Hebreus 10
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Waku kahato sa'awy'iwuat Musei miwan ai'ywaniaria Epereu pusu kuap haria mowe'eg hamo katupono tohenoi tomiwan me — Tut aru Ahehakyera'at hat e. Yne Musei miwan ete aimu'e — Waku aru waku aru tut wyti aru Tupana Mipo'oro uito ewywuat ma'ato po'og waku rakat e kahato ma'ato hã'ãkap ewy ihay ahehakyera'at hamuat ete. Aikotã aipã'ãu ai'ewy toĩne'en yi tote mi'i hap ewy toimoherep Iesui ai'akag Musei. Yianmiat miwan me tohenoi yne Iesui etiat aikotã wẽtup ok pã'ãu at kape tut heremo yt heremo kahato i wen ma'ato to'ewy ipã'ãu wywo hap ewy toimoherep iesui yianmete aha'ase'i Musei miwan yt heremo kahato i rakat pe. Hã'ãkap wuat Musei henoi yne Iesui ieĩne'en hap ete iku'uro hap ete i'ewyte toĩne'en i gu'uro pywiat hamuat hap ete. Sa'awy'i aha'ase'i Musei ti'atu'uka kahato aihũria aikawiano Iesui auka hap moherep hamo. Mi'i ti imoherep kahato po'og wakuat ut hamuat ete. Katupono yne 12 ewaty pe ta'atu'atu'uka ta'atuehũria Tupana piat ta'atumoewaku hap puẽti hamo wen ma'ato yt ta'atupuẽti hin i. Ma'ato mi'i hap nug hap kaipyi te'eruwanẽtup Tupana hũ sese kape ta'atuehakyera'at sese hamuat kape yianmete ipã'ãu ewy tukupte'en ta'atuhũria.
1 Moses ana ofafar hibi’ufunun i sawar gewasin boro uf hinan ana itinin, men yabin anababatun bi’obaiyihimih. Ana’an nati isan kwamur etei matan hiyi sibor yumatan ta’imon, na baiyubin God kwafirin isan hisisibor, wanawanah hai kakafin men kafa’imo kukusouwimih.
2 Aihũria wewato ahup auka hap kaipyi yt put'ok'e i aipy'a piat aiwanẽtup hawiat sa'ag nakat monik hamo. Sa'awy'i wahã'ãg kahato put'ok'e hap ete ma'ato yt put'ok'e i Tupana piat aimohãpyk hamo. Sa'awy'i tõ'ẽ tõ'ẽ miit'in Tupana mõtypot hamo — Heno aihũria i'atu'e pa'i pe. Eti'auka ro aiminug sa'ag hep hamo i'atu'e. Katupono haty kahato aipy'a pe aiwanẽtup hawe aiminug sa'ag i'atu'e. Aiwemõti mi'i hap ko'i yt watiwaure kuap i mi'i hap ko'i i'atu'e pa'i pe. Ta'atu'auka wuat'i 12 ewaty pe. Ta'atunug yne hãpyk ta'atuhũ auka hap ete ma'ato yt naku i hap te topyhu'at re i'atupy'a pe katupono aihũria suu yt put'ok'e i aipy'a piat aiwanẽtup hap koho hamo. Ta'atunug kahato pytkai haty te ahete. Mi'i pote watunug anu i anu i ewy yt put'ok'e kuap i mohag wo sese pote. Put'ok'e pote yt ta'atunug i ra'yn. Ma'ato ta'atunug anu i anu i pote tohenoi ra'yn yt put'ok'e i hap.
2 Baise nati siboromaim takukusouwih na’at, nati sibor boro hitihamiy. Anayabin kwafirenayah hisisibor ana veya hai kakafin tutufin etei mar moumurih ina’in isan mar ta’imon kusouwih. Naatu dogoroh naniyan hitatatam hai kakafih etei i sawar.
3 Sa'awy'i watunug yne 12 ewaty pe mi'i hap ete watikuap ta'yn yt naku i te aipy'a pe aiminug sa'ag hap Tupana pe wati'aparap toĩne'en ne. Mi'i pote toĩne'en ne aiminug sa'ag aiwanẽtup hawe hawyi watuwemõti watunug na'yn yne anu hawyi.
