Lucas 19
God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI
1 Noqw Jesus Jerichot aw pítuhqe, aṅ yámakto.
1 Jesu na Jericho tit naatu nati bar merar wanawanan remor inan,
2 Noqw hak tāqa Zacchaeus yan mātsiwhqa pep qatu. Pam hak moṅwit eṅem sīvat ömalalwaqamuy amuṅaqw mohpeq’a; nihqe k̇āhak’i.
2 basit nati’imaim orot totobuyoy wairafin wabin Zakias, kabay o’onayah hai orot ukwarin ma’am tit.
3 Noqw pam Jesus hákiynihqat as aw yórikniqey tuwanta; noqw sinom hūrs hintaqw, pay pam kurs hin aw yórikni, hak tsāvanihqe ōviy’o.
3 Kok kwanekwan Jesu ana yumat ta’itin, baise i orot kabumin sabuw rou’ay gagamin na’in nan hisumisum i men karam boro Jesu ta’itin.
4 Nihqe ōviy pam amupyeve wárikqe, pas pay aw yórikniqe sycamore‐tsokit aṅ wūvi, pam paṅniniqw ōviy’o,
4 Naatu sabuw aunah i’iyon nunuw in ai sycamore afe’en yen mare ma Jesu nan ta’itinimih, anayabin Jesu ef nati’iwat inan.
5 Noqw Jesus put háqamniqw aw pítuhqe, ōmi tātayht, put túwahqe, aw paṅqawu: Zacchaeus, pis’oqtit hāwii, taq nu pu’ pas pay soon uhkiy ep qa huruhtini.
5 Baise Jesu na nati ai anamaim titit ana veya an kutan bat, naatu ai afe’en nuw ra’at eo, “Zakias saise kura’iy, anayabin ayu akokok boun o abaremaim airit tanama.” Jesus Zachaeus ai afe’en ma’am isan eafa’af ra’at|alt="Jesus talking to Zachaeus in tree" src="CN01776B.TIF" size="col" loc="Luk 19.5" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="19.5"
6 Pu pam pis’oqtiqe, paṅqw hawht, hahlayk̇aṅw, kiy aw put pitsína.
6 Zakias matan kabiy kayam rena haw tit, kawasa auman Jesu ana merar yi
7 Noqw sinom put aw yórikyaqe, sohsoyam qayan unaṅway paṅqaqwa: Yaw pam hakiy tāqat qaanhinmaqat kiyavaqwviatniqe ōviy ámumnihqat paṅqaqwa.
7 Sabuw etei’imak hi’i’itin men hiyasisir naatu higam hio, “Iti orot i bowabow kakafin wairafin ana nanawan orotomih matar hairi tenan ana bar.”
8 Noqw Zacchaeus wunuptuqe, Tutuyqawhqat aw paṅqawu: Tutuyqawhqa, nu hihta ihimuy nāsamiq yantaqat ōokiwyaqamuy huytani. Pu kurs nu hakiy sivit ep hihta paysoq nawhk̇e’, nu nālös hóyokiwtaqat put aw ahoytani.
8 Zakias misir eo, “Regah ayu i boro au sawar founafoun ana kuru’um turin yababan wairafih anitih, naatu sabuw iyab aifufuwih hai sawar abowabow boro hai sawar tafanamaim matah kwakwafe’en auman anaya’abar anitih.”
9 Noqw Jesus put aw paṅqawu: Pu’ hapi it talöṅvaqat ep um, pu umum yesqam ayo nöṅa, pay pi um Abraham ahpiy aniwhtiqw ōviy’o.
9 Jesu misir Zakias iu, “Boun iti baremaim God ana yawas natit orot ebiyawasi, anayabin iti orot auman i Abraham uwan ta.
10 Pi nu’ Sinot Tiat haqami hiniwhtotiqamuy hēve’, ayo óyaniqe pitu.
10 Orot Natun i sabuw iyab hikasiy tema’am nuwihih bow naatu baiyawasih isan na.”
11 Noqw pumuy īit nanaptaqw, Jesus qa lavayyukut, pumuy amumi hihta tūwutsit akw yuaayku, pam Jerusalem aqw pitutoqe ōviy’o. Noqw k̇a God moṅwtunatyaat āpiy pay mātaqtiniqat sinom pan wūwantota.
11 Jesu na Jerusalem tit biyubin auman, sabuw abisa Jesu eo hinowar hinan hinotanot i God ana aiwob iti boro’omo tatit ana naniyanabe, baise Jesu i kofan maiye oroubonamaim iuwih eo,
12 Noqw ōviy pam paṅqawu: Hak pavansino moṅwtunatyat makiwniqe ōviy yāvoqhaqamii, pay nāt piw ahoy pítunikaṅwo.
12 “Ana veya ta orot gagamin tafaram ta’amaim roubinin aiwob baitin, imaibo matabir maiye isan in tafaram ta ef yok na’in imaim tit.
