Atos 21
Kokolo Kao Tesene Solo (KHS) vs AAI
1 Aputa: niyawa iwa iya:pela: potiwemi tapela: fala:wa papale kepila: niwa Kose olo:lu emi heke hapakeye. Apula: ikiwapo nowemiwa Lotese olo:lu emi ha:na: tepela: apula: ha:na: tese Patala taunewemi ha:na: fiya telakeye.
1 Nati’imaim aotuturih naatu aihamiyih hima aki wa abai mutufor arabon ana tafaram Kos atit; mar to ana Rodes atit, nati’imaim aikofan ana Patara atit.
2 Emiwa niyawa poti nowamoke sa tepela: Fonisia peleya:wemi ha:na:na:wa potapola: niwa tapela: hapakeye.
2 Wa ta au Fonisia inan atita’ur aitafabon abai atit are arabon.
3 Hanosekiwa, niyawa Saipulusi olo:luwa nono komamo tapo apola: ha:na: tese Silia peleya:wemi ha:na: fiya tesekiwa Taiya taune hema tapo palakeye. Ko:yawemiye, poti amokiwa nano ketea noka emi sesema:na:pela: elakeye.
3 Yan ararabon anuwariy Cyprus a’itin naatu ai beyaw na’atune bat aki au Syria arabon ana Taiya imaim arun wa aiyut sawar hitarsuwai.
4 Aputa:, emiwa Keleso sena kesale noka sitalapita: potapola: ikila tomoipewa iwalapulu ke sita:nekeye. Ho Napoyewi Keleso sena kesale ima walo selapita: iyawa Polewa Yelusalemewemi hanapa e sela:nekeye.
4 Nati’imaim bai’ufununayah afa atita’ourih fur ta’imon bairi ama. Naatu Anun Kakafiyin sabuw hai tur eowen Paul hitimatanuw, saise au Jerusalem men tayen.
5 Alawamona, niwa emi sita:newa iya:pela: ha:na:na: oko: hetetiyapita: niwa ma:ta: tiye hapakeye. Aputa: Keleso sena iyawa ekewalapulu e salawalapulu ninipe taunewa iya:pela: sine hano semitouwemi kuniuwa kula:walopela:la: Kotema kulukululakeye.
5 Baise bairi ama na fur yomanin tit, ai veya baib ufunamaim, ai hamiyih aki ai ef arura’ah maiye. Bai’ufununayah a’aawah natunatuh etei bairi hinawiy bar merar ai tumar ana tor dones yan are imaim sui ayowen ayoyoban.
6 Apula:, ninipe epama e selapola: niwa potiwemi tapela: hanapita: Keleso sena kesale ili amowa i koane meneye tiye hapakeye.
6 Imaibo bairi abi’otututuren ufunamaim, wa afe’en ayen, naatu i hai ubar himatabir maiye hin.
7 Aputa: niwa Taiya taune amowa iya:pela: hapawa ha:na: tese Tolemese taunewemi fiya telakeye. Emiwa niyawa Keleso sena kesalewa potapola: imawa ikilale napolo e seyakeye. Apula: niwa iwalapulu ikila semetei ke enekeye.
7 Taiya’ane wa abai anan i Polemais imaim wa aiyut, nati’imaim taiti baitumatumayah hai merar ayi bairi veya ta’imon ama.
8 Aputa: kiapo nowemiwa niwa Tolemesewa iya:pela: Sisaliawemi ha:na: fiya telakeye. Fiya tesekiwa niwa sena kesalema solo napolo walosene sena e unua Filipi e koane hapakeye. Apula: niwa ewalapulu sita:nekeye. Ewa apasolo sena sesemita: sena tomoipe ta:peya amowa nowa Filipi ekeye.
8 Marto ai hamiyih hima aki ana Seseria atit, binanuyan orot Philip ana baremaim bairi ama. Philip i Jerusalemamaim orot 7 hirurubinih i orot ta.
9 Ewa e la:wa pinipe senayawa seta: timakeye. Iyawala Kote sowa walosekiwa sepatosene senayewi walosene epapulusekeye.
9 I natunatun baibitar etei kwafe’en biyah numih God ana tur orerereb isan ana usar hibai hima’am.
10 Aputa: ikila noka niwa emi sita:newanapulu sepatosene sena nowa unua Akapase ewa Yutia peleya:wa iya:pela: Sisalia taune niwamo sita:newemi sinapita: papokeye.
