João 10
Buk Baibel long tokples Kandas (KQW) vs AAI
1 O Iesu i watungi lena, “A inanos mot nama lingmulus, i ra ke ruk una matansako tagun in noworo na sipsip, ma i ka tito kut unarumu, i a tene wolong ma a tene ras oros kut a kum utna.
1 “Turobe a tur ao’owen, bobaituw hai fur ana etawanamaim orot men imaim narun, baise nakayam ef ta’ane narun, nati orot i bainowan mowan.
2 Ikut a musano ra i ruk tokodos una matansako, i a tene tamtamabat mulus anun a kum sipsip.
2 Orot yait etawanamaim erur, i bobaituw kaifenayan.
3 A tene tamtamabat ina matansako in papos saro tari sur in ruk. A kum sipsip det longoro lele in nalngano. I ser kabo det nama kum risandet ma i ser ben pirso det.
3 Orot fur kaifenayan boro etawan isan nabotawiy naatu bobaituw boro orot fanan hina’inan naatu ana bobaituw ta’ita’imon wabih naso’oben na’afih hinanowar naatu nabotaitih ufun hinatit.
4 In ben pirso rop pas anun a kum sipsip, ra in mugu pas det ma det in muri, uni det longoro lele in nalngano.
4 I ebotaitih ufun tetitit anamaramaim, i wan ebi’iyon, naatu ana bobaituw ti’ufunun bairi tenan anayabin i fanan hiso’ob.
5 Ka det in mur tu usiro, det in kalabor gisen kut gusuni, uni ka det longoro lele in nalngano.”
5 Baise fanan ta boro men hini’ufunun, anayabin i fanan men hi’inan imih boro hinabihir.”
6 O Iesu i watung a wasiso elelar ri tandet, ikut ka det tasman asau ra i wasiso uni.
6 Jesu iti kawen turamaim eo, baise tur ana naniyan i men hibaimih abistan isan eo’o.
7 Io, o Iesu i watung meleti lena, “A inanos mot nama lingmulus, iau a matansako anun a kum sipsip.
7 Imih Jesu tur ibanak eo maiye, “Turobe a tur ao’owen, Ayu i etawan bobaituw isah.
8 Det rop ra det wanpat mugu tang, a kum tene wolong ma a kum tene ras oros pas a kum utna, ma a kum sipsip ka det longoro det.
8 Sabuw afa wan hinan i bainowah naatu bokwanekwaneyah, baise bobaituw men tainih isah hirub fanah hinowaramih.
9 Iau a matansako, osi ra i ruk uni, din ulauni. In ruk ma in pirso ma in etorom kut ana utna na inangon.
9 Ayu i etawan, yait ayu wanawana’umaim run enan boro yawas nab, boro hinarun hinatit fotan gewasin hinagatur.
10 A tene wolong i ruk kut sur in wolong, ma in um doko a kum sipsip ma in banlaulau det. Ikut iau, a wanpat sur det in utur ukai a nilaun, a nilaun ra i bukus nama wakakino.
10 Bainowan tenan i bain, asbunin naatu gurusin akisin hinot tenan; Ayu anan i boro yawas gewasin hinab hinama boro men abistan ta isan hiniyababan.”
11 “Iau a wakak na tene tamtamabat anun a kum sipsip. A pitar anung a nilaun sur an matbat det.
11 “Ayu i bobaituw gewasu. Bobaituw Kaifenayan gewasin ana bobaituw isah ana yawas ebi’inuw.
12 — ausente —
12 Bobaituw kaifenayan orot ta men karam bobaituw nakaifen naatu i men nowan. Imih anamaramaim haru tuwetuwenih nan na’i’itin, i boro bobaituw nihamiyih nabihir. Naatu haru tuwenituwenih boro bobaituw bairi hiniyow naatu hina’abargiyih nanabin hinabihir.
13 — ausente —
13 Orot boro nabihir anayabin i orot ta hibai na ma ekakaifen, imih bobaituw isah i men enotanot gagamin.
14 “Iau a wakak na tene tamtamabat anun a kum sipsip. A tasman anung a kum sipsip, ma anung a kum sipsip kai det tasman iau,
14 Ayu i bobaituw kaifenayan gewasu. Au bobaituw asu’ubih naatu i ayu hisu’ubu.
15 elar nam o Tita i tasman iau, ma a tasman o Tita, ma a pitar anung a nilaun sur an matbat det.
