Atos 10

Kuloonaay (KRX) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Intaako ti saatee ya eti Sesaale áyiin aŋa nkasok Kooneli, áhampaatiin asoocaali ati kayoŋ ka kiti pusoocaali pa pakati Room, kayoŋ ka enka nkasok ka “Kayoŋ ka kiti Itali”.
1 Caesarea imaim orot wabin Cornelius Rome baiyowayah hai orot ukwarin baiyow ana kou’ay wabin Italian Regiment.
2 Ayíin eewufane meemak eloŋ ya eteyoo Pútuun pa naafe po, akina niŋ miin ma miteyoo, nayankanan Pusuwif pa keeleke ka, naluum po tan óo tan.
2 Cornelius i God ana orot ta, i ana nibur tutufin etei God hikwakwafir, baibais gagamin maiyow yababan wairafih bitih, naatu mar etei God isan yoyoyoban. Cornelius eyoyoyoban|alt="Cornelius praying" src="cn01943B.tif" size="col" loc="Act 10.2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="10.2"
3 Hikee hinoom, kaapii kiti sitalaŋ síhaaciil nkániim, maleekoo ya eti Pútuun pa néefulii teyoo pucuk fiye nii éyawut, naacuk yo picaaŋ cataŋ néenakoonii ti ekumpaan ya eteyoo, neesokoo: “Kooneli!”
3 Veya ta rabirab three korok na’atube matan hibora’ah God ana tounamatar na run wabin su’ub eo, “Cornelius!”
4 Naasincan yo niŋ ewatate naañahan yo: “Weyme utaakiye, Ahámpaatiin?” Maleekoo ya neesokoo: “Pútuun pa pisayanaasayan kaluum ka kitii, pifiilut lompo kayankanan ka enka ánhin ka ti keeleke ka.
4 Cornelius matan takiyat itinkikin erebirubir auman eo, “Regah abisa kukokok?”
5 Fiye, poñ pakan ti saatee ya eti Yope kapica káyonkalii Simon aŋa nkasok ya Piyeer.
5 Imih boun orot afa iniyafarih hinan Joppa orot Simon, wabin ta Peter, i hinanawiy bairi hinan.
6 Oopa awanane lati Simon apaalaha ya, ekumpaan ya eteyoo néeyemi pukol kaatii ka.”
6 Simon bobaituw kanabihimaim sawar yumatah ta ta sakirayan i ana baremaim bairi tema’am, ana bar tor rewan ebatabat.”
7 Ta maleekoo ya neekaaye ta, Kooneli náayonkalii pákasupak ti pimiikan pa pakateyoo niŋ akee ti pusoocaali pa píhina pa pakateyoo. Asoocaali aŋuu, áyiin eewufane meemak eloŋ ya eteyoo Pútuun pa.
7 Basit tounamatar hairi hio inan ufut, Cornelius ana bowayah orot rou’ab naatu baiyowayah orot ta’imon e’af ayuwih. Iti baiyowayan orot auman i God ana orot, Cornelius biyan ana tafafarayan orot.
8 Naakamanii heetaakiye ha púlooŋ; púful toko naapoñii Yope, nkañak.
8 Sawar etei himamatar na’atube hai tur eowen, basit iyafarih hin Joppa hitit.
9 Eti kacom eteyyo, máamun caanak ca ti kikaw, pimiikan pa pákasupak paka niŋ asoocaali ya nkalohan saatee ya eti Yope. Tempo, Piyeer naasilo patiila ekumpaan ya kaluum.
9 Mar to orot efamaim hina Joppa hibiyubin auman, Peter auyit yen in bar tafan yoyoban isan.
10 Peep mpucokoo náalafi hili. Ta nkayeniye ta kaamemanool paliyal pa, waah núufulii teyoo pucuk fiye nii éyawut naayaake.
10 Basit bayumih morob ana kok i bay taa, bay hibogaigiwas bifotamih i matan taratan.
11 Naacuk patiila mpánkiniye, waah núufulii po weecuke nii kahuuy kenfakat keecenkee ti sitonkoŋ sa sipaakiil sa, nkúwananiyee pukoloo.
