Atos 5
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mi'i hawyi wẽtup e'at pe Panãpe ewywuat Iesui mohey hat mehĩ Anania tiweneru ra'yn te'yi tehary'i Sawira wat wywo te.
1 Orot wabin Ananias aawan Sapphira hairi auman hai sawar turin hiya’aitit sabuw hitubun.
2 Mi'i hawyi yi sa'up ta'atuewyi ipat'ok katupono yt ta'atuium yne teran i Tupana pe. Mi'i hawyi ma'ato — Urue'yi sa'up urutum yne Tupana pe waku wato'e 12 ok takaria pe i'atu'e to'ope. Mi'i hawyi toto Anania 12 ok takaria kape hawyi — Heno uhyt e meiko ra'yn urue'yi sa'up toran na'yn atum neran Tupana pe e ma'ato yt pywo pe i.
2 Naatu kabay turin i botan, aawan i so’ob, naatu i ana baibasit auman iwa’an, turinawat bai in tur abarayah nahimaim ihouw ra’iy.
3 Mi'i hawyi Peteru to'e Anania pe — Kat pote som Tupana Pã'ãu Wakuat pe eso teran e. Ta'i ahiag ehay pyi wyti eso teran e. Ta'i ipat'ok yn wyti etum uipo pe ma'ato — Atum yne Tupana pe ere uruepe pytkai e.
3 Peter Ananias isan eo, “Aisim Satan not kakafin dogor wanawanan yaru’uy Anun Kakafiyin matanamaim ifuwen, a me hitutubun kabay turin o isa ibotan?
4 Sa'awy'ite ti toran epo pe mekewat yi toĩne'en e. I'ewyte koitywy etiweneru hawyi epo pe te mekewat yi sa'up topyhu'at e. Kat poteĩ pyno — Atum yne ra'yn wyti meiko Tupana pe ere uruepe. Ta'i ipat'ok te ti topyhu'at epo pe — Atum yne ere pytkai e. Yt naku i are e. Ta'i yt uhepe i wyti eso hap uhyt e ma'ato Tupana pe wyti eso hap e Peteru Anania pe.
4 Inaso’ob iti me i o nowa, baise o a baibasitamaim sabuw hitubun, naatu sabuw hitutubun ufunamaim iti kabay i o nowa. Aisim iti na’atube isinaf? O men orot ifuw, baise God ifuw.”
5 Mio tã e hawyi ta'at ra'yn yi tote heso rakat hawyi ipyhu tek'e ra'yn. Mi'i kapiat akasa haria te'eroken'ẽ kahato ra'yn ipupi.
5 Ananias tur iti nonowar ana maramaim an uy re morob, sabuw etei’imak tur iti hinonowar hai hibir ra’at.
6 Mi'i hawyi itotiaria kurum iwasuria terut ra'yn sokpe kyt'i huwy hamuat hawyi ta'atusuwy ipiit hawyi ta'atusyp ta'yn Anania.
6 Oro’orot boubuh hina hirun biyan hibai hisum hibai hin rahemaim hiyai.
7 Mi'i rokirẽ Anania piit ta'atusyp ta'yn. Mi'i turan mye'ym ora hap ewy tokosap hawyi ihary'i put'ok'e ra'yn Peteru ete. Yt toikuap hin i te te'aito ku'uro hap.
7 Three hours na’atube sasawar ufunamaim aawan babin na tit, i men so’ob Ananias isan abisa mamatar.
8 Mi'i hawyi Peteru to'e tope — Mana Sawira e toran ni ra'yn apo ehe'yi sa'up ewetum Tupana pe sio yt e. Pywo apo e'aito tum yne ti ra'yn ehe'yi sa'up mana sio yt e. Mi'i hawyi toiwesat — Pywo ti an mimi e tutum yne ti ra'yn urue'yi sa'up Tupana pe e mana Sawira Peteru pe.
8 Peter babin ibatiy, “Ku’o gewas anowar, aaw airi a me hitutubun baiyanaban ana fofonin iti kwabai?” Babin iya’afut eo, “Me hitutubun ana baiyan etei i nati.”
