Romanos 9

Nasoruan siGot len nasoruan ta Uluveu (KLV) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Nokitin. Len aKristo nukel nakitinan, nǝsaliboŋ. Nǝlogw, aNunun aGot totoh lan, mai aNunun aGot, arukel koti ke
1 Ayu i Keriso wabinamaim tur anababatun ao, men abifufuwenamih. Anayabin dogorou naniyan atatatam Anun Kakafiyin ebibasit ayu abisa ao.
2 nukad nalolosaan totibau len nǝlogw. Nolǝŋon isa masuṽ be sasib. Nǝlogw itaŋis nǝbathudud sagw, naJu lotomǝtahun aKristo.
2 Ayu dogorou wanawanan yababan awan karatan, naatu baiyufarir isan abiwa’an men ekakaram.
3 Nohǝhaṽur hǝn aKristo tasemale hǝn ginau hǝn asike nǝtavi esan am, m̃os nǝbathudud sagw gail, hǝn lǝtariŋ nǝlolit len aKristo.
3 Anayabin ayu au sabuw, biyau finimu turin naatu au rara anababatun, i wabihimaim mi’itube God tao rarafu. Naatu Keriso’one hita’afuru’umu atatit nabin,
4 Nǝbathudud sagw gail lovi alat seIsrael. AGot ipat kuv galito hǝn lǝb̃evi anatun san gail ale evisi hǝn galito len namǝnas hǝn nǝyalyalan san. Ikel na-kel-gati-an mai galito ale ita gat gail len nahǝsan. Ilav nalo mai galito. Idam̃ hǝn lotolotu hǝni. Ale lopul hǝn na-kel-gati-an san gail.
4 saise Israel sabuw yawas hitab, God natunatunamih hitamatar: ana marakaw, ana obaibasit, ana obaiyunen tur hitab, kwafiren anababatun, naatu ana omatanen isah tirerereb.
5 Lovi nǝpasusan siApraham, seIsak mai siJakop. Ale aYesu evisi len nǝpasusan enan len nǝmauran san len navile a pan. Gai evi Got, nǝdaŋan san tosǝhor natit p̃isi, nǝ-sal-suhi-an tivan hǝni vi sutuai! Ganan!
5 Nati sabuw hai a’agir kwafe’en i Hebrew big ana kik owe’owen, imaim gin tanay boro tanan Keriso ana tufuw ana’an tanatit. God akisinamo sawar etei ana bonawiyenayan tanabora’ara’ah wanatowan wanatowan. Amen.
6 Sadatike, “Na-kel-gati-an siGot iteh, gai sagol nǝsa tokel mai alat a Israel.” Sadatekǝmaienan! Husur len nǝpasusan seIsrael p̃isi, isob̃ur lǝsavi alat a Israel kitin. Lǝsavi vanuan siGot.
6 Baise God ana omatanen i men ta baifuwenamih, mar etei i yabih temamatar. Iti ao anayabin Israel sabuw etei hai tufuw ana’an i Israelane hitufuw, baise etei’imak boro men hinan Israel sabuw hinamataramih.
7 Naut kǝmas lotovi len nǝpasusan siApraham, lǝsavi anatun kitin gail. Husur aGot ikel mai aApraham ke, “Len aIsak dereh gikad nǝpasusan notokel gati mai gaiug.”
7 Na’atube Abraham ana rara’ane hitutufuw men etei Abraham natunatunamih. Bukamaim God iti na’atube eo hikirum inu’in kwaso’ob. “O natu Isaac ana rara’ane iti omatanen abit boro i hinab.”
8 Namilen ke, nǝpasusan lotovisi len niben aApraham lǝsavi anatun aGot, be len nabunusian siGot, nǝpasusan lotovisi husur na-kel-gati-an san ŋai, galit lovi anatun aApraham kitin.
8 Tur iti na’atube ana kubuna kwananowar, God natunatun i men Abraham ana rara’amaim hitutufuw akisih ebowabowamih. Baise sabuw iyab omatanenane hitutufuw God natunatun i nati sabuw.
9 Husur aGot ikel gati maiegai ke, “Len nǝboŋ han, dereh netǝlmam, ale aSarah tikad anatun ulum̃an.”
9 Anayabin God Abraham iti na’atube eomatan, Veya ayai’iya’imaim boro ana matabir naatu Sarah boro nataub kek orot nayai.
