Marcos 12

God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Pahsat pu pam lavayit hihta tuawi’taqat yuaativaqe, pumuy amumi paṅqawu: Hak tāqa ōvat uyht, put aw ṅö́yaknat, haqam ōvat pālayat yuykuyaniqat eṅem qölötat, tuwalankihut kītat, hakimuy tumalay’yuṅqamuy amumi put mātavi. Nit pahsat pu pam yāvoqhaqamii.
1 Imaibo Jesu oroubonamaim sabuw i’obaiyih eo, “Orot ana masaw bo ai ro’on tanum fur ear ituwafut, naatu wine bunubunuw ana hub bai, kaifenayan ana bar wowab sawar naatu sabuw afa tubunih hima masaw hikaif, masaw matuwan bainanawanamih in.
2 Nihqe hisat kwaṅwtiniqat aw pituqw, pam ovauyit tumalay’yuṅqamuy amumi tumal’ayay hōna, amuṅaqw aniwnit makiway ömahtaniqey ōviy’o.
2 Grape iyamur bairuhin ana veya, ana akir orot iyafar na masaw kaifenayah biyah tit ibo aunowan bairuhin isan.
3 Noqw puma put ṅuayaqe a’nö wuvahtotat, qa hihta hintaqat ahoy lālayya.
3 Baise masaw kaifenayah akir orot hibai hirab uman en hiyafar matabir in.
4 Pu piw ūyi’taqa suk‐wat tumal’ayay pumuy amumiq hōna. Noqw puma putwat tatatupyaqe qötöyat wuvahtotat, hamanhintsatsnat lālayya.
4 Naatu masaw matuwan ibanak akir orot ta iyafar maiye na. Masaw kaifenayah akir orot hibai ukwarin hitut hi’a’afiy erebiya’ohow matabir.
5 Pu piw pam suk‐wat amumi hōna. Noqw puma putwat nīnaya. Noqw pam wūhaqnihqamuy amumiq hōna. Noqw puma pētuy wuvahtota, pu haqawatuy qöqya.
5 Masaw matuwan akir orot tabo iyafar maiye nan hibai hirab morob, naatu akir wairafih moumurih maiyow biyafarih afa hibow hirouw afa hibow hi’asbunubunuw himorob.
6 Noqw pam sūkw tiy pas aw unaṅway nāt tavi’taqe, pu nuhtuṅk pumuy amumiq put tavi paṅqawk̇aṅwo: Pay soon puma itiy qa k̇aptsitotani.
6 “Orot ta’imonamo ihamiy ma’am i masaw matuwan natun ana yabow akisinamo, uftoro’ot iyafar not eo, ‘Natu boro hinakakafiy.’
7 Noqw tuwat soq ovauyit tumalay’yuṅqam nānami paṅqaqwa: I’ hapi nay akpetaniqa. Taa, itam nīnayani; noqw himu aw noiltiniqa itahhimuniwhtini.
7 “Baise masaw kaifenayah orot natun nan hi’itin taiyuwih hio, ‘Masaw matuwan natunaban iti, kwana ta’asabun, saise sawar tanab it ninowat.’
8 Pu puma put ṅuayaqe, nīnayat, ovauyit aṅqw qalavohaqami tūvaya.
8 Imih himisir kek hibai hirab morob naatu biyan hibai hisaroun masaw ufunane ra’iy.
9 Taa, noqw ōvat ūyi’taqa it ep sen hinhtini? Pam pite’, ovauyit tumalay’yuṅqamuy qö́yani. Nen pam a’löṅtuy amumi ovauyit nóani.
9 “Masaw matuwan iti tur nanonowar boro mi’itube nasinaf? Orot boro nan masaw kaifenayah nabow narouw hinamorob naatu masaw boro nab sabuw afa nitih hinama hinakaif.
10 Noqw ya uma yan pey’taqat qa hisat aṅ tuṅwáya? Owa kīlalwaqamuy amuhpiy qalavo tūviwhqa hapi tuyqaatniwhti.
10 Buk iti na’atube hikikirum kwaiyab kwa’itin,
11 Tutuyqawhqa it tumaltaqw, itamuy‐niqw k̇ātatayhpi, it’a?
11 Iti i Regah sinaf matar
12 Noqw suyan pi pam pumuy amuhpewi yan lavayhtiqw, ōviy puma put ṅuayaniqey unaṅwtoti. Nīk̇aṅw puma sinmuy mamqasya; nihqe put mātapyat paṅqw ahpiyya.
12 Basit Jew ukwarih hikok Jesu hitab hitarab, anayabin iti oroubon eo’o ana naniyan hibaib i isah eo, baise rou’ay gagamin isan hibir, imih Jesu hihamiy in.
