Marcos 9

God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Pu pam pumuy amumi paṅqawu: Pas antsa nu umumi paṅqawni: Soon pas hisat God moṅwtunatyaat öqalat yank̇aṅw pítuni. Noqw ima yep hoṅqamuy amuṅaqw haqawat nāt mokiwuy qa aw ök̇e’ put aw yórikyani.
1 Jesu sabuw iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen kwa afa iti kwama’am boro morobo’e yawas kwanama’am maramaim God ana aiwob fairin boro nanan kwana’itin.”
2 Pu ahpiy navaysikis talq, Jesus Peter‐nit, James, pu John, púmuy‐sa tsamk̇aṅw, haqami wupatukwit aqwnihqe, pepeq pumuy amutpik alöṅti.
2 Veya etei six sasawar ufunamaim Peter, James naatu John, Jesu buwih bairi akisihimo hiyen hin oyaw tafantoro’ot hitit. Nati’imaim matah yan hi’itin Jesu ana yumat botabir.
3 Noqw yuwsiat nūvat an qȫtsatiqe pavan pas talqaqsala; noqw pas soon hak tūwaqatsit ep tsatsákmötsaput hintsakqa put an pas pavan qȫtsatani.
3 Naatu ana faifuw hina hikwes anababatun, men karam tafaramamaim orot babin ta na’atube tasouwen hitikwes.
4 Noqw pahsat pu Elias, Moses amum pumuy amumi mātaqtiqe, Jesus amum yuaata.
4 Nati’imaim Elijah, Moses hairi hirerereb Jesu bairi hibat hio’o bai’ufununayah nah tounu hi’itih.
5 Noqw Peter lavayhtiqe, Jesus aw paṅqawu: Tutuqaynaqa, pas hapi itam yépeqyaqw lolma. Himu as ōviy itam payhp kistotani, suk‐wat úṅemnit, pu suk‐wat Moses éṅemnit, pu suk‐wat Elias éṅemi.
5 Peter Jesu isan eo, “Regah aki bairi tanan i gewasin maiyow, aki boro sis tounu ana wowab, ta o isa, ta Moses isan, naatu ta Elijah isan.”
6 Pay pam kurs hiṅqawniqe ōviy paṅqawu, pas puma tsātsawnaqw ōviy’o.
6 Nah tounu hai bir ra’at Peter tur erekasiy auman eo kwanekwan.
7 Noqw ōmaw pepeq pumuy amumi kihsiwnaqw, aṅqaqw hakiy tönaat paṅqawu: I’ hapi pas aw iunaṅwa Itii; put uma aw tuqayvahsi’wisni.
7 Naatu sakuk earuw na ana youninamaim tarsumih naatu sakuk wanawanan orot fanan hinowar eo, “Iti i ayu Natu au yabow, tain kwanarub nao kwananowar!”
8 Noqw āpiy pay puma aṅqe’ yórikyat, qa hakiy tutwa; pay Jesus nāla pumuy amumuma.
8 Naatu matah doda iwa’an hibat hibinuwanuw men yait ta hi’itin, baise Jesu akisinamo bairi hibatabat hi’itin.
9 Noqw puma tūkwiṅaqw hanwisq, pam pumuy pās mēwaqe, amumi paṅqawu: Ason pas nu’ Sinot Tiat hisat mokiwuy aṅqw ahoy tātayniqat aw pahsavo uma hin yórikyaqey qa hakiy āawnayani.
9 Oyawane hire hinan auman abisa hi’itin isan Jesu tur fokarin maiyow eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen kwanama’am Orot Natun morobone namisiribo.”