15 Tamai ayu susu’ubu na’atube, ayu Tamai asu’ub naatu au yawas bobaituw isah ai’inuw.
16 Anung a ramano kum sipsip kai, ka det kis un in noworo na sipsip ri. An ben pas det utkai, ma det in longoro in nalngang, sur det rop det in kis kut un in teken noworo, ma ara sot kut in tene tamtamabat anundet.
16 Bobaituw afa ayu nowau i men iti fur wanawanan tema’am. I auman anabuwih hinan hinarun. I auman ayu fanau hinanowar, nati’imaim i boro bobaituw ta’imon naatu kaifenayan ta’imon.
17 “O Tita i maris mulus iau, uni iau ut a pitar anung a nilaun, sur numur an los melet pasi.
17 Tamai ebiyabuwu anayabin ayu au yawas ani’inuw, saise yawasu anama maiye.
18 Kataio in rakon ru anung a nilaun, iau ut an pitari. Iau ut a pam a warkurai sur an pitari, ma iau ut a pam a warkurai sur an los melet pasi. Iri i a pinapam ra o Tita i tulu ru iau sur an pami.”
18 Men yait ta ayu au yawas nabosair, baise ayu taiyuwu au kokomaim au yawas anayara’iy. Ayu au fair ema’am anayara’iy naatu au fair ema’am anabora’ah maiye. Iti obaiyunen i Tamai biyanane abai.”
19 A kum te Juda det tapagol una kum wasiso ri anun o Iesu.
19 Iti tur hinonowar anamaramaim Jew sabuw tarsibih maiye.
20 A susut gusun det, det watungi lena, “A laulau na nion kura uni, ma i sa toboroboro. Asau ra mot longoro i suri?”
20 Sabuw moumurih maiyow hi’o, “I demon hitounbubur ema’am naatu ebikoko’aw. Aisim ana tur kwanonowar.”
21 Ikut ara taro det watungi lena, “Ausur a ngas na wasiso ri anun taio ra a laulau na nion kura uni. Pepetlai, a laulau na nion in pet lar pasi sur in utamtama a taro ra det pulu?”
21 Baise sabuw afa hi’o, “Tur iti na’atube men karam orot demon hinatounbubur ema’am nao’omih. Mi’itube demon orot matan fim nabotawiy?
22 Io, numur det ukinalong a labino bung na lotu sur det in nuk melet pas a bung ra det papos a rumu na etabor uni. Det ukinalong a labino bung na lotu ri sapat o Jerusalem epotor una kum kalang na kotokoto.
22 Nati rarabkokou wanawanan Tafaror Bar ana hiyuw wabin Koksouwen i Jerusalemamaim hibogaigiwas.
23 O Iesu i wan nanan una parada ra di watungi nama parada anun o Solomon, una rumu na etabor.
23 Naatu Jesu Solomon ana efan awan ta Tafaror Bar wanawanan imaim bat reremor.
24 A kum te Juda det tur talilis pas o Iesu, ma det tingi lena, “Un nangisin mo un inanos mulus met? Ra ui a Karisito, un inanos kapo met.”
24 Jew hai ukwarih hiru’ay hi’arbebera’uh hi’u, “Mar bai’ab boro inabotani anama anakaifi? O Keriso na’at, bebeyanamaim ku’o anowar.”
25 Ra o Iesu i balu det lena, “A sa watung tari tamot, ikut ka mot nurnur. A kum pinapam ra a pami una risan o Tita, det wasiso talapor un iau.
25 Jesu iyafutih eo, “Ayu kwa a tur aowen, baise kwa men kwaitumatum. Ina’inanen ayu Tamai wabinamaim asisinaf i ayu isou eo’orereb.
