Gênesis 14
jum (JUM) vs VC
1 Aŋ nïïnkä yaakca ti yääññä juwin baan jï. Aŋ Amrapiil yätkä mä Cïnnaar, ke Ariyok yätkä mä Alicaar, ke Kadarlomaar yätkä mä Ilaam, ke Tidaal yätkä mä Jüwïïm
1 No tempo de Anrafel, rei de Senaar, de Arioc, rei de Elasar, de Codorlaomor, rei de Elão e de Tadal, rei de Goim,
2 ircin yääññäk Beera ti yätkä mä Caduum, ke Birca yätkä mä Amuura, ke Cannaap yätkä mä Adama, ke Camïbaar yätkä mä Jobïïm, ke yätkä mä Beela. Aŋ a Beela ken battä me ogo Coogaar.
2 aconteceu que estes reis fizeram guerra a Bara, rei de Sodoma, a Bersa, rei de Gomorra, a Senaab, rei de Adama, a Semeber, rei de Seboim e ao rei de Bala, isto é, Segor.
3 Aŋ iken yaaka kä duuc yaakka kääygä yeeken ḍülï yokïn ḍääñgon yaana battä me ogo Cadïïm ye ti, Koon Mooye yen Äyyä ti.
3 Todos estes se juntaram no vale de Sidim, que é o mar Salgado.
4 Aŋ iken yuungu yaaka kä caay witken kä yewwe ye, müktü kä yätkä Kadarlomaar, aŋ yun yaana yoku wäätcete kä caay witken kä ḍäk ye, i tuuci yokïn woo.
4 Durante doze anos eles tinham servido a Codorlaomor, mas no décimo terceiro ano tinham se revoltado.
5 Aŋ wääna nääkenee yun ŋuca ye, Kadarlomaar ke yätkäni yaaka ñääkene ye ḍäägin ti, aŋ mä Rapïïn booji nänṭ'a battä me ogo Actarüüt Karnïïm ye ti, aŋ mä Jüüc booji nänṭ'a battä me ogo Haam ye ti, aŋ mä Ïïm booji nänṭ'a battä ogo Coobï Kiriteem ye ti,
5 No décimo quarto ano, Codorlaomor pôs-se em marcha com os reis que se tinham aliado a ele, e desbarataram os refaim em Astarot-Carnaim, e igualmente os zusim em Ham, os emim na planície de Cariataim
6 aŋ mä Hüür booji pämkä yaaka battä me ogo Cïïr ye ti, ke ḍaakene daa ti El Paraan nänṭä teeṇṇä ti kä cokal.
6 e os horreus, em sua montanha de Seir até El-Farã, cerca do deserto.
7 Aŋ iken ḍuukin ŋäjäk aŋ attä nänṭ'a battä me ogo En Micpeet ye ti. Aŋ nänṭä cäänna äkki me ogo Gaadic. Aŋ iken bänkä mä Amülïïk müügï muure ke mä Amoor yaaka cäyok Hajojon Taamar ye.
7 Voltando, chegaram à fonte do julgamento, em Cadés, e devastaram a terra dos amalecitas, assim como os amorreus que habitavam em Asason-Tamar.
8 Aŋ yätkäni mä Caduum, ke Amuura, ke Adama, ke Jobïïm, ke Beela yoken tooti yääññä ti ḍääñgon mä Cadïïm jï. Aŋ Beela a nänṭ'a cäänna äkki me ogo Coogaar ye.
8 O rei de Sodoma, o rei de Gomorra, o rei de Adama, o rei de Seboim, o rei de Bala, isto é, Segor, saíram e puseram-se em ordem de batalha no vale de Sidim,
9 Aŋ näägjin ke Kadarlomaar yätkä mä Ilaam, ke Tidaal yätkä mä Jüwïïm, ke Amrapiil yätkä mä Cïnnaar, ke Ariyok yätkä mä Alicaar. Aŋ iken yätkäni kä ŋan pärjïdï ke yätkäni kä duuc.
9 contra Codorlaomor, o rei de Elão, Tadal, rei de Goim, Anrafel, rei de Senaar, e Arioc, rei de Elasar, quatro reis contra cinco.
10 Aŋ ḍääñgon yen mä Cadïïm cääygene gïtï kälkä mäyken küüñgïn yek kälkä ñownä ïïlïn kä ḍiräk, aŋ wääna yätkä yen mä Caduum ke yen mä Amuura ñoolene daa meken ye, yakkalaŋ lüütï kälkä aŋ meken yakkalaŋ lüdgïn aajjin ñaalok pämkä witin.
10 Ora, havia no vale de Sidim numerosos poços de betume. E os reis de Sodoma e de Gomorra, fugindo, caíram nesses poços, enquanto o resto fugiu para a montanha.
