Atos 27

God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Noqw itam pāvaqe Italyt aqwyaniqat pan yukiltiqw, puma hakiy Julius yan mātsiwhqat aw Paul pētuy sivilalwaqamuy enaṅ noaya; pam hak Augustus solāwamuyatuy amuṅaqw tsivót‐sikip sunat amumi moṅwi.
1 Aki au Italy na’at na isan hinot hiyayabuna ufunamaim Paul naatu dibur sabuw afa bairi hibuwih Rome baiyowayah hai orot ukwarin babanamaim wabin Julius umanamaim hiya’i. Caesar baiyowayah orot hai kou’ay wabin Aiwob ana Baiyowayah. |alt="map" src="Paulrome.tif" size="col" ref="Acts 27.1"
2 Noqw itam pākihut Adramyttium aṅqwnihqat aqw yuṅqe, Asiat qaqlavaqe hinwisniqey tunatyawk̇ahk̇aṅw, pāvaqe hoyoyoykuya; noqw hak Aristarchus, Macedoniat ep Thessalonicat aṅqw sino, itamuma.
2 Aki wa tafaram Adaramitiamane na batabat abai, iti wa i Asia wanawanan awar etei run titamih nununuw abai. Masedonia orot wabin Aristakus ana tafaram Thessalonica i auman is ra’at bairi an.
3 Qavoṅvaqw itam Sidon ep öki. Noqw Julius Paul aw su’panihqe, pay kwatsmuy amuminen, suyan unaṅwtiniqat put nakwhana.
3 Anan marto Sidon arun, Julius, Paul isan i igewasin, baibasit itin ana ofonah bainanawanihimih itih ana kokok abisa baibaisin isan iu.
4 Noqw itam paṅqw ahpiyyaqe Cyprus ehpeq hoyoyotota, Cyprus itamuhsa’ hukw’uhtsiwtaq’ö.
4 Nati’imaim atit maiye ana, baise yabat kufuti, imih aki wa abai ai kewakew Cyprus nuw sisibinamaim isinfafari anunuw an.
5 Noqw itam Ciliciat‐nik̇aṅw Pamphyliat pumuy qalavaqe pātuwaqatsit aṅqe’ hoyóyototak̇aṅw, Lyciat ep wuhkokitsokit Myra yan mātsiwhqat aw öki.
5 Anunuw anan i atit are Silisia naatu Pamfilia hai riy yan foun autubun arabon ana Maira arun Laisia wanawanan.
6 Noqw pep Alexandriat aṅqw pākihu Italyt aqwniqat solāwamoṅwi túwahqe, itamuy paṅsoq taṅata.
6 Nati’imaim Julius orot ukwarin Alexandria hai wa ta au Italy nununuw tita’ur, basit aki imaim yara’ahi.
7 Noqw itam wūhakis tālat aṅ pāvaqe híhin hoyóyototaqe, k̇ānanaptat, Cnidus aqlavo öki; noqw hūk̇aṅw itamuy qa nakwhanaqw, ōviy itam Crete yoñiyat aṅhqe Salmonat ehpeqya.
7 Veya moumurih maiyow efamaim aremor, yabat rabi auman awani ayey ana bar merar Sinidus anatabir. Baise yabat i ra’at men karam boro mutufor atanunuw, imih aki Kurit nuw isinfafari anunuw Samone sisibin rounane.
8 Nihqe itam híhinhaqam put ruhpakyaqe haqam Lomayoñipsö yan mātsiwhqat aw öki; put aqlap kitsóki Lasea yan mātsiwa.
8 Kufuti auman awani tor rewarewan anunuw ana efan wabin Umabibin imaim atit, bar merar Lasea sisibinamaim Umabibin imaim arun.
9 Noqw wūyavotiqw, pay napwaltalöṅnit aṅ ayo ruhpakq, ōviy pāvaqe nuhtsel’ewayhinhtiqw, pahsat pu Paul hintaniqat pumuy āawnaqe,
9 Nati’imaim veya manin maiyow ama naatu busurufin maiye na isan yabat i ra’at re sakirafut. Anayabin gagar ana veya i mar etei notawiyen ana hiyuw ufunamaim ebubusuruf. Imih Paul imatnuwih eo,
10 Amumi paṅqawu: Tōtimu, sumataq itam yaṅhqe haqamiyak̇aṅw, a’nö hinhtotini; pas himu a’nö súlawhtini, qa umuhhoi‐saa, pu qa pākihu‐saa, pas itahqatsi pīwu.
10 “Oro’orot ayu ai’itin it tanatit tananan i boro kakafin wan tanamara’at, wa boro nataseb, sawar etei boro tanisaroun naatu it auman boro tanamorob.”
