Lucas 22

God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Noqw qa pek̇en’oyvut pölavikit nōviwniqat, Amutsva Yūmosanihqa yan túṅwantiwhqat aw pituto.
1 Faraw Wanawanan Yeast en ana hiyuw wabin Tar Nowaten aa isan ana veya i na kabom.
2 Noqw God awwat mohpeq momṅwit tutavot tutuqaynayaqamuy amumum hin as Jesus nīnayaniqey hēvi’yuṅwa, Nīk̇aṅw puma sinmuy mamqasya.
2 Naatu nati ana veya’amaim firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah wa’iwa’iramaim ef hinunuwet mi’itube Jesu hitab hitarab tamorob isan, anayabin bebeyanamaim sinafumih sabuw hibiruwih.
3 Noqw pahsat pu Satan, Judas Iscariot yan piw túṅwantiwhqat, imuy pakwt lȫq sihk̇ay’taqamuy amumum tōnawtaqat pan unaṅwtoynaqw,
3 Nati ana veya’amaim, Jesu ana bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot Judas wabin ta Iscariot Satan dogoron wanawanan run.
4 Pam ahpiynihqe, God awwat mohpeq momṅwituy‐nik̇aṅw pu solāwamomṅwituy amumum pasiwna, hin as pam pumuy amumi Jesus mātapniqey ōviy’o.
4 Basit na firis ukwarih naatu Tafaror Bar ma’utenayah hai orot ukwarih biyah tit, Jesu mi’itube nab nabitih isan bairi hiyakitifuw.
5 Noqw puma hahlayhtotiqe, put sīvat maqayaniqey aw pasiwnaya.
5 Naatu orot ukwarih hiyasisir Judas kabay baitinin isan hio’matan.
6 Noqw pam panhtiniqey paṅqawhqe, hisat sinom Jesus qa ámumyaqw, momṅwituy amumi put mātapniqey qenihevi’ta.
6 Judas ibasit naatu ef ana gewasin wa’iwa’iramaim nuwet, mi’itube Jesu tab tabitih, sabuw men hitaso’ob.
7 Pahsat pu ōviy qa pek̇en’oyvut pölavikit ep nōviwniqat aw pitu. Ep hapi pu’ Jew‐sinom Amutsva Yūmosanihqat ep mañat nīnayaṅwu.
7 Faraw Wanawanan Yeast en hiyuw ana veya natit, nati ana veya’amaim i Tar Nowaten isan sheep natunatuh lamb terouw sibor teya’aya.
8 Noqw Jesus Peter‐nit, pu John, pumuy ayataqe, amumi paṅqawu: Uma ahpiynen, Amutsva Yūmosanihqat ep nōviwniqat hin hintaṅwuqat itamuṅem aw hintsanni. Noqw itam nȫnösani.
8 Imih Peter, John hairi Jesu eobaimanih iyafarih eo, “Kwanan Tar Nowaten ana hiyuw kwanabogaigiwas tanaa.”
9 Noqw puma put aw paṅqawu: Ya itam haqam put aw hintsanniqat um nāwakna?
9 Hibatiy hio, “Menamaim kukokok boro ana bogaigiwas?”
10 Noqw pam pumuy amumi paṅqawu: Meh, uma kīmi pakiqw, pep hak tāqa kuysivut akw kūyi’k̇aṅw umuhsawvani. Uma put haqami kīmi pakiqw, aṅk aw pákini.
10 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem kwanatitit auman orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nanan bairi kwanitar, naatu kwani’ufunun bairi kwanan bar erurumaim kwanarun.
11 Pu ason uma ki’taqat aw paṅqawni: Itamuy tutuqaynaqa ūmi paṅqawu: Ya haqam yeyespi? Pep nu as inumi nánatuwnayaqamuy amumum Amutsva Yūmosanihqat ep nōviwhqat nösni.
11 Naatu bar matuwan orot kwanibatiy, ‘Bai’obaiyenayan,’ o isa iti na’atube eo. ‘Ayu au bai’ufununayah bairi nanawan bar awan menatan boro imaim Tar Nowaten ana bay anaa?’
12 Noqw pam tupatsveq wukoahpavit ep pās himu yukiwtaqat umumi mahtaknani. Pep uma hihta aw hintsanni.
12 Naatu i boro bar awan gagamin yate tafan ni’obaiyi kwana’itin, nati’imaim sawar etei hirereb hiyabuna inu’in, imaim kwanabogaigiwas.”
