi men kwananowar, kwani’ufnunih a ef kwanasa’irimih, baise ana gewasin God tanifefeyan nibaisit dogorot koufair nitin, men bay ana ofafar tani’ufnunimih, anayabin sabuw afa ofafar hibi’ufunun men baibais ta hibai.
10 Sa'a­wy'i pa'iria te'e­runuk kahato aihũria aimiium Tupana piat ete. Ta'a­tuwuk Tupana kape turan ta'a­tuhep ipu'i kã'ã ta'a­tu­mi'u wo. Ma'ato aito Iesui mohey haria wẽtup auka hap kaipyi watenuk. Yt mesu­wa­rotiat ai'y­wania Tupana yat sokpe kawiat piat ewy hin i aimi'u ma'ato po'og po'og wakuat Aihũ Aimiium sa'a­wy­'i­wuaria kai katu­pono Aihũ Pakup Aimiium ti Iesui piit.
10 Jew sabuw hai kwafirin ana sis wanawananamaim sibor ana gemogem tafan, firis sibor hi’a’afusar men hai ef ta ma’ama boro nati sibor hitabow hitaa.
11 Sa'a­wy'i aitoria waterut kahato aihũria Tupana mõtypot yat kape imõtypot hamo. Itote ahepa'i akag ti'auka aimierut Tupana mõtypot yat sokpe kawiat oken'y­pyke hawyi tote­reke aihũria suu Tupana yat sokpe kawiat pe aiminug sa'ag moweityk hamo ai'a­piheg hap monik hamo. Mi'i hawyi mekewat aihũ piit ta'a­tue­reto pya ai'yat kai iwuk hamo pa'i tioto.
11 Naatu Tafaror Bar ana Firis Gagamin bobaituw hai rara bowabow kakafih notawiyen isan ana sibor boro nab narun efan Kakafiyin, Kakafiyin Anababatun imaim nayai, baise biyah i boro hinabow hinatit ufun hina’afusar.
12 Mi'i hap ewy kahato Iesui iku'uro pya tawa wato Ieru­sarẽi pyi toho­'opot mekewat tawa Ieru­sarẽi ekuekai aika­wiano iku'uro Aihũ ewy. Huu ta'at itote aimo­waku hamuat. Iesui tum tosuu itote temiit'in moewaku hamo.
12 Isan imih Jesu hibai hitit Jerusalem bar merar ana fur ufunane hi’onaf i’akir morob, ana rara ra’iy sabuw hai bowabow kakafihimaim hima’am kusouwih.
13 Yt ikahu hin i ta'a­tunug Aheha­kye­ra'at hat ete. Ta'a­tu­'auka turan mekewat tawa Ieru­sarẽi ekuekai ta'a­tunug. Waku watuwat tawa pyi i'ewywuat hamo wy i'atu­mi­ky­ry'i hamo ahete hemiit'in aito pote. Waku wẽtup miit ewy wẽtup piit ewy woho­'opot iwywo wẽtup ok piat ho'opot hap ewy yn waku.
13 Isan imih tanatit tanan sis ufunane Jesu biyan tanatit ana biya’ohow turin tanab sabuw etei matahimaim.
14 Katu­pono ahetawa sese yt mesuwat tawa Ieru­sarẽi i ma'ato aiwat ahetawa iheg nakat yt karãpiat i ikahuro rakat. Mesuwat yi tote yt karãpe i wati­puẽti aru ahetawa yt iku'uro rakat i. Ahetawa sese tut aru yi kape atipy kaipyi wato'e.
14 Anayabin it ata ma wanatowan iti tafaramamaim men ema’ama, baise it i bar merar gewasin boro enan isan tama takakaif.
15 Atipy kaipywiat yn wahe­katup ahetawa sese ut hap wato'e.
15 Isan imih Jesu ana baibaisamaim mar etei merarayow ata siwaramih God tanitin, awat bitit imaim God wabin tanabora’ara’ah.