11 Noqw pay solāwamoṅwi pākihut wárikni’maqat aw‐nik̇aṅw pu put himuy’taqat púmuy‐sa amumi tuqayvasta, qa Paul lavayiyat aw’i.
11 Baise baiyowayan hai orot gagamih Julius, Paul ana tur men nowar, baise wa ana kaifenayan, naatu wa matuwan abisa hio hai tur i’ufunun.
12 Noqw pep pösö qalomáhintaqw, kurs hin hak pep kwaṅwátömölaniqw, pay ōviy suswuhaqnihqam paṅqw ahpiyyaniqey nānawakna, pay sen as puma Phenicet aw ök̇e’, pep tömölayaniqey ōviy’o; pam Crete ep hötsiwa, tātöq‐tēveṅe qātsi, pu kwiniwiq‐tēveṅee.
12 Naatu nati awar wa rouwin rarab siba’u imaim ma isan men igewasin, imih orot etei hai kok i boro wa hitimtawiy takakaram na’at atarabon Phoenix imaim rarab siba’u atama. Phoenix awar i tafaram Kurit wanawanan naatu nati awar i gewasin anayabin umabibin oyaw na’atune veya ere’er boro ina’itin nare.
13 Noqw tatk̇aqw sūmawvaqw, puma tunatyay aw yórikyaqey wūwayaqe, wiwamniy rupamnayaqe, pahpiy hoyóyoykuyaqe, Crete áhayhk̇e’ pāyawwisa.
13 Waruw kikimin gurufune tarsisin, orot hinotanot abisa hio i mamatar, imih aumor hitain hiyen naatu rarar hibora’aten Kurit dones sisibin akutitiy.
14 Noqw pay nāt ahpiy qa wūyavotiqw, kwiniñaqw, pu hōpaqw amuhtsava wukohukva itamuhpewii.
14 Baise men yok yabat gagamin wabin wowog oyawane babin re.
15 Noqw pākihu sóonhtiqe, kurs hin hūk̇aṅwuy ehpewi yūmo hóyokniqw, itam náwustotaqw pam huhukhoya.
15 Wa rab, aki bai kewakew run maiye isan abiwa’an men karam basit yabat wan amara’at atit are.
16 Noqw itam pāṅaqw tutskwat kuytaqat Clauda yan matsiwhqat yoñiyat aṅqe’ huhukhoyyaqe k̇ānanaptat, pākihut mask̇ay’wisqey áṅwutota.
16 Baise anunuw ana nuw kikimin wabin Kauda guruf na’atune bat aki sisibin umabibin isinfafari, naatu hifafair wa kikimin uranane atain yen,
17 Noqw puma put wupnayaqe, hihta mask̇ay pākihut kwewtoynaya; nāphisat k̇a sen puma tsivohk̇at aqw huhukhoyyaniqe, puma mötsápvuyalnit hawnayaqe pahpiy huhukhoyya.
17 murab hibow hikiktatan gaigiwas, wa afe’en baginayah yabat buwih run Libia dones yen yara’ahih hirouw hibir, basit rar hitaiyen hire wa bat earuw.
18 Noqw pas itam hūk̇aṅwuy akw paysoq nāhoy tutuptiwyaqw, ōviy qavoṅvaqw puma pākihut aṅqw putuyat pētsaṅwaya.
18 Yabat i wan fus kubar rouw in marto, naatu wa afe’en sabuw sawar hibow hisrouruwen riy yan hire.
19 Pu aṅk talöṅvaqat ep itam nāp itahmay akw pākihut hihta a’wiwayat maspaya.
19 Naatu veya baitaunin i wa ana sawar afa: rar, murab, koutataren, naatu boy i hibow taiyan hitaiyen hire.
20 Noqw wūhakis talöṅvaqat aṅ tāwa, pu sōtu pas qa mātsiltotiqw, pas itamumi qaan’ewakw hūhukq, pahsat pu itam pay hin ayo nö́ṅakniqey naṅ’eknaya.
20 Tafaram etei gugum aki sumar, daman men a’itah veya manin maiyow yabat kutuw rouw inan aki etei akasiy yawas isan anotanot ai not etei sawar.
21 Noqw pas puma wūhakis qa nȫnösaqw, pahsat pu Paul pumuy amuhsonve wunuptuqe paṅqawu: Tōtimu, pas as uma inumi tuqayvastote’, Crete aṅqw qa ahpiyyanik̇aṅwo, nen qa yanhaqam okiwhinhtotini, pu hihta kwayhyani.
21 Orot nati wa afe’en veya bai’ab ama yabat rarabi bay men yait ta eaan, Paul misir nah yan foun bat eo, “Oro’orot kwa gewasin ayu fanau kwatanowar Kurit tatama’am iti sawar boro men hita’af naatu boro men ta yababan tab.