10 Noqw puma put lavayiyat ṅuy’yuṅwa; nihqe pam mokiwuy aṅqw ahoy tātayniqey hiṅqawhqat nātuviṅlalwa.
10 Jesu abistan eo i fanan hibai, baise morobone misir maiye eo anayabin hikasiy taiyuwih hima hibabatiyih.
11 Noqw puma put tūviṅtotaqe aw paṅqaqwa: Ya hinoqw tutavot tutuqaynayaqam Elias soon qa mohti pítuniqat lavayta?
11 Imaibo Jesu hibatiy, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah hio Elijah i boro wan nan?”
12 Noqw pam pumuy hu’waqe amumi paṅqawu: Pay Elias pas antsa mohti pite’, sohsok hihta aṅ ahoy aw antsantani. Noqw Sinot Tiat hin pey’taqw, pan kurs nu hin qa hīhihta aṅ kānavote’, qa hímuniwhtini.
12 Jesu iyafutih eo, “Kwanaso’ob Elijah i wan Roubininenayan orot aunan i’iyon na sawar etei yabuna, baise aisimamih Bukamaim hikikirum hio, ‘Orot Natun nanan i boro hinakwahir naatu bai’akir gagamin na’in nab.’
13 Noqw nu umumi paṅqawni: Pay as Elias pas antsa pitu. Noqw puma hin nānawaknaqey an put hintsatsna, hin pam pey’taqat pan’i.
13 Baise a tur ao’owen, Elijah i marasika na naatu sabuw hai kokomaim yawas kakafin maiyow isan hisinaf mi’itube Bukamaim eo na’atube.”
14 Noqw pam put aw nánatuwnayaqamuy amumi pítuhqe, sinom qaan’ewakw hintaqam pumuy amumi tsovawtaqamuy amumi yóri. Noqw tutavot tutuqaynayaqam pumuy amumum hīhihta yuaatotaqe, pumuy tūviṅlalwa.
14 Hire hinan ana bai’ufununayah afa bairi hibita’imon ana veya sabuw hiru’ay hi’a’ar bebera’uh hi’itih. Naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa auman hina hibusuruf bairi higam.
15 Noqw sinom sohsoyam Jesus tutwaqe, pas aw k̇ātayyuṅqe, pahsat pay aw yuhtukqe aw hahlayhtoti.
15 Sabuw hiru’ay Jesu hi’i’itin ana veya hifofofor men kafaita naatu hinunuw hin hibai ana merar hiyi.
16 Noqw pam tutavot tutuqaynayaqamuy amumi paṅqawu: Ya uma hihta pumuy amumum yuaatota?
16 Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Abistan isan bairi kwagamigam?”
17 Noqw sinmuy amuṅaqw haqawa lavayhtiqe aw paṅqawu: Tutuqaynaqa, nu as itiy tiyot ūmi wikva, hikwsi hakiy lavayiyat nawhkiṅwuqat akw okiw pam tuyqawiwtaqw ōviy’o.
17 Orot ta kou’ay wanawanan iya’afut eo, “Bai’obaiyenayan ayu au kek abai ana o isa, anayabin afiy kakafin iwanasum awan bofafaren tur men eo’omih.
18 Hikwsi put haqam ṅue’ okiw tutskwamiq put tūvaṅwu; noqw qötmokṅwu, pu tamay ṅuriritik̇aṅw nawhtaṅwu. Noqw as ūmi nánatuwnayaqam put aṅqw put ayo hóroknayaniqat nu amumi paṅqawhq, pay puma kurs hin panhtotini.
18 Naatu afiy kakafin kaun eyey ana veya ebai erouw me yan ere awan fusifusin ekubar naatu wan eyob takitak tebiwa’an naatu an uman etei’imak tewowofaf. Ayu a bai’ufununayah afiy kakafin nuninamih auwih, baise men karam hitasinaf.”
19 Noqw pam lavayhtiqe, put aw paṅqawu: Is ohi uma pu’ qatsívaptsiwyuṅqam qatuptsiwni’yuṅqamu, ya nu hihsavohaqam umumum yantani? Ya nu hihsavohaqam umuy maqsonlawni? Pew wikyaa.