11 Aŋ yätkäni yaaka kä ŋan ye, waak muure yek mä Caduum ke Amuura peeji ke wakkä äämkä muure, aŋ iken ḍukcin ŋäjäk.
11 Os vencedores levaram todos os bens de Sodoma e Gomorra, e todos os seus víveres, e partiram.
12 Aŋ Luut yaana cääy Caduum a minneni Abram määden ina mügï iji, aŋ waak yeeke koowi muure.
12 Levaram também Lot, filho do irmão do Abrão, que morava em Sodoma, com todos os seus bens.
13 Aŋ män Luut yaŋkalaŋ bättä, aŋ attä Abram nüütkene nääŋkä yaaka näŋŋä ḍuuggen ye muure. Aŋ a Abram yen mä Iburu yaana cääy cokulaŋ ti jengä mäyken yek m'ana battä me ogo Mamar a män Amoor ye, Mamar ke mädgen Ickool ke Aneer a m'aka ñääkï ke Abram ye.
13 Mas alguém que conseguiu fugir veio dar parte do sucedido a Abrão, o hebreu, que vivia nos carvalhos de Mambré, o amorreu, irmão de Escol e irmão de Aner, aliados de Abrão.
14 Aŋ wääna Abram jiik tiiŋŋeeda kä ogo minneni määden müŋŋïï me ye, i ike ḍüttü 318 m'aka a giitin paa baanne, aŋ a ŋeelgin ye. Aŋ ädäŋŋi baati ŋätin, ke ḍakene ti baan battä me ogo Ḍaan.
14 Abrão, tendo ouvido que Lot, seu parente, ficara prisioneiro, escolheu trezentos e dezoito dos seus melhores e mais corajosos servos, nascidos em sua casa, e foi ao alcance dos reis até Dan.
15 Aŋ wääna nänṭä üllee kä ye, Abram mä yeeke pääŋŋe gïtï, aŋ gutcin yääññäk aŋ meken booji. Aŋ kääygä Kadarlomaar buurcin woo, aŋ ñooli ke baan yaana battä me ogo Hoba ye, Damac ti kä ñaalok.
15 Ali, dividindo a sua tropa para os atacar de noite com seus servos, desbaratou-os e perseguiu-os até Hoba, que se encontra ao norte de Damasco.
16 Aŋ Abram waak muure müüŋŋe, aŋ Luut minneni määden ke waak yeeke ke määngä ke ook yaaka a müükïn ye ḍuugene ŋäjäk.
16 Abrão recobrou todos os bens saqueados e reconduziu também Lot, seu parente, com os seus bens, assim como as mulheres e os homens.
17 Aŋ wääna Abram ḍuukenee kä nänṭa buuccee kä yätkä Kadarlomaar ke yätkäni yaaka ñääkene kä ye, yätkä yen mä Caduum kääjin woo pääkcïdï ike ḍääñgon yen mä Coobï jï, a ḍääñgon yen yätkä.
17 Voltando Abrão da derrota de Codorlaomor e seus reis aliados, o rei de Sodoma saiu-lhe ao encontro no vale de Savé, que és o vale do rei.
18 Aŋ Malikcadiik yätkä yen mä Caalïm a män daaŋ yen Jooŋ yaana Küülaŋ kä Yaac ye, Abram äckene woo biŋŋan ke määk.
18 Melquisedeque, rei de Salém e sacerdote do Deus Altíssimo, mandou trazer pão e vinho,
19 Yätkä Malikcadiik Abram ŋüülkene aŋ jaajjin ogo,
19 e abençoou Abrão, dizendo: "Bendito seja Abrão pelo Deus Altíssimo, que criou o céu e terra!
20 Aŋ ŋüülkïn ḍükcï Jooŋ yaana Küülaŋ kä Yaac ye ti,
20 Bendito seja o Deus Altíssimo, que entregou os teus inimigos em tuas mãos!" E Abrão deu-lhe o dízimo de tudo.
21 Aŋ yätkä yen mä Caduum Abram kiinne ogo, “Mä yeeki yaaka müügï me ye ken ḍuukkaa kä, aŋ waak muure koowu yaaka piijini ye.”
21 O rei de Sodoma disse a Abrão: "Devolve-me os homens e guarda os bens."
22 Aŋ Abram yätkä yen mä Caduum kiinne ogo, “Ïṇtï lajjänä ñaalok aŋ ika lïïttä kä Pïṭo Jooŋ yaana Küülaŋ kä Yaac näŋŋä polloŋ ke ŋommañ ye ti,
22 "Levanto a minha mão para o Senhor Deus Altíssimo que criou o céu e a terra, respondeu Abrão,
23 ogo ika batta kujjo ginkalaŋ waak yüükü ti, naana a tol aŋ naana a waynä umdonḍe ye, nuŋko ŋana jaayii kä ogo, ‘Abram naŋŋä kä ika a ceeggon.’
23 de tudo o que é teu, não tomarei sequer um fio nem um cordão de sandália, para que não digas: Enriqueci Abrão.
24 Waak'a ami mä yeeki yaaka ääton kä yääññäk ye, ken bi gïmgä pääken, aŋ Aneer ke Ickool ke Mamar, dale küjï yeeken.”
24 Nada para mim, exceto somente o que comeram os meus servos e a parte dos homens que vieram comigo, Aner, Escol e Mambré; estes hão de receber a sua parte."
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Gênesis 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.