9 Mi'i hawyi — Yt naku i e Peteru katuponoĩ eiwo'o'ewy eheso e. Kat poteĩ ewehã'ãg neran Uruka'iwat Pã'ãu Wakuat eheso hamo e. Pyno eraha'at ro oken kape mana Sawira e katupono tõ'ẽ ra'yn e'aito syp kahu hawyi kurum'i wasuria ko'i e. Mana e mio ti ewat epiit iku'uro rakat i'ewyte ra'yn ta'atuereto irane hyp hamo e'aito ewy e Peteru.
9 Peter babin isan eo, “Aisim aaw airi kwaibasit, Regah Anunin kwarutubun? Oro’orot iyab o aaw hibai hin hiya’iy i nati etawanamaim tebatabat o hina’abar kwananamih.”
10 Mi'i hawyi meremo mana Sawira i'ewyte iku'uro itote hawyi ta'at ra'yn Peteru py yatype hawyi ipyhu tek'e ra'yn. Mi'i hawyi kurum iwasu ko'i te'eraha'at oken'ypykiat turan — Iku'uro ra'yn wyti ihary'i i'atu'e. Mi'i hawyi ta'atuereto ra'yn ipiit he'aito syp hap kape hyp hamo. Mi'i hawyi ta'atusyp he'aito ywyt puo.
10 Mar ta’imon babin Peter anamaim ra’iy rab morob, oro’orot boubuh hina hirur babin morob inu’in hi’itin hi’abar hin aawan sisibinamaim hiyai.
11 Mi'i hawyi wa'atunug haria Iesui mohey haria te'eroken'ẽ kahato ra'yn typy ok heso rakaria iku'uro i'atuehamo hawyi. I'ewyte irania'in ikuap hawyi te'eroken'ẽ kahato ta'atu'auka Tupana piat hap pupi.
11 Sawar iti mamatar ekaleisia sabuw naatu sabuw afa auman iti tur hinonowar hi’oror sa’irih naatu hai hibir ra’at.
12 Mi'i hawyi 12 ok takaria po pe iwato kahato topyhu'at Tupana esaika hap. Mi'i hawyi ta'atunug moity'i ra'yn iwato kahato Tupana ewy yt miit'in minug kuap i ko'i ta'atumoherep miit'in py'asetpe.
12 Tur Abarayah ina’inan naatu baifofofor moumurih maiyow sabuw wanawanahimaim hisisinaf. Naatu baitumatumayah hai rou’ay mar etei i Solomon ana sebosebomaim hiruru’ay.
13 Yt irania'in minug kuap i ko'i ewywuat ra'yn ta'atunug Tupana po wo. Mi'i pote — Aikotã som mi'iria inug mi'i tã i'atu'e irania'in. Ta'i waku kahato ti Iesui mohey haria tunug i'atu'e irania'in to'ope wen ma'ato — Watoken'ẽ kahato i'atupupi i'atu'e. Arewanẽtup yt naku i watuwat mi'iria upi katupono sio watuwat i'atuupi hawyi mehĩ Anania ehary'i Sawira ewywuat watopyhu'at i'atu'e to'ope. Mi'i hawyi Iesui mohey haria te'eruwa'atunug kahato yne e'at pe morekuat Sarumãu e'oken note Tupana mõtypot yat koro pe.
13 Orot babin ufunane men karam boro hitakofanih, basit baitumatumayah hai gewasih isan sabuw wabih hibobora’ara’ah.
14 I'ewyte iky'esat haria typy'i sese Iesui mohey hanuaria ipakup i ihainia'in haryporia'in tokoka'at Aika'iwat Iesui kape. Mekewat e'at pe tuwehyt'ok kahato ra'yn imohey haria pakuptia i'atu'yatype.
14 Naatu orot babin iyab Regah hibitumatum hina hirun kou’ay yayababar yen ra’at.
15 Mi'i hawyi i'ahu rakaria ta'atue'yni iãti wẽtup sok yn to'otote tote tukupte'en mu'ap ẽpe upi — Peteru pã'ãu mono tokosap uruho'opot poity'i pote urupohag nug hamo i'atu'e. Mi'i hawyi mono uruehãite i ra'yn i'atu'e i'ahu rakaria to'ope.