3 Baise nati siboromaim kwamur etei nuhih ekukusib i bowabow kakafin wairafih.
4 Katupono aihũ wewato ahup suu yt put'ok'e i aiminug sa'ag hep hamo. Topyhu'at re aiminug sa'ag hep hamuat. Aihũria suu watum kahato pytkai yt put'ok'e i Tupana wywuat waku hamo. Aihũ suu yt tomoweityk kuap i ahepiat i'aparap hap ko'i.
4 Anayabin cow orot naatu goat hai rara’amaim men karam boro bowabow kakafih tabosairen.
5 Karãpe Aipotypot put'ok'e mesuwat yi tote turan — Uhetupana e yt etiky'esat i po'og miit'in ti'auka ta'atuhũria e. Pyno koitywy waku ra'yn atum uipiit Papai e. Uhuu yn waku mohag wo emowepit hamo Papai e.
5 Isan imih Keriso tafaramamaim namih Tamah isan eo, “O men kukokok sibor o siwar, imih ayu biyau ibogaigiwas,
6 Worokuap kahato En Papai e. I'atumiium ko'i yt emowepit hin i i'atuhũ wuk heiam notiat hap e. Katupono mekewat i'atuhũria suu i'atuminug sa'ag hep hamuat yt put'ok'e i emowepit hamo e. Mi'i pote uipiit atum epe Papai e.
6 bobaituw gem yan hirouw te’aa naatu bowabow kakafin notawiyen isan sibor teya’ay, o men kubiyasisir.
7 Pyno koitywy ariot miit'in ehakyera'at hamo eimiky'esat ewy Papai emiky'esat ewywuat nug hamo e. Aikotã Musei to'e hap ewywuat atunug yne yne Papai e. Ta'i Musei ihay kahato yianme uhetiat tohenoi e. I'ewyte yne sa'awy'iwuaria ehay moherep haria i'atuehay kahato uheĩne'en hap ete uhehay ete uimoherep haria sa'awy'iwuaria e. Uheĩne'en hamuat hap ete yn i'atuehay ui'ywã'ĩ hap e'yianmete i'atuehay uhetiat Papai e. Mi'i i'atuehay ewy yne yne atunug na'yn Papai emiky'esat ewy miit'in ehakyera'at hamo Papai e Iesui sa'awy'ite morekuat Tawi wepy hap miwan 40.6 pe.
7 Imih ayu ao, “God ayu iti, a notamaim abisa kukokok na’atube kuo asinaf, a Bukamaim isau i’o hikirum inu’in na’atube.”
8 Aikotã ere'e hap ewy are'e i ra'yn Papai. — Yt atiky'esat i po'og eihũria eimiium ko'i ere'e miit'in me sa'awy'i e hap ewy Papai. Eimi'auka eimiwuk ko'i yt atiky'esat i po'og yt uimowepit kuap i pote ere'e Papai e. Eihũria suu eimiium ko'i yt put'ok'e i uimowepit hamo ere'e hap ewy. Eihũria suu yt put'ok'e i eiminug sa'ag hep hamo uiwanẽtup hawe ere'e. Hãpyk kahato eimiwuk pytkai einãpin uhepiat hap miwan miat ewy kahato pytkai miwan me to'e hap ewy ewetunug pytkai ma'ato yt atiky'esat i po'og eimiwuk ko'i ere'e miit'in me e hap ewy sa'awy'i Papai e. Waku wen ma'ato yt put'ok'e i eiminug sa'ag hap ko'i hep hamo ere'e e.
8 Wantoro’ot eo, “Sibor naatu siwar o bobaituw gem yan hirouw te’aa naatu bowabow kakafih notawiyen isan tisisibor, o men kubiyasisir.” Basit sabuw i ofafar eo na’atube tisisinaf baise o a naniyan i men ebibasit naatu men kubiyasisir.
9 Mi'i e'e hap atikuap hawyi pyno areto Papai are'e epe sa'awy'i. Ui'ywot atum aru uipiit emowepit hamo e. Areto are yi kape emiky'esat nug hamo e. Areto emowepit hap nug hamo aru e Ha'yru Tupana pe sa'awy'i miwan me. Mi'i pote mesup Tupana yt tiky'esat i aihũria suu katupono wẽtup suu yn waku mesup Ha'yru suu yn waku e.
9 Imaibo eo, “Ayu iti God, abisa kunotanot na’atube anasinaf.” Imih God sibor atamanin ya’asair naatu sibor boubun bai na efanin yai.