10 Seseria imaim veya bai’ab na’atube ama’am ufunamaim dinab orot wabin Agabus Judea’ane natit.
11 Sine tese niwamo sita:newemi ine tese, eyawa Pole tekaka ko:lu tiyapola: ene tiya:wala elipei tapola: apula: onatuwala elipei tapola: ela: selese, “Ho Napoyawa weyamu seyakeye, ‘Mane weyamu timiya epapulusekiwa tekapo weyamo inawa epapuluse Yu sena Yelusalemewemi sitala kamokiwa ewa ta:taposakeye. Apula: iyewi Yu senama tela tiya:wemi ewa tiye kinaposakeye.’”
11 Na aki biyai tit basit Paul ana kikir bai i taiyuwin an uman iutatanen naatu eo, “God Anun Kakafiyin iti na’atube eo, Orot iti kikir matuwan Jerusalemamaim Jew sabuw boro iti na’atube isan hinasinaf hinab Eteni Sabuw hinitih.”
12 Aputa: sena taune emi sita:neyawana apula: niyawana amo ta:tapola:, niyawa sopoke ewa Yelusalemewemiwa fiyanapa esa: penanose seyakeye.
12 Aki iti tur anonowar ana maramaim sabuw nati’imaim hima’am bairi ai fefeyan ayai Paul au Jerusalem na isan a’otan.
13 Aputa: Poleyewi mene selese, “Kiwa ko:luma:na:pela: ya:pelese ela:? Kiyawa ne himuwa nakolose oiya timita: e sewa ko:luse ela:? Newa iyewi tapita: seli tiye elakeye. Apula: newa Yelusalemewemi Yesu Sosolo unuwemi kuma:na:wa seli tiye elakeye.
13 Baise Paul iyafuti eo, “Kwa aisim iti na’atube kwao kwarerey ayu dogorou ana babanin kwabitin? Ayu i men buwu fatumu akisin isan abogaigiwasomih, baise Jerusalemamaim Regah Jesu wabinamaim morob isan auman abogaigiwas.”
14 Aluse, Pole eyawa ene ke ha:na:na:wa sosolo matananapita: potapola: niyawa sowa eta: seyamakeye. Aputa: niye selese, “Koteyewi Ene matanawamunuse timinima:na: tesaleke Ene timinipesakeye!” e seya.
14 Yan baikitabirin isan asinaf, baise men karam. Imih aibagun naatu ao, “Regah ana kok na’atube namatar.”
15 Aputa: ikila amo fo:suwemi, niyawa keteawa seli tiyapola: Yelusaleme falemi fiyanekeye.
15 Veya bai’ab na’atube nati’imaim ama’am ufunamaim ai sawar abobuna au Jerusalem amisir.
16 Aputa: Sisalia Keleso sena kesale nokala ninipe hapakeye. Iyawa niwa siliyapola: Saipulusi olo:luwemi tesene sena Nesone koane hapakeye. Nesone ewa puwano a fa:nemi Keleso sena enekeye. Alanase, niwa ewalapulu epesenepela: hapakeye.
16 Seseria’amaim bai’ufununayah afa hinawiyi bairi ana orot Mason ana baremaim atit, iti orot ana tafaram i Cyprus, naatu i auman marasika baitumatumayan matar ma’am.
17 Aputa: niwa Yelusalemewemi ine fiya tekamakiwa Keleso sena kesale iyawa niwa epelese silikeye.
17 Ayen ana Jerusalem atitit ana veya baitumatumayah nati’imaim hima’am hiyasisir ai merar hiyi.
18 Aputa: nowamo kiapowemi Pole niwa Yemese popa:na: hapakeye.
18 Marto Paul bairi ana James a’itin naatu nati ana veya’amaim regaregah ai’in etei nati’imaim hiru’ay.
19 Potapola:, Pole eyawa imawa ikilale napolo e selapola:, eyawa imawa e tiya:yewi nano ketea kalikalila sopoke Koteyewi Yu senama tela honosanewemi timiyawa sopoke ima se tiye mikeye.