15 Rou’obow nati’imaim sabuw sawusawuwih hi’abaren hitit ef gagamih yah emo’em afe’eh naatu ir yah hi’i’inuwih, saise Peter tanan ana youn afa tafahimaim tarabon isan.
16 I'ewyte tawa Ierusarẽi popy etiaria tawa hit popy wuaria te'eruwa'atunug Ierusarẽi kape. Mi'i kape ta'atuerut i'ahu rakaria i'ewyte miit'in ahiag ipiit piat rakaria ta'atuerut. Mi'iria yne Tupana ti'atumoehãite 12 ok takaria po wo.
16 Sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay, naatu bar merar afa Jerusalem sisibinamaim hima’am hai sabuw sawusawuwih naatu afa afiy kakafih hitoun buriburih hima’am hibuwih hinan etei’imak hiyayawasih.
17 Mi'i pote pa'i koro tomierohik ko'i wywo i'atueha'ywywi kahato ra'yn Iesui mohey haria ete. Mi'i hawyi i'atusaiwot kahato ne'i ra'yn — Waku wati'atumoma yne Iesui mohey haria i'atu'e to'ope.
17 Firis Gagamin ana ofonah etei naatu Sadducee hai kou’ay bairi hibusuruf tur abarayah isah yah so’ar hibobowen, naatu sinafumaim hiyai.
18 Mi'i pote ta'atupyhik ta'yn yne Iesui potpo'ororia 12 ok takaria yt nakuaria i pyhik hawe.
18 Tur Abarayah hibow hifatumih naatu hibuwih hin dibur bar gagaminamaim hiyariyih.
19 Ma'ato wãtym hake turan put'ok'e Tupana mipo'oro atipy kaipywiat i'atu'okenhyp'ok hamuat. Mi'i upi tuwat iheg myi.
19 Baise gugumin wanawanan Regah ana tounamatar na etawan etei botawiyen tur abarayah iunawiyih hitit, iuwih eo, Tounamatar tur abarayah dibur barane botaitih|alt="angel frees the apostles from the prison" src="cn01911b.tif" size="col" loc="Act 5.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.19-20"
20 Mi'i hawyi itote to'e i'atuepe — Eweiwat ro Tupana mõtypot yat koro kape hawyi eweikupte'en no wuat'i miit'in py'asetpe hawyi ewehenoi henoi kahato ro — Iesui ti tuwẽtem i ra'yn gu'uro pyi ewei'e ro itote e. Iesui mohey hap yn ni mu'ap Tupana kapiat ewei'e i ro i'atuepe e. Iesui yn wyti aimoieĩne'en wuat'i e'at piat kuap hat ewei'e ro itotiaria pe e atipy kaipywiat sut hat Iesui potpo'ororia pe.
20 “Kwanan Tafaror Bar gagamin wanawanan kwanabat iti yawas boubun ana tur tutufin sabuw etei hai tur kwana’owen.”
21 Mi'i hawyi tuwat ra'yn 12 ok takaria hawyi te'eruwehyt'ok hunete Tupana mõtypot yat koro pe. Mi'i hawyi ta'atu'atumu'e kahato i ra'yn itotiaria.
21 Mar sibisib auman tur abarayah Tafaror Bar wanawanan was efanamaim hibusuruf sabuw hi’obaibiyih.
22 Mi'i hawyi tuwat ra'yn surara'in wen ma'ato yt uwe i ta'atupuẽti Iesui potmu'eria itote. Mi'i hawyi te'era'aipok i ra'yn henoi hamo.
22 Baise hina dibur baremaim hititit hibouyuwih naatu ma’utenayah hai ukwarih himatabir maiye hina hai tur hio’wen hio,
23 — Ta'i okenhyp ko'i iheg me yne uruipuẽti i'atu'e i'ewyte surara'in tukupte'en yne oken'ypyke i'atu'e. Ta'i okenhyp ko'i iheg me yne tukupte'en i'atu'e. Mi'i hawyi uruho'o'okenhyp'ok 12 ok takaria wywuat okipy wen ma'ato itote yt uwe hin i ra'yn uruipuẽti eimipyhik ko'i pãi i'atu'e.
