Gênesis 14
jum (JUM) vs ARA
1 Aŋ nïïnkä yaakca ti yääññä juwin baan jï. Aŋ Amrapiil yätkä mä Cïnnaar, ke Ariyok yätkä mä Alicaar, ke Kadarlomaar yätkä mä Ilaam, ke Tidaal yätkä mä Jüwïïm
1 Sucedeu naquele tempo que Anrafel, rei de Sinar, Arioque, rei de Elasar, Quedorlaomer, rei de Elão, e Tidal, rei de Goim,
2 ircin yääññäk Beera ti yätkä mä Caduum, ke Birca yätkä mä Amuura, ke Cannaap yätkä mä Adama, ke Camïbaar yätkä mä Jobïïm, ke yätkä mä Beela. Aŋ a Beela ken battä me ogo Coogaar.
2 fizeram guerra contra Bera, rei de Sodoma, contra Birsa, rei de Gomorra, contra Sinabe, rei de Admá, contra Semeber, rei de Zeboim, e contra o rei de Bela (esta é Zoar).
3 Aŋ iken yaaka kä duuc yaakka kääygä yeeken ḍülï yokïn ḍääñgon yaana battä me ogo Cadïïm ye ti, Koon Mooye yen Äyyä ti.
3 Todos estes se ajuntaram no vale de Sidim (que é o mar Salgado).
4 Aŋ iken yuungu yaaka kä caay witken kä yewwe ye, müktü kä yätkä Kadarlomaar, aŋ yun yaana yoku wäätcete kä caay witken kä ḍäk ye, i tuuci yokïn woo.
4 Doze anos serviram a Quedorlaomer, porém no décimo terceiro se rebelaram.
5 Aŋ wääna nääkenee yun ŋuca ye, Kadarlomaar ke yätkäni yaaka ñääkene ye ḍäägin ti, aŋ mä Rapïïn booji nänṭ'a battä me ogo Actarüüt Karnïïm ye ti, aŋ mä Jüüc booji nänṭ'a battä me ogo Haam ye ti, aŋ mä Ïïm booji nänṭ'a battä ogo Coobï Kiriteem ye ti,
5 Ao décimo quarto ano, veio Quedorlaomer e os reis que estavam com ele e feriram aos refains em Asterote-Carnaim, e aos zuzins em Hã, e aos emins em Savé-Quiriataim,
6 aŋ mä Hüür booji pämkä yaaka battä me ogo Cïïr ye ti, ke ḍaakene daa ti El Paraan nänṭä teeṇṇä ti kä cokal.
6 e aos horeus no seu monte Seir, até El-Parã, que está junto ao deserto.
7 Aŋ iken ḍuukin ŋäjäk aŋ attä nänṭ'a battä me ogo En Micpeet ye ti. Aŋ nänṭä cäänna äkki me ogo Gaadic. Aŋ iken bänkä mä Amülïïk müügï muure ke mä Amoor yaaka cäyok Hajojon Taamar ye.
7 De volta passaram em En-Mispate (que é Cades) e feriram toda a terra dos amalequitas e dos amorreus, que habitavam em Hazazom-Tamar.
8 Aŋ yätkäni mä Caduum, ke Amuura, ke Adama, ke Jobïïm, ke Beela yoken tooti yääññä ti ḍääñgon mä Cadïïm jï. Aŋ Beela a nänṭ'a cäänna äkki me ogo Coogaar ye.
8 Então, saíram os reis de Sodoma, de Gomorra, de Admá, de Zeboim e de Bela (esta é Zoar) e se ordenaram e levantaram batalha contra eles no vale de Sidim,
9 Aŋ näägjin ke Kadarlomaar yätkä mä Ilaam, ke Tidaal yätkä mä Jüwïïm, ke Amrapiil yätkä mä Cïnnaar, ke Ariyok yätkä mä Alicaar. Aŋ iken yätkäni kä ŋan pärjïdï ke yätkäni kä duuc.
9 contra Quedorlaomer, rei de Elão, contra Tidal, rei de Goim, contra Anrafel, rei de Sinar, contra Arioque, rei de Elasar: quatro reis contra cinco.
10 Aŋ ḍääñgon yen mä Cadïïm cääygene gïtï kälkä mäyken küüñgïn yek kälkä ñownä ïïlïn kä ḍiräk, aŋ wääna yätkä yen mä Caduum ke yen mä Amuura ñoolene daa meken ye, yakkalaŋ lüütï kälkä aŋ meken yakkalaŋ lüdgïn aajjin ñaalok pämkä witin.
10 Ora, o vale de Sidim estava cheio de poços de betume; os reis de Sodoma e de Gomorra fugiram; alguns caíram neles, e os restantes fugiram para um monte.