13 Nihqe pam tumal’aymuy pakwtnihqamuy wáṅwayht, amumi pakwút‐sikip sunat sīvat oyat, amumi paṅqawu: Uma inuhsavo it apitoyni’yuṅwni.
13 Baise na isan bobobunabuna ana veya, ana akirwairafih etei 10 e’af hina gold taita’imon faramih naatu iuwih. ‘Kabay iti abit kwanab, imaim kwanama kwanabowabow ayu ana matabir.’
14 Noqw put amum sinoiwtaqam put aw qa suhtaq’ewyaqe aṅk hakiy hōnaqe paṅqaqwa: Itam it itamumi moṅw’iwtaniqat qa nānawakna.
14 Baise i taiyuwin ana tafaram sabuw hifa’ifai naatu men hikok nati orot ti’aiwob, imih sabuw hiyafarih hin hitit hio, ‘Aki men akokok iti orot aki isai ni’aiwob.’
15 Noqw ahpiy pantaqw pam moṅwtunatyat makiwhqe, ahoy pitu. Nihqe pahsat pu imuy tumal’a’yatuy amumi sīvat óyahqey pumuy wáṅwayniwyaniqat pam paṅqawu, puma huhyayaqw, hihsa’haqam pi hak aw hóyoknaṅwuqat navotniqe ōviy’o.
15 Baise nati orot aiwob hitin naatu matabir na ana bar tit. Imaibo ana akirwairafih iyab kabay bitih hina hitit ibatiyih, kok taso’ob, kabay itih hibowabow baibi’ab tafan hiya’abar hibow.
16 Noqw pahsat pu mohti’maqa pítuhqe aw paṅqawu: Moṅwi, ura um inumi sunat sīvat noaqw, nu put aw pakwút‐sikip sunat sīvat hóyokna.
16 Orot ta wan run eo, “Regah ayu au kabay itu ama abowabow tafan i ten hiya’abar abai.’
17 Noqw pam put aw paṅqawu: Um súanhti, lomatumal’aya. Um hihta qa hímunihqat ep qa paysoq hintsana, ōviy um pakwút‐sikip wuhkokitsokit aw moṅw’iwtani.
17 Ana regah eo, ‘O i bowayan orot gewas, au bowabow kikimin abit ikaif gewas, imih bar merar etei ten abit inakaifen.’
18 Pahsat pu aṅknihqa pítuhqe aw paṅqawu: Moṅwi, ura um inumi sunat sīvat noaqw, nu put aw tsivót‐sikip sunat hóyokna.
18 Orot bairou’abin run eo, ‘Regah ayu kabay itu ama abowabow tafan etei five aya’abar abai.’
19 Noqw moṅwi put aw piw an lavayhtiqe paṅqawu: Pay ōviy piw um tsivót‐sikip wuhkokitsokit aw moṅw’iwtani.
19 Naatu ana orot ukwarin iyasisir eo, ‘O i bar merar etei five abit inakaifen.’
20 — ausente —
20 Naatu orot baitounin run eo, ‘Regah a kabay ibitu i abai an koukufet wanawanan asum ai boun inu’in iti abai ana abit maiye.
21 — ausente —
21 Ayu o isa abir, anayabin o a tur fokarin, turanah arih o aribe asir kubowabow kwanekwan, naatu turanah hai masaw o kubobobe asir kufafour kwanekwan.’
22 Noqw moṅwi put aw paṅqawu: Nu nāp uhlavayiy akw uṅ hin yukunani, um nukpantumal’aya. Kurs um nuy a’nö unaṅway’taqw put navoti’ta. Kurs nu haqam hihta qa tavit ep kwúsuṅwu, pu hihta qa uyht put höqṅwu.
22 Regah misir iu, ‘O i bowayan orot kakaf nokonokow! Nati a tur i’o’omaim boro natatabir nafatumi! O iso’ob ayu i au tur fokarin, sabuw hai sawar abowabow kwanekwan, naatu hai masaw ayu abobobe afafour.
23 Ya hinoqw um nuy pantaqw tis nāpi isivay sivakimi qa pana? Pi um panhtiqw, nu pite’, ihimuy‐nik̇aṅw pu put ep ahsatit enaṅ ömahtani.
