Hebreus 11
Kuloonaay (KRX) vs AAI
1 Weyme uyem káyinan? Káyinan ayem nuutaakaa cíki nii efuutaakaa eeha nuuyemaa ha ti hítuulu, nuuŋatoolutaa ti eeha nuucukutaa ha.
1 Baitumatum ana itinin i sawar ta anababatun taso’ob ema’ama boro nuhi nafot tanama’am nati sawar tanab. Naatu sawar ta men ta’i’itin, baise taso’ob nati sawar i ema’am boro tanab, nati i boun baitumatum tao’o.
2 Símaama unaa, káyinan ka kiteyii kuwune Pútuun pa mpúmulii.
2 Imih ata a’agir marasika hima’ama hai baitumatumamaim God itin, ana baibasit itih.
3 Káyinan kuwune núumeyiyaa nii púlunta pa piliileeliil pínapii ti pákupal Pútuun pa, ancuk waah wa weecukee wa uliilutee púfulii ti waah weecukee.
3 Baitumatumamaim taso’ob tafaramamaim sawar etei i God awanamaim eo himatar, naatu iti sawar himamatar i men ta’i’itahimaim eo himataramih, baise buriburihimaim.
4 Káyinan kuwune Abel naawaaseen Pútuun pa kaawaaseen keefisake kiti púnuwoo Kayin. Kamma káyinan ka kiteyoo Pútuun pa mpucokoo nii an eecoonoole, mpíyisan nii pisayanoosayan loho pisayanaa uwaaseen wa uteyoo. Abel, háati fa naakete fa, aloŋaa ti káakup nuunaa pínapii ti káyinan ka kiteyoo.
4 Baitumatumamaim Abel siwar gewasinamak bai na God bitin i men Cain ana siwar na’atube’emih. Ana baitumatumamaim God iyasisir ana ef mutufurin rouw eo, anayabin ana siwar gewasin. Abel i marasik morob, baise ana baitumatumamaim fanan i ema’ama.
5 Káyinan kuwune Enok náaseepinee patiila, ancuk timpi asiikan eket. “Acukutee nene kaatuko Pútuun pa píseepinoo patiila.” Antúŋ hilim ha hiti Pútuun pa nihisok nii, akina éesuume Pútuun pa le niŋ afaacoopee.
5 Baitumatumamaim Enoch morobo’e, yawasin au mar yen, sabuw hinuwih men hitita’ur, anayabin God bora’ah. Baise au mar yena’e ana veya abisa sisinaf God itin eo, “O isa ayu abiyasisir.”
6 An ayinaat hísuumu Pútuun pa niŋ ataakut káyinan, kaatuko an óo an éekeyii ti Pútuun pa, fo áyinan nii pitaakaataako, mpucooycooy keeŋese po ka.
6 Orot babin yait aurin baitumatum en God nati orot babin isan men ebiyasisir, anayabin orot babin yait God nanamaim titamih i nitumatum God i ema’am, naatu orot babin yait turobe’emaim enunuwih ana baiyan boro nitih.
7 Káyinan kuwune Nowe, ta náakupananee ta kiti waah ewwa uloot ucukee fala, ti hifeyu Pútuun pa, naamemanool piteen penfakat kati afakan miin ma miteyoo. Fiyuu Nowe náayisane nii, niŋ Pútuun pa pisiiŋanaa pakati púlunta pa ti pisiya efipitaak tooñaa. Pútuun pa mpucokoo nii an eecoonoole kamma káyinan ka kiteyoo.
7 Baitumatumamaim sawar abisa boro hitamatar isan God Noah bimatanuw ana veya, bir kakafiyinamaim God fanan bai wa wowab aawan natunatun bairi hiyawasih. Ana baitumatumamaim tafaram ana kakafinane kusib tabaratait tit nabin bat, naatu God biyanane yawas mutufurin bain ana baibasit ma’ama ana baitumatumamaim bai.
8 Káyinan kuwune, Abraham ta Pútuun pa mpiyonkaloo ta kati akaay ti mah emma ammeya nii, hátikin efimiyeno miteyoo, naacoon naañak, apan ámiit pa naayem pa ti pikaayu.
8 Baitumatumamaim Abraham tafaram ta boro uf i nowanamih tamamatar isan God eo’omatan ana veya’amaim, God fanan bai ana tafaram itumar misir asir remor kwaneyan in.
9 Káyinan kuwune naacaakin ti mah ma emma Pútuun pa mpíyinananoo ma samat nii akaawoola, naakin ti púkuut niŋ Isaak niŋ Jakob keekaakaay ka hisayu neyoo eeha Pútuun pa mpíyinanane ha.