19 Jesu iuwih eo “Kwa iti boun ana sabuw ayu men kwabitutumu, mar boro bai’ab bairi tanama? Ayu boro men manin kwa bairit tanama tanabow? Kek kwabai kwana aitin.”
20 Noqw puma put aw put wikya. Noqw hikwsi Jesus tuwaqw, tiyo homimiykuqe, okiw pam tutskwamiq yēvaqe, qötmokiwk̇aṅw aṅqe’ waöötinuma.
20 Kek hibai hina Jesu biyan hitit, afiy kakafin nuw Jesu i’itin ana veya kek busuruf an uman duduwar rab naatu me yan re rab firur awan fusifusin kubar.
21 Noqw Jesus put nayat tūviṅtaqe, aw paṅqawu: Ya i’ hísathaqam it aw pitu? Noqw pam paṅqawu: Pay tsayṅahaqaq’ö.
21 Jesu kek tamah ibatiy, “Iti kek sawow maninaka bai ma?” Tamah iya’afut eo, “Tasiyar ana mareika sawow bai,
22 Noqw pam piép as it hovalanik qȫhit aqw tūvaṅwu, pu pāhut aqw’a. Noqw kurs um hihta tuwi’te’, um okiw itamuy ōkwatuwni, nen itamuy paaṅwani.
22 matan fufur asabuninamih ebai en wairaf wan eyey naatu harew yan ere’er, baise o baiyawasin isan isa nakakaram na’at basit kwiwanbabanu baibais kwiti.”
23 Noqw Jesus put aw paṅqawu: Pay um tuptsiwhq’ö; tuptsiwhqat eṅem sohsoy himu pasiwta.
23 Jesu iya’afut eo, “Karam, o inabitumatum na’at sawar etei o isa boro hamehameh maiyow hinamatar.”
24 Pahsat pu tsākw naat okiw pakk̇aṅw paṅqawu: Tutuyqawhqa, nu tuptsiwa, um okiw iöwituptsiwniy ep nuy paaṅwani.
24 Kek tamah mar ta’imonamo iya’afut eo, “Ayu abitumatum baise kwibaisu au baitumatum tafan kuya’abar era’at.”
25 Noqw sinom put aw yuyutyaqw, Jesus amumi yórikqe, tuyoy’ewakw hikwsit mēwaqe, aw paṅqawu: Um hikwsi hakiy lavayiyat nawhkiṅwuqa pu naqvuyat uhtaṅwuqa, nu ūmi pas paṅqawni: Um put aṅqw yámakni; nen pāpu qa hisat aw pákini.
25 Jesu sabuw i’itih i hina yaten hiyey, imih Jesu afiy kakafin isan tur fokarin maiyow eaf iu, “O afiy tain gugurin awa gugin au’uwi kek biyanamaim kwihamiy kutit naatu men ina’intabir inarun maiye!”
26 Noqw hikwsi a’nö hiṅqawht, put homimiykunat, aṅqw yama. Noqw pay sumataq pas mokq, ōviy wūhaknihqam paṅqaqwa: Pay mōki.
26 Afiy kakafin iwow itarakouw kek busuruf an uman duduwar rab, naatu afiy kakafin rauwatait bihir kek re imamayay in, naatu sabuw hinot i morob hirouw.
27 Noqw Jesus put mayat ṅuat, láṅaknaqw, pam wunuptu.
27 Baise Jesu na ofere kek uman bai ibais imisiruw misir.
28 Noqw pam ahpami pakiqw, put aw nánatuwnayaqam pay nanaltyak̇ahk̇aṅw put tūviṅtotaqe aw paṅqaqwa: Ya hintaqw ōviy itam kurs hin put hóroknayani?
28 Nati ufunamaim Jesu bar wanawanan run naatu ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hibatiy, “Aisim aki afiy kakafin men anun titamih?”