16 Waku hegyi'at rakaria wo watoĩ­ne'en. Ihaky­'e'i rakaria pe waku wati­mõ'ẽ ahekat. Waku wati­po­wyro hatek takaria ahekat kaipyi ahesokpe kaipyi ahe'u'i kaipyi e. Yt naku i waure wo watoĩ­ne'en ihaky­'e'i rakaria kai. Wati­mõ'ẽ pote Tupana mowepit haria wo wato­py­hu'at. Haty pytkai waku watum. Ahegyi'at hap kape Tupana ta'a­kasa hawyi tuwehum kahato ahowawi.
16 Naatu taituwa isah bowabow gewasin kwanasinaf, naatu kwanibaisih men nuhinabur, anayabin fayay nati na’atube taituwa kwafafayayih God i ebiyasisir men kikimin ta.
17 Waku watuwat Iesui mohey haria akagnia ehay upi ai'a­pykok haria upi. Katu­pono mi'iria tiky­'esat kahato ahehãite kahato Iesui mohey hap etiat hap. Waku watunug i'atu­mi­ky­'esat ewy katu­pono mi'iria hẽtup kahato Tupana kape ahupi. Mi'i watunug mote i'atu­mo­wepit hap topy­hu'at aiwo­'o­wese hap wywo. Ma'ato yt pote haty i'atuete hap wywo te'e­ro­py­hu'at. Mi'i hawyi yt aiwe'eg i hap ta'a­tu­henoi ra'yn Tupana pe hawyi ai'a­piheg hap topy­hu'at Tupana kaipyi. Eiwe'eg wo o. Mi'i hawyi aheĩne'en hap mesuwe po'og sa'ag topy­hu'at yt watunug i ra'yn i'atuehay upiat hawyi. Ma'ato watunug i'atuehay upi pote po'og ihãite rakaria wo wato­py­hu'at. Mi'i hawyi i'ewyte aiwe'eg hap ta'a­tu­henoi ra'yn Tupana pe hawyi aipoi­tyro aimo­wepit hamo wato­py­hu'at.
17 A orot ukwarih fanah kwanab abisa hinao kwani’ufunun, anayabin kwa ayub i umahimaim ema’am, naatu hai bowabow tebowabow isan God ana tur boro hina’owen. Fanah kwanab hinao na’atube kwana bi’ufunun na’at, hai bowabow boro yasisiramaim hinabow. Baise fanah men kwanabaib na’at, hai bowabow boro yababanamaim hinabow, naatu kwa boro men ana gewasin ta kwanab.
18 Pyno ewehẽtup i hẽtup i urupo­wyro hamuat uruwy­ria'in Tupana kape. Urutung neran wakuap yn wuat'i e'at pe. Yt kat i uruminug sa'ag upi urutu­we­mõti Tupana ehamuat hap uruiky­'esat. I'ewyte yt kat i uruminug sa'ag upi urutu­we­mõti miit'in ehamuat hap uruiky­'esat. Urutoĩ­ne'en neran hãpyk kahato miit'in py'a­setpe yt uwe pupiat i uruwe­mõti hap mywo. Mi'i pote ewehẽtup uruupi Tupana pe uruieĩne'en hap ikahu rakat nug hamo.
18 Mar etei isai kwanayoyoban. Aki aso’ob, aki ai naniyan etei i men ta kwarisin, ai naniyan etei i mutufurin gewasin. Anayabin aki akokok mar etei i sawar gewasih anasinaf.
19 Uimi­mu­'eria waku ewehẽtup uhupi uikai­wiano haty wo ui'aipok ehowawiat hamuat. Ewehẽtup wote meremo ara'aipok ehowawi.
19 Dogorou tutufin etei abifefeyani, isai kwanayoyoban, saise God iti boro’omo kwa isa niyafaru anan.
20 Mio tã are'e Tupana pe eika­wiano — Tupana are atiky­'esat kahato aimi­mu­'eria waku nug haria wo En ewy are. Waku kahato En Wuat'i Wo'o­wese Hap Nug Hat are. En ni Uruka­'iwat Iesui Moieĩne'en Iku'uro Hap Kaipywiat Hat are. En ni Ehũria Emohey Haria Apykok Hat Moieĩne'en Hat are. En ni urupyhik ehay wakuat wuat'i e'at pe hamo are. Esa'yru suu wo urumosat epy'a pe Tupana are.