13 Noqw hisnen as puma put lavayiyat akw núansanyaniqe ōviy hakimuy Pharisee‐sinmuy, Herod aṅk wīsiwtaqamuy enaṅ put aw hōnaya.
13 Pharisee afa naatu Herod ana kou’ay sabuw afa auman hiyafarih hin Jesu biyan hitit baibatemaim baikubibiruwin isan.
14 Noqw puma put aw ö́kihqe aw paṅqaqwa: Tutuqaynaqa, itam ūmi navoti’yuṅqw um pas qa atsat aṅ hinma; piw um qa hakiy mamqasi, ispi um sinmuy wuwniyamuy qa k̇aptsi’k̇aṅw, God tuwiyat suan tūtutuqaynaqee. Ya itam moṅwit eṅem hihta aṅ sivit Caesar aw siviwisniqw pam súanta, sen pay qa súanta?
14 Hina biyan hitit naatu hio, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob o abisa kuo’o i turobe, sabuw abisa tisisinaf isan men kunotanot, naatu sabuw hai not o men kui’itin, baise turobe God ana kok abisa sabuw kubi’obaiyih. Kuo anowar Caesar isan kabay ana bibaiyan boro ata ofafar ana astu’ub ai en?
15 Sen itam sisviyani, sen pay itam qa sisviyani? Noqw kurs puma paysoq hintsatsk̇aqw pam amumi mātsi’taqe amumi paṅqawu: Ya uma hinoqw nuy unaheplalwa? Pew yālit yawwisq nu aw yórikni.
15 Imih kabay anayai ai en?” Baise Jesu hai baifuwen itin naatu eo, “Aisim ayu kwabikubibiruwu? Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.”
16 Noqw puma aw put taviya. Noqw pam pumuy tūviṅtaqe amumi paṅqawu: Ya hakiy pitsáṅwaat ep pey’ta? pu ya hakiy tuṅwniat aṅ pey’ta? Noqw puma put aw paṅqaqwa: Caesar pitsáṅwaata.
16 Kabay hibai hina hitin naatu ibatiyih, “Yait ana yumat naatu wabin?”
17 Noqw Jesus lavayhtiqe, amumi paṅqawu: Uma turs Caesar hihta himuyat Caesar aw siviwisni, pu uma God hihta himuyat God aw noayani. Noqw puma put aw k̇ātayuṅwa.
17 Imaibo Jesu iuwih eo, “Abisa Caesar nowan Caesar kwanitin, abisa God nowan God kwanitin.”
18 Pahsat pu hakim Sadducee‐sinom, yaw sinmuy qa ahoy yesvaniqat paṅqaqwaqam put aw ö́kihqe, put tūviṅtotaqe aw paṅqaqwa:
18 Imaibo Sadducee morobone misir maiye isan men tibitumatum hina Jesu biyan hitit hibatiy.
19 Tutuqaynaqa, ura Moses itamuṅem yan pēna: Kurs hak tāqa tupkoy’taqa qa tímuy’k̇aṅw mok̇e’, yep nȫmay mātapq, put tupkoat wuhtit amum qatupte’, pāvay eṅem tíoymantaniqat paṅqawu.
19 “Bai’obaiyenayan Moses aki isai ofafar iti kirum, ‘Orot natabin natun en namomorob na’at, kwafur i boro orot ta ni’aawan saise kek hinatufuw tuwah momorob efanin.’
20 Taa, ura hakim tsáṅe’nihqam nānatupkom as yēse. Noqw mohti’maqat nö́matat, qa hihta ti’k̇aṅw pay mōki.
20 Imih marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin natun en morob.
21 Noqw pu aṅknihqa put nȫmayat amum qatuptut, qa ti’k̇aṅw mōki; noqw pu amuṅknihqa pay piw amunti.
21 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’aawan, ibo na’atube kek en morob. Ef ta’imon matar orot founamaim,
22 Noqw puma as tsáṅe’nihqam put nȫmatota; nit qa hihta tío’ya. Noqw nuhtuṅk pu wuhti tuwat mōki.
22 naatu etei’imak nah seven babin hi’aawan aurih kek en himumurub, uftoro’ot babin morob.
23 Taa, noqw ya ōviy ahoy yesvaniwniqat aw pituqw, pumuy tātayyaqw, pam pumuy hihtawat nȫmaatni, pi puma tsáṅe’nihqam put nȫmatota?
23 Morobone hina mimisir ana veya babin i boro orot menatan ni’aawan? Anayabin nah seven etei babin ta’imon hi’aawan.”
24 Noqw Jesus lavayhtiqe, pumuy amumi paṅqawu: Suyan pi uma tutuvenit‐nik̇aṅw pu God öqalayat qa tuwi’yuṅwa. Ya qa paniqw ōviy uma qa suan wūwaya?