13 Noqw puma ahpiynihqe, Jesus amumi hin lavayhtiqat an yori. Nihqe puma Amutsva Yūmosanihqat ep nōviwhqat hin hintaṅwuqat aw hintsana.
13 Orot rou’ab hitit hinan sawar etei Jesu eo na’atube hi’itah, basit Tar Nowaten hiyuw hibogaigiwas.
14 Pu ōviy aw pituqw, pam tunösvoñat aw qatuptu; noqw ima pakw lȫq sihk̇ay’taqam ayaiwyuṅqam put ámumya.
14 Bay aa isan ana veya tit, naatu Jesu ana tur abarayah bairi bay aa ana efanamaim himare.
15 Noqw pam pumuy amumi paṅqawu: Nu it Amutsva Yūmosanihqat ep nōviwhqat umumum nösniqey pas nāwakna, nu nāt qa k̇ānavotat’a.
15 Baise iuwih eo, “Ayu akokok kwanekwan iti Tar Nowaten ana bay kwa bairit tanaa, imaibo ani’akir biyau nababan.
16 Pi nu umumi paṅqawni. Pay nu soon put aṅqw piw nösni, pay ason pas hisat God moṅwtunatyayat ep pam aw antsaniwhq, pep pu’ nu piw nösni, pam kita.
16 Anayabin a tur ao’owen, ayu i boro men kafa’imo iti bay anaa maiye, ana veya’amaim iti sawar yabin anababatun niturobe God ana aiwob wanawananamaim.”
17 Pu pam kuyapkuyit kwusut, put ep hahlayhtit, paṅqawu: Huvam it kwusuyat nāhuyvaa.
17 Imaibo Jesu kerowas bai, God ana merar yi, naatu ana bai’ufununayah itih eo, “Kerowas iti kwabai etei’imak kwafaram kwatom.
18 Pi nu umumi paṅqawni: Pas nu soon pāpu ovauyit aniwniyat aṅqw hikwni, pay ason pas hisat God moṅwtunatyayat aw pítuniqat aw pahsavoo.
18 A tur ao’owen, veya iti boun ebubusuruf ayu iti wine boro men anatom, ayu boro iti na’atube ana ma nan God ana aiwob nan natit.”
19 Pu pam pölavikit kwusut, put ep hahlayhtit, yōhat, pumuy put maqa paṅqawk̇aṅwo. I’ hapi itoko umuṅem taviwa. Yan uma hintsak‐wise’, akw nuy u’ni’yuṅwni.
19 Naatu rafiy bai God ana merar yi sawar, imasib ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyou, kwa abit, iti na’atube kwanasinaf saise imaim ayu kwananuhu.”
20 Pu pay piw an pumuy nȫnösaqw, pam kuyapkuyit kwusut paṅqawu: I’ kuyapkuyi hapi iuṅwa. Pam umuṅem puhuvasiwnit pasiwnaniqe ōviy munvaniwni.
20 Naatu kerowas isan i na’atube sinaf, bay hi’aa ufunamaim bai itih eo. “Iti kerowas i God ana Obaibasit Boubun ayu au rara’amaim ibour kwa etei isa ebisuwai.
21 Nīk̇aṅw meh, hak momṅwituy amumi nuy mātapniqa inumum tunösvoñat aw may’ta.
21 Baise kwanaso’ob orot yait ayu morobomih babau eo, i iti gemamaim airi ama’am.
22 Noqw pay pi pas antsa Sinot Tiyat eṅem hin yukiwhqat pan nu yaṅqw ahpiyni. Noqw i’ hak momṅwituy amumi nuy mātapniqat eṅem pas is óhini.
22 Orot Natun i boro namorob God isan yayakitifuw na’atube, baise orot yait baban eo emomorob i boro baimakiy gagamin na’in nab.”
23 Pahsat pu haqawa puma yanhaqam hinhtiniqat puma nātuviṅtivaya.
23 Basit bai’ufununayah taiyuwi hibabatiyih hio, “Iti kou’ay wanawanamaim o yait iti na’atube sinafumih iyakitifuw ima kunotanot?”
24 Noqw puma pi piw nāṅwuy’yuṅwa, haqawa pa pas suspavanniqey mātaqtiniqat ep’e.
24 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim gamin matar hai kokok hitaso’ob yait i orot gagamin.
