Atos 9

God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Noqw Saul nāt pas itsívuhihkwisk̇aṅw, Tutuyqawhqat aw tuptsiwni’yuṅqamuy pavan pas hintsanniqey, pu pas qö́yaniqey tunatyawk̇aṅw, God awwat susmohpeq moṅwit aw’i;
1 Baise Saul i Regah ana bai’ufununayah rouw morob isan menan bi’arakok. Imih na firis ukwarih biyah tit, fef tab auman tan Damaskas wanawanan Kou’ay Bar ta ta hai ukwarih hitaso’ob isan
2 Nihqe Damascus ep aṅqe’ tsotsvalkit aṅ sinmuy amumi put eṅem pēnayaniqat nāwakna; noqw kurs pam hakimuy tahtaqtuy, sen momoymuy Jesus aw tuptsiwni’yuṅqamuy tuwe’, pumuy somhtat, Jerusalem aqw tsamni.
2 ifefeyan, saise sabuw iyab Regah ana efamaim hima’ama orot o babin etei tafatumih tabow tan Jerusalem dibur taya.
3 Noqw ōviy pam paṅsoqnihqe, Damascus aw hayiṅwnaqw, ōṅaqw tāla put ánan’ik suhtalawva;
3 Nati isan au Damaskas yen inan, na bar merar biyubin auman naniyan meyemeye marakaw marane namanamarabe bow sisibin roun roun etei e’arasib re,
4 Noqw pam tutskwami posqe, hakiy tönayat navotq, put aw paṅqawu: Saul, Saul, ya um hinoqw nuy okiwsahsana?
4 naatu me yan re rab, orot fanan nowar wabin su’ub eo “Saul, Saul aisim ayu irabu kubia’akiru?”
5 Noqw pam paṅqawu: Ya um hak’i, Tutuyqawhqa? Noqw Tutuyqawhqa paṅqawu: Nu Jesus, um nuy hapi okiwsahsana. Um sökwíkinpit aqw horarataqw, pam uṅem anahaa.
5 Saul ibatiy, “Regah o yait?” Orot fanan tit maiye iya’afut eo, “Ayu i Jesu o irabu kubia’akiru.
6 Noqw pam tsawnaqe, tururutik̇aṅw, pas hin unaṅway’k̇aṅw paṅqawu: Tutuyqawhqa, noqw nu hinhtiniqat um nāwakna? Noqw Tutuyqawhqa put aw paṅqawu: Um wunuptut, kīmini; noqw ason um hinhtiniqat uṅ pep āawnayani.
6 Baise kumisir kwen bar merar gagamin kutit, nati’imaim boro hinao inanowar abisa boro inasinaf.”
7 Noqw tahtaqt put ámumyaqam qa hiṅqawk̇ahk̇aṅw aṅqe’ hōñi; hakiy as tönayat nanvotyak̇ahk̇aṅw hakiy qa tuway’yuṅwa.
7 Orot afa Saul bairi hinan hai tur sawar hinutanub hibat orot fanan hinowar, baise men yait ta ana yumat hi’itin.
8 Pahsat pu Saul tutskwaṅaqw wunuptuqe, as pōsiy púruknat, qa hihta tuwa; noqw puma put māyat ṅuy’wisqe, Damascus ep wikvaya.
8 Saul me yan inu’in misir matan nuw, baise matan isukway men abisa ta itin, basit uman hibai hi’unawiy hin Damaskas hitit.
9 Noqw pam pāyis tālat aṅ kurs hin hihta túwani, piw qa nȫsa, qa hīko.
9 Veya tounu na’atube matan ifim ma. Nati ana maramaim men kafa’imo bay ta eaan naatu harew tom.
10 Noqw hak tuptsiwni’taqa Ananias yan mātsiwhqa Damascus ep qatu. Noqw pam tuawyorikq, Tutuyqawhqa put aw paṅqawu: Ananias, Noqw pam paṅqawu: Yep nūu, Tutuyqawhqa.
10 Baitumatumayan orot ta wabin Ananias Damaskas ma’am matan hibora’ah tainin tayowan Regah isan eafa’af fanan nowar, “Ananias!”
11 Noqw Tutuyqawhqa put aw paṅqawu: Um wunuptut, Sūwipo kisk̇at yan mātsiwhqat awni; nen Judas kīyat ep hakiy Tarsus aṅqwnihqat Saul yan mātsiwhqat ōviy tūvintani; taq meh, pam okiwlawu,
11 Regah eo, “Inabogaigiwas inan ef gagamin wabin mutufor imaim inatit naatu Judas ana baremaim Tarsus orot wabin Saul isan inibatiyih, i ma eyoyoyoban.