29 Noqw pam pumuy amumi paṅqawu: Pay i’ yantaqa pas nāwakinpit akw‐nik̇aṅw pu napwalnit‐sa akw ayo hórokniwṅwu.
29 Jesu iyafutih eo, “Men abistanamaim boro sawar iti na’atube hinamataramih, baise yoyoban akisinamo.”
30 Noqw puma paṅqw ahpiyyaqe, Galilee‐tutskwat aṅ ayo nöṅa; noqw qa hak put navoti’taniqat pam nāwakna.
30 Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan hihamiy, i hibusuruf Galilee wanawanan hiremor hin. Jesu men kok sabuw etei hitaso’ob i menamaim hinan.
31 Pi pam put aw nánatuwnayaqamuy tutuqaynaqe, amumi paṅqawu: Nu’ Sinot Tiat sinmuy öqalayamuy aw mātaviwni. Noqw puma nuy nīnayani. Noqw ason nu nīniwe’, payis talqat ep ahoy tātayni.
31 Anayabin i ana bai’ufnunenayah bi’obaibiyih. Naatu ana bai’obaiyenamaim iuwih eo, “Orot Natun boro hinabonawiy gawan umahimaim hinayai naatu hina’asabun namorob, veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Noqw puma put hiṅqawhqat qa māmatsyak̇aṅw, piw put tūviṅtotaniqey nánahtsopya.
32 Bai’ufnunenayah iti tur bi’obaiyih naniyan men hibai naatu baibatiyin isan hibir.
33 Pu pam Capernaum ep pitu. Nihqe pam ahpavenik̇aṅw pumuy yan tūviṅta: Ya uma aṅqwyaqe hihta nānami pas pavan yuaatiwisa?
33 Imaibo hina Capernaum hitit, naatu hirun bar wanawanan hima’am Jesu ibatiyih, “Efamaim tanan kwa abisa isan kwagamigam?”
34 Noqw puma qa hiṅqaqwa; puma pi aṅqwyaqe haqawa pa pas suspavanniqat nānami yuaatiwisa.
34 Baise fanan men hiya’afutimih, anayabin efamaim hinan i taiyuwih higam yait i orot gagamintoro’ot.
35 Noqw pam qatuptut pakwt löq sihk̇ay’taqamuy wáṅwayhqe, amumi paṅqawu: Mohpeqniqey nāwaknaqa hapi sohsokmuy amuṅaqw nuhtuṅkmantani, pu sohsokmuy tumalay’tamantani.
35 Jesu mare ana bai’ufnunenayah nah 12 eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait wan bai’iyonamih, i taiyuwin boro nan uftoro’ot nabat, sabuw etei’imak isah ni’akir nabow.”
36 Pu pam hakiy tsākw paṅso wikqe, amuhsonve tavit, put tsöpahtat, pumuy amumi paṅqawu:
36 Naatu kek bai na nahimaim iu bat, uman kek tuwabunamaim rauwabon naatu eo,
37 Haqawa inuṅem yan hihtawat tsākw pās távihqa hapi nuy pās távimantani, pu haqawa nuy pās távihqa hapi qa nuy pās tavit, aṅqw nuy pew távihqat pās távimantani.
37 “O yait ayu wabu’umaim kek gidigidih inabuwih hai merar inayiy, ayu au merar kuyiy, naatu o yait ayu au merar kuyiy, men ayu akisu au merar kuyiy baise yait ayu iyunu anan auman ana merar kuyiy.”
38 Noqw John lavayhtiqe, paṅqawu: Tutuqaynaqa, hak itamum qa hinmaqa uhnatṅwaniy aw yank̇aṅw nukpanhihikwsimuy ipwanta. Noqw itam aw yórikyaqe put mēwaya, qa itamum hinnumqw ōviy’o.
38 John eo, “Bai’obaiyenayan aki orot ta o wabimaim wagabur kakafih nununih ai’itin naatu a’otan, anayabin i men it ata kou’ay orot ta’amih.”
39 Noqw Jesus paṅqawu: Uma qa mēwantotani. Soon pi hak haqam inatṅwaniy aw yank̇aṅw k̇ātatayhpit hintsakqa nuy paysoq qalomáyuaatani.