26 Ikut ka mot nurnur, uni ausur mot anung a kum sipsip.
26 Baise kwa men kwabitumatum anayabin kwa men ayu au bobaituw.
27 Anung a kum sipsip det ser longoro in nalngang. A tasman det, ma det murmur iau.
27 Ayu au bobaituw asu’ubih imih fanau hinowar tebi’ufnunu.
28 Ma a pitar a nilaun tukum tandet, ma ka det in iru. Ma kataio in ras ru det gusun a lamang.
28 Ayu yawas wanatowan abitih; naatu boro men ta nakasiy; men ta ayu umou’umaim nabosair.
29 O Tita ra i pitar tar det tang, i labo taun a kum utna rop, ma kataio in ras ru det gusun a laman o Tita.
29 Tamai ayu bow bitu i ra’at etei natabirih, imih ayu Tamai umanamaim men yait ta nabosairen.
30 Mir nam o Tita, mir takai kut.”
30 Tamai naatu Ayu airi i ta’imon.
31 A kum te Juda det los watat melet sur det in duku doko o Iesu nami.
31 Ibanak maiye Jew sabuw kabay hibow hitarabimih,
32 O Iesu i watungi tandet lena, “A sa pam ese tar a susut na utna na ukisin umatamot, ra o Tita i pitar tari tang sur an pami. Asi na utna tagun a kum utna na ukisin ri mot nem na duku iau uni?”
32 baise Jesu sabuw isah eo, “Ayu Tamai biyanane ina’inan gagamih moumurih maiyow ai’obaiyi. Anayabin iti isan ayu kabayamaim kwanarabu.”
33 Det balu i lena, “Met nem na duku ui, ausur un tu utna na ukisin ra u pami, ikut met nem na duku ui uni u watung laulau o God! Ui a musano kut ui, ra u watungi lena ui o God.”
33 Jew hiya’afut hi’o, “Aki men nati isan kabayamaim anarabi, baise o God kubi’i’iyab, anayabin o i orot maiyow, naatu taiyuw God kurarouw.”
34 O Iesu i watungi tandet lena, “Mot sa tasmani ut lena di sa tumus tari una numot a kum Warkurai ra o God i lena, ‘Mot a kum god’. Buk Song 82:6
34 Jesu iyafutih eo, “Kwa a Buk Atamaninamaim iti na’atube hikirum ema’am, ayu ao’o kwa etei i god?
35 I watung det lena det a kum god, det ra di pitar tar a wasiso anun o God tandet. Ma kataio in pet lar pasi sur in rakon ru a wasiso na Buk Tabu.
35 I etei god narouw na’a’afih na’at, tur God i menane na naatu Buk Atamaninamaim hikikirum men hina’astu’ub.
36 Ma iau, o Tita ut i pilok pas iau, ma i tulu ru iau urin una rakrakon bual. Io, ilai ra mot takun iau lena a watung laulau o God uni a watungi lena iau a Nutun o God?
36 Ayu Tamai yasairu i nowanamih amatar naatu irubinu naatu iyafaru ana iti tafaramaim atitit i boro mi’itube? Mi’itube ayu God bai’i’iyabin kwarouw kwa’o’o, anayabin ayu God Natun arouw ao’omih?
37 Ra kan pam a kum pinapam anun o Tita, io, gong mot nurnur un iau.
37 Ayu Tamai sisinafube men ana sisinaf bibaitutumu.
38 Uniri a pam ut anun a kum pinapam, ikut ka mot nurnur un iau. Mot in nurnur una kum pinapam a pami, sur mot in tasmani lena o Tita kuri un iau, ma iau kura un o Tita.”
38 Baise ayu ata sinaf kwa men kwatabitutumu na’at, karam nati ina’inanen kwata’itah kwataso’ob imaim kwatitumatum, ayu i Tamai wanawanan, naatu Tamai i ayu wanawanau.”
39 Ara dino melet det nem na pam ukai o Iesu, ikut i wan eno pas kut gusun det.
39 Ibanak maiye bain rabinamih hiwa’an, baise i umahine soratait tit.
40 O Iesu i wolos melet a danim Jodan sur a nubual ra numugu o Jon i baptaiso iai, ra i kis tiro.
40 Naatu Jesu ibanak matabir maiye Jordan rabon rounane, marasika John sabuw imaim bapataito bitih efan imaim tit naatu Jesu imaim ma.
41 A susut na taro det wan torom o Iesu ma det wasiso etetalai torom det lena, “O Jon ke pam tu utna na ukisin, ikut a kum wasiso rop i sa watung tari una musano ri, i lingmulus sakit.”
41 Naatu sabuw moumurin maiyow hina biyan hitit, naatu hi’o, “John ina’inan men ta sinaf a’itin, baise John iti orot isan eo’o i turobe.”
42 Ma a susut na taro tiro iai det nurnur uni.
42 Efan nati’imaim sabuw moumurin maiyow Jesu hitumitum.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.