10 Savi natenan ŋai. Anatun aRepekah gǝlaru artovi mǝlav arukad atǝmalaru esua ŋai, tovi aIsak, atǝmanamit ta sutuai.
10 Men nati akisin baise kwana’itin, Rebecca auman toub kek kikif ya, tamah ta’imon ata’agir Isaac.
11 — ausente —
11 Anakubuna gewas kwananowar, kek kikif wanawanahimaim kek ta bai ana kok abisa yayakitifuw isan, naatu Rebecca iu, “Kek ain boro tain isan nabow.” Kek i men hitufuw,
12 — ausente —
12 naatu men sawar ta gewasin o kakafin hisinafumih, baise i ana yayakitifuwen tafanamaim bat ta rubin. Men i hai bowabowamaim ta rubinimih, en.
13 Hum natosian siGot toke,
13 Bukamaim hikirum inu’in kwaso’ob, “Jacob i ayu abiyabuw, baise Esau i ayu abifa’ifai.”
14 Datekǝmabe beti? AGot sanor a? Aoa, sadatekǝmaienan!
14 God isan boro mi’itube tanao? I bowabow kakafin orot? Aiyabin anababatun!
15 Husur aGot ikel mai aMoses ke,
15 Anayabin Moses isan eo, “Ayu orot babin yait ta anarurubin i boro anakabibir.”
16 Imagenan, aGot ilekis hǝn nǝvanuan, savi husur lotolǝŋoni, savi husur lotoum todaŋ m̃osi, ipat len nalolosaan siGot.
16 Isan imih sawar etei i men it sabuw takokok o tabowabowamaim emamatar, baise sabuw iyab God ana kokomaim ekakabibirih.
17 Husur len natosian siGot ikel mai aFero ke, “Nutabtabuh len gaiug hǝn gǝb̃evi kiŋ hǝn nǝdaŋan sagw b̃ip̃arp̃ar, naut kǝmas nǝkadum̃ tohaihai, hǝn nǝvanuan lǝb̃ikel ur nahǝsagw len navile a pan kavkav.”
17 Anayabin Buk Atamaninamaim hikirum inu’in, Moses Egypt hai aiwob orot isan eo, “Anayabin iti isan ayu abora’ahi efan yatetoro’ot ayara’ahi. Saise ayu au fair wanawanamaim anayai nabow naatu ayu wabu nara’at tafaram tutufin etei hinanowar.”
18 Imaienan aGot ilolosa hǝn avan ideh aGot tolǝŋon b̃ilolosa hǝni. Ale nǝkadun avan ideh aGot tolǝŋon b̃ihaihai, aGot igol ihaihai.
18 Isan imih, God ebiyasisir sabuw iyab baibais tekokok boro nibaisih, baise sabuw iyab dogoroh efofokar boro niwa’an hinafokar.
19 Hum ma gǝb̃eus ginau ke, “AGot b̃igol nǝkadun nǝvanuan b̃ihaihai, limasmagenan. Ŋa imabe aGot toke lugol nǝsaan?”
19 Kwa orot ta ayu isau boro iti na’atube inao, “Aisimamih God aki ebi’ubari? Yait boro ana kok nakwahir?”
20 Be gaiug ase? Savi hǝn gaiug hǝn gǝb̃isor tas aGot! Nau nategai. Nab̃ilikoro saus nǝvanuan toum hǝni hǝn nǝtan b̃ulau ke, “Imab gotoum hǝn ginau hǝn nǝb̃imagegai?”
20 O i yait, orot maiyow aisim God awan kuyayafutifut? Noukwat men karam boro ana bu’urayan isan nao, ‘Aisim iti na’atube ibu’uru?’
21 Nǝvanuan toum hǝn nab̃ilikoro len nǝtan b̃ulau, nǝboŋ tolav nakobhutan b̃ulau sua, elǝboi b̃eum hǝn nab̃ilikoro sua hǝni topǝhas mai nab̃iliwai sual am hǝn b̃eriŋ nǝpahsago lan. Ipat len gai.
