João 7

God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Yantaqat atsve pu’ Jesus Galileet ep hinnuma, Jew‐sinmuy put nīnayaniqey tunatyawyuṅqw, ōviy pam Judeat ep qa hinnumniqee.
1 Nati ufunamaim Jesu Galilee wanawanan run titit remor in, men kok au Judea tan anayabin Jew hai ukwarih hima hikakaif hitarab tamorob isan.
2 Noqw Jew‐sinom hisat nanalt talöṅvaqat aṅ kihsit aṅ yesṅwuqat aw pituto.
2 Baise Jew sabuw Yagama Sis ana hiyuw aa ana veya i nabiyubin,
3 Noqw ōviy Jesus tupkomat put aw paṅqaqwa: Yupa, Judeat aqw’a, noqw ūmi nánatuwnayaqam uṅ hihta hintsakqat aw nuhtum tāyuṅwni.
3 Imih Jesu taitin hi’o, “O boro efan iti inihamiy naatu inan Judea inatit, saise a bai’ufununayah bowabow gewasih abistan kusisinaf hina’itin.
4 Qa haq pi hak nātuwiwniqey nāwaknaqa nanauyve tumalay’taṅwu. Kurs um pas antsa īit hintsak̇e’, um nuhtumi nāmahtaknani.
4 Anayabin orot yait sabuw etei su’ubin isan boro men wa’iwa’iramaim nabowamih. Baise bebeyanamaim nabow hina’itin. Imih a bowabow bebeyanamaim inabow tafaram tutufin etei ini’obaiyih hina’itin.”
5 Hikis pi put tupkomat put aw qa tuptsiwni’yuṅqe ōviy yan aw lavayhtoti.
5 I taiyuwin taitin men hitumitum, imih iti tur hi’o.
6 Pahsat pu Jesus pumuy amumi paṅqawu: Pay nāt ituwaniy aw qa pitu; nawus pi umuhtuwaniy aw sutsep pitsíwta.
6 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu au veya i men na tit, baise kwa a veya i mar etei bobotawiyen inu’in.
7 Pay yep qatsit tunatyayat aṅ hinwisqam soon qa umumi unaṅway’yuṅwni; inumi pi qayan unaṅway’yuṅwa, puma qalomáhintsatsk̇aqat nu paṅqawlawhq ōviy’o.
7 Sabuw kwa boro men hinifutuwi, baise ayu boro hinifutuwu, anayabin ayu mar etei sabuw hai kakafih ao’orerereb.
8 Pay pi uma nōviwhqat aqwyani, nu’ pay nāt qa aqwni, nāt ituwaniy aw qa pas pas pitu.
8 Hiyuw isan kwa akis kwanan ayu men bairit tanan, anayabin ayu au veya anababatun i men na tit.”
9 Yan pam pumuy amumi lavayhtit, pay hāk Galileet ep huruhti.
9 Iti na’atube eo, i Galilee wanawananamaim ma.
10 Nīk̇aṅw ason put tupkomat pas aqwyaqw, pahsat pu pam tuwat nōviwhqat aqw’a, nīk̇aṅw pay qa nuhtumnit pay hihin nanauyvee.
10 Taitin hiyuw isan hiyen hinan, i auman ufuh yen in, men bebeyanamaim in baise i wa’iwa’iramaim in.
11 Noqw ōviy Jew‐sinom nōviwhqat epeq put hepnumyaqe paṅqaqwa: Ya pam háqamo?
11 Nati hiyuw wanawanan Jew hai ukwarih Jesu isan hinuwet sabuw hibabatiyih, “Iti orot menamaim ema’am?”
12 Noqw sinom put hīhin lavayta; noqw haqawat paṅqaqwa: Pas as pam lolma; noqw pētu paṅqaqwa: Qae, pam nuhtumi yēlawu.
12 Sabuw wanawanahimaim baitarsibesib busuruf ra’at. Sabuw afa hi’o, “I orot gewasin,” afa hi’o, “Aiyabin i sabuw ebifufuwih?”
