Atos 19

God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Noqw Apollos nāt Corinth epniqw, Paul Antioch aṅqw tutskwava hinmak̇aṅw, Ephesus ep pitu; nihqe pep hakimuy tuptsiwni’yuṅqamuy túwahqe
1 Apollos Corinth ma’am ana veya Paul tafaram ta ta oyaw wanane run tit remor na Ephesus tit. Nati’imaim bai’ufununayah sabuw afa titaurih.
2 Amumi paṅqawu: Uma tūtuptsiwaqe, ya Qahováriwtaqat Hikwsit makiwya? Noqw puma aw paṅqaqwa: Itam Qahováriwtaqat Hikwsit hákiyniqw pas put qa ṅas’ew nanapta.
2 Naatu bai’ufununayah ibatiyih, “Kwabitumatum ana maramaim Anun kakafiyin re iwani?” Hiya’afut hio, “Aki nati Anun Kakafiyin ana tur men kafa’imo hio anowar.” |alt="map" src="Pauljr3.tif" size="col" ref="Acts 19.2"
3 Noqw pam pumuy amumi paṅqawu: Noqw uma hinoqw kūyit akw tuvoylatiwya? Noqw puma paṅqaqwa: Ura John sinmuy kūyit akw tuvoylata. Noqw ōviy itam pay pan piw tuvoylatoti.
3 Basit Paul ibatiyih, “Bo kwa bapataito i menatan kwabai?” Hiya’afut hio, “John Baptist nowan.”
4 Pahsat pu Paul paṅqawu: Ura John pas antsa sinmuy kūyit akw tuvoylata, puma nāp tunatyay aṅqw lasyaqat tuawi’taniqee. Nīk̇aṅw piw puma Jesus Christ put aṅk pítuniqat aw tūtuptsiwaniqat pam amumi paṅqawu.
4 Paul iuwih eo, “John ana bapataito i dogor baikitabiren kakafih hibihamiyen isan. Naatu orot ta wabin Jesu i ufunamaim nan baitutumin isan iuwih.
5 Noqw puma it nanaptaqe, Jesus natṅwaniyat aṅ kūyit akw tuvoylatoti.
5 Tur iti na’atube eo hinonowar ufunamaim etei Regah Jesu wabinamaim bapataito hibai.
6 Noqw Paul pumuy amumi may akw matyawhq, Qahováriwtaqa Hikwsi amumi pitu; noqw puma himuhkwa yuaativayaqe, God eṅem yuaatota.
6 Naatu Paul uman tafah yara’aten yoyoban ana veya Anun Kakafiyin re iwanih menah botabir tur ta ta hio naatu tur Godane nan hi’orerereb.
7 Noqw puma tahtaqt pakwt lȫq sihk̇ay’taqat pahsa’haqamya.
7 Orot nah etei i 12 iti kou’ay wanawanan.
8 Noqw Paul tsotsvalkimi pákihqe, payhkomuy múmuyawhtuy aṅ God moṅwtunatyayat qa nánahtsopk̇aṅw yuaataqe, pumuy tuptsiwna.
8 Paul Kou’ay Bar run itafofor sumar tounu wanawanan sabuw bairi hio, God ana aiwob isan sabuw iuwih dogoroh rouw tafofofor.
9 Noqw haqawat töhsaptotiqe, qa tūtuptsiwa; nihqe it pūhut pöhut nuhtutpik qalomáyuaativayaqw, Paul pumuy amuṅaqw ahpiynihqe, tuptsiwni’yuṅqamuy tsamk̇aṅw, hakiy Tyrannus tutuqayhkiyat ep nāqavo pumuy amumum put yuaata.
9 Baise sabuw afa dogoroh fokar, men kafa’imo hikok boro hititumatum naatu bebeyanamaim Regah ana ef gewasin isan tur kakafih maiyow hi’o. Basit Paul ihamiyih naatu bai’ufununayah buwih bairi hin. Veya matan yimo Tyrannus ana bai’obaiyen efanamaim ma bi’obaibiyih.
10 Nihqe pam lȫq yahsaṅwuy pahsavohaqam pep pantsaki; noqw ōviy sohsoyam Asiat aṅ yesqam Tutuyqawhqat Jesus Christ lavayiyat nanapta, Jew‐sínomu, pu Greek‐sínomu.
10 Iti na’atube ma sinaf kwamur rou’ab sawar, naatu sabuw etei nati Asia wanawanan Jew naatu Ufun Sabuw etei Regah ana tur hinowar.