19 Paul hai merar yi naatu i ana bowabow etei Ufun Sabuw wanawanahimaim God mi’itube ibais bowabow ana tur etei aneika busuruf idudur in yomanin easa’ub.
20 Iyawa amo ta:tapola:, Kote unua wapiyakeye. Aputa: iyewi ema selese, “Nini ne ma:e, kewa matanakeye. Yu sena kesale akeya tausene ilimawa Yesuwemi seli topukeye. Aluse, iyawa Moseseyewi ele tuwapowa penanose kulu hapakeye.
20 Eo hinonowar ufunamaim etei’imak God ana merar hiy hibora’ara’ah. Imaibo Paul isan hio, “Taiu inaso’ob Jew moumurih na’in thousand ana fofonin hina baitumatumayah himatar. Baise etei’imak tekokok i ofafar hinabukikin hinabosiyasiyar.
21 Alawamona, sena nokamokiwa Yu sena kesale Yesuwemi seli topuma selese, keyewi Yu sena kesale sopoke Yu senama tela sitala honosane ama selesekiwa Mosese ele tuwapowa iya:tese sala tepiteni kapo nanesewa iya:ta: apula: puwano nini mawa kulu hanapa, e seya.
21 Baise iti’imaim tur i iti na’atube hinowar, O i Jew sabuw iyab nati Ufun Sabuw hai tafaramamaim tema’am kubi’obaiyih Moses ana ofafar i hinihamiy, naatu hai kek hai ar men hina’afuw naatu Jew hai binanakwar men hini’ufunun.
22 Alake, niyawa noko:lu timinima:na:napa? Kewa ine elakeye elawa iyawa ta:taposakeye.
22 Aki boro abisa ana sinaf, anayabin o ina ititit a tur i sabuw hinowaraka.
23 Alake, kiyawa nini solo weyamowa ta:tapola: timinipa:. Sena pinipe sitala weyamowa Kotema sepapo elakeye.
23 Imih abisa anao na’atube inasinaf? Orot etei kwafe’en i hai omatanen ta God isan hio baifaro.
24 Alake, sena ili amowa siliyapola: kilipe Kote sikapowemiwa hili tesene mane amo kulu ha:na:pa:. Apula: kiyawa iyewi pisei fano honomita: ketea amowa mokopo kinisene wa:la:lopa:. Kiyawa au timinisaleke, sena sopoyewi matanesekiwa iyewi solo kewamo seya epamowa mokopo seyalakeye e sema:na:keye. Apula: iye matanesekiwa keyawa kine kewa hekeya hanose Mosese ele tuwapowa kulu hanosekeye esa: matanepesakeye.
24 Imih o i boro inikofanih bairi kwanan kouksouwen ana yohar wanawanan kwanarun naatu aribuh mafur o inibaiyanih aribuh hinamafur, saise o isa iti’imaim hibifufuwen sabuw boro hinaso’ob nati tur i baifuwen, anayabin i hiso’ob o i ofafar kubi’ufunun.
25 Aputa: Yu sena kesalema tela Yesuwemi kulu hanosene imawa niyewi puwano solo sepapowa sawiwemi momatetiye ilikepiyakeye. Sawi emiwa niyewi selesekiwa kiyawa mokopo Kotema a:pele kinisene amowa napa. Apula: a:pele pepetawa napa. Apula: a:pele kemakuwemi meiyewi sikatase kuluwa napa. Apula: iwei tisene mane amowa kiyawa timinipa, e seyakeye.”
25 Baise Ufunane sabuw baitumatumayah isah, aki fef ta ai yafar in hai tur a’owen bay uma matamatar isah hisisibor men hinaa, masanuw rara auman men hinaa, o for sikah birabir men hinaa naatu men hina’in hinisesebar kwanekwan.”
26 Alanase, ikiwapo nowemiwa Poleyewi Kotema solo sepata:ne sena ili amowa siliyapola: ilipe Kote sikapowemi mane hili tema:na: epela: timiyakeye. Aluse, ewa Kote koane ha:na: pilisiti senama iwa hili tepesa okala apula: iyewi semetei semetei esa: mokopo ketea miya:na:wa sema:na:pela: hapakeye.
