Atos 21
God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI
1 Pu ōviy nawis’ew itam pumuy amuhpiynihqe, itam yūmosa Coos aqwya, pu qavoṅvaqw Rhodes aw’i; nit paṅqw pu itam Patarat aqwya.
1 Nati’imaim aotuturih naatu aihamiyih hima aki wa abai mutufor arabon ana tafaram Kos atit; mar to ana Rodes atit, nati’imaim aikofan ana Patara atit.
2 Noqw itam pākihut Pheniciat aqwnihqat tutwaqe, put aqw yayvat, pāvaqe hoyoyoykuya.
2 Wa ta au Fonisia inan atita’ur aitafabon abai atit are arabon.
3 Noqw itam Cyprus tutwaqe, suyvaqe ehpeq yūmosaya; nihqe Syria‐tutskwat ep Tyre ep huruhtoti, pep pākihu hoiy óyaniqw ōviy’o.
3 Yan ararabon anuwariy Cyprus a’itin naatu ai beyaw na’atune bat aki au Syria arabon ana Taiya imaim arun wa aiyut sawar hitarsuwai.
4 Noqw itam hakimuy tuptsiwni’yuṅqamuy tutwaqe, tsaṅe’sikis tālat aṅ pep yēse. Noqw pay Paul Jerusalem qa aqwniqat puma Qahováriwtaqat Hikwsit ahpiy put aw paṅqaqwa.
4 Nati’imaim bai’ufununayah afa atita’ourih fur ta’imon bairi ama. Naatu Anun Kakafiyin sabuw hai tur eowen Paul hitimatanuw, saise au Jerusalem men tayen.
5 Noqw ōviy itam pahsavohaqami yest, pahpiy haqamiyaqey aqwya; noqw puma sohsoyam nȫmamuy pu timuy amumum kīhut qalavo itamuy tsamya; noqw itam pāhut qalaveq tamötshoṅvaqe, nānawakna.
5 Baise bairi ama na fur yomanin tit, ai veya baib ufunamaim, ai hamiyih aki ai ef arura’ah maiye. Bai’ufununayah a’aawah natunatuh etei bairi hinawiy bar merar ai tumar ana tor dones yan are imaim sui ayowen ayoyoban.
6 Oviy itam nāmatapyaqw, pahsat pu itam pākihut aqw yayva; noqw puma ahoy kīmiya.
6 Imaibo bairi abi’otututuren ufunamaim, wa afe’en ayen, naatu i hai ubar himatabir maiye hin.
7 Noqw itam Tyre aṅqw ökit, Ptolemais aw ökihqe, aṅ tuptsiwni’yuṅqamuy amumi yuaaykuyaqe, sūkw tāwat aṅ amumum pep yēse.
7 Taiya’ane wa abai anan i Polemais imaim wa aiyut, nati’imaim taiti baitumatumayah hai merar ayi bairi veya ta’imon ama.
8 Pu qavoṅvaqw itam Paul ámumyaqam paṅqw ahpiyyaqe, Caesareat ep öki. Nihqe itam hakiy lomatuawit yuaataqat Philip kīyat aw yuṅqe, put amum huruhtoti; pam hak imuy tsáṅe’nihqamuy aṅ ókiwyaqamuy paaṅwantotaniqey aw oyiwhqamuy amuṅaqw suhk̇aa.
8 Marto ai hamiyih hima aki ana Seseria atit, binanuyan orot Philip ana baremaim bairi ama. Philip i Jerusalemamaim orot 7 hirurubinih i orot ta.
9 Noqw i’ hak nālöqmuy mámanhtuy pas qanawhvalni’yuṅqamuy tímuy’taqw, puma God eṅem yuaatota.
9 I natunatun baibitar etei kwafe’en biyah numih God ana tur orerereb isan ana usar hibai hima’am.
10 Noqw itamuy pep wūyavo yesq, hak God lavay’ayaat Agabus yan mātsiwhqa Judeat aṅqw pitu.
10 Seseria imaim veya bai’ab na’atube ama’am ufunamaim dinab orot wabin Agabus Judea’ane natit.
11 Nihqe pam itamumi pítuhqe, Paul kwekwéwhpiyat kwusut, put akw may, pu kuhkuy somt paṅqawu: Yan hapi Qahováriwtaqa Hikwsi lavayhti: Jew‐sinom Jerusalem epeq yesqam hakiy it kwekwéwhpit himuy’taqat yan somyani; nen qa‐Jew‐sinmuy amumi mātapyani.
11 Na aki biyai tit basit Paul ana kikir bai i taiyuwin an uman iutatanen naatu eo, “God Anun Kakafiyin iti na’atube eo, Orot iti kikir matuwan Jerusalemamaim Jew sabuw boro iti na’atube isan hinasinaf hinab Eteni Sabuw hinitih.”