23 “Aki an dibur bar atitit etawan etei i tufatufbonen naatu etawan ma’utenayah auman hibatabat ai’itih, baise etawan abobotawiyen i men yait ta nati bar wanawananamaim atita’urimih.”
24 Mi'i hawyi Tupana mõtypot yat koro ka'iwaria surara akag ko'i pa'i koro ko'i te'eruwanẽtup kahato hawyi te'ero'e — Aikowo som te'eropopy Iesui potmu'eria ta'atupyhik hap pyi i'atu'e to'ope. Aikotã aru waku watunug mi'iria ete i'atu'e to'ope.
24 Firis ukwarih naatu Tafaror Bar kaifenayan hai ukwarin iti tur hinonowar etei hai kasiy ra’at hio, “Iti orot isah abisa matar?”
25 Mi'i turan put'ok'e wẽtup ok miit to'e hamo — Tu'isaria e mio wyti eimipyhik ko'i Iesui potmu'eria tukupte'en Tupana mõtypot yat koro pe i ra'yn e. Mi'i tote ta'atu'atumu'e kahato miit'in Ta'atuka'iwat ete e morekuaria pe.
25 Rubira’e orot ta na run eo, “Kwananowar oro’orot kwabow dibur kwaya’aya i Tafaror Bar wanawanan sabuw tibi’obaibiyih.”
26 Mio tã e hap ta'atukuap hawyi surara'in sem tuwat i ra'yn i'atueropo'ok hamo. Mi'i hawyi to'e surara'in akag mu'ap upi temiit'in me — Eimitum mo o e yt ewei'atusaty'i saty'i tei'o mekewat Pauru e hap het rakat mesuwe miit'in sem ipotmu'eria typy'i tok pe e kat pote meremo ti aru miit'in sem ai'atu'uka nu wo e. Eiwe'eg wo o e. Mi'i hawyi surara'in ti'atukaykay Iesui emiit'in.
26 Naatu kaifenayan ukwarin ana orot afa bairi hin tur abarayah hibuwih bairi himatabir maiye, men hifair o hikwararihimih, anayabin sabuw agimamaim borabirabih hirouw hibir.
27 Mi'i hawyi ta'atuereto morekuat yat kape. Ta'atuerut hawyi ta'atupag wo'omu'e haria akag py'asetpe i ra'yn.
27 Tur Abarayah hibuwih hina hirun Kaniser (Sanhedrin) nahimaim hibat naatu Firis Gagamin ibatiyih eo,
28 Mi'i hawyi pa'i koro to'e — Kat pote som ewei'atumu'e wuat'i miit'in Iesui ete yt urumiky'esat ewy i i'atu'e. Sa'awy'i ti — Yt ewehenoi i ran o Iesui etiat irania'in me uruto'e ra'yn ehepe wen ma'ato ti mio yne miit'in tawa Ierusarẽi miaria tikuap kahato mekewat Iesui etiat e. Ta'i Tupana Mipo'oro Aiporekuat nuat auka haria ti pa'i ko'i ewei'e ti uruepe e pa'i koro. Yt naku i kahato eipe e.
28 “Aki tur fokarin maiyow ao fafari iti orot wabinamaim sabuw men kwani’obaiyih, naatu baise kwa abai’obaiyen i tit Jerusalem wanawanan sabuw etei tenonowar, naatu kwakok iti orot momorob ana ubar aki bain isan kwayayamatat.”
29 Mi'i hawyi Peteru ti'atuwesat — Morekuaria e waku kahato urutunug wuat'i eimiky'esat ewy wen ma'ato karãpe eipe urupo'oro yt Tupana miky'esat ewywuat nug hamo i mi'i pote ti po'og waku urutunug Tupana miky'esat ok tã wãi'ewei'e pytkai e Peteru.
