Mateus 21

God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Noqw puma Jerusalem aw hayiṅwnayaqe, Olive‐tsomot aw öki, Bethphage‐kitsókit aw’i. Noqw Jesus lȫqmuy put aw nánatuwnaqamuy ayataqe,
1 Jesu ana bai’ufununayah bairi au Jerusalem hirun hinan, hina bar merar ta wabin Bethage hitit, Olive Oyawemaim, Jesu ana bai’ufununayah rou’ab wan iyunih
2 Amumi paṅqawu: Uma umupyeve kitsókit awnen; uma pep mōrot som’iwtaqw tiyat ámumnihqat túwani. Uma pumuy ṅaht, aṅqw inumi wikni.
2 eo, “Kwanan bar merar nati namaim kwanatitit boro donkey hi’utan ebatabat kwana’itin naatu donkey boubun auman sisibinamaim ebatabat. Hairi kwanarufamen kwanabow kwanan.
3 Pu ason kurs hak umumi hiṅqawhq, uma aw paṅqawni: Tutuyqawhqa imuy nāwakna, kítani; noqw pahsat pay pam pumuy aṅqw lālayni.
3 Orot ta nati’imaim nabibatiyi ana tur kwana’owen, ‘Regah ekokok naatu boro nihamiyen kwanabow kwanan.’ Baise ana tur kwana’owen boro niyafarih hinamatabir maiye.”
4 Yan Tutuyqawhqat lavay’ayaat hin lavayhtiqat aw antsaniwa; ura pam paṅqawu:
4 Iti sawar himamatar abisa God ana dinab orot eo kikirum ina i turobe.
5 Uma Sion ep sinmuy āawnayani: Meh, umuhmoṅwi aṅqw umumii, okiw’unaṅway’k̇aṅw mōrot akw tsokiwma, morohyat akw’a.
5 “Jerusalem sabuw hai tur kwana’owen, a aiwob enan kwa’itin, taiyuwin yare donkey afe’en mara’at enan, ana donkey boubun tafanamaim mara’at enan.”
6 Noqw put aw nánatuwnaqam ahpiynihqe, Jesus hin amumi lavayhtiqat anhti;
6 Basit Jesu ana bai’ufununayah eo baimanih na’at hin hisinaf.
7 Nihqe mōrot wikva, pu morohyata. Noqw sinom yuwsiy amutsmi ahpatota; noqw Jesus aqw wūvi.
7 Donkey hibai hina hai faifuw tafah hibosairen hiyabar afa rabod rourih hi’afuw ef yan hiyabar.
8 Noqw sinom pas qaan’ewakw hintaqam pönawit yuwsiy ahpatota; pu pētu himutsotskit nantaqayat tsahqayaqe pönawit o’ya.
8 Sabuw rou’ay gagamin na’in hai faifuw hibosairen hiyabar afa ai raurih hi’afuw hiyabar.
9 Noqw ima mohti’wisqam amuṅkyaqamuy amumum tsa’tiwisqe paṅqawwisa: Öqawmaṅwu, David tíata! Uma Tutuyqawhqat natṅwaniyat aṅ pitutoqat pas hihtatotani. Nam God Sus’oveqnihqa put öqalaa!