20 Naatu boun i ata Regah Jesu morobone God iyawas, bai na Bobaituw sheep hai Nabatanenayan Ukwarin mamatar, naatu i ana rara’amaim ma’ama wanatowan ana obaibasit bikwah isan,
21 — Tupana eti'a­tu­mo­hãpyk aiwy­ria'in wakuap nug haria are. Etunug mi'iria Esa'yru miky­'esat ewy waku nug haria wo are. Etunug mi'iria Esa'yru mohey hap etiat itag nakaria wo are. Atiky­'esat etum i'atuepe esaika hap wakuap nug hamuat are. Atiky­'esat i'atu­minug emowepit hap yne hawyi eha mowepit hap topy­hu'at are. Tupana uito ti emipo­'oro Esa'yru mohey kahato hat. Esa'yru wywo ahẽtup mesup ewawi are. Atiky­'esat Esa'yru mowato mesuwat yi totiat wuat'i e'at piat hap atiky­'esat Tupana. Tupana waku kahato En at ka'ap are. Eti'a­tu­ka­wiano meiũpepyi uiwy­ria'in Iuteu ywania are. Iesui set upi ahẽtup Toran na'yn ui'e hap are.
21 tufuw ana God abifefeyan kwa nibaisi sawar gewasih etei nit, saise i ana kok kwa abisa sinaf isan ekokok kwanasinaf. Naatu Jesu Keriso ana fair wanawanatamaim narun i ana’itininabe tanab i niyasisir, saise mar etei Keriso wabin tana bora’ara’ah wanatowan, wanatowan. Amen.
22 Pyno uiwy­ria'in uheinyt'in Iesui mohey haria atiky­'esat eiwa­nẽtup kahato mesuwat uimiwan einãpin hap kape. Ewetum no ehewaure ka'a po'og po'og uimienoi kape. Uiky'e ehepiat pote eiwe­mu'e ro mesuwat uimiwan kurin kat ete. Yt i'ywop hin i mesuwat uimiwan. Ewei'a­tu­mu'e yne irania'in uimiwan mo are. Uimiwan mesu­wa­rote yt i'ywop hin i are katu­pono atimohit kahato uhehay mesuwe.
22 Taitu, abifefeyani iti tur an kabumin koufair abit i kwananutanub kwanama kwananowar gewas. Anayabin iti fef isa akikirum i men manin.
23 Aheywyt Timoteu tuwẽtem na'yn morekuat wo'o­pyhyp hawyi. Koitywy — Waku ewyry emiky­'esat ewy e morekuat tope. Pywo ti rat waku kahato. Karãpe tut uhowawi Timoteu hawyi uimo­wepit kahato. Mi'i hawyi atioto teran uha'yru Timoteu ehowawi ei'a­kasa hamo.
23 Ayu akokok anao kwananowar kwanaso’ob. Tai Timothy dibur ma’am i hibotait tit, baise ayu isou saisewat nanan na’at boro airi anan ana’iti.
24 Kuekatu atipo­'oro ehowawi i'ewyte ei'a­pykok haria kape i'ewyte kuekatu atipo­'oro yne Tupana mimoe­waku ko'i kape. Yne Iesui mohey haria meiũpiaria yi Itarianu piaria tipo­'oro kuekatu ehowawi.
24 A orot ukwarih etei hai tur kwana’owen, hai merar ayiy na’atube God ana sabuw nati bairi kwama’am auman hai merar ayiy. Naatu God ana sabuw afa tafaram Italy wanawanan tema’am auman kwa a merar tiyiy. Manaw kabeber Godane kwa etei isa nama.
25 Tupana eti'a­tu­ky'e ro yne uru'y­wania Esa'yru mohey haria Iuteuria ywania are. Yt i'atu­waku hap upi i ma'ato egyi'at hap kaipyi eti'a­tu­poi­tyro uru'y­wania are Tupana pe eika­wiano. Ikahuro ra'yn uimiwan ehowawiat ui'y­wania Iuteu ywania ewawi mekewat ase'i Aparãu emiariru emiariru ko'i ewawi mekewat Iesui ywania Iuteuria ewawi mekewat Epereu pusu kuap haria kape.
25 Kwa isa ayoyoyoban, God ana yabowamaim mar etei nigegewasini kwanama.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 13, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.