22 Noqw pay nu umumi paṅqawni: Uma hahlayyani, pay qa haqawa umuṅaqw qatsiy kwayhni; pay pākihu‐sa súlawhtini.
22 Baise boun i kwa abifefeyani koufair kwanab, anayabin kwa orot etei boro men ta inamorobomih. Wa akisinamo boro natafofor na’unun.
23 Pi nu God sinoatnik̇aṅw put eṅem tumalay’ta. Noqw put hoṅviayaat pu’ it tōkilat ep inuhpeq wunuk̇aṅw,
23 Fai gugumin God ayu aru, naatu God ayu akwakwafir i ana tounamatar iyafar ayu sisibu’umaim bat,
24 Inumi paṅqawu: Pay um qa tsawiniwtani, Paul; pay um pas soon Caesar atpipo qa wīkiwni; noqw meh, God hapi utsviy sohsokmuy umum hoyóyototaqamuy ayo óyani.
24 naatu iuwu, ‘Paul men inabir, o i boro Caesar nanamaim ubar hibit hinibabatiyi. God i ana kabeberamaim sabuw iti bairi wa afe’en kwanan hai yawas etei o umamaim ya, imih boro men yait ta namorob.’
25 Noqw ōviy’o, tōtimu, uma qa hin unaṅway’yuṅwni; pi nu God qapēvewnaqw, pas inumi hin lavayhtiqw, soon pam qa antani.
25 Imih oro’orot koufair kwanab! Anayabin ayu God abitumitum abisa eo anonowar na’atube boro nasinaf.
26 Nīk̇aṅw pay itam haqam pāṅaqw tutskwat kuytaqat soon aw qa hukhoyyani.
26 Baise it i boro narabit tanan nuw ta ana donesamaim boro nayara’ahit.”
27 Noqw pakwt nālöq sihk̇ay’tasikis míhikqat ep itam Adriat aṅqe’ nāhoy huhukhoylalwaqw, tōkilnasaveqhaqam ima pākihut tumalay’yuṅqam yaw sumataq haqami tutskwat aw hayiṅwnayaqey wūwaya;
27 Yabat rabi Mediterenean tor yan areremor fur rou’ab sawar veya 14 baib ana veya nati ana gugumin imaim wa afe’en baginayah naniyah hibaib aki i ana tafaram abiyubin.
28 Nihqe pāmiq hötsítuwantotaqe, sunát‐sikip mamkit pan hötsit nanapta; nit pu ahpiy híhin yūmoyat piw tuwantotaqw, pahsat pay pakwt tsivot sihk̇ay’tasikip mamki.
28 Basit murab hibai aumor hi’utan hitaiy re taiy hifufufum ana fofonin i 40 metres naatu hima kafai naatu hifufun maiye hi’tin i 30 metres.
29 Pahsat pu k̇a sen itam o’wat aqw óṅokyaniqw, puma pākihut ahkwayñavoqw nālöq putuhaynit pāmiq maspayat, tālawvaniqat maqaptsi’yuṅwa.
29 Naatu hai bir i ra’at yabin yabat boro wa nab anan ar afe’en nayara’ah, imih aumor etei kwafe’en wa uranane hitaiyen hire naatu mar saise to isan hima hiyoyoban.
30 Noqw pākihut tumalay’yuṅqam watqaniqey tunatyawyuṅqe, pākihut moṅaqw putuhaynit maspayaniqey atsáy’k̇ahk̇aṅw, tsākw pākihut pāmiq hāhawnayaqw,
30 Imaibo wa afe’en bowayah wa baihamiyin bihiramih hima hiyakitifuw. Naatu wa kafai hirufam harew yan hitaiy re, hitifuwen wa nanane aumor baitaiyin hitarouw hitanan i aunah hitanamih.
31 Paul solāwamoṅwi aw‐nik̇aṅw pu solāwamuy amumi paṅqawu: Pas ima pākihut ep qa huruhtotiqw, soon uma ayo nö́ṅakni.
31 Baise Paul baiyowayah hai orot ukwarin bobonawiyih naatu baiyowayah iuwih eo, “Iti wa afe’en bowayah wa afe’en men hinama’am na’at, kwa etei i men karam boro yawas kwanab.”
32 Pahsat pu solāwam tsākw pākihut somiyat tutkitotaqw, pam pohsi.
32 Basit baiyowayah kaiy hibow wa kafai ana murab hi’afuw naatu hitumar e’aruw in.
33 Noqw tālawiwmaqw, puma sohsoyam nȫnösaniqat Paul amumi öqalti paṅqawk̇aṅwo: Pu’ hapi pakwt nālöq sihk̇ay’taqat tālat aṅ uma tusiiwyuṅqe, nātsöṅkwayni’yuṅwa, qa hihta nȫnösaqee.