9 Sabuw Jesu nanane hinan, naatu ufunane hinan fanah sib hiwow hio,
10 Noqw pam Jerusalem ep pituqw, kīve sinom hin mowawaykuqe paṅqaqwa: Ya pam hak’i?
10 Jesu na Jerusalem rur, kawasa ra’at uruw giririf retenafut, sabuw hibatebat hio, “Iti orot yait?”
11 Noqw sinom paṅqaqwa: I’ Tutuyqawhqat lavay’ayaata, Jesus, Galileet ep Nazareth aṅq’ö.
11 Rou’ay gagamin hiyafutih hio, “God ana dinab orot wabin Jesu, Galilee wanawananamaim tafaram Nazareth orot.”
12 Noqw pu Jesus God kīyat aw pítuhqe, ep ihpove huhyayaqamuy, pu hihta tuhtuy’yaqamuy sohsokmuy paṅqw tusoqlalayi, nit sīvat nāhoyṅwantotaqamuy huhyanpiyamuy takumna, pu höwihtuy huhyayaqamuy atsvewayamuy énaṅ’a;
12 Naatu Jesu na Tafaror Bar run. Sabuw iyab nati hima hai sawar hitotobon rauw nunih hai urama’ama, hai gemogem bora’aten, kabay hisuwa hire, urama’ama afe’eh hima mamu imak hitotobon bow israuwen ufun hitit.
13 Nihqe amumi paṅqawu: Ura Tutuyqawhqat lavay’ayaat put eṅem yan pēna: Iki nāwakinpikihu yan túṅwantiwni. Noqw tuwat soq uma put uuyiṅwtuy kivatoynaya.
13 Naatu iuwih eo, “Buk Atamaninamaim God eo hikikirum i iti na’atube eo, ‘Ayu au Tafaror Bar i yoyoban ana bar,’ baise kwa abisa kwasisinaf i kwabotabir bainowah hai watu matar.”
14 Noqw hakim qapostalyaqam, pu qayaktaqam God kīyat ep put aw öki, noqw pam pumuy qalaptsina.
14 Sabuw matah fim naatu ah umah kakafih hina Tafaror Bar hirun Jesu etei iyawasih.
15 Noqw tsātsayom God kīyat ep saáataqe, paṅqaqwa: Öqawmaṅwu, David Tiat! Noqw God awwat mohpeq momṅwit‐niqw pu tutavot tutuqaynayaqam it nanapta. Pu puma pas nāp yórikya Jesus k̇ātutmalat hintsakq’ö; nīk̇aṅw tuwat a’nö itsívutotiqe,
15 Firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah Jesu sawar gewasih sisinaf hi’itin yah so’ar. Kek auman Tafaror Bar wanawanan fanah sib Jesu hibora’ara’ah hio, “Orokaiwa David natun, ensairen.”
16 Jesus aw paṅqaqwa: Ya um imuy hiṅqaqwaqw qa navota? Noqw pam amumi paṅqawu: As’a. Noqw ya uma it tutuvenit qa hisat aṅ tuṅwáya: Um titipostuy, pu yōyoṅyaqamuy moayamuy ahpiy pas suyan tayawintiwni, it aṅ’a?
16 Jesu hiu, “Iti kek teo kunonowar?” Jesu iyafutih eo, “Anonowar. Buk Atamaninamaim hikikirum kwaiyab kwa’itin, mi’itube hikirum?
17 Pu pam pumuy mātapt, kitsókit Bethanyt awnihqe, pep talöṅna.
17 Naatu nati’imaim ihamiyih hima i tit in Bethany bar merar imaim mar fo in.
18 Noqw talavay pam ahoy kīminik̇aṅw, tsöṅmoki.
18 Mar auman Jesu au merar gagamin matabir inan, basit bayumih morob.
19 Nit pam pöhut qalave nönvospaltsokit túwahqe, aw last, qa hihta ep tuwa, pay nahpit‐saa, nihqe aw paṅqawu: Pay um pas yahpiy qa hisat sipalay’vani, kita. Noqw pahsat pay nönvospaltsoki lāki.
19 Naatu ef rewanamaim ai fafou batabat itin, basit na ai an tit, baise men ro’on ta itin, raurinawat. Basit ai isan eo, “O i boro men iniw.” Mar ta’imonamo ai fenem.