11 Mar botawiy naatu sawar ta rar gagamin na’atube umasusun kwafe’en hikuhamihamiy re me yan titit itin.
12 Toko páhantuwa etenko intaako élukuleen óo élukuleen eti woot upaakiil, eyya néhuunoolo niŋ pusuwa.
12 Nati wanawanan for yumatah ta ta, kok uma’ar, gabunam, naatu kutor mamu. Peter matan hibora’ah masanuw kakafih biyah gubagug auman itah|alt="Peter’s vision" src="cn01945B.tif" size="col" loc="Act 10.12" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="10.12"
13 Hilim nihisokoo: “Piyeer, lito! Muk illi!”
13 Orot fanan nowar eo, “Peter kumisir iti sawar kurouw ku’aa.”
14 Pale Piyeer naañahan ti hisoku: “Hitaakiit, Ateeteyo! Kaatuko inci taapala li efoofa eyya hilim ha heesiiŋanee ha nihikite hili ti hisoku nii ekuulut.”
14 Baise Peter iya’afut eo, “Men karam Regah, ayu men kafai sawar iti na’atube karitanih eregubagub auman aa’umih.”
15 Hilim ha nene hisokoo púsupiyenu: “Waah ewwa Pútuun pa mpukuulane, timpi sok nii ukuulut.”
15 Orot fanan iban bairou’abin e’af maiye, “Sawar abisa God eorereb gewasin rarouw men o a notamaim kakafin inarouw inao.”
16 Eehuu nihitaako fo ñáhaaciil, tokotoko kahuuy ka nkíseepinee patiila. Kahuuy ka keeyekane ka élukuleen óo élukuleen|alt="L’apparition/la descente de pres d’un voile contenant toutes sortes d’animal" src="GW 163.jpg" size="col" loc="10:9-16" copy="Wade NT" ref="10:16"
16 Sawar iti na’atube mar tounu matar, imaibo naniyan meyemeye sawar matabir maiye yen mar run.
17 Piyeer naayeno káamiilool hiti eeha naacuke ha. Ti oom káasiiŋuma, pákayiin paka payenka Kooneli naapoñe ka nkacol ti putum pa, loho kacakanoolaa ekumpaan ya eti Simon.
17 Peter matan hibora’ah sawar iti i’itin anayabin so’ob isan kasiy ma binotanot, orot Cornelius iyafarih hinan bar hitita’ur hina fur awan hibat.
18 Nkayonkal nkacakan: “Fo le Simon aŋa nkasok ya Piyeer naawanane?”
18 Hi’afariy hibatiyih hio, “Orot wabin Simon Peter iti a baremaim ema’am?”
19 Piyeer naaloŋ ti káamiilool hiti eeha naacuke ha, Kunuu ka keenape ka nkusokoo: “Sincan, pákayiin pákahaaciil unka nkacakani.
19 Peter matan hibobora’ah isan boro’ika ma binotanot, Anun Kakafiyin iu eo, “Simon, orot nah tounu o tenunuwihi.
20 Fiye, lito uwwano inkaay neyii timpi taak kunuu kúsupak kaatuko inci póñiyii.”
20 Imih kumisir kura’iy bar baban, men a inakutan baise bairi kwanan, anayabin ayu aiyafarih hina.”
21 Piyeer náawanoonii, naasokii: “Eheeyam, inci inniyem ti hiŋes, weyme ínnikeyii?”
21 Peter misir ra’iy naatu iuwih eo, “Ayu orotoban iti kwa ayu kwanunuwuhu, kwa a’an aisim kwana?”
22 Nkasokoo: “Kooneli ápoñii unii, áhampaatiin asoocaali, áyiin eecoonoole naafe Pútuun, Pusuwif pa púlooŋ nkákup teyoo heenape. Maleekoo ya eti Pútuun pa éfulii teyoo neesokoo ayonkali pati ekumpaan ya eteyoo kati ásiitan eeha ankaakaay hisoku.”
22 Hiya’afut hio, “Aki i baiyowayan orot ukwarin wabin Cornelius iyafari ana. Iti orot ana yawas i gewasin, naatu God ebibiruw, Jew sabuw etei iti orot i tekakakafiy. Tounamatar kakafiyin iu, o tifefeyani itan ana bar, saise o abisa itao’o i tanowar isan.”
23 Fiye, Piyeer naasokii kánakoonii naawananii.
23 Basit Peter nah tounu buwih bar hirun bairi fai ta’imon hi’in.
24 Eti tanta eteyyo, naacol ti saatee ya eti Sesaale, Kooneli naayeno hítuulu écolii ya eteyii. Naaconcoolan miin ma miteyoo niŋ pákawiyoo keekoloo ka meemak.
24 Veya baitonin hina Caesarea hitit. Cornelius i ma matan ef i’itin, taintuwan afa e’af ayuwih hina ana baremaim bairi hima Peter hikakaif.