13 Noqw pay puma nanayuve put lavayta, puma Jew‐sinmuy mamqasyaqe ōviy’o.
13 Baise men yait ta boro fanan aumetawat isan hitao, anayabin Jew ukwarih isah hibir.
14 Noqw nōviwhqat nālös talöṅni’maqw, Jesus God kīyat awnihqe, pep sinmuy tutuqayna.
14 Hiyuw hi’aa na biyanfoun, Jesu na Tafaror Bar run naatu bai’obaiyen busuruf.
15 Noqw Jew‐sinom k̇ātayyuṅqe paṅqaqwa: Ya i’ qa tutuqayṅwunik̇aṅw hin tutuvenit tuwi’ta?
15 Jew hai ukwarih hifofofor men kafai ta naatu hi’o, “Iti orot menamaim kirum iti so’ob bai?”
16 Noqw Jesus lavayhtiqe pumuy amumi paṅqawu: Pay itutuqayhpi qa inuhpiy’o, pam nuy aṅqw távihqat ahpiy’o.
16 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Bai’obaiyen ayu abi’obaiyi i men ayu nowau, baise God ayu biyafaru i nowan.
17 Put tunatyayat hinmaniqey tunatyawtaqa itutuqayhpiy háqaqwnihqat māmatsni, sen pam God aṅqwnihqata, sen pay nu nāp nahpiy yuaataqata.
17 O Yait ta God anakok kusisinaf boro inaso’ob ayu au bai’obaiyen i Godane enan, ai ayu taiyuwu au fairamaim ao’o.
18 Kurs nu nāyuaate’, k̇a nu tayawniwniqey tuṅlay’tani; nīk̇aṅw kurs nu Inay nuy aṅqw távihqat tayawniwniqat tunatyawte’, pahsat pu nu pas soon atsátani, noqw himu qasuantaqa inuhpe súlawni.
18 Yait taiyuwin ana fairamaim eo’o, i taiyuwin ana gewasin bain isan enunuwih, baise orot yait God ayu iyafaru anan ana gewasin enunuwih nati orot i turobe, i wanawananamaim men baifuwen ema’am.
19 Puyaw umuy hin hinwisniqat Moses umumi qa tutapta? Noqw uma qa haqawa put tutavoyat an hinma. Uma pi nuy nīnayaniqey anyuṅwa.
19 Moses ofafar kwa it ai en? Aisim ofafafar men kwabi’ufunun naatu ayu rabu morobomih kwabiwa’an?”
20 Noqw sinom lavayhtotiqe aw paṅqaqwa: Kurs um nukpanhikwsit akw tuyqawiwta. Ya hak uṅ nīnaniqey anta?
20 Sabuw hiya’afut hi’o, “O wanawan i demon tema’am. Yait o asabunimih ebiwa’an?”
21 Jesus amumi paṅqawa: Ura nu sūs nasuṅwintalöṅnit ep hihta tumaltaqw, uma sohsoyam k̇ātayyuṅwa.
21 Jesu iya’afutih eo, “Ayu ina’inan ta’imon asinaf kwa’itin naatu kwaifofor men kafaita.
22 Pu ōviy pi piw tiyohya poṅotkiwmantaniqat Moses umumi tutapta. (Pam qa Moses ahpiy panta, pas itanamuy amuhpiy pan yukiwta.) Noqw uma nasuṅwintalöṅnit ep hakiy poṅotkuyaṅwu.
22 Moses uwi natunat oro’orot Baiyariri hai veya’amaim hai ar, mo’oh kwa’afuw, nati i men Mosesine na, nati i kwa a’agir wabih gagamihine na. Imih kwa kek oro’orot hai ar mo’oh kwa’a’afuw.