20 Noqw put aw nánatuwnayaqam put tutwaqe, k̇ātayuṅqe paṅqaqwa: Is uti! Nönvospaltsoki súlaki.
20 Ana bai’ufununayah hi’itin hifofor men kafaita, naatu hio, “Ai fafou mi’itube’emih mar ta’imon fenem?”
21 Jesus lavayhtiqe, pumuy amumi paṅqawu: Nu umumi pas antsa paṅqawni: Pas uma qapēvewnayak̇ahk̇aṅw qa wiwsiye’ nuy nönvospaltsokit hintsanqat uma piw pan hintsak‐wisni. Hikis put epnihqe hóyokput uma hintsak‐wisni. Uma it tūkwit nahlak̇e’ wuhkovatuphamiq tūviwniqat aw paṅqaqwaqw, pam kurs hin qa panhtini.
21 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen. Men erekasiy auman kwanasinafumih, baise kwanitumatum. Karam abis iti boun ai fafou isan asisinaf boro kwanasinaf namatar. Baise men iti akisin. Karam oyaw isan kwanao, kumisir kwen riy yan kubat boro namatar.
22 Pu uma qapēvewni’k̇ahk̇aṅw Inay aw hihta ōviy tūviṅtote’, soon qa put makiwyani.
22 Initumatum abisa isan kuyoyoban boro inab.”
23 Noqw pam God kīyat aw pákihqe, sinmuy tutuqaynaqw, ima God awwat mohpeq momṅwit, pu sinmuy amuṅaqw wukw’a’yat put aw ökihqe, aw paṅqaqwa: Ya um hihta öqalat aw yank̇aṅw īit hintsaki? Hak uṅ it öqalat maqa?
23 Jesu matabir maiye Tafaror Baremaim run bat bi’obaibiyih. Basit Firis ukwarih naatu Jew hai orot ukwarih hina Jesu biyan hitit hibatiy hio, “O yait fair it iti sawar kusisinaf, naatu yait ibasit ina kubowabow?”
24 Noqw Jesus lavayhtiqe amumi paṅqawu: Kurs nu tuwat umuy sukw hihta tūviṅtani; noqw kurs uma nuy put āawnayaqw, nu tuwat hihta öqalat aw yank̇aṅw īit hintsakqey umuy āawnani.
24 Jesu iyafutih eo, “Ayu auman au baibat ta’imon kwa anibatiyi kwanao ananowar, imaibo ayu boro anao kwananowar, ayu fair menamaim abai abowabow.
25 Ura John kūyit akw tūtuvoylalawu. Pam pantsakniqey haqaqw makiwa? sen ōveqatsit aṅqö’? sen sinmuy amuṅaqö’? Noqw puma nānami yuaatotaqe paṅqaqwa: Ya sen itam Oṅaq’ö, kitotani? Soon qa pam itamumi paṅqawni: Noqw hinoqw uma put aw qa tūtuptsiwa?
25 John ana fair menane bai sabuw bapataito itih Godane bai, ai orot maiyow biyahine bai?” Hai kasiy ra’at taiyuwih hibabatiyih hio, “Mi’itube tanao? Godane tanao’o i boro nao bo aisim John men kwaitumitum.
26 Ya sen itam sinmuy amuṅaq’ö kitotani? Nīk̇aṅw itam sinmuy mamqasya. Pi sinom sohsoyam John Tutuyqawhqat lavay’ayaatnihqat pan mātsi’yuṅwa.
26 Baise it orot biyanane fair bain tanao, sabuw isah tabirubir anayabin sabuw etei tebitumatum John i God ana dinab orot ta.”
27 Noqw puma lavayhtotiqe Jesus aw paṅqaqwa: Kurs itam hin paṅqaqwani; noqw pam umumi paṅqawu: Pay nu ōviy piw soon hihta öqalat aw yank̇aṅw īit hintsakqey umuy āawnani.
27 Imih sabuw Jesu isan hiya’afut hio, “Aki men aso’ob.” Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu auman boro men anao kwananowar, baibasit menane abai iti sawar asisinaf.
28 Noqw ya uma hin wūwantota? Hak tāqa lȫqmuy tiyotimuy’ta; nihqe pam mohti’maqat awnihqe aw paṅqawu: Itii, um pu’ iovauyiy ep tumalay’tani.