10 Mi'i pote koitywy waku pe ra'yn watoĩne'en Tupana ehamo. Imiewaku sese wo ra'yn watopyhu'at aito katupono mekewat Tosa'yru piit ium hap kaipyi aimohãpyk hap toĩne'en. Tupana towaku hap ewy ainug. Aika'iwat Aipotypot suu at yi totiat hap kaipyi aimohãpyk hap toĩne'en mesup. Tupana tewaku hap ewy tutum ahepe. Ha'yru ha'up nug tosuu wo wẽtup mo yn. Yt kat i mi'i rẽ katupono — Waku ra'yn eipe e Tupana toran na'yn e.
10 Naatu God ana kokomaim Jesu Keriso na it etei ata kakafin isan mar maumurih na’in efanin mar ta’imon maiyow, i taiyuwin biyan siboromih yai, ata kakafinane kusouwit tana biyat kakafiyin matar.
11 Ma'ato nagnia hepa'i ko'i yne i'atupotpap aihũria ko'i wuk hap ete te. Yne e'at pe mi'i tã ta'atunug. Ta'atuwuk tuereto aihũria wen ma'ato ahepiat i'aparap hap topyhu'at kahato te. Ta'atunug hãpyk kahato Tupana e hap sa'awy'iwuat ewy pytkai yne e'at pytkai yt put'ok'e i aimowaku hamo Tupana wanẽtup hawe.
11 Firis veya matan hiyi hibat kwafiren ana ef eo na’atube bowabow kakafin notawiyen isan sibor yumatan ta’imon hiya’iyai. Baise men kafa’imo nati siboromaim bowabow kakafih kusouwimih.
12 Ma'ato Ahepa'i Akag Iesui wẽtup mo yn ha'up nug yne ra'yn wuat'i e'at piat ahepiat i'aparap hap hawyi — Mi'i Miit Eihũ wo waku e Tupana. Iku'uro miit'in apiheg hap u yne hamo aria'yp posak ete e. Wẽtup mo topiit tutum Tupana pe aria'yp posak ete hawyi ta'aipok gu'uro pyi hawyi — Woromõtypot teran mesuwe Uha'yru e. Era'apyk to mesuwe uipo sese kai e Tupana. Uhũ sese En e Tosa'yru pe. Mi'i Miit yn wyti waku mohag wo e Tupana ahepe mesup.
12 Baise Keriso na sibor mar ta’imon maiyow yai, bowabow kakafih etei bosairen, naatu yen God uman asukwafune mare ema’am.
13 — Era'apyk to mesuwe Uha'yru uipo sese kai katupono woromõtypot teran En aikope ereĩne'en Morekuat no hap e. Uha'yru woronug aru En Wuat'i Ywania Porekuat no e yne yne ewanĩkaptia ati'atumohit kahato e. Pywo ti rat ewanĩkaptia okpe tote aru ereĩne'en Morekuat no wuat'i e'at pe Uha'yru e. Epy ywyt'okpype aru torania ewanĩkaptia ahytmoi e. Pyno waku mesuwe era'apyk Uha'yru e. Waku ehekatup mesuwe katupono atunug yne aru ui'e hap ok e'e hap ok tã tã e Tupana Iesui pe sa'awy'i.
13 Yen mamare ana veya’amaim na iti boun titit, i ma ekakaif God ana kamabiy sabuw nabow anamaim naya isan.
14 Sa'awy'i watomohey hawyi aimohãpyk kahato Iesui suu wo i'ewyte mesup te aimohãpyk yne e'at Tupana Sa'yru suu wo yne e'at po'og sa'awy'iwuat kai. Waku wahẽtup yne e'at huu wywo aikoho hap aimowaku hamuat. Mi'i watunug mote meiũran itag nakaria wo watoĩne'en imohey hap ete. Tupana miewaku ko'i wo watopyhu'at mesuwarote. Tupana Sa'yru ewywuat watopyhu'at hawyi yt kat i sa'ag aikai. Mi'i hawyi tosuu wo aimotag kuap kahato.
14 Anayabin Keriso na taiyuwin biyan mar ta’imon sisibor ana veya it iyabowat bowabow kakafinamaim tama’am wanatowan ana kouksouwen itit, naatu kubaituturit tana God ana sabuw tamatar.