25 Noqw Jesus pumuy amumi paṅqawu: Qa‐Jew‐sinmuy moṅwímat pi pumuy amumi pas tutuyqawya; noqw pu ima pumuy amumi moṅw’iwyuṅqam pumuy amumi unaṅwtavi’yuṅqey pan túṅwantiwya.
25 Jesu iuwih eo, “Tafaram wanawanan Eteni Sabuw hai aiwob ana sabuw kaifih isan i hai fair ema’am imih sabuw tekakaifih, naatu sabuw iyab onowaten hibai sabuw tebobonawiyih, i tekokok wabih nara’at Bonawiyenayah hinarouw.
26 Noqw uma hapi qa panyuṅwni. Pay umuṅaqw pas suspavannihqa sustsākwnihqat pantani; pu i’ moṅw’iwtaqa suṅwámuy amuṅem tumalay’tani.
26 Baise kwa wanawanamaim i men na’atube nama, o yait orot gagamin mataramih taiyuw inayare inikek, naatu o yait bonawiyenayan mataramih taituwa isah ini’akir inabow.
27 Ya himuwa pas pávanniqö’, sen tunösvoñat aw qátuhqa, sen nopni’taqa? Soon qa tunösvoñat aw qátuhqaniṅwu. Noqw pi nu nuhtuṅem hihta hintsakqey pank̇aṅw umumum yanta.
27 Yait i orot gagamin, orot bay aayan o orot bay semorayan? Orot mare ma bay eaau i turobe orot gagamin. Baise ayu kwa wanawanamaim i akir wairafin na’atube ama kwa isa abowabow.
28 Inumi tuwantiwhq, uma hapi inumum aṅ kūkuyva.
28 Au routobon fokarih wanawananamaim men kwaihamiyu, baise sisibu’umaim mar etei bairi tama’am.
29 Noqw ōviy nu hapi umuy moṅw’oyni, Ina nuy moṅwtapqat pan’i.
29 Tamai aiwob ana fair itu abi’aiwob na’atube nati fair ta’imon kwa abit kwani’aiwob
30 Noqw uma inumum tunösvoñat aw yesve’, inumum nōnovat, hīhikwyani. Pu uma moṅw’atsvewat aṅ yesk̇ahk̇aṅw, Israel‐sinmuy pakwt lȫq sihk̇ay’tasikip sinoiwtaqamuy amumi moṅw’iwyuṅwni.
30 Kwa boro au aiwob wanawananamaim kwanaa, kwanatom yasisir kwanab, aiwob hai ura ma’ama’amaim kwanamare Israel sabuw hai big etei 12 kwanakaifih.”
31 Pu Tutuyqawhqa paṅqawu: Simon, Simon, meh, Satan as umuy tuṅlayhti, umuy söhövosit an tsātsayaniqe ōviy’o.
31 Jesu eo, “Simon, Simon! Satan i baibasit God biyanane bai, kwa routobon nit nakubaituturimih. Orot masaw bowayan ana rice erab erububunai ani’aanin nabin eyai, naatu kanabin nabin eya’iyai na’atube.
32 Noqw pay nu uṅem nāwakna, uhtuptsiwni qa sóonhtiniqat ōviy’o. Noqw ason um ahoy inumi namtök̇e’, uhtupkomuy öqalani.
32 Baise Simon, ayu o isa ayoyoyoban, saise a baitumatum men nara’iy, naatu ayu isou inamamatabir ana veya, taituwa koufair initih hinabatkikin.”
33 Noqw pam put aw paṅqawu: Tutuyqawhqa, pay nu umum sivikimi pákiniqey pas suhtaq’ewa, hikis nu umum mokniqeyu.
33 Baise Peter iya’afut eo, “Regah ayu airit na dibur run naatu na morob isan abobuna ama’am.”
34 Noqw Jesus put aw paṅqawu: Nu ūmi súaṅqawni, Peter: Pay ason pas um pāyis nuy qa tuwi’taqey paṅqawhq, pu’ taqakowāko töqtini.
34 Jesu eo, “Peter, boun gugumin o boro mar tounu inayoub inao, ‘Ayu orot nati men aso’ob,’ i ufunamaim kokorere boro nao inanowar.”
35 Pu pam pumuy amumi paṅqawu: Ura nu umuy sīvat‐nit, pu tukput‐nit, pu totsit qa kiwisk̇ahk̇aṅwyaniqat aṅqe’ ayata. Noqw uma hihta haqtota? Noqw puma paṅqaqwa: Qa hihtaa.