29 Peter naatu tur abarayah afa bairi hiyafutih hio, “Aki i God fanan anab men orot fanahimih.
30 Aiwat aha'ase'i'in Etupana timoehãite i ra'yn eimi'auka aria'yp posak etiat Iesui uhyt'i'in e.
30 It ata a’agir hai God Jesu kwa onaf tafanamaim kwa’onaf kwa’asabun momorob i morobone God bora’ah maiye,
31 Miit'in Potypot no Tupana tiky'esat kahato Uruka'iwat Iesui e. Mio tã e Tupana sa'awy'i — Mi'i Miit ti Uipo sese kawiat ieĩne'en hat e. Mi'i Miit ti wuat'i miit'in ehakyera'at hanuat e Tupana sa'awy'i miwan me e Peteru. Ta'i Iesui ti henoi ahepe mekewat mu'ap aiminug yt naku i hap kaipywiat aihep hamuat e. Mi'i Miit yn ni mu'ap Tupana kapiat hat e. Mi'i Miit yn ni ai'ywania Isareu ywania wanẽtup sa'ag hap mohãpyk kuap hat e. Toiky'esat yne ai'ywania tomiehakyera'at ko'i wuat hap e.
31 God bora’ah yen uman ana asukwafune ima’an, bonawiyenayan naatu baiyawasayan matar, saise Israel sabuw hai ef nabotawiy dogor baikitabiren naatu notawiyen hinab.
32 Yt uruto yn i ti mio tã uruto'e ma'ato Tupana Pã'ãu Wakuat i'ewyte mio tã e at ka'ap uru'e hap ewy te e Peteru. Mio wyti Tupana tum neran Topã'ãu Wakuat tomiky'esat nug haria pe pãi e. Mi'i Miit etiat ri urumikuap uruimoherep miit'in me ehepe uhyt'i'in e. Mi'i Miit yn ahehakyera'at kuap hat e Peteru wo'onãpin haria akag ko'i pe.
32 Aki i iti sawar hai sifrubonayah, naatu sabuw iyab hibifanabow isan God Anun Kakafiyin bitih auman siftirurubon.”
33 Mio tã e Peteru hawyi wo'onãpin haria i'atupy'ahak kahato Iesui potpo'ororia ete. Mi'i hawyi — Waku watu'uka mi'iria i'atu'e to'ope.
33 Kaniser sabuw iti tur hinonowar ana veya, gagamat yen bufutih hikokok kwanekwan i boro tur abarayah hita’asbunih.
34 Mi'i hawyi itote toĩne'en pa'i kororia py'asetpe wẽtup ok miit i'atunãpin hat akag koro. Mi'i miit po'og i'atumimõtypot. Mi'i ti Musei wãi'e hap moherep hat. Mi'i miit set Kamarieu e hap het rakat. Mi'i hawyi ipoĩ'ãm na'yn i'atupy'asetpe yne nãpin hamo — Uimimu'eria e atiky'esat ewei'atupo'oro porap'i meimuẽwaria 12 ok takaria surara'in upi wẽtup yat kape e.
34 Baise Pharisee orot wabin Gamaliel, ofafar bai’obaiyenayan, sabuw etei iti orot hikakakafiy, kou’ay wanawanan misir iuwih tur abarayah hibuwih hitit ufunamaim mar kafai hibat.
35 Tuwat yne ipotmu'eria hawyi to'e wo'omu'e hat Kamarieu itotiaria pe — Uipotmu'eria e eiwe'eg wo o e. Eiwanẽtup o kat aru pyno watunug Iesui mohey haria ete e.
35 Naatu imaibo Kaniser iuwih eo, “Taituwau Israel, abisa iti orot isah kwayayakitifuw mata toniwa’an gewas kwananotabo kwanasinaf.
36 Ha'awyte wẽtup surara Teuta tuwemowato meiũpe tawa Ierusarẽi me e. Mi'i hawyi 400 surara'in tuwat hupi e. Mi'i turan ni iku'uro ra'yn Teuta ta'atu'auka ra'yn e. Mi'i hawyi yt kat i ra'yn topyhu'at iwat hemiit. Tuwat yne ra'yn iwat haipepiaria e. Mesup yt uwe i mekewat Teuta emiit mesuwe e Kamarieu Isareu ywania pe.
36 Kwananot iti boro’omo Theudas tit orot gagamin ta rouw eorereb naatu oro’orot etei 400 na’atube hikofan, Baise hi’a’asabun ana veya ana bai’ufununayah etei hitaragiy nanabin hin, naatu ana kou’ay re rumoromorob sawar.