21 Orot noukwat bu’irayan i akisin ana kokomaim me ta’imonamaim noukwat boro rou’ab nabu’ir, ta hiyuw ana noukwat, ta veya maiyow baitab isan ana noukwat.
22 Ale aGot elǝboi b̃igol b̃imaienan hǝn nǝvanuan. Naut kǝmas inor hǝn aGot b̃igol nǝlol paŋpaŋ mai nǝdaŋan san b̃ip̃arp̃ar, len nǝ-daŋ-b̃uri-an itoh mǝdau mai galit lotogol nǝlon topaŋpaŋ, alat gai toutaut hǝn galit m̃os lǝb̃imasig, nǝpanismen ipat vir galito.
22 God ana yaso’ar i kok kwanekwan boro sabuw ti’obaiyih. Iyab hisisinaf kakaf isan tagurusih, saise ana fair imaim hita’itin, baise nati efanin i yatenub wainab bairi hima.
23 Igol tomaienan hǝn natibauan hǝn nǝyalyalan san b̃ip̃arp̃ar hǝn alat gai tololosa hǝn galito, alat gai toutaut hǝn galit tia m̃os lǝb̃ib̃on maii len nǝyalyalan san.
23 Iti na’atube sinaf, saise i ana marakaw bonamanamarin ti’obaiyit tata’itin naatu ana sabuw iyab kabibirih bairi ana marakaw faram isan rurubinih auman tataso’ob.
24 Ale alatenan gai tolekis hǝn galito, gidato datovi galit galevis. Ilekis hǝn gidato dan naJu gail mai alat lǝsavi Ju.
24 Anayabin it sabuw i God ea’afit, men Jew sabuw akisih, baise Ufun Sabuw auman ea’afih.
25 Ekǝmaiegai len natosian siHosea, ike,
25 God ana tur iti na’atube eo Hosea ana Bukamaim kirum.
26 “Ale len naut aGot tokel mai galit ke,
26 Nati efamaim God eo, “Kwa i men ayu au sabuw.” Baise i boro nao, “Kwa i God ma’ama wanatowanin natunatun.”
27 Avil aIsaiah ikai m̃os alat a Israel ke,
27 Isaiah Israel sabuw isah tur rererebamaim eo, “Kwa Israel sabuw i tor ana dones na’atube, God boro matan ta’amo niyawasih.
28 Bathut, husur nǝ-sab̃-sǝhoti-an san len nakotan,
28 Anayabin, Regah i saise’ewat esisinaf sabuw tafaramamaim tema’am etei boro marta’imon baimakiy nitih nasawar.”
29 Ehum aIsaiah tokele a m̃o tia ke,
29 Marasika iti tur Isaiah eo, “Regah Fairin men agir hai durun ta ebihamiy i, it boro tatan bar merar Sodom naatu Gomorah hairi bi’afiyih na’atube ti’afiyit.”
30 Beti datekǝmabe? Nekǝmaiegai ke, alat lǝsavi Ju lǝsaum sǝdaŋ hǝn lǝb̃ikad nanoran, navoivoian mai aGot, be len nadǝlomian lukade.
30 Tur yomanin boro iti na’atube tanao, Ufun Sabuw i men ofafar hinuwih hibai imaim God hai ef mutufurin rouw eorerebamih, baise abisa Keriso isah sisinaf hitumatum imih God hai ef mutufurin rouw eorereb.”
31 Avil alat a Israel lotoum todaŋ hǝn lǝb̃igol husur nalo hǝn lǝb̃inor, lǝb̃ikad navoivoian mai aGot, lodǝdasi.
31 Baise Israel sabuw ofafar hinuwih hinotanot hai ef i mutufor hirouw hio, baise en, anayabin i ofafar eo’omaim hisisinaf.
32 Lodǝdasi husur nǝsa? Husur lǝsariŋ nǝlolit len aGot, loriŋ gat nǝlolito len nǝsa lotogole. Lupes hab̃etw len “nǝvat hǝn na-pes-hab̃etw-an.”
32 Ana’an aisim? Ana’an i men baitumatumamaim hibat, baise abisa i hisisinafumaim hibat. Imih a rousukusukunen ana kabayamaim ah rusukun hire.
33 Hum natosian siGot toke,
33 Bukamaim hikikirum na’atube,

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.