Atos 28
Kuloonaay (KRX) vs AAI
1 Ta nuufake ta upuciŋ, nkasok unii nii econ ya nesokee Malta.
1 Ataiy ana dones ayey men yait ta aboyouw, naatu nuw imaibo ai’inan, aki i ana Malta nuw ayen.
2 Keekine ka toko nkawanan unii pawananal peenape empa núuninkoolut nempo. Nkacokan seemak senfakat nkayonkal unii písimo kamma neeyeniye hinup immon.
2 Nuw sabuw merarayow gewasin maiyow hiti, ai merar hiyi wairaf hi’asir rari, anayabin toun i yarayar naatu tutuban ea’ani.
3 Póol naayesal miyaac kati awant mo ti seemak sa. Fiye, kaafepa nkúfulii temmo kamma pasowe pa, nkulumoo ti epees nkínintoolo teyyo.
3 Paul ai heaf na wairaf wan yayara’aten, naatu kok wairaf wabuburin bai kayam tit, Paul uman yub fifin.
4 Ta pakati econ ya nkacuke ta fa kaafepa ka nkínintooliye fa ti epeesoo, nkasokool: “Híinihiini unaa nii áyiin aŋe amukala pakan. Háati áfakiyoofak ti kaatii ka, pale pútuun pa putuunaa peeyaale pa empa nkasok pa 'Ahína Kíiti Eecoonoole' etipucoonoo eloŋ.”
4 Nuw sabuw Paul umanamaim kok fifin inu’in hi’itin basit taiyuwih hio, iti orot i uman rara. Riy yan yawasin taiy na yen, baise koubaitotorayan ana god men ekokok boro yawasin nama.
5 Pale Póol naayoŋ epeesoo, kaafepa ka nkunow ti seemak sa apan waah úhinutoo.
5 Baise Paul uman ta’asiy kok wairaf wan yen earah naatu men abisa ta isan matar.
6 Pakati econ ya nkayeno káamiilool manti anaay, niŋ ekina tom naanow naaket tokotoko. Pale nkakampan ti hítuulu kacukut waah núuhinoo, nkayesan pámiiloolalii ti hisoku nii áyiin a aŋe, akee ti ñútuun ña ñiteyii.Póol naayoŋ ti seemak sa kaafepa ka keelumoo ka|alt="Paul a remué son bras pour se séparer du serpent qui l’a mordu dans le feu" src="GW 196.jpg" size="col" loc="28:3-6" copy="Wade NT" ref="28:6"
6 Sabuw hima hi’itin hinotanot i boro uman tadaw o an ta’uy tare tamorob. Baise manin maiyow hima hikakaif men abisa ta isan matar, imih hai not hibotabir hio, “Iti orot i god wari’en!”
7 Pukol toko, intaak etaam eti áhampaatiin a ati econ ya, caacawoo Pupuliyus. Naawanan unii pinapnap, nuuyeno la teyoo fo kunoom káhaaciil.
7 Nati dones inan sisibin turin i orot wabin Publius ana bar merar. Publius i nati nuw hai orot gagamin. Ai merar yi, veya tounu ana nanawan na’atube bairi ama ituwi.
8 Eehe nihitook paapaa ateyoo kahint kamma káakuuñu kiti pasowe-enii, munowoo lompo katey meemak. Póol naakaay pateyoo naalemp sipeesoo teyoo naaluum náakuuñanoo.
8 Publius tamah sawow biyan ana fora’abin ra’at, naatu yan yub ana gem yan inu’in. Paul na ana bar run isan yoyoban, biyan butubun naatu yawas.
9 Ta eehuu nihitaakiye ta, kéekuuñe ka púlooŋ keekine ka ti econ ya nkákey ti Póol, naalompo ákuuñanii.
9 Sawar iti mamatar ana tur hinowar, sabuw iyab nati nuwamaim hisawow hi’inu’in hinan etei hiyawas.
10 Nkámakiyan unii meemak. Ta nuuñaŋe ta hiñaku, nkawufan unii aŋa nuusoolahe ya púlooŋ ti kaakaawool ka.
10 Naatu hai kakaf gagamin na’in aki hiti, wa afe’en ayey ana veya ai remor isan abisa akokok etei hibaisi.
11 Nuutaak kiim káhaaciil ti econ ya eti Malta, ti pikelan núuyuuko ti piteen penfakat empa ammeya nii, etiil ya toko neepaye po. Piteen empuu péefulii ti saatee ya eti Alesantili, hátikin etempo mpitaak énaati eyya nkasok “Máasupak ma miti Sás.”