24 Jesu iyafutih eo, “Kwa i anot hikwaris! Anayabin kwa Buk Atamanin hikikirum men kwaiyab naatu God ana fair auman men kwaso’ob?
25 Pi puma mokiwuy aṅqw tātayye’ qa nȫmalalwani, piw qa puwsuṅwlalwani; pi puma ōveqatsit ep yesqamuy God hoṅviaymuyatuy amunyuṅwni.
25 Morobone misir maiye ufunamaim tabin men ema’am, sabuw etei boro mar ana tounamatar na’atube hinama.
26 Noqw kurs uma so’qam ahoy yesvaniqat tūviṅlalwaqw‐Ya uma Moses pēniyat ep it qa hisat aṅ tuṅwáya? Ura pam himutskit yuaataqe yan pēna: Ura God put aw paṅqawu: Nu hapi Abraham, pu Isaac, pu Jacob, pumuy Tutuyqawhqaamu, it’a?
26 Naatu morobone misir maiye isan Moses ana buk kutor wairaf ea’arah isan nati’imaim kikirum kwaiyab kwa’itin? God iti na’atube eo, ‘Ayu i Abraham ana God, Isaac ana God naatu Jacob ana God.’
27 Oviy pi God qa so’pumuy amumi tutuyqawi, pi yesqamuy amumii. Oviy uma pas qahin aw suan wūwaya.
27 I men murubih hai Godamih, baise yawasih hai God, kwa i anababatun ef kwasa’ir!”
28 Noqw hak tutavot tutuqaynaqa amumi pítuhqe, puma hihta yuaatotaqat navota; noqw pas Jesus pumuy amumi súaṅqawhq navotqe, put tūviṅtaqe aw paṅqawu: Ya tutavot sohsok amuṅaqw himuwa pas suspavani’?
28 Ofafar bai’ubaiyenayan ta nati’imaim ma tur nonowar Jesu tur gewasin Sadducee biya’afut itin, na Jesu ibatiy. “Ofafar tur etei wanawanahimaim tur menatan i gagamin?”
29 Noqw Jesus put hu’waqe aw paṅqawu: Sohsok tutavot amuṅaqw suspavannihqa hapi ii. Tuqayvastotaa, Israel‐sínomu. Tutuyqawhqa hapi aw itahyantaqa. Pam hapi pas nāla Tutuyqawi.
29 Jesu iya’afut eo, “Ofafar tur gagamin i iti, kwananowar Israel sabuw, Regah ata God akisinamo ata Regah.
30 Noqw ōviy hapi uma sohsok umuh’unaṅway akw God Umuhtutuyqawhqay aw unaṅway’yuṅwni, pu sohsok umuhhikwsiy akw’a, pu sohsok umuhwuwniy akw’a, pu sohsok umuh’öqalay akw’a. I’ hapi pas suspavannihqa tutavo.
30 Regah a God isan iniyabow, dogor tutufin etei, ayub tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei.
31 Noqw aṅknihqa piw put anta. Um nāmi hin unaṅway’taqey pas pan uhsinosṅway aw unaṅway’tani. Qa himu hapi tutavo imuy amuhpenihqe pas pávan’i.
31 Naatu ofafar gagamin bairou’abin i iti, ‘taituwa isah iniyabow o taiyuw isa kubiyabow na’atube.’ Ofafar iti rou’ab i gagamih ofafar etei hinatabirih.”
32 Noqw tutavot tutuqaynaqa paṅqawu: Pas antsaa, Tutuqaynaqa, um súaṅqawu. Pi God pas sūk̇aa, qa hak pīwu, pas pam‐saa.
32 Orot eo, “Abisa kuo i turobe bai’obaiyenayan, Regah akisinamo i God men god afa.
33 Piw hak God eṅem wākasit tataqtsok̇e’, sen put aw hihta noe’ súantsakṅwu. Noqw pay hak sohsok unaṅway, pu sohsok wuwniy, pu sohsok hikwsiy, pu sohsok öqalay akw put aw unaṅway’k̇aṅw, nāmi hin unaṅway’taqey pan sinosṅway aw unaṅway’taqa hapi put epnihqe pas pavan súanhtiṅwu.
33 Imih dogor tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei a God isan iniyabow naatu taituwa isah inabiyabow o isa kubiyabow na’atube, iti ofafar rou’ab i gagamih men for kwarouw sibor kwa’a’afusar na’atube naatu men sibor afa God isan kwaya’ay na’atube’emih.”
