Atos 27
Kuloonaay (KRX) vs AAI
1 Ta nkacoke ta nii uñaŋaa pikaayu Room ti mah ma miti Itali niŋ piteen, Póol niŋ pakakee keekulee nkañomanee akee áhampaatiin asoocaali ati Room aŋa nkasok Yuliyus, éefulii ti himpaac ha hiti pusoocaali pa keeyem ka ti páhin ti amansa ya enfakat a ati Room.
1 Aki au Italy na’at na isan hinot hiyayabuna ufunamaim Paul naatu dibur sabuw afa bairi hibuwih Rome baiyowayah hai orot ukwarin babanamaim wabin Julius umanamaim hiya’i. Caesar baiyowayah orot hai kou’ay wabin Aiwob ana Baiyowayah. |alt="map" src="Paulrome.tif" size="col" ref="Acts 27.1"
2 Núuyuuko neyii ti piteen penfakat péefulii ti saatee ya eti Atalamit peeyeniye pikaayu ti úsik wa uti mah ma miti Asii, púful toko nuuñak. Alistaak ati mah ma miti Masetoni eekine ya ti saatee ya eti Tesalonik naanapool niŋ unii.
2 Aki wa tafaram Adaramitiamane na batabat abai, iti wa i Asia wanawanan awar etei run titamih nununuw abai. Masedonia orot wabin Aristakus ana tafaram Thessalonica i auman is ra’at bairi an.
3 Eti kacom eteyyo nuuciŋ ti saatee ya eti Siton. Yuliyus naanap ti Póol, naakatanoo apikaay hiyoop pákawiyoo kati kayankananoo ti waah óo waah ewwa naasoolahe.
3 Anan marto Sidon arun, Julius, Paul isan i igewasin, baibasit itin ana ofonah bainanawanihimih itih ana kokok abisa baibaisin isan iu.
4 Upúful toko nuuñak. Nuuyesan epees yaamay econ ya eti Siip épikinkan unii ti hiyam ha, kamma nihiyeniye ésapii toonii.
4 Nati’imaim atit maiye ana, baise yabat kufuti, imih aki wa abai ai kewakew Cyprus nuw sisibinamaim isinfafari anunuw an.
5 Nuufiitan kaatii ka keeyem ka púcoonool mah ma miti Silisi niŋ Panfili nuucol ti saatee ya eti Mila ti mah ma miti Lisi.
5 Anunuw anan i atit are Silisia naatu Pamfilia hai riy yan foun autubun arabon ana Maira arun Laisia wanawanan.
6 Ta núuyuukinoyii ta, áhampaatiin a asoocaali ya naacuk piteen penfakat péefulii ti saatee ya eti Alesantili peeñaŋe pikaayu Itali, náayuuk unii.
6 Nati’imaim Julius orot ukwarin Alexandria hai wa ta au Italy nununuw tita’ur, basit aki imaim yara’ahi.
7 Fo kunoom, piteen pa mpiyeno pikaayu caahinkiŋ caahinkiŋ, nuutaak páciite penfakat le niŋ efuulohan saatee ya eti Kanit. Páawoo hiyam ha hikitaakit unii kaacoonool, nuumuus éñuut ya eti Salmone nuuyesan epees yáali econ ya eti Kilet épikinkan unii ti hiyam ha.
7 Veya moumurih maiyow efamaim aremor, yabat rabi auman awani ayey ana bar merar Sinidus anatabir. Baise yabat i ra’at men karam boro mutufor atanunuw, imih aki Kurit nuw isinfafari anunuw Samone sisibin rounane.
8 Nuuyeno pinaaco niŋ econ ya niŋ páciite penfakat. Nuucol lakeenaay la nkasok Usík Weewalla, pukol saatee ya eti Lase.
8 Kufuti auman awani tor rewarewan anunuw ana efan wabin Umabibin imaim atit, bar merar Lasea sisibinamaim Umabibin imaim arun.
9 Fo le, pítin pa piti kaakaawool ka kutoonii mpifiyo meemak fo fala suŋ ya eti Pusuwif pa neemuuse: etiil ya néelohanii ta kaatii ka nkíciiti ta kaafiitan. Kaatii ka nkihaŋ toko nkíliiñoole, fiye piteen pa piyinaat himuusu ti kásuumaay. Tempo wune Póol náakupananii:
9 Nati’imaim veya manin maiyow ama naatu busurufin maiye na isan yabat i ra’at re sakirafut. Anayabin gagar ana veya i mar etei notawiyen ana hiyuw ufunamaim ebubusuruf. Imih Paul imatnuwih eo,
10 “Pákawiyam, cukaamcuk nii kaakaawool ka kutuunaa éfikiciiti, nkitaak púpuco niŋ hípuulu. Sokut lamma nii piteen pa putuunaa niŋ aŋa mpúyuuke ya éfikapucaloolo, pale núuwasumutaa lompo efuuketaa.”