35 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih eo, “Kwanotanot ayu ai yuni aur kaukut, hafoy naatu a baibiyon en kwatit kwanan ana veya’amaim, sawar afa isah kwaiyababan.” Hiya’afut hio,
36 Pahsat pu pam pumuy amumi paṅqawu: Taay, nīk̇aṅw pu’ hapi sivamoktukpuy’taqa put yawmani, pu pay tukpuy’taqa piw put yawmani. Pu sipwuvahpit ṅastanihqa pay pi pösālay huye’, sipwuvahpit túini.
36 Jesu iuwih eo, “Baise a tur ao’owen, o yait aur kaukut, o hafoy ema’am inab, naatu o yait aur kaiy en, a biya baibiyon inab inan hinatubun naatu kabay inab kaiy inatubun uma inisinfafar.
37 Pi nu umumi paṅqawni: Ura yan pey’ta: Pam qaanhinwisqamuy amumum pohtoylaniwta, yan’i. Noqw soon pam tutuveni qa iqatsiy aṅ aw antsaniwni. Pas antsaa. Noqw tutuvenit aṅ hin nuy lavayhtiqa soon pas hisat yukiltini.
37 Anayabin a tur ao’owen, Buk Atamaninamaim iti na’atube hio hikirum, ‘Hi’i’itin i bainowan mowanabe,’ naatu nati tur i ayu isou hikirum, naatu boro anasinaf nan yabin namatar’’”
38 Noqw puma paṅqaqwa: Tutuyqawhqa, itam lȫqmuy sipwuvahpi’yuṅwa. Noqw pam paṅqawu: Pay pahsa’ni.
38 Bai’ufununayah hio, “Regah kaiy rou’ab iti abobotanen kui’itan.” Jesu iyafutih eo, “Nati ana fofonin.”
39 Pu pam paṅqw yamakt, pay hin hinhtiṅwuqey anhtiqe, tsomot Olivet aqw’a. Noqw put aw nánatuwnayaqam piw put ámumya.
39 Jesu ana bai’ufununayah bairi matan fufur tisisinaf na’atube Jerusalem hihamiy hiyen hin Olive Oyawemaim hitit.
40 Pu pam epeq pítuhqe, pumuy amumi paṅqawu: Uma nānakawne’, qa unaheviwyani.
40 Jesu na nati efanamaim titit ana veya, basit ana bai’ufununayan iuwih eo, “Kwanayoyoban saise routobon nanan boro kwanarukouw.”
41 Pu pam hihsavohaqami hak owat tūvaṅwuniqat, pam pahsavohaqami pumuy amuṅaqw ahpiynihqe, pep tamötswunuptut, nāwaknaqe paṅqawu:
41 Imaibo in fotafot wan ana fofonin na’atube, sun yowen yoyoban
42 Inaa, pay pi um kurs nāwakne’, um it k̇ānavotpit inuṅaqw ayo távini. Nīk̇aṅw pay qa itunatyay annit, uhtunatyay an um hinhtini.
42 eo, “Tamai inakokok na’at, basit iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok, baise abisa o kukokok na’atube namatar.”
43 Noqw ōveqatsit aṅqw hoṅviaya put aw mātaqtiqe, put öqalmaqa.
43 — ausente —
44 Noqw pas pam k̇ānavoti’taqe, pahsat pu pas pavan nāwaknaqw, pālaat uṅwat an tutskwami wukotsölölöta.
44 — ausente —
45 Pu pam nāwaknaqe, wunuptut, put aw nánatuwnayaqamuy amumi pítu. Noqw puma qahahlayhpit akw māmaṅwuy’qe kurs tokva.
45 Yoyoban sawar misir inan, ana bai’ufununayah matah fot hi’inu’in itih, hai yababan ra’at kwanekwan easbunih hi’inu’in.
46 Noqw pam amumi paṅqawu: Ya uma hinoqw tōk̇a? Uma yesvat nāwakintotani, taq uma unaheviwyani.
46 Iuwih eo, “Aisim kwa’inu’in? Kwamisir kwayoyoban saise men routobon kwanab.”
47 Noqw pam nāt yuaataqw, pay k̇aysiwhqam sinom amumi öki. Noqw i’ hak Judas yan mātsiwhqa sinmuy amutpipo pítuhqe, Jesus awnihqe, tsohtsona. Ura as pam imuy pakwt lȫq sihk̇ay’taqamuy amumum tōnawta.