15 Aikotã Tupana Pã'ãu to'e aipy'a pe hap ewy — Uha'yru suu yn eimohãpyk kuap mehĩ mana e kahato ahepuo. Aikotã sa'awy'i to'e hap ewy mio tã te to'e mesup Tupana Pã'ãu aipy'a pyi ra'yn — Waku pe ereĩne'en uiwywo e ahepe.
15 Anun Kakafiyin wantoro’ot it isat kukurereb ana tur i iti,
16 Aikotã Tupana Pã'ãu to'e sa'awy'i miwan me hap ewy — Meiũran aru uhehay atimoheg kahato Uha'yru mohey haria py'a pe e. Mi'i pote waku eweĩ'ẽ uhowawi atunug aru ui'e hap ewy e. Mekewat e'at pe aru eweiky'esat ui'e hap pote uhehay eiam ko'i kahato eweikupte'en eipe e. Pywo ti rat ui'e hap atiwan aru eiwanẽtup hawe e. Ui'e hap ewy atiwan yne eiwanẽtup hap ete e. Eweiky'esat ui'e hap pote atipyt'atnug eipy'a ui'e hamo hawyi yt pya hin i einãpin uhepiat hap eikai e. Mi'i hawyi eweikuap yne eipy'a pyi uhehay e. Uhehay eiam mo eweipyhu'at e. Waku eweĩ'ẽ pote ahytmoi eipy'a pe uiwanẽtup hap ewywuat e Tupana Pã'ãu ahepe miwan me sa'awy'i e hap ewy mesup te to'e pakup i ahepe.
16 Regah eo, “Mar boro enan obaibasit sabuw isah boro iti na’atube ana sinaf, au ofafar etei boro dogorohimaim anayai naatu hai notamaim ana kirum saise hinanot hini’ufunun.”
17 Mi'i hawyi ehepiat i'aparap hap atiwaure yne e Tupana Pã'ãu ahepe mekewat Ieremia miwan 31.33 pe.
17 Naatu iban eo maiye, “Hai bowabow kakafih naatu hai sinaf kakafih boro men ana notamih.”
18 Pywo ti rat eiminug sa'ag uhetiat yt kat i ra'yn Uha'yru mohey haria eipe pote e ahepe mesup. Yt kat i ra'yn topyhu'at uiwanẽtup hawe eiminug yt naku i ko'i e. Atiwaure yne yne ra'yn e Tupana Pã'ãu ahepe. Mi'i tupono koran yt kat hamo i ra'yn eihũria ewei'auka ei'aparap hap sa'up mo katupono waku ra'yn uiwanẽtup hawe eipe e Tupana ahepe tosuu hum hat mohey haria pe.
18 Imih ata bowabow kakafih naatu ata sinaf kakafih etei bosairen naatu sibor ya bowabow kakafin notawiyen auman i sawar.
19 Mi'i tupono koitywy yt watoken'ẽ i Tupana kapiat ahehat'at hamo ahehay hamo. Ta'i uiwyria'in koitywy yt watoken'ẽ hin i ra'yn Tupana eiam kapiat ahehat'at hamo. Iesui suu aipo pe ra'yn pote aipit pit'ok yne hamo aipy'a koho yne hamo pote — Waku ra'yn meiẽwat teke ahowawi Papai e Iesui ahepiat pe To'ywot pe. Mi'i pote waku wateke Tupana eiam sese pe yt kat i aimoken'ẽ hap wywo.
19 Isan imih taitu, Jesu morob ana rara rara’iy ana maramaim it Sis Kakafiyin Kakafiyin anababatun run isan ana obaibasit i tabai, imih tana’abar totofar tanan tanarun.
20 Koitywy toĩne'en mu'ap Tupana kapiat wuat'i e'at piat aheĩne'en sese hamuat. Koitywy ereke ro meiũpe e yn na'yn ahepe. Waku ra'yn koitywy eiwehyt'ok uha'yru'in eipe uhaki'yt'in eipe pote e ahepe mesup. Sa'awy'i sokpe i'anam nakat kawiat eipyhyp uhowawi ma'ato mesup hiot'e ra'yn oken'ypy e Tupana. Mi'i pote waku yne ra'yn eiperia eiwehyt'ok uhowawi Uha'yru mohey haria eipe pote e. Mekewat sokpe i'anam hiot'e hap Uha'yru pu'i hiot'e hap iã'ãkap kahato e. Mi'i puo tõi mu'ap uhowawi mesup e Tupana ahepe.