10 “Oro’orot ayu ai’itin it tanatit tananan i boro kakafin wan tanamara’at, wa boro nataseb, sawar etei boro tanisaroun naatu it auman boro tanamorob.”
11 Háati eeha Póol naasoke ha, áhampaatiin a asoocaali ya naahaŋ naacoke kilim ka kiti ateteyana ya niŋ ati piteen pa.
11 Baise baiyowayan hai orot gagamih Julius, Paul ana tur men nowar, baise wa ana kaifenayan, naatu wa matuwan abisa hio hai tur i’ufunun.
12 Páawoo kásik enkuu taapala kinap ti etiil, ekina ewune keecoone ka upuhankan pítin pa nkahaŋ pameeŋ. Nkálafi hiciŋu niŋ éfikayini ti kikee kásik kiti Kilet enka nkasok Fenis keecoonoole pa caanak ca incinow pa. Usík úsupak utaakiye toko, kikee ka ti epees yaamay, kikee ka ti epees yáali. Nkálafi pikaayu kati cakayeno toko fo ti hasa.
12 Naatu nati awar wa rouwin rarab siba’u imaim ma isan men igewasin, imih orot etei hai kok i boro wa hitimtawiy takakaram na’at atarabon Phoenix imaim rarab siba’u atama. Phoenix awar i tafaram Kurit wanawanan naatu nati awar i gewasin anayabin umabibin oyaw na’atune veya ere’er boro ina’itin nare.
13 Eyam neesap épufulii epees yaamay, incukii nii éfikayini hicolu pa nkayem pa ti pikaayu, nkáñakii lankaloo ya nkanaaco econ ya eti Kilet.
13 Waruw kikimin gurufune tarsisin, orot hinotanot abisa hio i mamatar, imih aumor hitain hiyen naatu rarar hibora’aten Kurit dones sisibin akutitiy.
14 Fiyiit hítaapanu eyam eyya nkasok “Elakilon” néefulii épuwanoonii ti pítintiŋ pa piti econ ya.
14 Baise men yok yabat gagamin wabin wowog oyawane babin re.
15 Hiyam ha nihicoop piteen pa putoonii, piyinaat pikaayu, fiye nuukatanoolo neeho.
15 Wa rab, aki bai kewakew run maiye isan abiwa’an men karam basit yabat wan amara’at atit are.
16 Nuucol ti cicon enca nkasok Kota, nuuyesan co epees yáali cípikinkan unii caahinkiŋ ti hiyam ha, niŋ páciite penfakat núuhin kata fo úfulanii citeen ca citi kafakan ka ti man ma núuyuuk co.
16 Baise anunuw ana nuw kikimin wabin Kauda guruf na’atune bat aki sisibin umabibin isinfafari, naatu hifafair wa kikimin uranane atain yen,
17 Upupa, keeyem ka ti páhin ti piteen pa nkacoop ñikopu nkapoonanool piteen pa kapipenan po sempe. Nkawanan lankaloo ya eyya nelent ya épikaasin katey ka kiti piteen pa, kamma nkafeye timpi pilaay ti pufaah pa peeyem pa pukol mah ma miti Libiya. Fiye, nkakatan hiyam ha hipicoop unii.
17 murab hibow hikiktatan gaigiwas, wa afe’en baginayah yabat buwih run Libia dones yen yara’ahih hirouw hibir, basit rar hitaiyen hire wa bat earuw.
18 Eti kacom eteyyo, hítaapanu eyam ya neeloŋ ti hisapu meemak ti piteen pa fo nkawantal ti kaatii ka aŋa mpúyuuke ya.
18 Yabat i wan fus kubar rouw in marto, naatu wa afe’en sabuw sawar hibow hisrouruwen riy yan hire.
19 Eti tanta eteyyo, poko himuumii, nkawantal wañ ewwa nkásikool wa newwo.
19 Naatu veya baitaunin i wa ana sawar afa: rar, murab, koutataren, naatu boy i hibow taiyan hitaiyen hire.
20 Kunoom keemeeŋe ucukut caanak ca niŋ picaaŋaŋ pa, hiyam ha nihiloŋ ti hisapu. Ti pikelan, núuwusen nii etuufak. Hítaapanu eyam éesapii ti piteen pa|alt="un violent vent souffle sur la pirogue" src="GW 194.jpg" size="col" loc="27:18-20" copy="Wade NT" ref="27:20"
20 Tafaram etei gugum aki sumar, daman men a’itah veya manin maiyow yabat kutuw rouw inan aki etei akasiy yawas isan anotanot ai not etei sawar.