9 Baitumatumamaim Abraham na omatanen me’emaim tit, touman orot na’atube menah tatabirih hai tafaramamaim sis ya ma remor. Isaac naatu Jacob hairi auman na’atube hisinaf, anayabin i auman me nati isan God eomatanih.
10 Abraham áhinaahin eehuu kaatuko ayenaayeno hítuulu kati akin ti saatee ya eyya efeetowo ya fo cancowiyaaw, eyya ammeya ya nii Pútuun pa pímeene mpisiiŋan yo.
10 Abraham sisimaim ma reremor anayabin i bitumatum bar merar gewasin anababatun God taiyuwin yakitifuw wowowab imaim boro narun wanatowan nitutut nama.
11 Káyinan kuwune, Abraham niŋ aaloo Sara nkáyini hitaaku añii, háati fa nkamuuse fa hitaaku añii apan Sara caakonta. Abraham naataak káyinan nii Pútuun pa éfipihin eeha mpíyinananoo ha.
11 Iban maiye kwana’itin, Abraham i iregah naatu Sarah i a’arin, baise baitumatumamaim Abraham, kek tamah matar, anayabin i so’ob God ana omatanen isah i mar etei ebobosunusunub.
12 Kamma eehe, miin menfakat úmmufulii ti áyiin a oonool a aŋe, Abraham, apan akina eemaamane tatip, waah utowiitoo ínfulaa eket. Miin emme immimeeŋ meemak samat nii picaaŋaŋ pa piti patiila, miyinaatee kafinu samat nii fa an naayinaat fa kafinu esiya ya eti kantant kaatii ka.
12 Imih bebeyan tana’itin, Abraham biyan etei i morob, baise iti orot ta’imon biyanane ana ub ra’at tafaram awan karatan, daman naatu dones na’atube baiyabin en.
13 Payenke fiye púlooŋ ti káyinan nkaloŋe fo ta nkakete ta. Kataakut waah wa ewwa Pútuun pa mpíyinananii wa, kacukaacuk wo lamma pállaaŋe ínsuumii, nkasok nii pánipani poko pakati púlunta pe tom pale ekaawoola niŋ keeyem ti himuusu.
13 Iti sabuw erebaitumatum hima’am himorob, sawar God eo’omatanih men hibai, baise hinuwamo ef yok na’in hi’itin, naatu yasisiramaim nati sawar hai merar hiyi. Imih taiyuwih isah iti tafaramamaim i nah toumanih naatu ef rimurih na’atube hima.
14 Pakan kéekupe fiye, káyisanaayisan nii unka ti hiŋesu mah miteyii.
14 Anayabin sabuw sawar iti na’atube isah teo i tafaram ta bain nowah matar, imaim wanatowan ma’amih tinunuwet.
15 Niŋ kayenaayeno hínum káamiilool mah emma nkáfulii ma temmo, anti káyini puñoho po.
15 Naatu hai tafaram atamanin hibihamiy isan hitanotanot na’at, marasika boro ef hitanuwet hitamatabir maiye.
16 Pale nkálafi mah meefisake, meeyem alacana. Ekina ewune Pútuun pa pusuuwut pipiyonkalee Pútuun pa piteyii, kaatuko pimemanoolii-memanool saatee.
16 Baise nati efanin i tafaram ta gewasin anababatun hinunuwih, tafaram no maramaim. Isan imih God isan hai God hirouw hio i men biyah eo’ohow. Anayabin hai bar merar gewasin imaim wanatowan ma isan yabuna’ika.
17 Káyinan kuwune Abraham, ta Pútuun pa mpuwinkiyoo ta, naacoon kati awaaseen añiinoo Isaak. Akina Abraham Pútuun pa mpíyinanane, naasiiŋo kati awaaseen añiinoo oonool a kóŋ,
17 God routobon Abraham bitin ana veya, baitumatumamaim natun ta’imonamo Isaac bai siboromih yai. God ana omatanen Abraham isan i iti na’atube eo,
18 háati fa Pútuun pa mpusokoo fa nii: “Ti Isaak aafataak miin emma inci íyyinananuu ma.”
18 “O natu Isaac wanawananamaim boro a ub nara’at.” Baise God Abraham rurutubun ana veya Abraham nowarasit.
19 Abraham naasokoolo nii Pútuun pa píyiniyini kalitan añiinoo Isaak ti eket ya, apan mpiñahanoo añiinoo pucuk fiye nii an éelitaniyee ti eket ya.
19 Abraham so’ob Isaac namomorob God karam boro niyawas maiye, naatu ana itinin boro iti na’atube tatao, Abraham natun easabunibo uman botan.