26 Marto Paul orot buwih bairi hai binanakwar eo na’atube kousouwih isan hirun, orot kwafe’en hikukusouwih i auman kusouw. Imaibo i na Tafaror Bar hai tur eowen veya biy boro kouksouwen ana yomanin nasawar naatu siwar orot ta’ita’imon isah hinasibor.
27 Aputa: sokatiye semetei itapa tema:na: mapatopita:, Yu senala: noka Esia peleya:wemi tese minayewi potakamakewa Polewa Kote koane suwemi elapita: papokeye. Potapola: iyawa sena kesale sopoke Polema konomomita: ili matanawa poluse ewa sukulu tiye hanose unuwapo selese,
27 Kousouwen in fur ta’imon yomanin tit baisawarinamih auman Jew sabuw afa Asia wanawanane hina hima’am Paul Tafaror Baremaim hi’itin. Sabuw kou’ay gagamin na’in hikura’ara’ahih himisir Paul bain bai’a’afiyin isan hinunuw,
28 “Isolaiya senala:, niwa sesema:na: mina! Sena weyamokiwa sena nini i weyala apula: Mosese ele tuwapowala apula: Kote koane weyala sopoke eyewi sena kesale peleya: sopoke sitalakamawa kolotea me sine apoma:na: e seyakeye. Apula: eyawa mane semetei kamo timiyamakeye. Eyawa Kiliki senala:wala Kote koane sikili tiye inisekeye. Eyawa epapukamake Koteyewi Ene papalola koane esa: ta:peya weyamowana Kote Ene sikapowemiwa akeleya telakeye.”
28 hitar koukuw hi’af hio, “Israel Oro’orot kwana kwaibaisi! Iti orot efan etei remor ana bai’obaiyenamaim it ata sabuw isah tur kakafin maiyow eo, naatu ata ofafar baihamiyin isan eo’o, naatu iti Tafaror Bar wabin ebi’afiy. Naatu kakafin gagamin anababatun sisinaf i kwana’itin, Ufunane Sabuw buwih hina hirun ata Bar Gagamin gubagub tibitin.
29 Iyawa au seya epamowa mouwa puwano fa:nemiwa siti honosane emiwa Efesese taune sena Tolofimase ewa Polewalapulu elapita: paponase ke seyakeye. Aluse, iye matanesekiwa ewa Poleyewi Kote koane siliye minanapo esa: matanakeye.
29 (Iti na’atube hio anayabin Trofimus, Ephesusine nan hairi nati bar merar gagaminamaim Paul bairi hima hireremor hi’itih, naatu hinot i hibuwih bairi Tafaror Bar ana efanamaim hirun.)
30 Aluse, sena kesale siti honosanewemi sita:newa sopoke tepa:na:pela: yekele tela sita:nenase iwa sopoke kipila inapola: Polewa saliyapola: Kote koane hema tapo mowa sukulu tiye hapakeye. Aluse, koane isuwa kipila etayakeye.
30 Nati bar merar gagamin ana sabuw etei kura’ara’ahih nan ufun hinunuw hitit Paul hibai hitain kwekwekwetar hitit Tafaror Bar gagamin ufunane hire. Naatu marta’imon etawan hihir.
31 Apula: sena iyawa Polewa sana:sela: enekeye. Ikila emiwa, Lome ami ta:le ti komata sena sosoyewi ta:takamakewa Yelusaleme sena kesale sopoke konomonose yekele towalopela: sitalakeye e selapita: topukeye.
31 Paul hita’asabunimih hibiwa’an, baise tur marta’imon nunuw Rome baiyowayah hai ukwarin nowar Jerusalem wanawanan i uruw giririf mamatar.
32 Ta:tapola:, eyawa kipila ta:le ti sena nokala apula: Lome ami ta:le ti sena sakopo semetei pota:tesene senala:wala siliyapola: iwa kekena honosane emi sinikeye. Aputa: sena kesale iyawa Polewa sana:newa Lome ami ta:le ti komata sosolo apula: ta:le ti sena noka inapita: potapola:, iyawa Pole sana:newa ke iya:peyakeye.
32 Matan kabiy baiyowayah orot afa hai ukwarih bairi buwih hinunuw hire kou’ay wanawanah hirun, sabuw kakafih baiyowayah hai orot ukwarih bairi hinan hi’itih Paul hirabirab hihamiy.