47 Jesu iti na’atube bat eo auman, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta wabin Judas sabuw rou’ay gagamin na’in nawiyih hina hitit. Naatu Judas mutufor in Jesu biyan tit bai mamay. Judas baiyowayah naatu Jews bairi hina Jesu emamamay|alt="Judas kissing Jesus; with soldiers and Jews" src="cn01812B.tif" size="col" loc="Luk 22.47" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="22.47-48"
48 Noqw Jesus put aw paṅqawu: Judas, ya um nuy tsohtsonaqe, pan nuy Sinot Tiyat nuhtumi mātapni?
48 Baise Jesu iu, “Judas o iti mamayenamaim Orot Natun ibai rakit sabuw kubitih?”
49 Noqw ima Jesus ámumyaqam hiniwhtiqat nanaptaqe, put aw paṅqaqwa: Tutuyqawhqa, ya itam sipwuvahpit akw rohomhtotini?
49 Bai’ufununayah bairi hibatabat Jesu isan abisa mamatar hi’itin, basit hibatiy, “Regah karam boro kaiyomaim bairi aniyow?”
50 Noqw pumuy amuṅaqw haqawa God awwat mohpeq moṅwit tūwikiyat wuvahtaqe, putvaqwat naqvuyat tuku.
50 Naatu ana bai’ufununayah orot ta ana kaiy bora’ah, Firis Gagamin ana akir wairafin ta tainin asukwafune buru’um.
51 Noqw Jesus lavayhtiqe paṅqawu: Hapi, pay pahsa’ni. Pu pam put naqvuyat aw tóṅokqe qalaptsina.
51 Baise Jesu eo, “Men inasinaf maiye kunutanub!” Naatu Jesu orot tainin butubun efanin matar maiye.
52 Pahsat pu Jesus God mohpeq momṅwituy amumi paṅqawu, pu God kīyat ep solāwamomṅwituy amumi‐nik̇aṅw, pu wukw’a’yatuy put aw ö́kihqamuy amumii: Ya uma aṅqaqw hakiy uyiṅwut awyaqe, ōviy pas piw sipwuvahpi’k̇ahk̇aṅw, pu murikhoy’wisa? kita.
52 Imaibo Jesu firis ukwarih, Tafaror Bar ana firis ukwarin, furisiman, naatu regaregah ai’in Jesu bain fatuminamih hinan iuwih eo, “Kwa iti kaiy, kefat yuwu rabu’umih kwabow kwanan ana itinin i ayu orot kakafu bainowan na’atube?
53 Himu pi nu nāqavo God kīyat ep umumum hinnumqw, uma nuy qa ṅuaya? Noqw pay pu’ hapi uma qatalpuve hintsatskiwhqat hinhtotiniqw umuṅem qeniti.
53 Ayu mar etei Tafaror Bar gagamin wanawanan bairit tama’am, men kwakok boro imaim ayu kwatafatumu? Baise iti boun i kwa a veya, imih abisa kwakokok na’atube kwasinaf. Anayabin gugumin ana orot ebobonawiyi.”
54 Pahsat pu puma put ṅuayaqe, pahpiy wikyaqe, God awwat susmohpeq moṅwit kīyat ep wikvaya. Noqw Peter yāvaq put aṅk hinma.
54 Jesu hibai hifatum hibai hin Firis Gagamin ana bar hitit, naatu Peter nabineika bat i’uf nunih bairi hin hitit.
55 Noqw puma ihk̇aqe aw nö́yakiwtaqat nāsave qöhyaqe aw yesvaqw, Peter amumum qatuptu.
55 Wairaf merar yan foun hi’asir himare hima rararih, Peter na wanawanah mare bairi hima rararih,
56 Noqw hak māna tūwiki put qȫhit aqlap qatuqw túwahqe, put aw taynumt paṅqawu: I’ tāqa piw put ámuma.
56 basit akir wairafin babitai ta nuw Peter ma wairaf rarar itin, naatu matan kubar itinbunai sawar imaibo eo, “Iti orot auman i Jesu hairi hima hireremor.”
57 Noqw pam put qa nakwhaqe paṅqawu: Wuhti, nu put qa tuwi’ta.
57 Baise Peter yaub eo, “Babitai, ayu nati orot i men kafa’i aso’ob.”
58 Pu ahpiy hihsavoniqw, piw suhk̇a put túwahqe paṅqawu: Pay um piw pumuy amumi tōnawta. Noqw Peter paṅqawu: Tāqa, qa hin pi.