20 Naatu run isan Jesu etawan boubun botawiy, yawas ana ef anababatun, naatu faifuw hitaiy re efan kakafiyin anababatun hir inu’in i Jesu biyan it isat momorob ana maramaim ef botawiy.
21 Koitywy waku ra'yn eiwehyt'ok uhowawi katupono Uha'yru Ehepa'i Koro wo ra'yn toĩne'en uimõtypot hap yat sese pe e Tupana ahepe.
21 Naatu boun it ata firis gagamin God Ana Bar wanawanan sabuw tutufin etei ekakaif.
22 Pyno to'iro Tupana kape uiwyria'in. Waku watipun ahehay aheso hap ko'i wateke Tupana wywuat piat hamo. Waku yt kat i aipy'a piat aheso hap. Mi'i hawyi yt kat i aimowemõti hap wywo wateke. To'iro pyno Tupana ewawi. Waku watipen aiwanẽtup hap aipy'a piat Iesui suu wo. Waku Iesui aipy'a sei hap Tupana tunug suu wo wateke. Waku yt kat i aiwanẽtup hap sa'ag aimõti hap wywo i waku wateke. Waku watuwei kahato mekewat y'y wakuat sese wuat'i e'at piat wat pe. Mi'i hawyi waku wateke aipy'a sei hap wywo aikoho hap mywo aipiit toran koho hap mywo yn waku wateke Tupana ewawi uiwyria'in.
22 Isan imih dogorot tutufin etei ere baitumatum auman tanan taniyubin Tamat God sisibinamaim tanabat. Anayabin ata not kakafih ana biya’ohowane etei kusouw, naatu biyat auman harew matan koumedarinamaim ikifuw.
23 — Uha'yru eweimohey pote woroho'oehakyera'at e Tupana. Pyno Tupana tunug to'e hap ewy yt heso kuap i Tupana pote. Koitywy waku wato'e — Woromohey kahato ti rat En Iesui wato'e waku haty wo. Waku mi'i wahenoi wuat'i miit'in muo — Iesui Uimimohey kahato wato'e. Yt naku i watoken'ẽ ne'i — Iesui yn mu'ap atipy kapiat ai'e irania'in tok piat hamo. Katupono sa'awy'i to'e Tupana — Eweimoherep irania'in ne Uha'yru mohey hap hawyi woroho'oehakyera'at eipe e. Mio tã e hap wato'e pote yt aima'at kuap i irania'in. Mi'i pote waku watopyhu'at i'ewywuano. Waku watunug ai'e hap ewy tope wy.
23 Baitumatum iti tabai nuhit fot tama isan ta’orereb i tanabukikin tanama, anayabin God ana omatanen etei isah i ebobosunusunub.
24 I'ewyte waku watiky'e irania'in Iesui mohey haria. Waku wati'atupowyro aiwyria'in imohey haria. Waku wato'opowyro wẽtup yat piaria ewy. Waku wato'onãpin aiwyria'in — To'iro wato'oky'e wato'e aiminug wakuap mywo. Waku ahegyi'at hap kaipyi wati'atuekyi irania'in Iesui mohey haria wo.
24 Imih taiyuwit wanawanatamaim taituwat bairi taninuwatet tanibaibaisbonen, naatu yabow itinin auman tanasinaf bowabow gewasin tanabow.
25 Yt naku i wato'o'atoiat atoiat ne'i aiwa'atunug hap totepyi karãpe watuwa'atunug turan. Yt naku i wato'e — Yt uipap i mesup Tupana ehay etiat uiwemu'e hamo wato'e aiwo'ope. Karãpe Aipotypot mohey haria te'eruwa'atunug mi'i pote waku wati'atuwy'inug waku watuwat i'atuupi. Toĩne'en aipy'asetpe wẽtup ok wẽtup ok aiwa'atunug hap kape — U pãi U an e haria yt uipap i kahato aiwa'atunug hap kape e hat pote pyno waku mi'i e haria wati'atunãpin — Tupana tiky'esat kahato ereto hap uhyt mana katupono Aika'iwat tut irane hawyi waku ereĩne'en uruwywo hut turan waku wato'e yt ipap i e haria pe. Mi'i watunug aiwo'omu'e hap tote pote po'og watomoesaika moesaika imohey hap ete. Waku watuwa'atunug po'og po'og Iesui ut hap watikuap yt pya i ra'yn hawyi.