23 Gewasin au kabay banikamaim itayai tabowabow amatabir anan saise tafan hitaya’abar atab.’
24 Pu pam aqlaq hoṅqamuy amumi paṅqawu: Uma put sīvayat nawhkiyat pakwút‐sikip sunat sīvat himuy’taqat put maqayani.
24 Naatu tatabir sabuw nati’imaim hibatabat iuwih, ‘Iti orot uman kabay gold kwabosair kwabai kwan akir wairafin kabay etei ten bowabow i kwaitin.
25 Noqw puma put aw paṅqawu: Moṅwi, pay pam pakwút‐sikip sunat sīvay’ta.
25 Baise hitatabir hio, ‘Regah nati orot i ana kabay etei ten bowaka.’
26 Noqw pam amumi paṅqawu: Nu umumi paṅqawni: Aṅ himuy’yuṅqam piw hihta makiwyani. Pu ṅastanihqa hikis as pay hihta himuy’taqey kwayhni.
26 Iyafutih eo, ‘A tur ao’owen, sabuw iyab umah i’e’etaw sawar moumurih tebowabow boro tafan hinaya’abar nab, baise sabuw iyab umah nutanub tema’am aurin boro sawar en, naatu abisa kikimin nati biyahimaim tema’am boro hinabosairen.
27 Pu imuy ituwqamuy nu amumi moṅw’iwtaniqat qa nānawaknaqamuy uma pew tsamye’, inutpip qöqyani,
27 Naatu boun i akokok sabuw iyab ayu bai’aiwob isan men hikokok kwabow kwana iti nou’umaim kwarouw temorob.”
28 Noqw Jesus yan lavayhtit, sinmuy amupyeve Jerusalem aqwat nakwsu.
28 Iti na’at eo ufunamaim sabuw au nah i’iyon, wan au Jerusalem yen in.
29 Nihqe pam haqam tsomot, Olivet yan mātsiwhqat, aw pitu, Bethphage‐kitsókit‐nik̇aṅw, pu Bethanyt‐kitsókit, pumuy hayiṅwnaqee. Nihqe pam lȫqmuy put aw nánatuwnaqamuy ayataqe,
29 Yen na tafaram Bethage naatu Bethany hairi sisibihimaim tit, Olive Oyaw an, basit ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih naatu wan iyafarih
30 Amumi paṅqawu: Uma umupyeve kitsókit awni. Nen uma ep pak̇e’, morohyat sómiwtaqat túwani. Nāt pas qa hisat hak aqw wūvi. Uma put ṅaht, aṅqw wikni.
30 eo, “Kwanan bar merar ta nati namaim kwanatit naatu kwanarur auman donkey boubun hi’utan ebatabat boro kwana’itih, nati donkey i men yait ta bai afe’en yen remoramih. Kwana rufam kwanab kwan iti kwanatit.
31 Noqw ason kurs hak umuy hinoqw put ṅáṅahqat tūviṅtaqw, uma yan lavayhtini: Tutuyqawhqa it nāwaknaqw ōviy’o.
31 Naatu orot ta nati’imaim na’iti nibatiy nao, ‘Aisim kwarurufam?’ ana tur kwana’owen, ‘Ai Regah ekokok.’”
32 Noqw ima ayaiwhqam ahpiynihqe, hin pam pumuy amumi lavayhtiqat an yori.
32 Orot hairi hiremor hin, sawar abisa Jesu eo na’atube etei isah himatar.
33 Noqw puma morohyat ṅaṅahq, pohkoy’yuṅqam amumi paṅqaqwa: Ya uma hinoqw morohyat ṅáṅaha?
33 Hina hitit donkey boubun hirurufam, ana matuwan itih naatu ibatiyih, “Aisim au donkey kwarurufam?”
34 Noqw puma paṅqawu: Itahtutuyqawhqa it nāwaknaqw ōviy’o.
34 Hiya’afut hio, “Ai Regah ekokok.”
35 Nihqe puma put Jesus aw wikvaqe, yuwsiy morohyat aqw ahpatat, put aqw Jesus tsok̇a.
35 Basit ihamiyih hirufam hibai hin Jesu biyan hitit, naatu hai biya baibiyon tafah hibosaisiren donkey tafan hiyabar uman hibai yen tafan mare.
36 Pu pam paṅ nakwsuqw, sinom pö́nawit yuwsiy ahpatota.
36 Sabuw hai faifuw tafah hibosaisiren ef yan hiyabar tafanamaim remor in.
37 Pu ōviy pam kitsókimi hayiṅwnaqe, pāpu pay tsomot Olivet aṅ pihpoqniqw, pahsat pu sohsoyam put aṅk wīsiwtaqam pas tönay aṅqe’ God tayawintivaya, pu pam sohsok hihta qaöwítumaltaqw, put ep puma put pas hihtativaya;
37 Na Jerusalem tit biyubin auman, ef ta Olive Oyaw na’at re inan i awanamaim hitit naatu ana bai’ufununayah sabuw moumurih na’in Jesu ina’inan iwa’an hi’itah isan fanah sib God ana merar hiyi hibora’ara’ah hio.