11 Sumar tounu ama’ama ufunamaim wa ta Alexandria’ane nan abai. Iti wa wabin, “God Kikifu” anayabin iti wa nanamaim i Kastor naatu Folux hairi hai yumat hikirum hi’inu’in. Rarab siba’u aki nati nuwamaim wa tafan ama in rarab siba’u sawar.
12 Núuful Malta, nuuciŋ ti saatee ya eti Silakus, nuuyeno toko kunoom káhaaciil.
12 Wa abai atit an tafaram wabin Sarakus imaim arun veya tounu imaim ama.
13 Púful toko, nuunaaco kantant ka niŋ piteen pa nuucol ti saatee ya eti Lekiyo. Eti kacom eteyyo, eyam néeyaañ ésapii épufulii puson unii; eti tanta eteyyo, nuucol ti saatee ya eyya nkasok ya Pocol.
13 Naatu nati’imaim atit anunuw ana Rhegium bar merar gagamin arun imaim a’in. Mar to waruw gurufune busuruf babin, naatu aki atit anunuw veya bairu’abin Puteoli arun.
14 Nuutook toko pakakee kéeyinane, nkasok unii uyeno neyii fo lóokuŋ. Fiyuu nuukaaye Room.
14 Nati’imaim baitumatumayah afa hima’am atitourih naatu hifefeyani bairi fur ta’imon ama. Imaibo aremor ana Rome atit.
15 Kéeyinane ka keeyem ka po kápisi kutoonii, pakakee nkákey kapaakoolan unii la nkasok la “Malse ya eti Apiyus”, pakakee paka la nkasok la “Sikumpaan Síwananuma Ekaawoola Síhaaciil”. Ta Póol naacukii ta, naasok Pútuun pa apalaka, púsusoo mpulum.
15 Baitumatumayah Rome hima’am aki anan bigai hinowar basit hina Apius ahar ana efan hitit, naatu afa hina Nanawan Bar Tounu hibatabat imaim hi’iti ai merar hiyi, Paul iti sabuw i’itih ana veya God ana merar yi naatu i koufair gagamin maiyow bai.
16 Ta nuucole ta Room, nkakatan Póol apiyeno ti ekumpaan lamayoo niŋ asoocaali aŋa afaafaasoo.
16 Ana Rome atitit ana veya, Paul akisin ma isan ana baibasit hitin, naatu baiyowayah orot ta hiyai kaif hairi hima.
17 Kunoom káhaaciil kupumuus, Póol náayonkalii ñíhampaatiin Pusuwif pa pakati Room. Ta nkáconcoolii ta naasokii: “Pakanam, laahut pakan unaa, hínut héeciita ti cosaan ya eti símaama unaa. Pale nkacokam Jerusalem nkawufanam pakati Room.
17 Veya tounu ufunamaim Jew orot ukwarih etei Paul eaf hiru’ay. Eaf hiruru’ay ana veya’amaim iuwih eo, “Taitu ayu i men kafa’imo ata sabuw isah asinaf kakaf, naatu uwatanah hai binanakwar abisa hibitit aigigimimih, baise Jerusalem imaim ayu hifatumu naatu hibuwu Rome gawan umanamaim hiya’u.
18 Payenkuu nkacakanoolam nkálafiyam kakatan kaatuko kacukut heewune kati mukee.
18 Ayu ubar hitu bairi ao hinunutitiy au kakafin men ta hitita’ur boro ata morob, imih hikok boro hitabotaitu.
19 Pale Pusuwif pa kacoonut; fiye, inci míit fa inci fáhin, insokii nii láfilafi Sesaal, amansa ya enfakat a ati Room, ápihinam kíiti. Pale neetaat hisoku kati nook pakan unaa.
19 Baise Jew sabuw men hikok ayu hitabotaitu, imih ayu Caesar isan ai fefeyan. Iti asisinaf i men ata sabuw ubar baitih na’atube abiwa’an.
20 Eehuu hiwune inci iŋŋes hicuku niŋ káakup niŋ aluu. Nímeyimeyi ayme pakati Israyel nkáhine ya cíki kati afakanii? Ee! Ekina ewune nkacenkam niŋ ñiseel eññe kamma inci lompo ínhine cíki teyoo.”