23 Noqw uma Moses tutavoyat anhtotiniqey nānawaknaqe, nasuṅwintalöṅnit ep hakiy poṅotkuyanik pantsatsnaṅwu. Noqw kurs uma pantotinik, uma hinoqw inumi tu’qawyuṅwa, nu nasuṅwintalöṅnit ep hakiy qalaptsinaq’ö?
23 Kwa Baiyarir ana veya’amaim kek orot ana ar mo’on kwana’a’afuw nati Moses ana ofafar i men kwa’a’astu’ub, aisimamih ayu Baiyarir Ana Veya orot biyan tutufin abiyawas isan kwa ya esoso’ar?
24 Uma pay hihta hin son’iwhqat pan put hin yukunayaṅwu, as uma pam hin pas antsa hintaqat pan put yukunayanik̇ahk̇aṅwo.
24 Men ufun ana’itininamaim sabuw kwanibabatiyih, baise a baibabatiyen i turobe’emaim kwanibatiyih.”
25 Pahsat pu haqawat Jerusalem ep ki’yuṅqam paṅqaqwa: Ya puma qa it nīnayaniqey tunatyawyuṅwa?
25 Nati isan Jerusalem sabuw afa hibusuruf hibatebat hi’o, “Orotoban iti i boun rabin morobomih ana ef tenunuwet?
26 Noqw meh, pam qa tuhtusk̇aṅw yuaataqw, puma aw qa hiṅqaqwa. Ya sen momṅwit pay it Christnihqat suyan navoti’yuṅwa?
26 Kwa’itin iban iti bebeyanamaim eo’o, naatu i men tur ta isan te’eo’omih. Kwa kwanotanot sabuw ukwarihiban hiso’ob gewas iti orot i turobe Rourubinen?
27 Qae. Pi itam it tāqat háqaqwniqw navoti’yuṅwa; noqw pi Christ pituqw, qa hak put haqaqw pituqw navoti’tani.
27 Baise iti orot menane nan i aki aso’ob; Rourubinen nanan anamaramaim boro men yait ta naso’ob i menane na.”
28 Pahsat pu Jesus God kīyat ep sinmuy tutuqaynak̇aṅw, k̇ēew paṅqawu: Uma nuy tuwi’yuṅwa, pu nuy háqaqwnihqat navoti’yuṅwa. Noqw nu’ hapi qa nāp itunatyay pitu. Pi i’ hak pas antsanihqa nuy aṅqw tavi. Noqw put hakiy uma qa tuwi’yuṅwa.
28 Imaibo Jesu Tafaror bar wanawanan ma bi’obaibiyih fanan aumetawat na’in eo, “Turobe ayu kwa kwaso’ob, naatu menane anan kwa kwaso’ob? Ayu iti anan i men taiyuwu au kok ana, baise turobe ana God ayu iyunu ana. Nati orot kwa men kwaso’ob
29 Noqw nu’ pi put tuwi’ta; pi nu’ put aṅqw pítuhqee; noqw pam nuy aṅqw tavi.
29 ayu asu’ub, anayabin ayu ine ana naatu i iyunu ana.”
30 Pahsat puma as put ṅuayaniqey anhtoti. Noqw pay qa hak aw may’ta, nāt tuwaniyat aw qa pituqw ōviy’o.
30 Nati’imaim sabuw bain fatuminamih hiwa’an, baise men yait ta biyan butubun, anayabin ana veya i men natit.
31 Noqw pay sinmuy amuṅaqw k̇aysiwhqam put aw tūtuptsiwaqe paṅqaqwa: Ya sen Christ hisat pite’, it tāqat tutmalayat epnihqe pas pavan k̇āhintsakni?
31 Baise rou’ay gagamin wanawanan sabuw moumurin maiyow hitumitum naatu hi’o, “Rourubinen nanan ina’inan fairih moumurihika nasinaf iti orot boro nanatabir.”