12 Nihqe tuawyorikq hak tāqa Ananias yan mātsiwhqa ep pákihqe, put aw may akw toṅo pōsiy tālawnaniqat ōviy’o.
12 Naatu Saul matan hibora’ah orot ta wabin Ananias itin narun umanamaim matan butubun nuwanuw maiyen itin.”
13 Pahsat pu Ananias lavayhtiqe paṅqawu: Tutuyqawhqa, pas yaw i’ tāqa Jerusalem epeq uhsinmuy okiwsahsanqat nu k̇aysiwhqamuy amuṅaqw navota.
13 Ananias iya’afut eo, “Regah sabuw moumurih na’in nati orot isan hio anowar, sawar kakafih maiyow o a sabuw Jerusalem hima’am isah sinaf.
14 Noqw yaw pam yep uhnatṅwaniy aw tatqa’naṅwyaqamuy sohsokmuy somhtaniqey God awwat mohpeq momṅwituy öqalat pasiwk̇aṅw pitu.
14 Naatu boun i firis ukwarih biyahine fair bai na iti Damaskas tit sabuw iyab o tekwakwafiri bow fatumen isan.”
15 Noqw pay Tutuyqawhqa put aw paṅqawu: Um awni, taq pam pas inamors’awiwa; pam qa‐Jew‐sinmuy, pu pas momṅwituy‐nik̇aṅw, pu Israel‐sinmuy amumi inatṅwaniy tūawmani.
15 Baise Regah iu, “O i boro inan anayabin ayu nati orot arubin isou nabowamih, wabu nab natit Ufun Sabuw, aiwob sabuw, naatu Israel sabuw wanawanahimaim nabosemor.
16 Pu nāt pam inatṅwaniy ep hīhihta aṅ qaan’ewakw okiwsaniwniqat nu put āawnani, kita.
16 Naatu ayu taiyuwu boro ani’obaiy bai’akir gagamin na’in ayu wabu isan ni’akir.”
17 Noqw ōviy Ananias awnihqe, kīmi pákihqe, put aw may akw toṅot, paṅqawu: Itupko Saul, Tutuyqawhqa Jesus uṅ aṅqaqwniqw ūmi mātaktiqa nuy aṅqw hōna, umuhposiy tālawnaniqat ōviy’o, pu Qahováriwtaqat Hikwsit akw tuyqawiwtaniqat ōviy’o.
17 Basit Ananias misir in bar efan Regah eo’omaim tit naatu bar wanawanan run, uman Saul tafanamaim yara’ah eo, “Saul ayu taiu Regah Keriso efamaim o isa birerereb i ayu iyunu anan o mata nigewasin inanuw maiye, naatu Anun Kakafiyin niwani.
18 Noqw pahsat pay himu nasiṅwput antaqa put pōsiyat aṅqw löhökq, pam pōsiy tālawnaqe wunuptu; nihqe kūyit akw tuvoylatit, nösqe, öqawhta.
18 Naniyan meyemeye matan siy kanabinin na’atube ma’am hea’obow re, matan kubunai nuw maiye, naatu misir re bapataito bai.
19 Pahsat pu Saul Damascus ep tuptsiwni’yuṅqamuy amumum hihsavo qatu,
19 Bay eaa ufunamaim ana fair matabir maiye bai.
20 Nihqe āpiy tsotsvalkiva i’ Jesus God Tíatnihqat yuaatinuma.
20 Saul misir mutufor in Kou’ay Bar run busuruf Jesu isan binan eo, “Jesu i turobe God Natun.”
21 Noqw sohsoyam put aw tūqayyuṅqam hin kurs wūwantotaqe paṅqaqwa: Ya qa i’ Jerusalem epeq it natṅwanit aw tatqa’naṅwyaqamuy hovalaqe, hakimiy panyuṅqamuy somhte’ God awwat mohpeq momṅwituy amumi tsamniqe ōviy pew pitsíwta? kitota.
21 Sabuw etei hinowar hifofofor naatu hibabatiyih hio, “Orotoban iti Jerusalemamaim sabuw iyab Jesu wabinamaim hikwakwafir rouw himorob? Naatu iti’imaim nan ana’an i nati sawar ta’imon isan na, sabuw fatum bow na firis gagamin baitihimih?”