12 Noqw itam it nanaptaqe, pay pam pas Jerusalem qa aqwniqat itam aw ö’qalya, pu pep yesqamu.
12 Aki iti tur anonowar ana maramaim sabuw nati’imaim hima’am bairi ai fefeyan ayai Paul au Jerusalem na isan a’otan.
13 Pahsat pu Paul lavayhtiqe paṅqawu: Ya uma hin wūwantotaqe, tsaykitaqe, nuy hin unaṅwtoynaya? Pi nu Tutuyqayhqat Jesus natṅwaniyat ep Jerusalem epeq sómiltiniqey suhtaq’ewa; pu qa pániqw‐saa; pi nu eṅem mokniqey suhtaq’ewa.
13 Baise Paul iyafuti eo, “Kwa aisim iti na’atube kwao kwarerey ayu dogorou ana babanin kwabitin? Ayu i men buwu fatumu akisin isan abogaigiwasomih, baise Jerusalemamaim Regah Jesu wabinamaim morob isan auman abogaigiwas.”
14 Noqw pay kurs pas soon pam tūqayniniqw, itam ṅöyaltotiqe paṅqaqwa: Pay nam Tutuyqawhqat tunatyaat antaa.
14 Yan baikitabirin isan asinaf, baise men karam. Imih aibagun naatu ao, “Regah ana kok na’atube namatar.”
15 Ahpiy pantaqw itam hihta hinnumyaqey ömahtotat, Jerusalem aqwya.
15 Veya bai’ab na’atube nati’imaim ama’am ufunamaim ai sawar abobuna au Jerusalem amisir.
16 Noqw Caesareat ep tuptsiwni’yuṅqamuy amuṅaqw haqawat itamumyaqe, hakiy Cyprus aṅqw sinot Mnason yan mātsiwhqat wikya; pam hak pay wūyavo tuptsiwni’taqw, yaw itam put amum kīyat ep huruhtotini.
16 Seseria’amaim bai’ufununayah afa hinawiyi bairi ana orot Mason ana baremaim atit, iti orot ana tafaram i Cyprus, naatu i auman marasika baitumatumayan matar ma’am.
17 Noqw itam Jerusalem epeq ökiqw, tuptsiwni’yuṅqam itamuy hahlayhtoti.
17 Ayen ana Jerusalem atitit ana veya baitumatumayah nati’imaim hima’am hiyasisir ai merar hiyi.
18 Qavoṅvaqw Paul itamum James aw’i. Noqw wukw’a’yam sohsoyam pep yēse.
18 Marto Paul bairi ana James a’itin naatu nati ana veya’amaim regaregah ai’in etei nati’imaim hiru’ay.
19 Noqw pam pumuy amumi hahlayhtit; pahsat pu God hin put tumalayat ahpiy qa‐Jew‐sinmuy amuhpa’ hihta tumaltaqat pās nanap hin hiniwhtiqat pam pumuy amumi tuawi’ta.
19 Paul hai merar yi naatu i ana bowabow etei Ufun Sabuw wanawanahimaim God mi’itube ibais bowabow ana tur etei aneika busuruf idudur in yomanin easa’ub.
20 Noqw puma put nanaptaqe, Tutuyqawhqat pas hihtatota; nihqe Paul aw paṅqaqwa: Pay pi um navoti’ta, itupko: Jew‐sinom qaan’ewakw hintaqam tuptsiwni’yuṅwa; noqw puma sohsoyam Moses tutavoyat pas antsay’yuṅwa.
20 Eo hinonowar ufunamaim etei’imak God ana merar hiy hibora’ara’ah. Imaibo Paul isan hio, “Taiu inaso’ob Jew moumurih na’in thousand ana fofonin hina baitumatumayah himatar. Baise etei’imak tekokok i ofafar hinabukikin hinabosiyasiyar.
21 Noqw puma nanaptaqw, yaw um sohsokmuy Jew‐sinmuy qa‐Jew‐sinmuy amuhpa’ yesqamuy tutuqaynaqe, pay yaw puma Moses tutavoyat ayo yukuyaniqat yaw um paṅqawlawu; yaw timuy poṅokit akw qa tuvoylalalwani; pu piw yaw Jew‐sinmuy tuwiyamuy aṅ qa hinwisni.
21 Baise iti’imaim tur i iti na’atube hinowar, O i Jew sabuw iyab nati Ufun Sabuw hai tafaramamaim tema’am kubi’obaiyih Moses ana ofafar i hinihamiy, naatu hai kek hai ar men hina’afuw naatu Jew hai binanakwar men hini’ufunun.