32 Noqw yaw sinom nānahpa’ nauyhiṅqaqwaqat Pharisee‐sinom nanaptaqe, God awwat mohpeq momṅwituy amumum hoṅviaymuy put aw hōnaya, put ṅuayaniqat ōviy’o.
32 Rou’ay wanawanan Jesu sawar sisinaf isan hibitarsibesib Pharisee hinowar. Basit firis gagagamih naatu Pharisee Tafaror Bar ma’utayah hiyafarih hin Jesu bain fatuminamih.
33 Pahsat pu Jesus pumuy amumi paṅqawu: Pay nāt nu hihsavo umumum yantat, nuy aṅqw távihqat awni.
33 Imih Jesu eo, “Ayu boro men manin bairit tanama, naatu anamatabir maiye anan yait iyunu anan biyan anatit.
34 Noqw uma as nuy hepyat, soon nuy tutwani; pu nuy haqaminiqw uma kurs hin paṅsoyani.
34 Kwa boro ayu kwananuwuhu, baise boro men kwanatita’uru, naatu ayu menamaim anama’am, kwa boro men kwanan.”
35 Pahsat pu Jew‐sinom nānami paṅqaqwa: Ya sen i’ haqamini? Ya hintaqw itam kurs hin put tutwani? Ya sen pam pay qa‐Jew‐sinmuy amuhpa’ itahsinmuy ahtsavaliwtaqamuy amuminen, qa‐Jew‐sinmuy tutuqaynani?
35 Jew sabuw taiyuwih hima hi’o, “Iti orot boro menamaim nan nama naatu it men karam tanatita’ur? Ai i boro nan Greek wanawanah ata sabuw hitagey nanabin tema’am imaim nama ni’obaibiyih?
36 Ya sen hiṅqawhqe paṅqawu: Uma as nuy hepyanik̇ahk̇aṅw, soon nuy tutwani; pu piw nuy haqaminiqw uma kurs hin paṅsoyani, kita?
36 Kwa boro ayu isou kwananuwet baise boro men kwanatita’uru naatu ayu menamaim anama’am kwa boro men kwanan? Iti tur eo’o anayabin i abisa?”
37 Noqw nōviwhqat ep nuhtuṅk wukotalöṅvaqat ep Jesus wunuptut, pas k̇ēew paṅqawu: Pānaqmokiwtaqa inuminen hikwni.
37 Hiyuw gagamin hi’aa sasawar ana yomanin, Jesu misir naatu fanan aumetawat na’in eo, “Yait ta sikan namamamah, kwanihamiy nan ayu biyau harew natom!
38 Inumi tuptsiwni’taqat ahsonṅaqw kūyi taytaqa munvamantani; tutuvenit hin lavayhtiqat pan’i, pam kita.
38 Yait ayu inabitutumu na’at kuna biyau harew kutom. Buk Atamaninamaim eo na’atube ‘Harew yawasin boro o wanawananamaim nanunuw.’”
39 Pam yan lavayhtiqe it Hikwsit paṅqawu, put hapi hakim Jesus aw tuptsiwyaqam ason makiwyani. Qahováriwtaqa Hikwsi nāt nuhtumi qa noiwa, nāt Jesus qa pas pas hímuniwhtiqw ōviy’o.
39 Iti tur i sabuw iyab Jesu hinibitumitum Anun Kakafiyin hinabaib i isah eo. Iti boun ana veya Anun Kakafiyin i men yait itin bai, anayabin Jesu i men Tamah ana aiwob itinimih.
40 Noqw ōviy k̇aysiwhqam sinom it yan lavayit nanaptaqe paṅqaqwa: Pay kurs pas antsa i’ hapi God lavay’ayaat pas pávannihqa.