38 Nihqe paṅqawtiwisa: Nam Moṅwi, Tutuyqawhqat natṅwaniyat aṅ pitútoqa tayawintiwaa. Nam ōveqatsit ep kwakwhat yēsiwaa. Nam Sus’ovenihqa, k̇aptsitiwaa.
38 “God ata aiwob nigegewasin, Regah wabinamaim nan, tufuw maramaim nama naatu God auyomtoro’ot isan fair nama!”
39 Noqw haqawat Pharisee‐sinom sinsonṅaqw Jesus aw paṅqaqwa: Tutuqaynaqa ūmi nánatuwnayaqamuy mēwaa.
39 Pharisee afa nati rou’ay wanawanamaim Jesu hiu, “Bai’obaiyenayah, a bai’ufununayah kukwararih awah tefot.”
40 Noqw pam lavayhtiqe amumi paṅqawu: Nu umumi súaṅqawni: Pas imuy qa hiṅqaqwaniqw, soon yaṅ o’wa qa sáakmani.
40 Baise Jesu iyafutih eo, “I ana’uwih awah nafot, kabay iti ti’inu’in boro fanah nasib God hinabora’ara’ah.”
41 Noqw pam Jerusalem aw hayiṅwnaqe aw tātayhqe, put ep paklawu, paṅqawkaṅwo:
41 Jesu na Jerusalem tit iyubin nuw bar hiwowab batabat i’itin ana veya ana yababan ra’at rerey eo,
42 Is as uma yepehaq pu’ kwakwhat yēsiwniqat haqe’ qatsqat māmatsyani! Noqw núṅwupi umuhposi qatālawva.
42 “Tufuwamaim ma isan ana ef iti boun enan akisin itaso’ob. Baise boro men ina’itin, anayabin mata hibofafar.
43 Pi nāt hisat aw pituqw, umuhtuwqam namurulnit akw umuhkitsokiy póṅokni, nānan’ivaqw put uhtayani.
43 Mar boro enan a rakit sabuw boro roun roun hina’ar bebera’uh a ef hinarufut, run tit isan boro nafokar,
44 Nen put tutskwami sahpuknayani, uma pep ki’yuṅqamuy énaṅa. Noqw pep qa haqam owa nāp qeniy ep akwsiṅwni, ispi Sus’oveqnihqa umumi pohtaqw, uma put qa mātsi’yuṅq’ö.
44 hinabat hinayuw hinarab, hinagurus, natunatun wanawanamaim tema’am etei boro hinarouw hinamorob. kabay iti etei boro hinarab hinagurus nasawar, boro men ta hinihamiy ana efanamaim na’inumih, anayabin God ana sabuw baiyawasihimih nan o men i’inanimih!”
45 Pu pam God kīyat aw pákihqe, pep hihta huhyayaqamuy, pu tuhtuy’yaqamuy paṅqw ipwanva;
45 Jesu na Tafaror Bar wanawanan run, ana was efanamaim sabuw sawar hiya hima hitotobon itih naatu nunih ufun hitit.
46 Nihqe amumi paṅqawu: Ikiy ep nāwakintotamantani. Noqw uma soq put uuyiṅtuy kivatoynaya.
46 Iuwih eo, “Buk Atamaninamaim God iti na’atube eo hikirum, ‘Ayu au Bar i yoyoban ana bar, baise kwa kwabai kwabotabir na bainowan hai wawa’ir watu matar!’”
47 Pu pam nāqavo God kīyat ep tūtutuqayna. Noqw pay God awwat mohpeq momṅwit‐niqw, pu tutavot tūtutuqaynayaqam‐niqw, pu sinmuy amuṅaqw pavansinom, puma hin as put nīnayaniqey hēvi’yuṅwa;
47 Nati’imaim Jesu mar etei Tafaror Baremaim ma sabuw i’obaibiyih. Baise firis ukwarih, Ofafar Bai’obaiyenayah, naatu sabuw hai ukwarih hikok kwanekwan i mi’itube hitarab temorob.
48 Nit hinhtotiniqey qa tutwa, sinom sohsoyam put aw pās tūqayyuṅqw ōviy’o.
48 Baise ef hinunuwet men ta hitita’urimih, anayabin sabuw etei’imak i Jesu ana tur akisin hinonowar naatu men hikok boro tur ta hitasa’ir.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 19, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.