20 Káyinan kuwune Isaak naasampan Jakob niŋ Esawu kiti heekaakaay ha pitaako hátikin ti eloŋ ya eteyii.
20 Baitumatumamaim Isaac natunatun rou’ab, Jacob, Esau hairi baigegewasin itih, mar boro hai ma gewas isan.
21 Káyinan kuwune Jakob, ta naayeniye ta eket, naasampan añii óo añii ati Josef, náasik ti hikasap ha hiteyoo náamul Pútuun pa.
21 Jacob baitumatumamaim ma’am iregah morobomih ana veya na kakabom auman Joseph natunatun rou’ab igegewasinih. Naatu ana tu’umaim ibais kuso bat God ana merar yi.
22 Káyinan kuwune Josef, ta eketoo néelohanii ta, náakup apusok ta pakati Israyel éfikaful ti mah ma miti Esipt. Naasokii, niŋ kayeniyaa hífulu nkacoopool picecoo.
22 Baitumatumamaim Joseph morobomih ana veya na kakabom auman, Israel sabuw Egypt baihamiyin maiye tit isan hai tur eowen, naatu ana rarik auman bai tit isan hai tur eowen.
23 Káyinan kuwune Móyiis pupukayoo nkayoloo fo kiim kíhaaciil ta naapukee ta, kamma nkacuke nii ciñii ca cíwalliwalli, apan kafeyut hípucu hilim ha hiti amansa ya.
23 Baitumatumamaim Moses tutufuw ana veya hinah tamah sumar tounu hibun hima, aiwob orot ana ofafar fokarin eo isan men hibirumih. Anayabin kek tufuw hi’i’itin i men kek afa na’atube’emih.
24 Káyinan kuwune Móyiis, ta náayankii ta, naapook apiyonkalee añii ya ati ámaacul a ati amansa ya ati Esipt.
24 Baitumatumamaim Moses ra’at yen orot mamatar ana veya’amaim, i men kok boro Pharaoh natun babitai natun hitarouw hitao.
25 Naafisakanool apikallanee niŋ pakan paka pakati Pútuun pa pihaŋ piyeno ti pásuuma piti kaamuuyen empa etipifiyo.
25 Imih iti yasisir kakafin mar kafai baiyasisir isan i kwahir, naatu God ana sabuw bairi bai’akir isan rubin.
26 Naacuk nii fisaka apiteñalee samat nii Eenucee ya, pihaŋ apitaak hisaanumate ha hiti Esipt. Amíiloolaa-míilool eehe kamma náalaakane ti cooy ya eeyemoo ya hátikin.
26 I ana not Keriso wabinamaim sabuw biya’ohow hinitin nabi’akir ana gewasin i ra’at kwanekwan men Egypt wanawan toto buyoy gewasin yomanin en na’atube’emih. Anayabin i ana not etei i ana baiyan boro nan isan yayabuna.
27 Káyinan kuwune Móyiis náaful Esipt peefeyut káñiken ka kiti amansa ya, naamukut pucuk fiye nii acukaacuk Pútuun pa peeyinaatee pa hicuku.
27 Baitumatumamaim Moses misir Egypt ihamiy tit, aiwob orot yan soso’ar isan men bir, baise itafofor tit. Anayabin God wa’iwa’irinamaim ma’am Moses itin.
28 Káyinan kuwune naasiiŋan pahaaño pa piti Himuusu ha, naasok ñutum ña ñisancalee hísim ancuk, niŋ maleekoo ya eti himuku ha emuusaa toko, etemukal pikampaani pa pákacook paka pakati Israyel.
28 Baitumatumamaim Moses Tar Nowaten ana bowabow imatar bobaituw hai rara etawan hidadawiren. Saise Gurusenayan kek ai’in rouwamih nanan Israel hai kek ai’in men narouw hinamorob.
29 Káyinan kuwune pakati Israyel nkafiitan Kaatii ka Kéecunke ka ti etaam eesuuce, pale pakati Esipt ta nkayoope ta kaafiitan tenko, nkáseemal.
29 Baitumatumamaim Israel sabuw riy gagamin wabin Red Sea mamah me yanabe hirabon rewan roun hiyen. Baise Egypt baiyowayah hi’ufnunih hirarabon riy matabir maiye re etei himorob.
30 Káyinan kuwune kiniŋ ka kiti saatee ya eti Jeriko nkunow, ta pakati Israyel nkaposoole ko ta fo kunoom isak niŋ kúsupak.
30 Baitumatumamaim Israel sabuw veya etei umat roun rou’ab tafaram Jericho bar merar gagamin fur ufun hibiwaibibib ufunamaim fur tafofor re sabuw etei himorob.
31 Káyinan kuwune Lahap aal a ahaañiya ya amukutee niŋ pakati saatee ya keepooke ka hítuulu Pútuun pa, kamma naawanane mikelecoola ma miti pakati Israyel.