22 Noqw hintani? Pay kurs pi hin sinom qa tsovaltini, pi uṅ pítuhqat soon qa nanaptaniqee.
22 Aki boro abisa ana sinaf, anayabin o ina ititit a tur i sabuw hinowaraka.
23 Pay ōviy itam ūmi hiṅqaqwaqw um panhtini. Hakim itamuṅaqw nālöyöm tahtaqt Tutuyqawhqat aw hihta pasiwni’yuṅwa.
23 Imih abisa anao na’atube inasinaf? Orot etei kwafe’en i hai omatanen ta God isan hio baifaro.
24 Taa. Um pumuy tsāme’, amumum napwatani; nen um amuṅem sisvini, noqw puma āriltotini. Um panhte’, sohsokmuy amumi mahtaknani, uṅ hin lavayhtiwhqa qa antsanihqata, pay kurs um pas nāp pās qatuk̇aṅw, tutavot aṅ hinmaqata.
24 Imih o i boro inikofanih bairi kwanan kouksouwen ana yohar wanawanan kwanarun naatu aribuh mafur o inibaiyanih aribuh hinamafur, saise o isa iti’imaim hibifufuwen sabuw boro hinaso’ob nati tur i baifuwen, anayabin i hiso’ob o i ofafar kubi’ufunun.
25 Pu imuy qa‐Jew‐sinmuy tuptsiwni’yuṅqamuy itam amumi yanwat pēnayaqe, pay puma put hihta pantaqat qa aṅ hinwisniqat pan yukuya, pay panis nȫsiwhqa nāp yukit aw noiwhqat qe’yaniqata, pu úṅwata, pu hihta hikwísmokqata, pu tokot qa sokoplalwaniqata.
25 Baise Ufunane sabuw baitumatumayah isah, aki fef ta ai yafar in hai tur a’owen bay uma matamatar isah hisisibor men hinaa, masanuw rara auman men hinaa, o for sikah birabir men hinaa naatu men hina’in hinisesebar kwanekwan.”
26 Pahsat pu Paul pumuy tahtaqtuy tsāma; nihqe qavoṅvaqw pumuy amumum napwataqe, God kīyat aw paki; nihqe hisat puma put aṅ kūkuyvaqw pumuy nanāp amuṅem himu nākwahiwniqat paṅqawu.
26 Marto Paul orot buwih bairi hai binanakwar eo na’atube kousouwih isan hirun, orot kwafe’en hikukusouwih i auman kusouw. Imaibo i na Tafaror Bar hai tur eowen veya biy boro kouksouwen ana yomanin nasawar naatu siwar orot ta’ita’imon isah hinasibor.
27 Noqw tsaṅe’sikis tālat pas pay súlawhtiniqw, hakim Asiat aṅqw Jew‐sinom God kīyat ep Paul tutwa; nihqe sohsokmuy sinmuy hin unaṅwtoynayaqe put aw may’yuṅwa,
27 Kousouwen in fur ta’imon yomanin tit baisawarinamih auman Jew sabuw afa Asia wanawanane hina hima’am Paul Tafaror Baremaim hi’itin. Sabuw kou’ay gagamin na’in hikura’ara’ahih himisir Paul bain bai’a’afiyin isan hinunuw,
28 A’nö paṅqawk̇ahk̇aṅwo: Israel‐tahtaqtu, huvam unaṅwtapyaa! I’ tāqa hapi hāhaqe’ sohsokmuy sinmuy imuy pas sinmuy amuhpewi tutuqayna, pu tutavot ehpewii, pu it kīhut ehpewii. Pu ōviy piw pam Greek‐sinmuy God kīyat aw taṅataqe, it kīhut pas hihtanihqat tuyoy’ewakta.
28 hitar koukuw hi’af hio, “Israel Oro’orot kwana kwaibaisi! Iti orot efan etei remor ana bai’obaiyenamaim it ata sabuw isah tur kakafin maiyow eo, naatu ata ofafar baihamiyin isan eo’o, naatu iti Tafaror Bar wabin ebi’afiy. Naatu kakafin gagamin anababatun sisinaf i kwana’itin, Ufunane Sabuw buwih hina hirun ata Bar Gagamin gubagub tibitin.
29 Puma pi pūnathaqam hakiy Ephesus aṅqw tāqat Trophimus yan mātsiwhqat Paul amum kīveniqw aw tātayya; nihqe k̇a Paul put God kīyat aw pánahqat wūwayaqe, ōviy yan lavayta.
29 (Iti na’atube hio anayabin Trofimus, Ephesusine nan hairi nati bar merar gagaminamaim Paul bairi hima hireremor hi’itih, naatu hinot i hibuwih bairi Tafaror Bar ana efanamaim hirun.)
30 Noqw kīve sinom sohsoyam hin unaṅwtotiqe, sūvo yuhtuqe, Paul ṅuayat, God kīyat aṅqw ihpoq lölökinyuṅwa; nihqe pahsat pay hötsíwat uhtaya.
