Atos 18
Kuloonaay (KRX) vs AAI
1 Púful toko, Póol náafulii ti saatee ya eti Aten apikaay ti saatee ya eti Kolint.
1 Iti ufunamaim Paul Athens ihamiy naatu na Corinth tit.
2 Po, naapaakool niŋ Asuwif aŋa nkasok Akilas eepukee ti mah ma miti Pont. Ayíin a aŋuu féefiye náacolii niŋ aaloo Prisila, káfuliyooful ti mah ma miti Itali kamma amansa ya enfakat a Kulot naasoke nii Pusuwif pa púlooŋ káful ti saatee ya eti Room. Póol naakaay pateyii;
2 Nati’imaim Jew orot wabin Aquila hairi hitar, Aquila i Pontus imaim tufuw baise aawan Priscilla hairi Italy hihamiy hitit, anayabin Caesar Claudius Jew sabuw etei Rome hima’am ia’arih iuwih hitit. Imih Paul na Corinth titit i na Aquila Priscilla hairi inanawanih.
3 páawoo páhinii poonool, pimemanoola púkuut, naawanan lateyii naayeno páhin neyii.
3 Naatu anayabin i auman i kanawas sakirayan ta, imih ma bairi kanawas hisasakir.
4 Lóokuŋ óo lóokuŋ, ti hinoom ha hiti kayeno ka hiti Pusuwif pa, Póol nákupat ti éluumuma ya eteyii naaŋes íhinu Pusuwif pa niŋ keeneetaat ka Pusuwif kápiyinan ti Yéesu.
4 Baiyarir Ana Veya mar etei Kou’ay Baremaim tur binan gewasin Jew naatu Greek sabuw yah baikitabirih isan tur yayare.
5 Ta Silas niŋ Timote nkácolii ta páfulaliyii ti mah ma miti Masetoni, Póol naakatan waah óo waah apucoonool ti káatuunan ekooŋan ya éesuume ya, náayisan Pusuwif pa picaaŋ cataŋ nii Yéesu ayem Eenucee ya ati Pútuun pa.
5 Silas Timothy hairi Masedonia’ane hina hititit ana veya’amaim, Paul ana veya tutufin etei binanumaim eorereb, Jew hai tur eowen, Jesu i God ana Roubinenayan orot.
6 Pale Pusuwif pa nkapookoo nkateñaloo. Fiye, naahank haafol ha ti wañ wa uteyoo naasokii: “Niŋ nilinciyaa, inci tom Pútuun pa efipuwatan pale aluu! Písik fíyooy, inci fayeso ti keeneetaat ka Pusuwif.”
6 Baise Jew sabuw Paul ana tur hikwahir tur kakafih isan hio ana veya, Paul ana faifuw tafan baibiyon bai fofob rutatab i’uwih eo, “Umamaim rara nama’ama na’at, ana ubar i kwa akis kwanab, ayu au bit i aikisisir. Veya boun ayu i boro Ufun Sabuw isah aninanawanih.”
7 Póol náaful ti éluumuma ya naakaay pati áyiin aŋa nkasok Yustus, áyiin éetuule Pútuun. Ekumpaan ya eteyoo neekolool niŋ éluumuma ya.
7 Naatu ihamiyih in Ufun orot ta wabin Titius Justus ana baremaim ma. Iti orot ibo kwafirenayan orot ta, i ana bar i Kou’ay Bar sisibin ma’am.
8 Kilispus, áhampaatiin a ati éluumuma ya, náayinan ti Ateeteyo akina niŋ miin ma miteyoo púlooŋ. Hícump pakati Kolint nkáyinan ta nkásiye ta Póol ti káakup, nkáhinee pátise.
8 Orot wabin Krisipas Kou’ay Bar ana orot ukwarin aawan natunatun ana nibur bairi Regah ana tur hinowar hitumatum, na’atube Corinth sabuw moumurih auman hitumatum naatu bapataito hibai.
9 Hikee hánant, Ateeteyo náafulii ti Póol pucuk fiye nii éyawut, naasokoo: “Timpi fe, towo ti káakup tan óo tan, timpi fatan!