22 Noqw tuwat Saul pas suyhtsepṅwat öqawi’maqe, Damascus ep Jew‐sinmuy yumoṅwaltaqe, pay Jesus pas antsa Christ‐nihqat amumi mātaqlawu.
22 Baise Saul binan inan ana fair ra’at, Jew sabuw iyab Damaskas hima’am hai not botabir naatu i’obiyih Jesu i anababatun Keriso, iti na’at eo sabuw tur omih hikasiy.
23 Noqw ōviy ahpiy wūyavotiqw, Jew‐sinom put nīnayaniqey nanawinya.
23 Fur bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Jew sabuw hiru’ay Saul morob isan hiyakitifuw.
24 Nihqe puma put nīnayaniqe ōviy tālö‐nik̇aṅw, pu tōkilat aṅ höhtsiwat aw tunatyawyuṅwa. Noqw yaw puma put moqmani’yuṅqw Saul navota.
24 Baise abisa sinafumih hiyayakitifuw i hio nowar, fai mar i etawan awan hima’afut hima’am tatitit hita’asabunimih.
25 Pahsat pu tuptsiwni’yuṅqam míhikiwtaqw put tuhpelat aṅ tutsáyat akw hawnaya.
25 Baise gugumin ta ana bai’ufununayah Saul kaifet wanawananamaim hiwan fur ana sou ta’amaim hiruru re.
26 Noqw Saul Jerusalem epeq pítuhqe, as tuptsiwni’yuṅqamuy amumumtiniqey anhtiqw, puma sohsoyam put mamqasyaqe, pam pas antsa tuptsiwni’taqat qa tūtuptsiwa.
26 Saul na Jerusalem tit sinaftobon bai’ufununayah bairi baita’imonin isan. Baise bai’ufununayah i Saul isan hai bir ra’at, anayabin men hibitumatum Saul i turobe baitumatumayan ta matar ai en.
27 Noqw Barnabas put aw unaṅwtapqe, ayaiwyuṅqamuy amumi put wikva; nihqe hin pam Damascus aqwniqw, Tutuyqawhqa put aw namtaknaqe, put aw yuaaykuqat pam pumuy āawna, pu hin Paul Damascus epeq qa tuhtusk̇aṅw, Jesus natṅwaniyat aṅ nuhtumi yuaataqata. (Noqw pep pu’ puma put kwusuya.)
27 Imaibo Barnabas na ibais bai in Tur Abarayah biyah tit, kubuna mi’itube efamaim Regah itin naatu Regah eo nowar. Ana binan fairin Jesu wabinamaim auman eo hinowar.
28 Noqw Paul Jerusalem epeq pumuy amumum hinnumqe,
28 Naatu hibai bairi hima Jerusalem ana uman men sanet etei remor Regah wabinamaim binan.
29 Qa tuhtusk̇aṅw Tutuyqawhqat Jesus natṅwaniyat aṅ nuhtumi yuaata; nihqe Greek‐sinmuy amuhkwa yuaatotaqamuy amumum put ep nāṅwuy’taqw puma put nīnayaniqey tunatyawyuṅwa.
29 Jew sabuw iyab Greek tur hio bairi hi’o hibas naatu rabin morob isan hiyakitifuw.
30 Noqw tuptsiwni’yuṅqam put nanaptaqe, Caesareat aqw put wikyaqe paṅqw put Tarsus aqw taviya.
30 Baise baitumatumayah afa tur hinowar basit, Saul hibai hire Caesarea hitit naatu au Tarsus hiyafar in.
31 Pahsat pu Jesus aw tōnawtaqam Judeat, pu Galileet, pu Samariat aṅ ahsupoq yesqam suyan unaṅwtotiqe, öqawhtota; nihqe Tutuyqawhqat k̇aptsi’k̇ahk̇aṅw wūhaq’iwma, Qahováriwtaqa Hikwsi amumi unaṅwtapq’ö.
31 Imaibo ekaleisia sabuw Judea, Galilee naatu Samaria wanawanahimaim etei tufuwamaim hima hiyasisir. Naatu Anun Kakafiyin ana baibaisamaim fair hibai naatu hai kou’ay busuruf wowab ra’at yen, Regah nanamaim kakaf auman hima.
32 Noqw Peter aṅqe’ sohsovik nakwsuqe, Lyddat epeq God sinomuyatuy amumi hāwi.
32 Peter efan ta ta etei run tit ana sabuw itih remor inan, veya ta God ana sabuw iyab Lydda bar merar gagamin hima’ama bainanawanihimih in.