25 Piyeer niŋ panakiyaloo ti ekumpaan ya, Kooneli naapaakoolanoo, náakilipo ti wootoo naanimpanoo.
25 Peter na bar rur ana maramaim, Cornelius nanamaim sun yowen kwafir re.
26 Pale Piyeer naalitanoo, naasokoo: “Lito inci lompo an kenseŋ.”
26 Baise Peter imisiruw eo, “Kumisir ayu i orot o na’atube.”
27 Akina ti káakup niŋ Kooneli, naanako páhantuwa, naacuk kayoŋ ka nkuconcooliye,
27 Peter tur busuruf auman Cornelius hairi hirun hin bar wanawanan hitit naatu sabuw kou’ay gagamin na’in hima’am kouh yen.
28 naasokii: “Aluu faŋ aluu nímeyimeyi nii hilim ha heesiiŋanee ha hitoonii hicoonut unii Pusuwif upunakanoolo niŋ keeneetaat ka Pusuwif; uyinaatii ékey hiyoop. Pale Pútuun pa píyisanaam-yísan nii, inci ñaŋut fiye hicoku an nii akuulut.
28 Iuwih eo, “Kwa etei kwaso’ob Jew hai ofafar men ebibasit boro Ufun Sabuw atinanawani bairi tatitayo’ay. Baise God i’obaiyu aitin ayu men orot ta biyan karitanin o gubagub anarouw anao.
29 Ekina ewune emma ínniyonkaliyaam ma inci ínkey peetaakut kunuu kúsupak. Weyme ínniyonkaliyaam?” Kooneli naanimpan Piyeer|alt="Kooneli respecte Pierre" src="GW 164.jpg" size="col" loc="10:24-29" copy="Wade NT" ref="10:29"
29 Imih ayu isou tur kwabiyafar, ayu men erekwahir auman anamih. Ayu kwa abibatiy, aisim ayu isou tur kwaiyafar ana?”
30 Kooneli naasokoo: “Kunoom kíhaaciil keemuuse ti sitalaŋ síhaaciil ense inci iyyeniye kaluum ti ekumpaan ya etoom. Tokotoko, an eewasiye wañ weehiina paŋ naasiiŋo hátikinam,
30 Cornelius iya’afut eo, “Veya kwafe’en na’atube sawaraka, veya three korok na’atube rabirab au baremaim ayoyoyoban, naniyan meyemeye orot ana faifuw kwes nau’umaim bat eo,
31 naasokam: 'Kooneli, Pútuun pa písiyaasi kaluum ka kitii, pifiilut lompo kayankanan ka enka ánhin ka ti keeleke ka.
31 ‘Cornelius, ayoyoban God nowar naatu a siwar sabuw yababan wairafih ibitih imaim ana not kusib.
32 Fiye, poñ pakan ti saatee ya eti Yope kápiyonkalii Simon aŋa nkasok ya Piyeer. Oopa awanane lati Simon apaalaha ya, ekumpaan ya eteyoo néeyemi pukol kaatii ka.'
32 ‘Orot ta kwiyafar en Joppa imaim orot wabin Simon wabin ta Peter i Simon bobaituw kanabihimaim sawar ta ta sakirayan ana bar tor rewanamaim ema’am biyan etit.’
33 Ekina ewune inci inhaŋ hipoñu ti awe, ánhin heenape áapikey. Fiye, ehe unii púlooŋ hátikin Pútuun pa, kati úsi eeha púlooŋ mpuwufanuu ha aakati sok unii.”
33 Imih o isa tur saisewat aiyafar, naatu gewasin maiyow o ina itit, naatu aki etei God nanamaim Regah sawar etei eo biyuni nowaramih ama akakaif.”
34 Piyeer naacoop hilim ha naasok: “Inci meya fiye nii pánipani Pútuun pa pifisakanoolut pakan paka,
34 Imaibo Peter busuruf binan eo, “Ayu bounabo aso’ob, God men orot babin ta’imon itin yan ebaibimih.
35 pale ti písii pa púlooŋ, Pútuun pa pisayanaasayan an óo an eefeye po náahin heecoonoole.
35 Baise orot menan ta ta iyab i tibibiruw naatu abisa gewasin tisisinaf.
36 “Nímeyimeyi nii Pútuun pa púpoñiyoopoñ ti pakati Israyel ekooŋan ya éesuume ya eti kásuumaay ka kéenapii ka ti Yéesu Krista, eeyem ya Ateeteyo ati pakan paka púlooŋ.
36 Tur God iyafar na Israel biyah titit i etei kwaso’ob, iti tur gewasin i tufuw Jesu Keriso wanawanamaim ema’am. It etei ata Regah.