9 Fai ta Paul ana mimumaim Regah eo, “Paul men inabir baise inabinan, men awa nafot binan inihamiy inama’amih.
10 Kaatuko inci oopa niŋ awe, an átayiniyi pilaako kati akallani, kamma hícump pakan ti saatee eyye nkayem pakatoom.”
10 Anayabin ayu airit tama’am, naatu orot babin ta boro men karam o narab ni’afiy, yabin sabuw maumurih iti bar meraramaim tema’am i ayu au sabuw.”
11 Fiye, Póol naayeno Kolint fo etiil niŋ kiim isak niŋ hoonool kakalaŋanii hilim ha hiti Pútuun pa.
11 Basit Paul kwamur ta’imon sumar six nati’imaim ma God ana tur sabuw i’obaibiyih.
12 Ta Kaliyoŋ naayeniye ta ati hikaw ha hiti mah ma miti Akayi, Pusuwif pa nkaconcool nkalaako Póol nkacoopoo pati éhinuma kíiti ya.
12 Baise Galio tafaram Akaiya isan bigawan ana veya, Jew etei hita’imon Paul hifatum hibai hin baibatiyenamaim hiyai hio.
13 Nkasok Kaliyoŋ: “Ayíin a aŋe oopa ti hítunku pakan paka káputuul Pútuun ti páhinal empa ammeya nii pinapoolut niŋ hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis.”
13 “Iti orot i esisinaftobon sabuw yah nikitabir aki ai ef naatu ai ofafar hina’astu’ub i hai kokomaim God hinakwafirimih.”
14 Pale Póol ákupum, Kaliyoŋ naasok keenooke ka Póol: “Nísiitan, aluu Pusuwif pa, fo heecoonoolut náahine? Fo amuuyenaa-muuyen? Niŋ fo, inci antiyeno písiitan aluu.
14 Paul tur omih biwa’an ana veya Galio Jew sabuw isah eo, “Kwa iti orot sawar kakafin tasinaf kwata’itin isan kwatagamigam na’at, ayu boro ata ma a tur atanowar.
15 Pale páawoo pílaacinool lamma inniyaake kiti kilim, ucaw niŋ hilim ha heesiiŋanee ha hitaaluu, eehuu hitaaluu! Láfiit piyeno áhina eehuu kíiti!”
15 Baise kwa a gamin ai’itin i tur, wab naatu kwa a ofafar isah kwagamigam, imih nati sawar i kwabai kwan kwa akis kwayabunai, ayu iti sawar i boro men ana butubun.”
16 Fiye, naayaanii ti éhinuma kíiti ya.
16 Naatu baibatiyen bar wanawanan nunih ufun hitit.
17 Poko púlooŋ nkacok Sosten, áhampaatiin a ati éluumuma ya, nkasapoo hátikin éhinuma kíiti ya, pale Kaliyoŋ apaaliitii háati poonool.
17 Basit Sosthenes Kou’ay Bar ana ukwarin hirouh hibai hirab baibatiyen bar merar yan. Baise nati hisisinaf Galio men kafa’imo i yababanamih.
18 Póol naakampan ti saatee ya eti Kolint, púful toko náakatinool niŋ kéeyinane ka naakaay ti saatee ya eti Kenkele. Prisila niŋ Akilas nkanapool neyoo. Po, naayiin hikawoo ápiyisan nii áhinaahin eeha naasintooliye ha Pútuun pa. Fiye, nkacoop piteen penfakat peeyeniye pikaayu ti mah ma miti Siriya.
18 Paul Corinthimaim veya moumurihika baitumatumayah bairi hima, imaibo eo tuturih Priscilla, Aquila hairi buwih bairi wa hibai hina Syria hitit. Namih ana veya Sensera imaim aribun mafur anayabin i omatanen ta biwa’an isan.
19 Nkacol ti saatee ya eti Efes, toko Póol naatahe Prisila niŋ Akilas. Akina po, naakaay ti éluumuma ya naayeno kákupat niŋ Pusuwif pa.