37 I'ewyte ga'atpo tama Karireia piat uhyt Iuta e hap het rakat tuwemowato meiũpe e. Mi'i hawyi tuwat kahato miit'in hupi typy'i kahato hesurara'in wo e. Mi'i hawyi mekewat wo'oset puruk hap e'at pe toi'atukaykay yne tesurara'in tuwewawi hawyi ta'atu'atu'uka kahato mesuwe ma'ato mi'i turan iku'uro ra'yn Iuta hawyi te'eruwesytpok ta'yn Iuta saipepiaria torania e Kamarieu.
37 Nati ufunamaim Judas Galilee orot sabuw hibiyab ana veya tit, sabuw bow kou’ay busuruf, baise i auman hi’asabun naatu ana bai’ufununayah hitaragiy nanabin hin.
38 Mi'i pote are'e mio ehepe waku ti aipohep ta'yn Iesui saipepiaria ete e. Waku waure wo yn na'yn aito i'atukai e Kamarieu. I'atuwat i'atueko miit'in wanuat ne'i pote ti aru ikahuro ra'yn topyhu'at e.
38 Isan imih abisa iti boun emamatar isan au’uwi, iti orot kwaihamiyih, naatu kwa’uwih ten, anayabin orot ana notane hinayakitifuw hinasisinaf na’at boro nasawar.
39 Ma'ato i'atuehay pywuat Tupana wanuat pote ti aru yt karãmuo i watimoma kuap i'atuehay e. Pyno Tupana etiano watu'uka pote imi'akit ko'i wo aru watopyhu'at uhyt'i'in e Kamarieu pa'i koro emiit'in me.
39 Baise Godane nanan na’at, kwa men karam boro kwana’otanih, kwa boro taiyuw God bairi kwanabiyow kwana’itin.”
40 — Pywo kahato tig urunãpin mehĩ Kamarieu i'atu'e itotiaria. Mi'i tã ti aru epiat urunãpin hap ewy ti aru pyno urutunug uhyt i'atu'e pa'i koro kapiat wa'atunug haria. Mi'i hawyi ta'atukaykay 12 ok takaria te'eruwewawi. Mi'i hawyi ta'atu'ahyk ahyk saity sa'ag wo Iesui potmu'eria. Ta'atu'apiheg kahato hawyi wãi'i'atu'e — Yt ewehenoi po'og i ra'yn o miit'in me Iesui etiat i'atu'e. Yt ewehenoi tei'o irania'in me Iesui etiat i'atu'e. Ma'ato po'og ewetunug mote po'og aru sa'ag urui'atu'apiheg eipe i'atu'e. Pyno waku eweiwat i ra'yn ei'yat ko'i kape i'atu'e 12 ok takaria pe.
40 Tur Abarayah hi’afih hirun naatu hirouw. Imaibo tur fokarin maiyow hi’uwih naatu hiofafarih Jesu wabin men hinao rerereb, naatu hi’uwih hai au ubar hin.
41 Mi'i hawyi tuwat i ra'yn morekuaria yat koro pyi. Tuwat hawyi i'atuwẽpap'i kahato itote — Tupana i'atu'e urutuwehum kahato ra'yn eete i'atu'e. Koitywy urumosaty'i saty'i sa'ag kahato itote Esa'yru mohey haria uruto pote i'atu'e. Ma'ato ti waku uruho'opot Esa'yru Iesui set po'ypyi i'atu'e.
41 Tur Abarayah Kaniser hihamiyih hitit naatu ereyasisir auman hin, anayabin Jesu wabinamaim hibi’akir i igewasin kwanekwan.
42 Mi'i hawyi ipotmu'eria ti'atumu'e at ka'ap yne i'atu'yat puaria. I'ewyte ta'atu'atumu'e Tupana mõtypot yat koro totiaria. Yt i'atuwẽpohep hin i ma'ato — Iesui ti Tupana tipo'oro Aiporekuat nuat i'atu'e ta'atuehay pirik wo.
42 Mar etei Tafaror Baremaim naatu hai baremaim sabuw hibi’obaiyih naatu tur gewasin Jesu Keriso isan sabuw hai tur hi’o’owen.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.