Atos 15
Kuloonaay (KRX) vs AAI
1 Pakakee Pákayiin nkáfulii ti mah ma miti Judaay kápuwanoonii ti saatee ya eti Antiyok nkayeno kakalaŋan kéeyinane ka nii: “Niñaŋee kanakan ti písiyool empa Pútuun pa mpiliile pa niŋ maamaa atoonii Abraham, samat nii fa nuunakan fa epuuk unii niŋ kataakaa kunoom isak niŋ kíhaaciil. Niŋ ninakanutee, samat nii fa hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis nihisoke fa unii, étiniyiniyee kafakan.”
1 Orot afa Judea’ane hire hina Antioch hitit baitumatumayah nati’imaim hima’am hi’obaibiyih hio, “Kwa i Moses ana ofafar eo na’atube a’ar mo’oh hina’afuw kwa boro yawas kwanab.”
2 Póol niŋ Barnabas kacoonut eeha pákayiin paka nkasoke ha, nkálaacinool neyii meemak. Ti oom pílaacinool, nkasiiŋo ti eehe: Póol, Barnabas niŋ pakakee efikakaay Jerusalem kápukup hilim eehe niŋ pupoñapoñ pa niŋ ñíhampaatiin ña.
2 Paul, Barnabas hairi iti bai’obaiyen isan nati orot bairi higam tur manin maiyow hio, basit Paul Barnabas hairi naatu Antioch orot afa na Jerusalem tur abarayah naatu regaregah ai’in bairi iti tur yamutufurin isan hirubinih.
3 Fiye, kéeyinane ka nkawufanii aŋa nkasoolahe ya ti kaakaawool ka. Nkanap ti mah ma miti Fenisi niŋ Samali nkakamanii puume keeneetaat ka Pusuwif nkáyesoonii ti Pítin pa piti Yéesu. Eehuu níhisuum meemak kéeyinane ka púlooŋ.
3 Ekaleisia ana kou’ay wanawananamaim iti sabuw hiyafarih hin. Naatu hiremor hina Fonisia naatu Samaria’amaim hi’afuwabon hirabon. Ufun Sabuw mi’itube God hibai hibitumatum isan hai tur hi’owen, naatu baitumatumayah nati’imaim hima’am iti tur hinowar yasisir dogoroh awan karatan.
4 Kapucol Jerusalem, kéeyinane ka, pupoñapoñ pa niŋ ñíhampaatiin ña nkawananii. Póol, Barnabas niŋ pinapoolii nkakamanii eeha púlooŋ Pútuun pa mpíhine ha neyii.
4 Hina Jerusalem hititit ana veya’amaim, God ana ekaleisia, Tur Abarayah, naatu regaregah ai’in etei nati’imaim hima’am hai merar hiyi. Naatu Paul Barnabas hairi hibinanawan ana veya God isah mi’itube sisinaf hai tur hio’owen.
5 Pale pakakee ti kéeyinane ka keeyem ka ti kayoŋ ka kiti Pufalisaay pa nkasiiŋo nkasok: “Keeneetaat ka Pusuwif, fo kanakanee ti písiyool empa Pútuun pa mpiliile pa niŋ maamaa atuunaa Abraham, samat nii fa nuunakanaa fa epuuk unaa niŋ kataakaa kunoom isak niŋ kíhaaciil, fo kasokee lompo nii kañaŋaa hítuulu hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis.”
5 Baise baitumatumayah afa Pharisee hai kou’ayane himisir hio, “Nati sabuw i boro hai ar kanabih hina’afuw naatu tana’uwih Moses ana ofafar hini’ufunun.”
6 Pupoñapoñ pa niŋ ñíhampaatiin ña nkaconcool kati kákup ti hilim ha.
6 Tur Abarayah regaregah bairi hina hiku’ay iti baibat nutitiyin isan
7 Nkákupat meemak. Fiye, Piyeer naasiiŋo naasok: “Aluu pakanam ti káyinan, nímeyimeyi nii Pútuun pa pimamalaam-mamal ti aluu ta infiyye, pútuunan ekooŋan ya éesuume ya keeneetaat ka Pusuwif kati kási ho nkáyinan.