30 Nati bar merar gagamin ana sabuw etei kura’ara’ahih nan ufun hinunuw hitit Paul hibai hitain kwekwekwetar hitit Tafaror Bar gagamin ufunane hire. Naatu marta’imon etawan hihir.
31 Noqw nāt puma put nīnantotaqw, yaw Jerusalem ep sinom a’nö hiniwmanayaqat pan mohpeq solāwamoṅwit aw tūawvaya.
31 Paul hita’asabunimih hibiwa’an, baise tur marta’imon nunuw Rome baiyowayah hai ukwarin nowar Jerusalem wanawanan i uruw giririf mamatar.
32 Noqw pahsat pay pam solāwamuy‐nik̇aṅw, pu tsivót‐sikip súnatnihqamuy solāwmuy amumi moṅw’wyuṅqamuy tsamk̇aṅw, pumuy amumiq wari. Noqw puma mohpeq solāwamoṅwit solāwamuy enaṅ tutwaqe, pahsat pay Paul wuvalalwaqe qe’toti.
32 Matan kabiy baiyowayah orot afa hai ukwarih bairi buwih hinunuw hire kou’ay wanawanah hirun, sabuw kakafih baiyowayah hai orot ukwarih bairi hinan hi’itih Paul hirabirab hihamiy.
33 Pahsat pu mohpeq solāwamoṅwi awnihqe, put ṅuat, puma löqmuy sivanamiqlölöt akw put somyaniqat paṅqawu; nit pu pam hak hímunihqat, pu hihta hinhtiqat tūviṅta.
33 Baiyowayah hai ukwarin na Paul biyan tit bai ana orot uwih chain rou’ab hibow hifatum, imaibo ibatiyih, “Iti orot i yait naatu abisa sinaf?”
34 Noqw sinmuy qaan’ewakw hintaqamuy amuṅaqw pētu yanwat hiṅqaqwa, pu pētu piw hinwat lavayta. Noqw pas sinom mowawatotaqw, kurs pam hin pas suyan navotniqe, ōviy pay put solāwakimiq wikyaniqat pam paṅqawu.
34 Sabuw kou’ay wanawanan hibatabat asir hi’af hi’o kwanekwan, baiyowayan ukwarin sawar yabin abisa isan mamatar nowar gewasomih biwa’an men karam, anayabin uruwane ra’at imih baiyowayah iuwih Paul hibai hirun baiyowayah hai bar hiyari’y.
35 Noqw puma tutuveṅpa wupniniqw, solāwam Paul tsöpwisa, pas sinom a’nöyaqw ōviy’o,
35 Paul hibai hirun wawanamaim hitit rakit sabuw hiturafef hi’itin, basit baiyowayah Paul hibora’ah hi’abar.
36 Sinom pi pumuy amuṅk hinwisk̇ahk̇aṅw paṅqawwisa: Tūvaay! kitota.
36 Sabuw ufuh hitarkoukuw hina hio, “Kwa’asabun emorob!”
37 Noqw puma Paul solāwakimi wikyaniqw, pam mohpeq solāwamoṅwit aw paṅqawu: Ya nu soon ūmi hiṅqawni? Noqw pam paṅqawu: Ya um Greek‐lavayit tūqayta?
37 Paul hibai baiyowayah hai bar hirur auman baiyowayah hai ukwarin isan eo, “Karam boro tur ta atao itanowar?” Baiyowayan hai orot ukwarin Paul ibatiy, “O Greek tur iso’ob?
38 Ya qa um hak Egypt aṅqw tāqa ura hisat sinmuy hin unaṅwtoynaqe, nālöp sōmorit pahsa’nihqamuy tuqwyantotaqamuy qayēsiwhpumi tsāma?
38 O men Egypt orot iti boro’omo sabuw 4,000 baiyow kwanekwaneyah ibow arar yan itit gawan isan ibirakit wari’en?”
39 Noqw Paul paṅqawu: Qae. Nu Jew‐sino; nu Ciliciat ep qa pay hin’ewakw wuhkokitsokit Tarsus ep tihtiwa. Noqw himu as nu sinmuy amumi lavayhtiniqat um nuy nakwhani.
39 Paul iya’afut eo, “Ayu i Jew orot, Tarsus imaim atufuw Silisia wanawanan, bar merar gagamin ayu i ana matuwan ama’am imih akokok o baibasit ititu sabuw isah atao.”
40 Noqw pam hu’waqw, Paul tutuveṅat ep wunuk̇aṅw, sinmuy amumi māmasa. Noqw sinom sutmakmaqw, pahsat pu pam pumuy amumi Hebrew‐sinmuy amuhkwa yuaata.
40 Baiyowayah hai orot ukwarin baibasit Paul itin yen wawan afe’en bat umanamaim sabuw etei rutanih etei awah fot, imaibo Paul Hebrew turamaim eo hinowar.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.