33 Mar sibisib auman, Paul orot etei iuwih eo, “Kwa i bay kwanaa, anayabin bay en kwama’am boun fur rou’ab sawar naatu ya wanawanan i men abisa ta ema’am.
34 Noqw ōviy nu umumi paṅqawni: Uma nȫnösani, nen öqawi’yuṅwni; pay soon umuy haqawat qötöyat aṅqw sūk̇a hȫmi súlawhtini.
34 Imih abifefeyani bay kwanaa fair kwanab, arib boro men ta nata’uy nare nakasiyomih.”
35 Yan pam lavayhtit, pölavikit kwusuhqe, pumuy sohsokmuy amutpik put ep God aw hahlayhtit, yōhaqe tūmoyva.
35 Paul iti eo ufunamaim rafiy bai orot etei nahimaim God ana merar yi, imasib naatu busuruf eaan.
36 Pahsat pu puma hahlayhtotiqe tuwat nōnova.
36 Etei hi’itin koufair hibai naatu etei’imak bay afa hibow yah hirutan.
37 Noqw itam pākihut aṅqw sūmiyaqe (276) pakwt payhkomuy sihk̇ay’tasikip súnatnik̇aṅw aṅqw pakwt nāvay sihk̇ay’yuṅwa.
37 Naatu aki nati wa afe’en anan nai etei i 276.
38 Noqw ōviy puma ȫöyaqe, pahsat pākihut putuyat pētsaṅwantotaqe, pāmiq söhövosit maspitota.
38 Orot etei bay hi’aa yah biw ufunamaim, wheat nati wa afe’en hi’iuin hibow harew yan hitaiyen hire wa kerer.
39 Noqw tālawvaqw, puma tutskwat qa māmatsya; noqw haqami pösöy’taqat aṅ tutskway’taqw, pay k̇a as hin pasiwtaniqw puma paṅsoq pākihut panayaniqey wūwaya.
39 Mar totoririb ana veya wa afe’en baginayah dones men hi’inan, baise umabibin ana dones hi’itin naatu wa hibai hisinaftobon nati dones yen baitet ra’ahin isan hinunuw.
40 Pu puma putuhaynit yayvanayaqe pāmiq nātatamhtotaqe, ponilanpiyat hihta akw sómiwtaqat ṅáṅahtotat, mohpeq mötsápvuyalnit hūk̇anwuy aqwwat pūyaknayat, pāhut qalavoq öqaltoti.
40 Wa ana aumor hi’afuw tai yan hi’in naatu gunig ana murab au ta’imon hirufam, imaibo rar hibora’ah wa bai aki au dones anunuw arun.
41 Nihqe puma haqam pāhu namiptsiwtaqat aw huhukwhoyyaqe pākihut tsivoktota; noqw móṅaqwnihqa hūrstiqe pas qa poninita; noqw yūmoqnihqa pāhut hoṅvantaqat a’nö öqalayat akw sakwíiwma.
41 Baise wa nunuw rur yabat rab mamay yan yen naatu yara’ah nanane re tatab bai’etaw isan men karam, naatu uranane yabat rab tagurugurus.
42 Noqw solāwamuy wuwniamniqw as pay puma sivilalwaqamuy qöqyani, taq k̇a himuwa qalavo momorstime’ wāyaniqw ōviy’o.
42 Baiyowayah dibur etei rouw morob isan hiyakitifuw, men hikok boro hitataiy dones hitayen hitabihir.
43 Noqw solāwamoṅwi as Paul ayo táviniqey nāwaknaqe, pumuy tunatyayamuy aṅqw ahoy ṅuy’ta; nihqe momorstuwi’yuṅqam mohti pāmiq tsotsó’ye’ tutskwami nö́ṅakniqat paṅqawu,
43 Baise baiyowayah hai orot gagamin i Paul tiyawas imih baiyowayah abisa hinot hio i eotanih, naatu iuwih eo, “O yait itaiy isoso’ob wan kukununuw kure kutaiy kwen dones kuyen.
44 Pu ahpiy haqawat wunavutsit pu pākihut sakwítiqat aṅqw hiṅsaq hihta hinyuṅqat aṅ tsokiwk̇ahk̇aṅwyaniqata. Noqw pan puma sohsoyam qa hinhtotit tutskwami nȫṅa.
44 Naatu afa i boro uf hinare wa rab tatagurugurus rebarebah afe’eh hinayen hinataiy hinarun.” Aki iti na’atube asinaf etei yawasi ataiy an dones yan ayen men yait ta morob. Wa tafofor hire au dones tetataiy|alt="shipwrecked people making for shore" src="cn02045B.tif" size="col" loc="Act 27.44" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.44"

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 27, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.