19 Naatu hina Ephesus hitit imaim Priscilla Aquila hairi ihamiyih. Paul na Kou’ay Bar run Jew bairi baidudur isan.
20 Payenkuu nkaluumoo: “Penan piyeno noonii!” Pale Póol acoonut.
20 Naatu hifefeyan hikokok i nati’imaim veya maninaka bairi hitama, baise i aurin veya en imih kwahir.
21 Náakatinool neyii ti hisokuyii: “Niŋ súumaa ti Pútuun pa, inci fanene ñóhoonii petaaluu ti pikee.” Fiye, náaful Efes niŋ piteen penfakat. Póol naacoop piteen penfakat kapikaay Siriya|alt="Paul prend une grande pirogue pour aller en Syrie" src="GW 182.jpg" size="col" loc="18:18-22" copy="Wade NT" ref="18:21"
21 Naatu bihamiyih auman iuwih eo, “God nakokok na’at boro ana matabir isa anan.” Naatu wa bai Ephesus ihamiy in.
22 Póol naaciŋ ti saatee ya eti Sesaale. Náatikin asilo Jerusalem kakican kéeyinane ka, apipa naakaay Antiyok eti Siriya.
22 Na Caesarea titit ana veya na Jerusalem tit, ekaleisia sabuw nati hima’am hai merar yi, imaibo in Antioch tit.
23 Naakampan toko ti saatee ya púful toko naakaay. Naanap ti mah ma miti Kalati niŋ Filiki naapenan káyinan pinapana pa púlooŋ.
23 Nati’imaim veya bai’ab na’atube ma’am ufunamaim ihamiyih, i na Galasia, Firigia imaim run tit bai’ufununayah kaufair itih.
24 Fiye, intaako Asuwif aŋa nkasok Apolos, eepukee ti saatee ya eti Alesantili náacolii Efes. Ayíin a aŋuu eeyina káakup náameyi lompo pakiical pa piti Pútuun pa pinap.
24 Jew orot ta wabin Apollos, ana tafaram Alexandria imaim tufuw, basit nati ana veya’amaim i na Ephesus tit. Iti orot binan isan i ana siwar bai, naatu Buk wanawanan etei i so’ob kwanekwan.
25 Ayísanoolee-yísanool pítin pa piti Ateeteyo. Niŋ hame enfakat naayeniye káatuunan niŋ kakalaŋan pitempo tak kiti Yéesu, pale pátise ya eti Saŋ lamma naameya.
25 Regah ana ef isan i hio’baiy gewas naatu sabuw afa Jesu isan bi’obaiyih, ana itinin i orot so’obayan sawar etei so’ob eo na’atube. Naatu tur abisa eo i men ta sa’ir, baise i ana so’ob i John ana bapataito akisin so’ob.
26 Fiye, naayeno káakup niŋ híyiinate ti éluumuma ya. Ta Prisila niŋ Akilas nkásiyoo ta, nkacoopoo lateyii, nkapenan kakamanoo picaaŋ cataŋ pítin pa piti Pútuun pa.
26 Kou’ay Bar wanawanan itafofor binan. Baise Priscilla Aquila hairi nati’imaim hima’am tur hinonowar ufunamaim hibai bairi hin hai bar God ana ef anababatun hikubunabuna gewas nowar.
27 Púful toko, Apolos náalafi pikaayu ti mah ma miti Akayi. Kéeyinane ka nkapampaŋanoo apikaay. Nkakiic leetal pinapana pa pakati Akayi, kapusokii kawanan Apolos pinap. Ta naacole ta po naayankanan meemak kéeyinane ka kamma kaasampan ka kiti Pútuun pa.
27 Apollos ana not bogaigiwas Akaiya namih binotanot ana veya, tuwahinah koufair hitin naatu fef hikirum auman hitin bai na Akaiya tit, saise bai’ufununayah nati’imaim hima’am ana merar hitay. Na titit ana veya sabuw iyab God ana manaw ana kabeberamaim hina bai’ufununayah himamatar baibais gagamin maiyow itih.
28 Kaatuko ta nálaacinool ta niŋ Pusuwif pa hátikin pakan paka, akina naheekii. Náayisanii ti pakiical pa piti Pútuun pa nii, Yéesu ayem Eenucee ya ati Pútuun pa.
28 Anayabin Jew sabuw hibifufuwen isan bebeyanamaim tur fokarin gam iuwih naatu God ana turamaim kubunabuna hai tur eowen eo, “Turobe Jesu i Roubininenayan.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 18, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.