28 “Kwa mi’itube kwanotanot? Ana veya ta orot natunatun bairi hima’am basit orot natun ain isan eo, ‘Aro ayu akokok boun inan grape ana masaw inabow.’
29 Noqw pam lavayhtiqe nay aw paṅqawu: Sóoni, kitat, pay hihsavoniqw wuwniy alöṅtaqe aw haqamii.
29 “Naatu kek tamah iya’afut eo, ‘Ayu men akokok.’ Baise ma kafai ana not botabir re in masaw bow.
30 Pu pam aṅknihqat awnihqe aw piw án lavayhti. Noqw pam hu’waqe nay aw paṅqawu: Nu awni, itanaa, kitat pay qa aw’i.
30 “Naatu orot na maiye natun uf isan tit tur i ta’imonaban eo, naatu kek rufut eo, ‘Basit, Regah boro anan.’ Baise kwahir bar ma men in masaw bowamih.
31 Noqw ya úmuyniqw imuy lȫqmuy amuṅaqw himuwa nay tunatyayat anhti? Noqw puma aw paṅqaqwa: Pay mohti’maqa. Noqw Jesus amumi paṅqawu: Nu umumi pas antsa paṅqawni: Ima moṅwit eṅem sīvat ömalalwaqam, pu tokoy huhyayaqam momoyam umupyeve pay God moṅwtunatyayat aw yuṅta.
31 Naatu kek menatan i tamah fanan bai?”
32 Pi John súantaqat pöhut umuy āawnaniqe umumi pituqw uma put aw qa tūtuptsiwa; noqw aṅwu pi moṅwit eṅem sīvat ömalalwaqam, pu tokoy huhyayaqam put aw tūtuptsiwa. Noqw as uma aw yórikyat umuhtunatyay aṅqw qa lasya, uma as aw tūtuptsiwanik̇aṅwo.
32 Anayabin John Baptist na ef gewasin bai’ufnunin isan bi’obaiyi, kwa men kwaitumitumimih, baise kabay o’onayah, naatu sagasagadiy hitumitum, sawar i kwa’itin, baise men kafa’imo a not uf kwabotabir kwaitumitumimih.”
33 Huvam inumi tuqayvastotaa. Noqw nu umuy tūwutsit āawnani. Hak tāqa ōvat uyht, put aw ṅöyakna, nit haqam ōvat pālayat yuykuyaniqat eṅem qölötat, tuwalankihut kīta; nit ūyit tumalay’yuṅqamuy amumi put mātapt, yāvoqhaqamii.
33 Jesu eo maiye, “Oroubon tabo kwananowar. Orot me matuwan ana veya ta masaw bo grape tanum, fur ear ituwafut naatu Wine bunubunuw ana hub bai naatu ana masaw sabuw bowayah uwih hima’uh hima i tafaram afa bai nanawanamih in.
34 Pu ōviy kwaṅwtinisavotiqw pam tumal’aymuy ūyit tumalay’yuṅqamuy amumi hōna, aniwnit ömahtotaniqat ōviy’o.
34 Naatu grape hiyamur bairuhin ana veya kakabom, basit orot ana akir wairafih iyafarih hina bowayah biyah ibo au nowahine ai ro’oh bairut isan.
35 Noqw ūyit tumalay’yuṅqam put ayamuyatuy ṅuahtotaqe, sukwat wuvahtota, pu sukwat nīnaya, pu sukwat tatatupya.
35 “Baise bowayah himisir orot ana akir wairafih hibow, ta hibai hirab, ta hi’asabun morob, naatu ta kabayamaim hirab.
36 Pu piw pam pētuy tumal’aymuy mohti aqwyaqamuy amuhpenihqe hóyokiwtaqamuy amumi ayata. Noqw puma pumuy mohti’ ökihqamuy amún hintsatsna.