25 Men sabuw afa baita’ay hikwahir bar tema’am na’atube tanasinaf ata kou’ay tanihamiyimih, baise taiyuwit koufair tanitit aumetawat tanabow, anayabin Regah na isan ana veya i na ekakabom.
26 Ma'ato karãpe irania'in yt Iesui mohey i hat watoĩne'en hawyi watikuap pywuat sehay yne Iesui etiat ne'i hawyi — Yt atiky'esat i wato'e aipy'a pe mi'i pote yt kat i mu'ap ahepe atipy kapiat ma'ato ai'apiheg hap kapiat mu'ap upi yn watuwat. Mi'i hawyi heremo kahato aiminug sa'ag Tupana pe yt kat i Iesui suu ahepiat aipiit aipiit i'aparap hap koho hap pote. Yt kat i ai'aparap hap moweityk hamuat. Watipun na'yn Iesui mu'ap sese ra'yn watipun hawyi yne e'at pe ra'yn aimoma hap topyhu'at mesuwe aimoma ne'i. Aimo'akag'aia hap yn na'yn topyhu'at. Aria kape areto uiminug sa'ag upi ai'e hap yn na'yn aiwanẽtup hawe. — Tupana ewanĩkaptia wuk hap kape yn na'yn aru areto ai'e hap yn na'yn aiwanẽtup hawe pote. Kat pote yt kat i watipuẽti wẽtup mu'ap Tupana kape watipun na'yn Iesui hawyi.
26 Baise it turobe ana so’ob i hini’obaiyit tanasoso’ob ufunamaim bowabow kakafih sinaf isan tanayakitifuw tanama tanasisinaf na’at, a tur ao’owen bowabow kakafin ana sibor men ta ema’am.
27 Ma'ato watikat aihũ suu upi ne'i Tupana kapiat mu'ap pote yt put'okwato'e i atipy kape yt naku i ahei hamo katupono — Uha'yru suu yn put'ok'e eikoho hamo e Tupana. Ma'ato — Yt atiky'esat i epu'ap wato'e Tupana pe hawyi yt naku i ti Esa'yru suu wato'e hap ewy wato'e Tupana pe. Mi'i hawyi yt kat i ahehakyera'at hap mio tã wato'e ne'i pote. Mi'i hawyi yt kat i topyhu'at mu'ap Tupana kape watikat pytkai.
27 Baise nati efanin it boro birumaim tanama baibatiyen ana veya tanakaif, naatu ana’ar fofor wairaf auman tanakaif, nati wairaf i sabuw iyab God isan tibikamabiy boro na’arahih!
28 Sa'awy'i ahepa'i koro Musei ainãpin kahato kat som waku kat som yt naku i watunug hap ete. Ainãpin haty wo niatpo rakat ainãpin kahato sa'awy'i. Mi'i ainãpin hap yt watunug i hawyi ai'auka hap topyhu'at sa'awy'i. Typy ok miit ta'akasa aiminug sa'ag yt ainãpin Musei piat hap ewy i hawyi mi'iria henoi morekuaria pe hawyi ai'auka hap topyhu'at yt ahehaky'e'i hin i ai'auka hap e'at pe.
28 Nati ana veya’amaim sabuw iyab Moses ana ofafar hi’a’astu’ub orot rou’ab o tounu hi’itih hina baibatiyenayan orot matah hikukurereb mutufor himomorob baiwan babanih en.
29 Ma'ato Tosa'yru auka haria po'og Tupana ti'atumoso'opot mekewat Musei wãi'e hap pun haria kai — Yt atiky'esat i Esa'yru suu uimoewaku hamo e haria yt atiky'esat i Esa'yru suu uhekyera'at e haria yt kat hamo i Esa'yru suu e haria. Mi'iria ewywuaria Tupana ti'atu'apiheg typy sakpo kahato Tosa'yru pun haria Tosa'yru akit ne'i teran haria. Karãpe Tupana Pã'ãu — Pywo ti Iesui Uha'yru Sese e ahepe ma'ato — Heso wato'e Tupana Pã'ãu pe mi'i hawyi po'og ai'apiheg hap topyhu'at Musei piat ai'apiheg hap kai. Karãpe — Yt egyi'at i kahato wato'e Tupana Pã'ãu pywo rakat pe. Eso En wato'e Tupana Pã'ãu pe hawyi — Yt atiky'esat i egyi'at hap e haria wo watopyhu'at. Tupana eremopusu kahato hewaku hap etiat haria wo watopyhu'at. Mi'i tã haria aito pote Tupana ai'apiheg wuaria wo watukupte'en po'og po'og Musei piat ai'apiheg hap kai.