34 Noqw pas pam put aw súaṅqawhq Jesus navotqe, put aw paṅqawu: Pay um God moṅwtunatyayat aṅqw qa yāpo. Noqw pahpiy pu’ pāpu qa hak hisat put hihta tūviṅtaniqey unahintsaki.
34 Jesu orot ana baiya’afot i’itin i so’ob, iti orot i not wairafin, imih eo, “God ana aiwobomaim o men yokaika kuma’am.” Nati ufunamaim men yait ta Jesu isan baibat afa bow na ibaitiyimih.
35 Noqw Jesus God kīyat ep tūtutuqaynak̇aṅw, lavayhtiqe paṅqawu: Ya hintaqw ōviy tutavot tutuqaynayaqam Christ David tíatnihqat paṅqaqwa?
35 Jesu Tafaror Baremaim ma bi’obaibiyih basit ibatiyih, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah Keriso isan i David ana agirane na hirouw teo’o?
36 Pi ura David Qahováriwtaqat Hikwsit ahpiy pas nāp paṅqawu: Tutuyqawhqa Imoṅwiy aw paṅqawu: Um hāk iputvaqewat qátuni, nu hisat uhtuwqamuy áṅwutaqw, puma ūmi maqaptsi’yuṅwniqat pahsavoo.
36 David Anun Kakafiyin biwan ana veya iti na’atube eorereb,
37 Noqw ōviy hapi David pas nāp put Moṅwílawhq, ya hin pam put tíatni?
37 David taiyuwin Keriso isan i ana ‘Regah’ rouw eo, naatu mi’itube boro Keriso David ana agirane nan?”
38 Pu pam pumuy tutuqaynak̇aṅw amumi paṅqawu: Uma tutavot umuy tutuqaynayaqamuy wupayuwsi’numyaniqey nānawaknak̇ahk̇aṅw, kitpik pas k̇aptsi’tiwyaniqey tuṅlay’yuṅqamuy amuhpe qa nāunay’yuṅwni.
38 Jesu ma bi’obaibiyih eo, “Mata toniwa’an Ofafar bai’obaiyenayah isah, i hai kok faifuw manimanih hina’osen hinaremor naatu ahar efanamaim sabuw merarayow hinitih,
39 Puma tsotsvalkiva pas mohk̇aqe atsvewat tuṅlay’yuṅwa, pu nōviwhqat aṅ mohk̇aqe qeqnita.
39 Kou’ay Baremaim urama’ama yayasairen i tebowabow naatu hiyuw ana veya efan gewasih tebowabow.
40 Puma koṅnanalvutuy kīkiyamuy tusoqkwahank̇ahk̇aṅw, nānawakne’, nawip’ew sutsépyuaatotaṅwu. Ima hapi pas pavan qaöwíhintsaniwyani.
40 Kwafukwafur baibin tifufuwih hai sawar tebowabow naatu hai itinin baigewasin isan yoyoban manimanih teyoyoyoban, imih hai baimakiy kakafin anababatun boro hinab!”
41 Noqw Jesus sivatataṅpit ayaṅqwat qatuk̇aṅw, sinmuy paṅsoq sīvat ōoyaqw, amumi tayta. Noqw k̇aysiwhqam k̇ahaksinom aqw nihtiwtaqat taṅalalwa.
41 Jesu Tafaror Bar ana kabay teya’ay sisibinamaim mare ma sabuw itih hai siwar hiya’ay. Sabuw totobuyoy wairafih kabay gagaminaka hiya.
42 Noqw hak koṅnalavu ōokiwhqa pítuhqe lȫq hihsaq votōnat paṅso pana. Puma lȫyömnen sūk̇a palávotōnaniṅwu.
42 Baise kwafur babin yababan wairafin na ana kabay gidigidih rou’ab tew wanawanan iwan ana fofonin one toea na’atube.
43 Noqw Jesus put aw nánatuwnayaqamuy wáṅwayhqe, amumi paṅqawu: Pas antsa nu umumi paṅqawni: Pas i’ koṅnalavu ōokiwnihqa imuy sivatataṅpit aqw ōoyaqamuy amuhpenihqe aqw suswuhaq oya.
43 Jesu ana bai’ufununayah eaf ayuwih hina hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, iti kwafur babin ana siwar tew biwan i gagamin na’in sabuw etei hiya’iy natabirih.
44 Puma pi pay qa rūrumnayak̇ahk̇aṅw hihta akwsiṅqat paṅsoq ōoya. Noqw i’ pi rūrumnak̇aṅw pas sohsok himuy, pas hihta akw qátuhqey sohsok paṅsoq oya.
44 Afa hiya’aya i aurih karam turin hiyai turin hibotan, baise kwafur babin yababan wairafin abisa biyan ma’am etei’imak bai na yai.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.