7 Manin maiyow hibas inan ufunamaim Peter misir eo, “Taitu baitumatumayah kwa kwaso’ob marasika God ayu kwa wanawanamaim rubinu iti Tur Gewasin Ufun Sabuw isah binan isan, saise i auman iti tur hitanowar naatu hititumatum.”
8 Pútuun pa pímeyimeyi saan pakan paka mpíyisan nii pisayanaasayan keeneetaat ka Pusuwif ta mpuwufanii ta Kunuu ka keenape ka, samat nii fa mpuwufane ko fa unaa.
8 God orot etei dogoroh i so’ob, imih Anun Kakafiyin it bitit na’atube Ufun Sabuw auman itih, nati’imaim ebi’obaiyit God nati sabuw auman ibasit ebowabow.
9 Pifisakanoolutii niŋ unaa, káyinan ka kiteyii kuwune Pútuun pa mpukuulan saanii.
9 God it isat esisinaf na’atube i auman isah ef ta’imon esisinaf, anayabin i hai baitumatumamaim dogoroh eyayafur.
10 Fiye, weyme uwune ínniyemi ti puwinko Pútuun pa? Innílafi katiyan pinapana pa pitiyo empa símaama unaa niŋ unaa nuuyinaataa pitiyo.
10 Naatu boun aisim bit gagamin it uwatanah naatu it men karam tata’abar i kwabai bai’ufununayah tuwabuh kwayara’ah God routobon kwabitin.
11 Pale úyinanaayinan nii kamma panap pa piti Ateeteyo Yéesu nuufakanee samat nii poko.”
11 En! Baise, manaw kabeber ata Regah Jesu’umaim nan it ta’ita’imon taitumatum tabai biyawasit na’atube ibo hitumatum hibai yawas itih.”
12 Fiye, keepaakoole ka toko púlooŋ nkafatan kati kásiitan Póol niŋ Barnabas kapikamanii píyisan pa peemeeŋe pa niŋ weecukantee wa ewwa Pútuun pa mpíhine wa ti keeneetaat ka Pusuwif pínapii teyii.
12 Kou’ay nati etei awah fot hima Paul Barnabas hairi God ina’inan fokarih naatu baifofofor mi’itube i wanawanahimaim Ufun Sabuw isah sisinaf i hai tur hiowen hima hinowar.
13 Ta nkapaye ta káakup, Saak naasokii: “Aluu pakanam ti káyinan, nísiitanam!
13 Hio in sasawar ufunamaim, James misir eo, “Taitu naatu tuwai’inah anao kwananowar!
14 Simon akamanaakaman unaa fa Pútuun pa mpíyaañe fa pipikaay hiyoop keeneetaat ka Pusuwif mpimamal pakakee teyii kápiyenoonii pakan etempo.
14 Simon iti boun mi’itube God ana naniyan wantoro’ot Ufun Sabuw wanawanahimaim bow i ana sabuw nowan himatar kakaifih isan iti kubuna tanowar.
15 Eehuu nihinapool niŋ kilim ka kiti piyaamakoola pa samat nii fa inkiicee fa ti hilim ha hiti Pútuun pa:
15 Dinab oro’orot hai tur etei iti tur isan i tibasit. Bukamaim iti na’atube eo.
16 'Ateeteyo asok: Hikee hinoom, inci fáñohoonii
16 ‘Iti ufunamaim ayu boro ana matabir, Regah eo,
17 Ancuk pikee písii pa efipiŋesam, inci Ateeteyo Pútuun pa,
17 Saise sabuw afa boro ayu hinanuwuhu hinan,
18 yísanaayisan ho ta infiyye.'”
18 Imih Regah eo, iti i marasika eo hinowaraka.’
19 Saak nene asok: “Ehe eeha inci ímmiiloole ha: uñaŋutaa kayokan keeneetaat ka Pusuwif keeyem ka ti éyesoonii ti Pútuun pa.
19 “Iti i ayu au not,” James ikofan eo maiye, “Ufun Sabuw God isan temamatabir men tana’otanih.