29 Kwanotanot orot yait God Natun nab urar nararauwariy ana baimakiy boro kikimin nab? Naatu obaibasit ana rara’amaim i ana kakafin kukusouw nab ni’ib anayabin en nao, naatu Anun Kakafiyin manaw kabeberayan nigigim isan tur kakafih nao. Kwanotanot nati orot ana baimakiy boro kikimin nab?
30 Sa'awy'i mio tã e Tupana — Ateruwepyk ti aru Uha'yru etiat mikyry'i haria yne yne e. I'atuminug sa'ag upi ati'atu'apiheg aru e. Meiũran aru ahenoi uwe waku uwe yt naku i hap Uha'yru etiat haria wuat'i ehamo e. Uwe hemiit sese uwe yt hap ahenoi e Tupana mesup ahepe. Tupana yt heso kuap hin i pote pywo yn tohenoi sio pywo watomohey sio yt e hap.
30 Anayabin it etei tur iti na’atube eo i taso’ob, “Ayu boro sa anabow naatu aniwayow,” naatu eo maiye, “Regah boro ana sabuw nibatiyih.”
31 Pyno waku watoken'ẽ kahato Tupana piat ai'apiheg hap pupi katupono yt naku i kahato watopyhu'at Tupana ewanĩkap wuat'i e'at piano. Yt naku i watopyhu'at Tupana mi'apiheg wo ne'i. Waku watoken'ẽ ai'apiheg hap pupi.
31 God wanatowan ma’ama’anin na’of nabuwi uman wanawanan inarur boro kakafin kakafin anababatun inab.
32 Watomohey sa'awy'i Iesui hawyi ahehakyera'at hap topyhu'at kahato ahete. Mi'i hap e'at pe ahewyry waku pe kahato heremo yne Tupana aiwanẽtup hawe. Aiwepit hap yn ahete. Mi'i hawyi miit'in te'eruwekyry'i kahato ahete e. Mi'i hawyi ahaty'i haty'i kahato mi'iria. Mi'i hap waho'opot kahato.
32 Kwananot boubuntoro’ot God ana marakaw kwabaib ana veya’amaim, biyababan moumurih na’in kwabai, baise a baitumatum kwabukikin kwabat.
33 Mi'i hawyi aimohit wuat'i ehamo te'eraha'at kahato ahowawi. Irania'in yt aiwesat i. Irania'in yt te'eruwehum i po'og ahowawi Iesui waku wato'e pote. Aimo'arot kahato ta'atuminug sa'ag kaipyi aima'at hamo. Karãpe irania'in Iesui mohey haria ho'opot miit'in mikyry'i hap ete mekewat e'at pe watuwat i'atuwywo ho'opot i'atuwywuat hamo. Mi'i hawyi waho'opot aiwo'o'ewy'ewy itote ahatek hap e'at pe. Yt naku i ta'atunug ahete hap e'at pe.
33 Veya afa sabuw etei matahimaim tur kakafih hi’uwi naatu hirukoukuwi biyababan hit, afa turanah tur kakafin hi’uwih biyababan hibaib wanawanah kwarun bairi hai biyababan kwabai.