39 Jesu iya’afut eo, “Orot men kwana’otanimih! Orot yait ayu wabu’umaim ina’inan nati na’atube esisinaf boro men karam nati bowabow ufunamaim ayu isau tur kakafih na’omih,
40 Qa itamuhpew’iwtaqa hapi itamuma.
40 anayabin orot babin yait men it isat ibiwosai, nati it nowat.
41 Pas antsa nu umumi paṅqawni: Hak haqam inuṅem umuy Christ sinomatniqw ōviy umuy kuyapkuynaqa pas soon qa ahsatiy ömahtani.
41 Anababatun a tur o’owen, orot babin yait ayu wabu’umaim o harew it kutomatom anayabin o i ayu nowau, i turobe ana baiyan boro nab.
42 Pu kurs haqawa imuy tsātsakwmuy hihtawat inumi tuptsiwni’taqat lasnaqw, pay pi tatam put kwapk̇aqe wukomata hāyiltiqw pam wuhkovatuphamiq tūviwhq, pam pantaqa put eṅem pay ṅas’ewni.
42 Naatu ayu au bai’ufununayah hai baitumatum kikimin, orot yait nan hai not nabi’afiy, gewasin nati orot i boro sikan aumor hita’utan taiyan hititaiy tare.
43 Noqw ōviy kurs uhma uṅ lasnaqw, um put ayo túkuni. Pay pi um tatam qa pasiwk̇aṅw qatsit aw pákini, hikis pi as um lȫqmuy may’k̇aṅw maskiveq qȫhit pas qa tokṅwuqat aqw pákini.
43 O uma nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! Uma rounawat ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit uma rou’abaka itan efan kakafin wairaf wanatowan wan itayen,
44 Pepeq ātu pumuy sówantotaqam qa so’ṅwu, piw qȫhi pas qa tokṅwu.
44 motamot hita’ani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab ta’arahi.
45 Pu kurs uhkuku uṅ lasnaqw, um put ayo túkuni; Pay pi um tatam qa pasiwk̇aṅw qatsit aw pákini, hikis pi as um lȫqmuy kuhkuy’k̇aṅw maskiveq qȫhit pas qa tokṅwuqat aqw tūviwni.
45 Naatu a nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! A dubon ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit a rou’abaka inan efan kakafin,
46 Pepeq ātu pumuy sówantotaqam qa so’ṅwu, piw qȫhi pas qa tokṅwu.
46 motamot hina’aani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab na’arahi.
47 Pu kurs uhposi uṅ lasnaqw, um put ayo hóroknani. Pay pi um tatam sūkw pōsi’k̇aṅw God moṅwtunatyayat aw pákini, hikis pi as um lȫqmuy pōsi’k̇aṅw maskiveq qȫhit pas qa tokṅwuqat aqw tūviwni.
47 Naatu mata nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, kukubai kwisaroun! Mata ta’imon God ana aiwobomaim inarur i gewasin, men basit mata rou’abaka hinisrouni efan kakafinamaim inare,
48 Pepeq ātu pumuy sówantotaqam qa so’ṅwu, piw qȫhi pas qa tokṅwu.
48 nati’imaim
49 Pi sohsoyam qȫhit akw suhutiwyani, pu sohsoy hom’oyi ȫṅat akw suhutiwni.
49 Sabuw etei’imak boro wairafamaim na’arahih narusouwih hinan riyabe hinamatar.
50 Öṅa as lolma. Nīk̇aṅw kurs as pam suhuviwniqw, ya sen uma hihta akw put suhutotani? Uma suhupkiwyuṅwni, nen uma qa nānami hin unaṅway’yuṅwni.
50 Riy i gewasin baise naniyan nabi’en boro men karam hiniwa’an naniyan namatar maiye, imih kwa i riy wanawanamaim nama, saise taituwa bairi boro tufuwamaim kwanama.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.