20 Pale ukiicii upusokii timpi kali efoofa eewaaseenee ti énaati kaatuko ekuulut. Nuusokii lompo timpi kayeno ñusupoolata, timpi kali efoofa eti élukuleen eetaaŋutee, timpi kali efoofa eetaake hísim.
20 Baise nati efanin fef tanakirum hai tur tana’owen, bay sibor hiya’ay biyah eregubagub auman men hinaa, men hina’in tabitabir hiniwa’an kwanekwan, masanuw sikah birabir naatu wanawanah rara auman men hinaa.
21 Kaatuko kápiliŋ ti caanak ca citi símaama unaa, intaako ti saatee óo saatee pakan payenka nkátuunan hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis. Lóokuŋ óo lóokuŋ nkakalaŋ ho, ti hinoom ha hiti kayeno ka, ti púluumuma pa.”
21 Anayabin Moses ana ofafar i kwamur moumurin maiyow Kou’ay Baremaim Baiyarir Ana Veya mar etei hibiyab hibinan hinonowar.”
22 Fiye, pupoñapoñ pa niŋ ñíhampaatiin ña poko niŋ kéeyinane ka púlooŋ keeyem ka Jerusalem nkásiyool kati kamamal pakakee teyii payenka nkakaakaay hipoñu ti saatee ya eti Antiyok kapinapool niŋ Póol niŋ Barnabas. Nkamamal Silas niŋ Yutas aŋa nkasok ya Paasapas, poko t’ésupakii keemaka ti kéeyinane ka.
22 Imaibo tur abarayah, Regaregah ai’in naatu kirisiyan sabuw bairi hita’imon hai not hibogaigiwas orot afa kou’ayomaim roubinih Paul Barnabas bairi au Antioch baiyafarih isan hio. Basit Judas wabin ta Barsabas, Silas hairi hirubinih, iti orot rou’ab i baitumatumayah hai bonawiyenayah orot gagamih.
23 Nkawufanii leetal eyye:
23 Naatu fef i iti na’atube hikirum hitih hibai hin.
24 Usíyaasi nii pakakee káfulii petoonii nkákey puutaaluu kapiliimanool aluu nkawas aluu káamiilool niŋ eeha nkasoke ha, unii úpoñiyootii.
24 “Aki tur anowar orot afa aki ai kou’ayane hitit hina hai turamaim abisa hio i kwa anot hikwaris. Naatu nati orot i men kafai aki biyai’ine fair aitih nati tur hibai hinamih.
25 Ekina ewune unii púlooŋ cew núusiyool upumamal pakakee núupoñiyii kápinapoolii niŋ pákawi unaa Barnabas niŋ Póol,
25 Isan imih aki aru’ay ao aibasit tur abarayah afa arubinih kwa isa abiyafarih. Iti orot i boro ata ofonah Barnabas Paul bairi hinan.
26 pákayiin keenoomane síinuyii kamma caacaw ca citi Ateeteyo Yéesu Krista.
26 Iti orot rou’ab ata Regah Jesu Keriso wabin isan hai yawas etei hikwahir tebowabow.
27 Fiye, núupoñii Yutas niŋ Silas kati kakaman aluu niŋ ñutumii kilim ka kutoonii enke.
27 Imih Judas Silas hairi kwa isa abiyafarih, i boro hinao kwanowar sawar ta’imon iti fefemaim akikirum na’atube.
28 Héesuume ha Kunuu ka keenape ka níhisuum lompo unii hiyem, timpi utiyan aluu pitiyo peenapa niŋ neetaat peeyinaatee pa kakatan empe:
28 Aki Anun Kakafiyin bairi aibasit men bit gagamin atit kwatab, ofafar iti bai’ufnunin isan aibasit abit sisibinamaim.
29 Timpi nili efoofa eewaaseenee ti énaati, timpi nili efoofa eetaake hísim, timpi nili efoofa eti élukuleen eetaaŋutee, timpi niyeno ñusupoolata. Niŋ níhinut fo efitempo naaluu.
29 Bay wagaburisah hisisibor men kwanaa, for rara auman men kwanaaf for sikah hibir himomorob men kwanaa, naatu in baisesebar kwanekwan i kwanahaiw. Sawar iti ao na’atube kwanasisinaf kwa a ef etei boro namutufor. Gewasinamaim aotuturi, kwanama.”