21 An aliit fo ta infiyye, fiye Póol naasiiŋo hátikinii naasokii: “Pákawiyam, niñaŋaam-ñaŋ hínum káasiitan ta inci insoke ta aluu timpi ukatanaa Kilet. Anti nifakanee ti púpuco empe niŋ ti hípuulu eehe.
21 Orot nati wa afe’en veya bai’ab ama yabat rarabi bay men yait ta eaan, Paul misir nah yan foun bat eo, “Oro’orot kwa gewasin ayu fanau kwatanowar Kurit tatama’am iti sawar boro men hita’af naatu boro men ta yababan tab.
22 Pale fiye, inci pusok aluu, timpi níwusen, an taaluu átapuul ti eloŋ ya eteyoo, piteen pa lamma éfipupucaloolo.
22 Baise boun i kwa abifefeyani koufair kwanab, anayabin kwa orot etei boro men ta inamorobomih. Wa akisinamo boro natafofor na’unun.
23 Kaatuko hánant ha heemuuse ha maleekoo néefulii ti inci, éefulii pati Pútuun pa empa inci iyyem pa tempo, íntuul po.
23 Fai gugumin God ayu aru, naatu God ayu akwakwafir i ana tounamatar iyafar ayu sisibu’umaim bat,
24 Neesokam: 'Timpi fe Póol kaatuko aafasiiŋo hátikin Sesaal, amansa ya enfakat a ati Room. Síitan, Pútuun pa ti panap etempo ti awe, pifakanaafakan an óo an aŋa inniyem ti piteen pa.'
24 naatu iuwu, ‘Paul men inabir, o i boro Caesar nanamaim ubar hibit hinibabatiyi. God i ana kabeberamaim sabuw iti bairi wa afe’en kwanan hai yawas etei o umamaim ya, imih boro men yait ta namorob.’
25 Ooto pákawiyam, timpi níwusen, kaatuko inci taakaataak káyinan ti Pútuun pa nii efihitaako samat nii fa mpusokaam fa.
25 Imih oro’orot koufair kwanab! Anayabin ayu God abitumitum abisa eo anonowar na’atube boro nasinaf.
26 Pale piteen pa efipilaay ti ekee econ.”
26 Baise it i boro narabit tanan nuw ta ana donesamaim boro nayara’ahit.”
27 Hánant ha heewase ha ŋaasuwan niŋ kipaakiil, hiyam ha nihiloŋ unii ti hicoopu ti kaatii ka kiti Mediterane. Mpisit, keeyem ka ti páhin ti piteen pa incukii nii ulohanaalohan kantant.
27 Yabat rabi Mediterenean tor yan areremor fur rou’ab sawar veya 14 baib ana veya nati ana gugumin imaim wa afe’en baginayah naniyah hibaib aki i ana tafaram abiyubin.
28 Nkacenk ekumpa niŋ nikopu nkawant yo ti man ma kapiniik pásune pa. Nkacuk nii pásune pa máamun simeetal áwii ésupak (40). Nuuteeŋo hátikin, nene kawant nikopu na nkacuk nii pásune pa máamun simeetal áwii niŋ ŋaasuwan (30).
28 Basit murab hibai aumor hi’utan hitaiy re taiy hifufufum ana fofonin i 40 metres naatu hima kafai naatu hifufun maiye hi’tin i 30 metres.
29 Ti pikaayu empuu, nkafe pucukii nii efikalooŋ énankiin, fiye nkawant silankaloo sipaakiil puson piteen pa nkaluum cipilap.
29 Naatu hai bir i ra’at yabin yabat boro wa nab anan ar afe’en nayara’ah, imih aumor etei kwafe’en wa uranane hitaiyen hire naatu mar saise to isan hima hiyoyoban.
30 Fiye, keeyem ka ti páhin ti piteen pa nkálafi hikatu toko piteen pa kapifakanoolo, nkawanan citeen ca citi kafakan ka kápihin fiye nii pikaayu kapenan pilankaloo hátikin piteen pa.
30 Imaibo wa afe’en bowayah wa baihamiyin bihiramih hima hiyakitifuw. Naatu wa kafai hirufam harew yan hitaiy re, hitifuwen wa nanane aumor baitaiyin hitarouw hitanan i aunah hitanamih.
31 Pale Póol naasok áhampaatiin a asoocaali ya: “Niŋ payenkuu kakaayaa, aluu étiniyiniyee kafakanee!”
31 Baise Paul baiyowayah hai orot ukwarin bobonawiyih naatu baiyowayah iuwih eo, “Iti wa afe’en bowayah wa afe’en men hinama’am na’at, kwa etei i men karam boro yawas kwanab.”