33 Aputa: Lome ami ta:le ti komata sosolo amowa ine tese Polewa saliya:la: ta:le ti sena nokama selese, “Ewa seini elipeiyewi tapa,” e seyakeye. Apula:, eyewi ima ta:potose, “Ewa ipa:” apula: “Eyawa nano ketea ena timiyana?” e seya.
33 Baiyowayah hai ukwarin na Paul biyan tit bai ana orot uwih chain rou’ab hibow hifatum, imaibo ibatiyih, “Iti orot i yait naatu abisa sinaf?”
34 Au selakamake, kekena honosane emiwa sena nokamokiwa kali ye sela:sela: apula: nokamokiwala kali ye sela: ela hapakeye. Iyawa sowa sosolo epapuluse sela hanakamake Lome ami ta:le ti komata sosolo amokiwa solo heneye mouwa eta: seli topumakeye. Aluse, eyawa ta:le ti sena ima selese Polewa siliye ta:le ti koane hamona, e seyakeye.
34 Sabuw kou’ay wanawanan hibatabat asir hi’af hi’o kwanekwan, baiyowayan ukwarin sawar yabin abisa isan mamatar nowar gewasomih biwa’an men karam, anayabin uruwane ra’at imih baiyowayah iuwih Paul hibai hirun baiyowayah hai bar hiyari’y.
35 Ha:na: tese, koane wawemi onapela:lapita: ta:le ti sena iyewi potakamakewa sena kesale iyawa penanose Polewa sama:na:pela: elakeye. Aluse, ta:le ti sena iyawa Polewa talo tiyapola: hapakeye.
35 Paul hibai hirun wawanamaim hitit rakit sabuw hiturafef hi’itin, basit baiyowayah Paul hibora’ah hi’abar.
36 Hanapita:, sena kesale muta iyawa ewa kulu tiye unuwapo sela hanose, “Ewa kumita: sama,” e sela hapakeye.
36 Sabuw ufuh hitarkoukuw hina hio, “Kwa’asabun emorob!”
37 Aputa: ta:le ti sena iyawa Polewa ili koane suwemi siliye musuluma:na:pela: epita: Poleyewi Lome ami ta:le ti komata sosoma Kiliki solopela:la: ta:potose, “Neyawa solo nowa kema semeinapa?” Aputa: eyewi mene selese, “Kewa Kiliki sowa matanana?” e seya.
37 Paul hibai baiyowayah hai bar hirur auman baiyowayah hai ukwarin isan eo, “Karam boro tur ta atao itanowar?” Baiyowayan hai orot ukwarin Paul ibatiy, “O Greek tur iso’ob?
38 “Neye matanawa kewa Isipi senanapo esa: matanakeye. Puwano fa:nemi Isipi sena amoke sena muta nokamo matanawa poluse kamani senawanapulu tepa:na:pela: hapakeye. Aluse, eyawa tetesene komono sena tausene pinipewa (4,000) watiyapola: tetesene keteawa tiyalapepela: senanama peleya:wemi siliye hapakeye. E seya amowa keya?”
38 O men Egypt orot iti boro’omo sabuw 4,000 baiyow kwanekwaneyah ibow arar yan itit gawan isan ibirakit wari’en?”
39 Aputa: Poleyewi selese, “Newa Yu senakeye. Ne taunewa Tasese Silisia peleya:wemi newa emi kesilakeye. Taune amowa ununa elakeye. Alake, newa kema penanose ta:potakeye. Neyawa sena kesalemawa sowa selesaleke ililapa?”
39 Paul iya’afut eo, “Ayu i Jew orot, Tarsus imaim atufuw Silisia wanawanan, bar merar gagamin ayu i ana matuwan ama’am imih akokok o baibasit ititu sabuw isah atao.”
40 Au selapita: Lome ami ta:le ti komata sosolo amokiwa “ilikeye” e selapita: Polewa wawemi tesi tiye ela: tiya:wa sena kesalela: kekena ama solama temita: wakelakamake iwa solama telakeye. Aputa:, eyawa Alameiki solopela:la: ima seyakeye.
40 Baiyowayah hai orot ukwarin baibasit Paul itin yen wawan afe’en bat umanamaim sabuw etei rutanih etei awah fot, imaibo Paul Hebrew turamaim eo hinowar.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.