36 Orot ana akir wairafih afa’abo iyafarih hina, moumurihika men marasika biyafarih na’atube’emih, baise bowayah himisir akir wairafih hibow, wan hinan isah hisisinaf na’atube hisinaf hibow hirouw.
37 Pahsat pu pam nuhtuṅk pas tiy pumuy amumiq tavi paṅqawhqee: Puma pay itiy soon qa k̇aptsi’totani, yan wūwaqee.
37 Uftoro’ot i natun iyun na bowayah isah, not eo, ‘Sabuw boro natu hinakakafiy.’
38 Noqw soq ūyit tumalay’yuṅqam tiyat tutwaqe nānami paṅqaqwa: I’ hapi nay akpetaniqa. Taa, itam nīnayani, nen itam hihta himuyat himhtotani, kitota.
38 “Baise bowayah orot natun nan hi’itin hio, ‘Iti orot masaw matuwan natun enan kwanatabai tarab emorob, saise iti sawar etei boro it ata sawaramih tanabow.’
39 Nihqe puma put ṅuayat, ovauyit aṅqw qalavo tūvayat, nīnaya.
39 Hina kek hibai fur ufunane hirouw re hitit hibai hi’asabun morob.”
40 Taay, noqw ya ōvat ūyi’taqa pite’, ūyit tumalay’yuṅqamuy hintsanni?
40 Naatu Jesu ibatiyih eo, “Masaw matuwan namatabir nanan iti sabuw bowayah isah boro mi’itube nasinaf?”
41 Noqw puma put aw paṅqaqwa: Soon qa pam pumuy qahopihtuy qöyani, nit pas pētuy tumal’ayhtani; noqw puma put kwaṅwtiqw put aw kiwismantani, kitota.
41 Hiya’afut hio, “Nati orot bowayah etei boro narauw hinamorob, naatu masaw boro nab sabuw afa nitih hinama hinakaif, saise ai ro’oh hinabiyamur bowayah boro hinirut ibo au nowan hinitin.”
42 Noqw Jesus pumuy amumi paṅqawu: Ya uma qa hisat it tutuvenit aṅ tuṅwáya? Owa kīlalwaqamuy amuhpiy qalavo tūviwhqa hapi tuyqaatniwhti. Tutuyqawhqa it tumaltaqw, itamuyniqw k̇ātatayhpi, it’a?
42 Imaibo Jesu iuwih eo, “Buk Atamaninamaim hikirum inu’in kwaiyab kwa’itin.
43 Yaniqw ōviy nu umumi paṅqawni: God moṅwtunatyaat umuṅaqw nawhkiwht, pu hihtuywatuy sinmuy amumi noiwni. Noqw puma hapi moṅwtunatyat ep sinoiwyuṅqamuy amún hinwisni.
43 “Isan imih a tur ao’owen. Mar ana aiwob kwa biyamaim tema’am boro nabosairen sabuw iyab ub gewasih hitanum teyey boro i nitih.
44 Noqw it owat ep posqa hapi yóṅoyhtimantani; nīk̇aṅw ason pam owa hakiy aw pohse’ put pās tostani.
44 “Orot yait iti agim afe’en nare narabirab i boro natarsisib, baise agim nare orot babin narabirab boro mutufor nifofob.”
45 Noqw God awwat mohpeq momṅwit, pu Pharisee‐sinom, puma put lavayiyat aw tūqayyuṅqe māmatsyaqw, kurs pay pam pumuy yuaata.
45 Firis hai ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah Jesu ana oroubon eo hinowar hitatam.
46 Nihqe puma as put ṅuayaniqey unaṅwtotit, piw sinmuy maqastoti, púmuyniqw pam Tutuyqawhqat lavay’ayaatniqw ōviy’o.
46 Imih bain fatuminamih himisir, baise sabuw rou’ay hina hima’ama isah hibir. Anayabin sabuw etei Jesu hi’i’itin i God ana dinab orot ta.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.