30 Fiye, keeñaŋe ka hicoopu leetal ya nkawano Antiyok. Ta nkacole ta, nkaconcenool kéeyinane ka púlooŋ nkawufanii leetal ya.
30 Orot hiyafarih tur hibai hin Antioch hitit, nati’imaim ekaleisia tutufin etei hi’af ayuwih rou’ay gagamin hibai naatu fef hitih.
31 Nkakalaŋ yo ínsuumii meemak kamma eeha nkásiye ha nihiyankananii kapucok piliit.
31 Fef hibai hibiyab ana maramaim dogor wanawanan yasisir awan karatan koufair tur hinonowar isan.
32 Páawoo Yutas niŋ Silas piyaamakoola, nkafiyo ti káakup niŋ kéeyinane ka kati kapenanii káyinan, nkasokii kacok piliit.
32 Judas Silas hairi i God ana dinab oro’orot, imih i tur manih maiyow hima hidudur, baitumatumayah koufair hitih naatu tafah fair hiyai.
33 Nkakampan po, púful toko kéeyinane ka nkakatanii kapikaay ti kásuumaay kati kañoho pati kéepoñiyii ka.
33 Fur bai’ab na’atube hima’am ufunamaim himisir taih tuwah tufuwamaim hio tuturih naatu sabuw iyab hibiyafarih isah himatabir maiye hin.
34 — ausente —
34 Baise Silas nati’imaim ana not bogaigiwas iban ma maiye.
35 Pale Póol niŋ Barnabas nkayeno Antiyok. Poko niŋ hícump pakakee, nkayeno kakalaŋan niŋ káatuunan hilim ha hiti Ateeteyo.
35 Naatu Paul Barnabas hairi Antioch imaim mar kafai hima, naatu baitumatumayah afa nati’imaim bairi sabuw afa hi’obaibiyih naatu Regah ana tur gewasin hibinan hiremor.
36 Piyeno cikee caanak, Póol naasok Barnabas: “Maañohiyaa hiyoop kéeyinane ka ti pisaatee pa púlooŋ empa máatuunanaa pa hilim ha hiti Ateeteyo kati máameyiyaa ti eeha nkayem.”
36 Veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Paul ana not bogaigiwas Barnabas isan eo, “It boro tanamatabir maiye bar merar etei taituwat tema’ama’amaim tanarun tanatit taninanawanih, Regah ana tur nati’imaim tabibinan tana’itin sabuw basit tema’am.
37 Barnabas náalafi kapucoopool Saŋ aŋa nkasok ya Mark,
37 Nati ana veya Barnabas i kok John Mark tab bairi hitan.
38 pale Póol naasokoo nii kañaŋutoo kaacoopool kaatuko ti mah ma miti Panfili náatahiyii, nene anapoolut neyii ti páhin pa piteyii.
38 Baise Paul i men kok boro John Mark hitab bairi hitan, anayabin i men bairi hima hai bowabow hibow in yomanin hisawarimih, baise i Pamfilia imaim ihamiyih matabir maiye.
39 Nkáñakalool teeho meemak fo nkákatinoole. Barnabas naacoopool Mark, nkáyuuko ti piteen penfakat kapikaay ti econ ya eti Siip.
39 Nati’imaim Barnabas Paul hairi higam tur fokarih hio, naatu hairi hikusib Barnabas Mark bai hairi wa hibai au Cyprus hin.
40 Pale Póol naamamal Silas naañak, kéeyinane ka nkañomanoo ti sipees Ateeteyo.
40 Paul Silas rubin bai naatu tafaram bihamiy ana veya, baitumatumayah orot rou’ab hibuwih higegewasinih Regah ana manaw ana kabeber wanawanan hiyari’iyih takaifih isan.
41 Naakaay ti pisaatee pa piti mah ma miti Siriya niŋ Silisi naayeno kapenan káyinan kéeyinane ka.
41 Basit Paul misir Syria naatu Silisia wanawanahimaim run remor ekaleisia koufair itih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.