40 Rou’ay wanawanan hima tur hinonowar sabuw afa hi’o, “Anababatun iti orot i God ana dinab orot.”
41 Noqw pētu paṅqaqwa: Pay i’ pas pam Christ. Noqw haqawat paṅqaqwa: Ya Christ yaw Galileet aṅqw yámakni?
41 Afa hi’o, “Iti orot i Rourubinen.” Naatu sabuw afa ibanak hi’o, “Rourubinen ana orot i boro men Galilee’ine nan?
42 Puyaw tutuveni qa pan lalvaya: Ura Christ David ahpiy aniwhtini, pu Bethlehem kitsókit aṅqw yámakni, ura David haqam qátuṅwuqat aṅqö’?
42 Buk Atamaninamaim eo Rourubinen i boro aiwob orot David ana rara’ane naatu boro Bethlehem David ana bar meraramaim.”
43 Noqw ōviy sinom Jesus ep nātsiki.
43 Imih nati kou’ay wanawanan kouseb matar anayabin Jesu isan.
44 Noqw haqawat as put ṅuayaniqey nānawaknaqw, pay qa hak put aw may’ta.
44 Sabuw afa hikok hitab hitafatum, baise men yait ta biyan butubun.
45 Pahsat pu ima hoṅvia’yat God awwat mohpeq momṅwituy amumi‐nik̇aṅw, pu Pharisee‐sinmuy amumi ökiqw, puma pumuy amumi paṅqaqwa: Ya uma hinoqw qa wikvaya?
45 Imaibo Tafaror bar ma’utenayah himatabir hin firis ukwarih naatu Pharisee biyah hitit naatu firis ukwarih himisir ma’utenayah hibatiyih, “Aisimamih men kwa bai kwana kwatit?”
46 Noqw hoṅvia’yat paṅqaqwa: Pas qa hak tāqa hisat it tāqat an yuaata.
46 Ma’utenayah hiya’afutih hi’o, “Iti orot tur eo’o, i men orot afa te’eo na’atube eomih!”
47 Pahsat pu Pharisee‐sinom pumuy amumi paṅqaqwa: Noqw ya uma nuhtum ūnatoti?
47 Pharisee hibatiyih, “Kwa kwa’o anananiyan kwa auman ifuwi ebobonawiyi kakaf i?”
48 Ya hakim momṅwituy sen Pharisee‐sinmuy amuṅaqw put aw tūtuptsiwa?
48 “Kwata’itin ukwarih afa o Pharisee orot afa tur hinonowaraban Jesu hitumitum?
49 Ima söqavuṅwsinom tutavot qa tuwi’yuṅqam pi pay qalolmat makiway’yuṅwa.
49 Aiyabin! Iti rou’ay Moses ana ofafar i men ta hiso’ob, imih i God ana orarafen baban tema’am!”
50 Noqw Nicodemus, ura Jesus aw mihikq pítuhqa, pumuy amumum sinoiwtaqa amumi paṅqawu:
50 I taiyuwih hai orot ta wabin Nicodemus i wan in Jesu biyan tit,
51 Hakim nāt hakiy aw qa tūqayyuṅwt, pu put hihta hinhtiqat nāt qa nanaptat, pay eṅem hin yukuyamantaniqat ya itahtutavo pan yukiwta?
51 Imih i ana kou’ay ibatiyih, “It ata ofafar eo orot anasinaf kakaf i wan tananuwet imaibo tanab tanan ata ofafaramaim tanibabatiy.”
52 Noqw puma lavayhtotiqe put aw paṅqaqwa: Noqw ya um piw Galileet aṅqw sino? Tutuvenit aṅ pupre’, um navotni, qa hak God lavay’ayaat Galileet aṅqw yámakni.
52 Hiya’afut hi’o, “Nicodemus o auman i Galilee orot? Baise Buk Atamaninamaim inanunuwet boro men inatita’ur, dinab orot i men Galilee’ine na.”
53 Noqw sohsoyam nanap kiy aṅqe’ya.
53 (Naatu rou’ay hima’am hitarboubun himisir hai bar hai bar hin.)

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.