31 Baitumatumamaim babin ef remorayan wabin Rahab sabuw baifanasairayah hi’a’asbunubunuwen i men hi’asabunimih, anayabin Israel orot rafot rouwayah hinan hai merar yi buwih ana baremaim hirun.
32 Weyme nene inci iññaŋe hisoku? Ti káasiiŋuma enke, etitaakano hisoku aluu kiti Gideyon, kiti Palak, kiti Samson, kiti Yefutah, kiti Dawid, kiti Samiyel, niŋ kiti piyaamakoola pa pakati Pútuun pa.
32 Tur i moumurih na’in tema’am baise veya men ema’am boro Gideon, Barak, Samson, Jephthah, David, Samuel naatu dinab oro’orot isah anao kwananowar.
33 Kamma káyinan ka kiteyii nkaheek hícump pisaatee ti hikam, nkáhin tan óo tan pakan paka kíiti pucoonool, nkataak lompo eeha Pútuun pa mpíyinananii ha. Pakakee teyii nkacotal ñutum picata.
33 Baitumatumamaim tafaram afa hai aiwob hirouw hinunih, ma gewas ana efamaim sabuw hikaifih bairi hima. Naatu God abisa eomatanih itih, hisinaf lion awah hibit anihimih men hi’anih.
34 Pakakee paka nkahokal seemak senfakat, pakakee paka nkafak ti sipees kéelafiyii ka himuku niŋ úkuntu. Nkataak sempe ensa nkataakut sa. Nkáyenoonii pikama kenfakat, nkateyal niŋ uyoŋ pusoocaali uti pikee pisaatee.
34 Sabuw ata wairaf in bitakir wan hirouw hiyey men e’arahih, afa kaiy wanane hibihir, afa hiririm hi’inu’in hai fair hibai maiye, afa ahay waf wanawanan hirun nah hi’aiseyasey hibat rakit hi’abargiyigiyih.
35 Pakakee pakaal, nkawufanee pakanii keekete ka kéelitaniyee ka ti eket. Intaak pakakee keekallanee fo kaket, kamma nkapooke kayesan pusonii Pútuun pa kati kakatanee. Eeha nkálafiye ha fanfaŋ hiyem kati kalitanee ti eket nkataak eloŋ eefisake.
35 Baibin afa taih tuwah morobone God iyawasih itih, afa morob hirubin God hibitumitum isan rakit himisir hibow hirouw biyah hibeyat, biyababan bai’akir gagamin maiyow hibai. Anayabin i hiso’ob morobone misir maiye isan i boro gewasinamaim hinamisir maiye.
36 Pakakee nkápalahoolee ti caalenken nkasapee niŋ kisawut. Pakakee nkacenkee niŋ ñiseel nkakulee.
36 Afa hi’iyabih hi’uwih kwanikwaniyih naatu hibow hirouw biyah hikwimih, afa hibow hifatumih hin dibur hiya.
37 Pakakee nkamukee ti kaanunkalee pukumpa. Pakakee nkafiitee ti pututa, niŋ fotom nkamukee niŋ úkuntu. Pakakee nkayeno kaamuumuusool, wañ ewwa nkataake wa teyii lamma uyem upaŋ písaacii niŋ fotom upaŋ pifil. Kataakut waah cántum, nkakancool neyii nkakallanii.
37 Afa kabayamaim hirouw himorob, afa naiwah so’omaim hiboro’omen, afa kaiyomaim hiyow himorob, afa bai’akir gagamin maiyow hibai, sheep, goat, bunibunihimaim ar faifuw hisakir hiyon, yababan hibai aurih sawar i’en, aa murumurubih hi’a’akir naatu hirukoukuwih hima hiremor.
38 Nkayeno kaalelentool ti úhaaŋ tes niŋ ti pítintiŋ pa, nkakin ti uyeen niŋ ti uwuŋ. Payenke kanapaanap fo muus, fo púlunta pa mpiyinaatii kayekan.
38 Iti tafaramamaim hai ma isan i men igewasin, sabuw toumanih na’atube arar yan, oyaw an, watu wanawanan, sou wanawanan imaim hi’in hima hiremor.
39 Pútuun pa mpúmul payenke fiye púlooŋ kamma káyinan ka kiteyii, pale háati fo, akee teyii ataakut eeha Pútuun pa mpíyinananii ha,
39 Sabuw iti etei i hai baitumatumamaim wabih iti tema’am, baise sawar abisa God eo’omatanih men yait ta bai.
40 kaatuko Pútuun pa pimemanoolaa-memanool unaa waah weehaŋe panap. Fiyuu etikayeno kéetuuniye taamanta uyeniitaa neyii nantoonool.
40 Anayabin God ana kok nati sabuw i boro hinama hinakaif saise it bairit auta’imon nati sawar gewasin nafaramit youn.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.