58 Hima kafa’imo, orot ta itin maiye eo, “O i ni’i orot ana bai’ufununayan ta.” Baise Peter iya’afut eo, “Aro, ayu men nati orot ana bai’ufununayan ta’amih.”
59 Noqw ahpiy k̇a tāwat aṅqe’ sūs qöniltiqw, piw suhk̇a pas qa nánahtsopk̇aṅw paṅqawu: Pay pi pas suyan i’ piw put ámuma. Oviy pi pam Galileet aṅqw sino.
59 Hima one hour na’atube sawar, basit orot tabo iban eo maiye “Tur anababatun iti orot i Galilee matuwan Jesu hairi hima hireremor men kasikasiy ta’amih.”
60 Noqw Peter paṅqawu: Tāqa, nu uṅ hiṅqawhq qa māmatsi. Noqw pahsat pay nāt pam yuaataqw, taqakowāko töqti.
60 Baise Peter orot iya’afut eo, “Aro ayu men kafa’i aso’ob o abisa kuo.” Iti na’at eo auman kokorere eo.
61 Noqw Tutuyqawhqa namtökt, Peter aw tātayi. Noqw Peter Tutuyqawhqat lavayiyat u’na, ura pam put aw paṅqawu: Nāt taqakowāko qa tōqtiqw, um nuy qa tuwi’taqey pāyis paṅqawni.
61 Regah tatabir mutufor nuw Peter itin, naatu Regah abisa eo i not, “Boun gugumin o boro mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro nao.”
62 Noqw Peter paṅqw yámakqe nāvakhuruhta.
62 Basit Peter misir tit in ufun re rerey i gagagamat.
63 Noqw tahtaqt Jesus ṅuy’yuṅqam put aw tututsiwya, pu wuvalalwa.
63 Orot afa Jesu hima’uh hima’am himisir faifuw ta hibai matan hisum,
64 Pu puma hihta akw put pos’uhtayaqe taywayat wuvalalwak̇ahk̇aṅw, tūviṅlalwaqe paṅqaqwa: Kurs paṅqawuu. Ya hak uṅ wuvahta?
64 imaibo hi’i’iyab naatu hiborabirab hio, “Kuo anowar, yait o rabi?”
65 Pu puma hīhin pu ehpewi qalomáyuaatota.
65 Naatu tur kakafih moumurih maiyow hiu kwanikwaniy hi’i’iyab.
66 Pu ōviy panis tālawvaqw, sinmuy amuṅaqw wukw’a’yat‐niqw, pu God awwat mohpeq momṅwit‐niqw, pu tutavot tutuqaynayaqam sumitsovaltiqw, Jesus pumuy amumi wīkiwa.
66 Mar sibisib auman sabuw hai regaregah ai’in, firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah etei hiru’ay hita’imon, imaibo Jesu hinawiy hina Kaniser nahimaim bat
67 Noqw puma put tūviṅtotaqe aw paṅqaqwa: Kurs itamuy āawnaa. Ya um pas antsa God aṅqw moṅw’asi’taqa? Noqw pam pumuy amumi paṅqawu: Nu umuy āawnaqw, soon uma tūtuptsiwani.
67 naatu hibatiy, “Kuo anowar o i Keriso?” Jesu iyafutih eo, “A tur ana’owen boro men kwanitutumu’umih,
68 Pu kurs nu as piw tuwat umuy hihta tūviṅtaqw, soon uma nuy āawnayani, piw soon uma nuy mātapyani.
68 naatu ana bibatiyi auman boro men kwaniyafutu’umih.
69 Noqw yahpiy haqahpiy nu’ Sinot Tiat God Sus’öqaltutuyqawhqat putvaqe qátuni.
69 Baise mar enan Orot Natun boro God fairin uman asukwafune namare nama’am kwana’itin.”
70 Pahsat pu puma sohsoyam paṅqaqwa: Um pa God Tíata! Noqw pam pumuy amumi paṅqawu: Uma súaṅqaqwa.
70 Naatu etei’imak hibatiy hio, “Bo o God Natun?” Jesu iyafutih eo, “Ayu God Natun kwarouw kwao i tur anababatun kwao.”
71 Pahsat pu puma paṅqaqwa: Ya hinoqw pas nāto piw hak hin hihta tsok̇anani? Pi itam hapi pas nāp moayat ahpiy put nanapta.
71 Imaibo sabuw hio, “Men takokok koubuna’ayah sabuw afa tanabow, anayabin tur awanamaim titit i tainitamaim tanowar!”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.