37 Nímeyimeyi heetaakiye ha, púcook ti mah ma miti Galilee niŋ heetaakiye ha lompo ti mah ma miti Judaay púlooŋ. Eehuu púlooŋ nihitaako pamuusal pátise ya eyya Saŋ naayeniye ya káatuunan.
37 Naatu kwaso’ob sawar abisa Judea wanawanan mamatar, John bapataito isan bibinan ufunamaim iti sawar i Galilee imaim busuruf.
38 Nímeyimeyi lompo fa Pútuun pa mpimamale fa Yéesu ati Naasalet mpíhin Kunuu ka keenape ka kúpuwanoonii teyoo, mpuwufanoo lompo sempe. Yéesu naayeno kaamuusool ti pisaatee pa náahin heenape, náakuuñan payenka Seetaani néewuuliye ka kaatuko Pútuun pa piyenaayeno neyoo.
38 Mi’itube Anun Kakafiyinamaim God Jesu Nazareth matuwan tafan eof nowah naatu fair tafan bisuwai i kwaso’ob. Naatu ana bowabow mi’itube run tit bow yawas gewasin sinaf, sabuw iyab afiy hai fairamaim hima’am etei biyawasih auman i kwaso’ob, anayabin God i hairi hima’am.
39 “Unii uyem keetantake ka eeha náahine ha púlooŋ Jerusalem niŋ ti pikee pisaatee pa piti Pusuwif pa. Nkamukoo ta nkapempeŋoo ta ti kuluwaa ya,
39 Sawar abisa Jew hai me yan naatu Jerusalemamaim sisinaf etei i aki a’itah sif arurubon. Naatu onaf afe’enamaim hikubar momorob auman i aki aso’ob.
40 pale ti hinoom ha híhaaciyenu ha Pútuun pa mpilitanoo ti eket ya. Mpíhin ápiyisanoolo.
40 Baise veya tounu ufunamaim God morobone bora’ah maiye naatu iwa’an tit irerereb sabuw hi’itin.
41 Ayísanooliit ti pakan paka púlooŋ pale ti keetantake ka payenka Pútuun pa mpimamale ka ta infiyye, poko kayem unii. Unii uliye nuulaan neyoo ta náalitoonii ta ti eket ya.
41 Men sabuw etei hi’itin, baise sabuw iyab God rurubinihiwat, nati i aki iyab morobone mimisir maiye ufunamaim bairi a’aa atomatomawat.
42 Naasok unii ukaman pakan paka eeha nuucuke ha, núutuunanii nii, akina Pútuun pa mpisiiŋane apiyeno áhina kíiti ya ati keeyem ka kaloŋa niŋ keekete ka.
42 Naatu eobaiyuni tur gewasin sabuw etei isah ana binan hai tur ana’owen Jesu i God Rubin sabuw yawayawasih naatu murumurubih baibabatiyih isan.
43 Piyaamakoola pa púlooŋ kákupaakup kiteyoo ti hilim ha hiti Pútuun pa, nkasok nii an óo an éeyinane ti Yéesu, ti caacawoo Pútuun pa efipuponket umuuyen wa uteyoo.”
43 Dinab orot etei isan hibinan hio sabuw iyab i wabinamaim hinabitumatum boro hai bowabow kakafih nanotawiyen.”
44 Piyeer ti káakup kilim enke, Kunuu ka keenape ka nkúwanoonii ti keeyeniye ka púlooŋ káasiitan hilim ha,
44 Peter iti na’atube bat eo inan wanawanan Anun Kakafiyin ra’iy sabuw iyab hima tur hinonowar tar gabuwih.
45 — ausente —
45 Jew baitumatumayah afa Peter bairi Joppa’ane hinan hifofofor men kafaita. God ana usar Anun Kakafiyin Ufun Sabuw auman tafahimaim isuwai re’ere isan.
46 — ausente —
46 Naatu sabuw menah botabir tur ta ta hio God hibora’ara’ah.
47 “Páawoo Kunuu ka keenape ka kúwanooniyoo-wano teyii samat nii fa nkúwanoonii fa ti unaa Pusuwif pa, ayme ayina hikituyii íhinuyee pátise niŋ man?”
47 “Iti sabuw boro yait harewamaim bapataito bain isan na’otanih? Anayabin Anun Kakafiyin it tabaib na’atube i auman hibaika.
48 Naawufan hilim kati káhinee pátise ti caacaw ca citi Yéesu Krista. Púful toko, nkaluum Piyeer apiyeno neyii fo kikee kunoom.
48 Basit iuwih Jesu Keriso wabinamaim bapataito hibai, naatu Peter veya bai’ab na’atube bairi ma isan hifefeyan nati’imaim bairi hima.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.