34 Mi'i pote mekewat e'at pe aipyhyp wo'opyhyp hawe wanĩkaptia po pe watoĩne'en. Mi'i tote ai'ahyk ahyk sa'ag ne'i Iesui mohey haria aito pote. Ma'ato wãi'i'atu'e pytkai yt watoiat hin i Iesui. Iesui mohey haria irania'in yt ai'atoiat hin i ho'opot hap e'at pe ma'ato — Waku urumosaty'i saty'i wy wato'e morekuaria pe katupono waku uruho'opot wy uruwyria'in nywo uruto Iesui mohey haria wy pote waku wato'e surara'in me. Mi'i hawyi wẽtup miit ewy waho'opot hap topyhu'at katupono aiwo'oky'e kahato hap itote pote. — Pyno waku watuwat aito wy i'atuwywo waho'opot hamo waku wato'e aiwanĩkaptia pe. Mi'i hawyi surara'in ti'atupohari yne yne ahekat ko'i ete Iesui mohey haria aito pote wen ma'ato mi'i turan yt kat wato'e hin i ma'ato Tupana kape watuwehum kahato imimowepit ko'i wuat'i e'at piaria aito pote. — Pywo ti rat ahekare'en sese atipy pe yn toĩne'en mio wato'e aiwo'ope mekewat e'at sa'ag me ahekat yne ta'atupohari turan hap e'at pe. Itote ti wakuat po'og ahekare'en wato'e aiwo'ope aipohari yne ete pytkai.
34 Sabuw afa dibur hima’am hai biyababan bairi kwafaram kaununub kwaitih, sabuw afa hiyayakiyi yasisiramaim kwaihamiyih hiyakiyi. Anayabin kwa kwaso’ob sawar gewasin naatu wanatowan sawar boro uf hinan.
35 Ta'i mekewat e'at pe waho'opot kahato watomohey Iesui hawyi. I'atumikyry'i hamo watukupte'en. Mesup e'at pe po'og waku sa'awy'iwuat kai toĩne'en ahete pote waku watuwe'eg wo watukupte'en uiwyria'in katupono yt naku i mekewat ahatek hap e'at pe watoiat ne'i Aimimohey Iesui. Waku watimoheg kahato Iesui mohey hap aiku'uro hap kape. Mi'i watunug mote sa'up iwato kahato aiwanuat topyhu'at wuat'i e'at pe aru ma'ato watoiat ne'i imohey hap pote yt kat i i watipuẽti mekewat waho'opot i ho'opot sa'awy'iwuat hap sa'up e.
35 Isan imih a baitumatum men naririm, baise kaufair kwanab kwanabat kwanan yomaninamaim boro a baiyan kwanab.
36 Waku typy sakpo watomohey mot'i Iesui aiwepit hap e'at i'ewyte ai'arot hap e'at. Yt naku i aipohep imohey hap ete. Yt naku i watunug tunug waure ne'i. Waku pot'i watomohey hawyi — Atum aru ui'e hap ewy e Tupana ahepe. Mio tã e hap yn waku wahekatup. Yt naku i wahekatup hawyi yt hum i te turan watoiat ne'i ra'yn — Atum aru e hap e. Ma'ato wahekatup po'og po'og hawyi put'ok'e Aika'iwat atipy kaipyi ha'up mywo hawyi yt watuwemõti hin i. Pywo pywo yn wato'e aimimõtypot hap e'at pe. Waku kahato watoĩne'en itote.
36 Yate nanub kwanitafofor kwanatit God abisa ekokok kwanasinaf, abisa eo’omatani boro nit.
37 Pyno kurin waho'opot po'og na'yn hawyi merep tut Ahehakyera'at hat Iesui tomimoewaku ko'i moehãite hamo wuat'i e'at pe.
37 Anayabin,
38 Imohey haria sese imohey hap ete ti ra'yn Tupana timopokuap. Ma'ato Tupana to'e sa'awy'i — Uwe uwe ipohep ne'i uimohey hap ete pyi mi'i hat yt uimowepit hano i topyhu'at e Tupana tehay moherep hat Apakuki miwan 2.34 pe.
38 Baise au orot menatan ana ef mutufurin boro baitumatumamaim nama, naatu au’uf nabatabat na’at ayu boro men aniyasisir.”
39 Ma'ato aito yt mi'i haria yt ewywuat i katupono yt wata'aipok hin i Iesui mohey hap kaipyi. Tupana kapiat wat imohey wywuat haria wo aito. Yt wata'aipok teran i ahowasat aria kapianuat ai'apiheg hap kape. Aito ti mekewat Iesui mohey aiku'uro hap kapiat haria. Mi'i tã imohey haria aito ahehakyera'at wuat'i e'at piat hap kapiat haria yn aito pãi an uhyt'i'in mana'in are'e.
39 Baise it men sabuw iyab au’uf hibat gurugurusen hibaib na’atube’emih, it i baitumatumayah boro yawas tanab.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.