11 Aŋ yätkäni yaaka kä ŋan ye, waak muure yek mä Caduum ke Amuura peeji ke wakkä äämkä muure, aŋ iken ḍukcin ŋäjäk.
11 Tomaram, pois, todos os bens de Sodoma e de Gomorra e todo o seu mantimento e se foram.
12 Aŋ Luut yaana cääy Caduum a minneni Abram määden ina mügï iji, aŋ waak yeeke koowi muure.
12 Apossaram-se também de Ló, filho do irmão de Abrão, que morava em Sodoma, e dos seus bens e partiram.
13 Aŋ män Luut yaŋkalaŋ bättä, aŋ attä Abram nüütkene nääŋkä yaaka näŋŋä ḍuuggen ye muure. Aŋ a Abram yen mä Iburu yaana cääy cokulaŋ ti jengä mäyken yek m'ana battä me ogo Mamar a män Amoor ye, Mamar ke mädgen Ickool ke Aneer a m'aka ñääkï ke Abram ye.
13 Porém veio um, que escapara, e o contou a Abrão, o hebreu; este habitava junto dos carvalhais de Manre, o amorreu, irmão de Escol e de Aner, os quais eram aliados de Abrão.
14 Aŋ wääna Abram jiik tiiŋŋeeda kä ogo minneni määden müŋŋïï me ye, i ike ḍüttü 318 m'aka a giitin paa baanne, aŋ a ŋeelgin ye. Aŋ ädäŋŋi baati ŋätin, ke ḍakene ti baan battä me ogo Ḍaan.
14 Ouvindo Abrão que seu sobrinho estava preso, fez sair trezentos e dezoito homens dos mais capazes, nascidos em sua casa, e os perseguiu até Dã.
15 Aŋ wääna nänṭä üllee kä ye, Abram mä yeeke pääŋŋe gïtï, aŋ gutcin yääññäk aŋ meken booji. Aŋ kääygä Kadarlomaar buurcin woo, aŋ ñooli ke baan yaana battä me ogo Hoba ye, Damac ti kä ñaalok.
15 E, repartidos contra eles de noite, ele e os seus homens, feriu-os e os perseguiu até Hobá, que fica à esquerda de Damasco.
16 Aŋ Abram waak muure müüŋŋe, aŋ Luut minneni määden ke waak yeeke ke määngä ke ook yaaka a müükïn ye ḍuugene ŋäjäk.
16 Trouxe de novo todos os bens, e também a Ló, seu sobrinho, os bens dele, e ainda as mulheres, e o povo.
17 Aŋ wääna Abram ḍuukenee kä nänṭa buuccee kä yätkä Kadarlomaar ke yätkäni yaaka ñääkene kä ye, yätkä yen mä Caduum kääjin woo pääkcïdï ike ḍääñgon yen mä Coobï jï, a ḍääñgon yen yätkä.
17 Após voltar Abrão de ferir a Quedorlaomer e aos reis que estavam com ele, saiu-lhe ao encontro o rei de Sodoma no vale de Savé, que é o vale do Rei.
18 Aŋ Malikcadiik yätkä yen mä Caalïm a män daaŋ yen Jooŋ yaana Küülaŋ kä Yaac ye, Abram äckene woo biŋŋan ke määk.
18 Melquisedeque, rei de Salém, trouxe pão e vinho; era sacerdote do Deus Altíssimo;
19 Yätkä Malikcadiik Abram ŋüülkene aŋ jaajjin ogo,
19 abençoou ele a Abrão e disse: Bendito seja Abrão pelo Deus Altíssimo, que possui os céus e a terra;
20 Aŋ ŋüülkïn ḍükcï Jooŋ yaana Küülaŋ kä Yaac ye ti,
20 e bendito seja o Deus Altíssimo, que entregou os teus adversários nas tuas mãos. E de tudo lhe deu Abrão o dízimo.
21 Aŋ yätkä yen mä Caduum Abram kiinne ogo, “Mä yeeki yaaka müügï me ye ken ḍuukkaa kä, aŋ waak muure koowu yaaka piijini ye.”
21 Então, disse o rei de Sodoma a Abrão: Dá-me as pessoas, e os bens ficarão contigo.
22 Aŋ Abram yätkä yen mä Caduum kiinne ogo, “Ïṇtï lajjänä ñaalok aŋ ika lïïttä kä Pïṭo Jooŋ yaana Küülaŋ kä Yaac näŋŋä polloŋ ke ŋommañ ye ti,
22 Mas Abrão lhe respondeu: Levanto a mão ao Senhor , o Deus Altíssimo, o que possui os céus e a terra,
23 ogo ika batta kujjo ginkalaŋ waak yüükü ti, naana a tol aŋ naana a waynä umdonḍe ye, nuŋko ŋana jaayii kä ogo, ‘Abram naŋŋä kä ika a ceeggon.’
23 e juro que nada tomarei de tudo o que te pertence, nem um fio, nem uma correia de sandália, para que não digas: Eu enriqueci a Abrão;
24 Waak'a ami mä yeeki yaaka ääton kä yääññäk ye, ken bi gïmgä pääken, aŋ Aneer ke Ickool ke Mamar, dale küjï yeeken.”
24 nada quero para mim, senão o que os rapazes comeram e a parte que toca aos homens Aner, Escol e Manre, que foram comigo; estes que tomem o seu quinhão.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Gênesis 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.