33 Nihqe pepeq pam hakiy tāqat Aeneas yan mātsiwhqat tuwa, put hakiy ahpa qa taytaqw, pam okiw nanal yahsaṅwuy aṅ tuyhqatsi.
33 Nati’imaim orot ta wabin Aeneas, an uman murubin bai’etaw en gem yan inu’in kwamur etei eight sawar.
34 Noqw Peter put aw paṅqawu: Aeneas, Jesus Christ uṅ qalaptsina. Wunuptut, uh’ahpay tsovalaa, kita. Noqw pahsat pay pam wunuptu.
34 Basit Peter isan eo, “Aeneas Jesu Keriso o ebiyawasi kumisir, a ir kunu ku’abar.” Orot mar ta’imonamo misir.
35 Noqw sohsoyam Lyddat pu Saron ep ki’yuṅqam put aw yórikyaqe Tutuyqawhqat awwat lasya.
35 Sabuw etei Lydda naatu Sharon wanawanan hima’am abisa matar hi’i’itin etei hitumatum naatu Regah isan hitatabir.
36 Noqw hak Joppat ep tuptsiwni’taqa Tabitha yan mātsiwa, pam Dorcas (Tsöviwmana) i’nihqe pam’i. Noqw i’ hak wuhti lolmat tumalay’ta, pu hīhihta akw tūvaaṅwanta.
36 Joppa bar meraramaim babin ta wabin Tabitha, Greek fanahimaim i Dorcas. Iti babin i baitumatumayan ta mar etei gewasin esisinaf naatu yababan wairafih ebibaisih.
37 Noqw pam ephaqam tūtuyhtiqe mōki; noqw puma put pāhomyaqe tupatsveq taviya.
37 Nati ana veya’amaim sawow bai naatu morob biyan hisouw hibai hiyen bar tafantoro’ot hi’inuw.
38 Noqw pay pi Lydda Joppat áhayhpo; noqw yaw Peter pep qátuhqat tuptsiwni’yuṅqam nanaptaqe, hakimuy lȫqmuy tāqatuy paṅso ayatotaqw, pam qa sȫwunit, pumuy amuminiqat puma nāwakna.
38 Joppa na Lydda titit i men ef yok, imih bai’ufununayah Joppa hima’am Peter na Lydda’amaim titit ana tur hinowar. Basit orot rou’ab hiyafarih hin hifefeyan hio, “Are Peter akokok saise inan biyai inatit, men inarubir.”
39 Pahsat pu Peter nakwsuqe, pumuy amumuma. Noqw ōviy pam pituqw, puma put tupatsmiq wupnaya; noqw sohsoyam koṅnanalvut okiw put aqlap hoṅqe, tsaykik̇ahk̇aṅw nāt Dorcas pumuy amumum qátuhqe kwakwsat, pu yūyuwsit yukuhtaqat puma put aw matamintota.
39 Basit Peter bobuna misir bairi hin, hina hitit hiyen bar awan yate tafan imaim hirun. Naatu kwafukwafur baibin etei hai faifuw Dorcas yawasin ma’am ana veya sakir bitih auman hibow hina hi’obaibiy hirerey auman hirun.
40 Noqw pay Peter pumuy sohsokmuy paṅqw ipwat, tamötswunuptut nāwakna; nit pahsat put tokoyat aw namtökt paṅqawu: Tabitha, qatuptuu. Noqw pam pōsiy púruknaqe, Peter túwahqe, pahsat qatuptu.
40 Peter sabuw etei iuwih ufun hitit, i sun yowen yoyoban imaibo eo, “Tabitha kumisir!” Babin matan nuw naatu nura’at Peter i’itin ana maramaim misir mare ma.
41 Noqw pam put aw māvuyaltiqe, wunuptsinaqe, God sinomuyatuy koṅnanalvutuy enaṅ wáṅwayhqe, pumuy put āawna, kurs pam taytaq’ö.
41 Peter eof babin bai ibais misir bat, imaibo baitumatumayah naatu kwafukwafur isah eaf hina yawasin batabat i’obaiyih hi’itin.
42 Noqw i’ yantaqa Joppat aṅ ahsupoq nanaptiwhq, k̇aysiwhqam Tutuyqawhqat aw tūtuptsiwa.
42 Tur tasasar tit Joppa sabuw etei hinowar naatu moumurih na’in Regah hitumitum.
43 Noqw Peter Joppat ep hakiy pūvuk̇at pöhiwantaqat Simon amum wūhakis qatu.
43 Peter veya moumurih na’in Joppa’amaim orot wabin Simon ana baremaim hairi hima.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.