32 Fiye, pusoocaali pa nkafiital ñikopu ña ñiti citeen ca citi kafakan ka, nkakatan co cipikaay.
32 Basit baiyowayah kaiy hibow wa kafai ana murab hi’afuw naatu hitumar e’aruw in.
33 Ulap wa, Póol naaluum an óo an apili, naasokii: “Niyenaayeno hítuulu niŋ ewatate, fo sílookuŋ súsupak niliit waah.
33 Mar sibisib auman, Paul orot etei iuwih eo, “Kwa i bay kwanaa, anayabin bay en kwama’am boun fur rou’ab sawar naatu ya wanawanan i men abisa ta ema’am.
34 Káluma nili, nisoolahaa-soolah hili kati niloŋ. Háati oonool ti aluu átapuul kaahanoo koonool kiti hikawoo.”
34 Imih abifefeyani bay kwanaa fair kwanab, arib boro men ta nata’uy nare nakasiyomih.”
35 Ta naapaye ta hisoku eehuu, naacoop hímpuul naasok Pútuun pa apalaka hátikinii púlooŋ naafiit ho náayaañ ali.
35 Paul iti eo ufunamaim rafiy bai orot etei nahimaim God ana merar yi, imasib naatu busuruf eaan.
36 Ti oom káasiiŋuma, an óo an púsusoo mpulum naali lompo.
36 Etei hi’itin koufair hibai naatu etei’imak bay afa hibow yah hirutan.
37 Unii keeyeniye ka ti piteen pa uyema sikeme súsupak niŋ áwii éhaaciil niŋ kaat niŋ oonool (276).
37 Naatu aki nati wa afe’en anan nai etei i 276.
38 Ta nkaliye ta kapisiit, nkákaasin panape piteen pa ti kaawantal paliyal pa ti kaatii ka.
38 Orot etei bay hi’aa yah biw ufunamaim, wheat nati wa afe’en hi’iuin hibow harew yan hitaiyen hire wa kerer.
39 Cipilap, keeyem ka ti páhin ti piteen pa kakiiwut la nuuyeniye la pale nkaŋantan poloŋ éefuke ti kantant, nkálafi niŋ éfikayini kaataasan toko piteen pa.
39 Mar totoririb ana veya wa afe’en baginayah dones men hi’inan, baise umabibin ana dones hi’itin naatu wa hibai hisinaftobon nati dones yen baitet ra’ahin isan hinunuw.
40 Fiye, nkákopin pilankaloo pa, nkakatan po ti kaatii ka. Nkákopin lompo ékusu ya éŋaapooluma ya. Fiye, nkasiiŋan kaafaal eyam hátikin piteen pa, hiyam ha kati hicoop unii. Nuuhiiŋ pati kantant ka.
40 Wa ana aumor hi’afuw tai yan hi’in naatu gunig ana murab au ta’imon hirufam, imaibo rar hibora’ah wa bai aki au dones anunuw arun.
41 Pale nuucol ti efaah enfakat, piteen pa mpilaay, hikaw etempo nihiloco, piyinaat piteeŋo. Kúsuh ka nkihiñ nkúpucalool puson etempo.
41 Baise wa nunuw rur yabat rab mamay yan yen naatu yara’ah nanane re tatab bai’etaw isan men karam, naatu uranane yabat rab tagurugurus.
42 Pusoocaali pa nkálafi himuku keekulee ka ancuk an teyii timpi awac apifakii.
42 Baiyowayah dibur etei rouw morob isan hiyakitifuw, men hikok boro hitataiy dones hitayen hitabihir.
43 Pale áhampaatiin a asoocaali ya náalafi kafakan Póol, akatanutii kápihin eeha nkálafiye ha. Fiye, naawufan hilim nii keeyina ka kaawac káyaañ kanuut ti man ma kapifiitan.
43 Baise baiyowayah hai orot gagamin i Paul tiyawas imih baiyowayah abisa hinot hio i eotanih, naatu iuwih eo, “O yait itaiy isoso’ob wan kukununuw kure kutaiy kwen dones kuyen.
44 Pakakee paka nkacok ti pupapaloo niŋ ekina tom ti upenc wa uti piteen pa nkanapanii. An óo an teyii, fiye naafake ti kásuumaay.
44 Naatu afa i boro uf hinare wa rab tatagurugurus rebarebah afe’eh hinayen hinataiy hinarun.” Aki iti na’atube asinaf etei yawasi ataiy an dones yan ayen men yait ta morob. Wa tafofor hire au dones tetataiy|alt="shipwrecked people making for shore" src="cn02045B.tif" size="col" loc="Act 27.44" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.44"
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 27, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.