20 Ana’an iti isan ayu kwa aifefeyan kwatan kwata’itu bairit tatao isan. Ayu hifatumu dibur ama’am anayabin i Israel sabuw orot nati biyanamaim nuhih fot tema’am isan.”
21 Ñíhampaatiin Pusuwif pa nkañahanoo: “Usayut háati leetal éefulii ti mah ma miti Judaay éekupe kitii. An unaa áfuliyoot po naakaman niŋ ekina tom naasok unii héeciita ti awe.
21 Hiya’afut hio, “Aki Judea’ane men fef ta o isa abaimih, na’atube taituwat nati’ine men o asinaf isan naatu abisa isisinaf kakaf ana tur men ta na eo anowar.
22 Pale úlafilafi aapikaman unii eeha ámmiiloole. Kaatuko úmeyimeyi nii pan óo pan, pakan paka kapookaapook pítin pa empa ayyem pa tempo.”
22 Baise aki akokok o anot i ku’o anowar, anayabin efan ta ta etei sabuw iti o a kou’ay boubun isan hio tegamigam anonowar.”
23 Fiye, nkasiiŋan hinoom eeha efikacukool niŋ Póol. Ta hinoom ha níhicolii ta, hícump pakan nkákey ti ekumpaan ya la Póol naayeniye la. Písik mpucom fo nkániim naayeniyii kakaman niŋ káatuunan kiti cáwii ca citi Pútuun pa. Naacok ti hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis niŋ ti pakiical pa piti piyaamakoola pa, apiŋes íhinuyii kápiyinan ti Yéesu.
23 Basit Paul bairi veya hiyai naatu nati veya’amaim sabuw rou’ay gagamin na’in hiru’ay. Paul ma’am ana efanamaim. Mar auman Paul busuruf God ana aiwob isan kubuna naatu eorerereb etei hinowar. Sinaftobon Moses ana ofafaramaim naatu dinab oro’orot hai turamaim sabuw botabirih Jesu dogoroh baitinin isan ma iuwih in veya re.
24 Pakakee teyii nkáyinan kamma kilim enka naasoke ka pale pakakee paka káyinanut.
24 Sabuw afa abisa eo i hitumatum, baise sabuw afa i men hitumatum.
25 Páawoo kásiyoolut poko faŋii, ta nkayeniye ta pikaayu, Póol nene apenanii hisoku eehe: “Kunuu ka keenape ka kusokaasok pánipani ya, ta nkúkupe ta niŋ símaama aluu pínapii ti ayaamakoola ya Esaaya:
25 Taiyuwih wanawanahimaim Paul ana tur yomanin eo isan hibusuruf hibibas ufunamaim himisir hitit hin. Paul eo, “Anun Kakafiyin i turobe uwatanah isah dinab orot Isaiah iwan eo,
26 'Kaay ti síi eyye insokii:
26 ‘Kwen sabuw iti isah kuo,
27 Kaatuko pakan paka payenke,
27 Anayabin nati sabuw fudirih i fokar.
28 Póol naahankan ti hisoku: “Ooto, niñaŋaa kameye nii, Pútuun pa pupoñaapoñ ekooŋan etempo eti kafakan ka ti keeneetaat ka Pusuwif. Poko éfikasiitan.”
28 Isan imih ayu akokok kwa kwanaso’ob, God ana yawas i Ufun Sabuw isah ebiyafar naatu i boro tur hinanowar!”
29 — ausente —
29 Tur iti eo ufunamaim Jew hihamiy taiyuwih higam auman hin.
30 Póol sitiil súsupak naayeniye lati ekumpaan eyya naayeniye ya teyyo lúwaas, nawanan payenka púlooŋ nkákeyyoo ka hiyoop.
30 Kwamur rou’ab tutufin Paul bar ta tutubun imaim ma naatu sabuw iyab itinamih hinan i mar etei hai merar yiy.
31 Náatuunan cáwii ca citi Pútuun pa, naakalaŋan kiti Ateeteyo Yéesu Krista niŋ híyiinate, an akitutoo.
31 Nati’imaim ma’am men kafa’imo bir naatu men abisa ta ana ef ya’afutimih, baise God ana aiwob isan ma binan, naatu Jesu Keriso isan sabuw i’obaibiyih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 28, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.