11 Noqw God Paul māyat ahpiy hihta pas qa paysoq k̇ātatayhpit hintsaki.
11 Paul wanawananamaim God ina’inan fokarih maiyow sisinaf.
12 Noqw ōviy hakiy hihta akw tūtuyhq, hak Paul aṅqw höhönhpit, sen nanamokpit tūtuyhqat aw taviqw, tūya put mātapṅwu. Pu k̇aysiwhqam qalomáhihikwsim sinmuy amuṅaqw nȫṅa.
12 Paul ana agesaf naatu ana faifuw i biyan gubamin hibai hin sawusawuwih biyah hiyayanowahih i hiyayawas naatu afiy kakafih auman i hibibihir.
13 Pahsat pu hakim pōvost Jew‐sinom yaktaqam qalomáhihikwsimuy akw tuyqawiwyuṅqamuy amumi Tutuyqawhqat Jesus natṅwaniyat tuṅwáyaniqey anhtotiqe paṅqaqwa hīhikwsimuy amumii: Itam Jesus Paul ahpiy yuaatiwhqat aw yank̇aṅw umuy mēwaya, kitota.
13 Jew sabuw afa bar merar ta ta hirun hitit sabuw iyab biyahimaim afiy kakafih hitar sumih hima’am Regah Jesu wabinamaim hinununih. Naatu hai tur i iti na’atube hio, “Demon kakafih hinununih seven Paul ana orot wabin Jesu isan ebibinan i wabinamaim kwa abi’a’ari kwatit!”
14 Noqw hak Jew‐sino God awwat momṅwituy amuṅaqw mohpeqnihqa Sceva yan mātsiwhqa tsaṅe’ tiyotimuy’taqw, puma piw panhtoti.
14 Naatu Jew hai Firis Gagamin wabin Skeva natunatun etei seven i iti na’atube auman hisisinaf.
15 Noqw qalomáhikwsi rohomhtiqe paṅqawu: Nu Jesus tuwi’ta, pu nu Paul tuwi’ta; noqw ya uma hakim hihtuu?
15 Baise afiy kakafin iuwih eo, “Jesu i ayu aso’ob naatu Paul auman i ayu aso’ob, bo kwa iyab?”
16 Noqw tāqa qalomáhikwsit akw tuyqawiwtaqa pumuy amumi tsoomhtiqe, áṅwutaqe, pumuy a’nö hintsana. Noqw puma qa yuwsi’k̇ahk̇aṅw, tūhototik̇ahk̇aṅw, put apyeve kīṅaqw watqa.
16 Naatu orot nati afiy kakafih hiwan ma’am misir bow yow tar, hai faifuw seb nunih ufun hitit segar biyah ererara ana bar hihamiy hibihir.
17 Noqw Ephesus ep Jew‐sinom pu Greek‐sinom sohsoyam it nanaptaqe maqastoti. Noqw Tutuyqawhqat Jesus natṅwaniat pas k̇aptsitiwa.
17 Jew sabuw etei naatu Ufun Sabuw etei iyab nati Ephesus wanawanan hima’am iti tur hinonowar ana veya, etei yah birubir fafar, naatu Regah Jesu Keriso wabin bora’ara’aten gagamin maiyow hitin.
18 Noqw k̇aysiwhqam tuptsiwni’yuṅqam ö́kihqe, nātuhtualyaqe hintsakpiy pohtaṅwnaya.
18 Sabuw moumurih na’in iyab hina bai’ufununayah himamatar bebeyanamaim hitit abisa kakafin hisisinaf isan etei hi’e’en.
19 Pu ōviy piw k̇aysiwhqam pumuy amuṅaqw tuhisay hintsatsk̇aqam tutuveniy tsovalayaqe, sohsokmuy sinmuy amutpik put taqtsokya. Noqw puma hihk̇ayat pohtoylayaqw, kurs lȫp sunat aṅqw pakwt sihk̇ay’tasikip sōmorit pahsa’haqam sīvat hihk̇ay’taqat aqw pitu.
19 Sabuw moumurih na’in iyab hikwerakwer hai buk hibow hina hibutuw naatu sabuw etei matahimaim hi’afusar. Naatu buk ta’ita’imon hai baiyan hibiyab i 50,000 drachma ana fofonin. Paul Efasis hai kwerakwer buk hi’afusar bat i’itah|alt="Paul watching Ephesians burn books" src="cn02003B.tif" size="col" loc="Act 19.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="19.19"
20 Yan God lavayiat a’nö öqawi’maqe, aṅqe’ sinmuy amuhpa’ kúrukma.
20 Sinaf fairih iti himamataramaim Regah ana tur tasasar tit naatu busuruf ra’at ana fair bai yen.
21 Yantaqat atsva pu’ Paul pay ason Macedoniat‐nik̇aṅw pu Achaiat pumuy aṅ kuyve’, pep pu’ Jerusalem aqwniqey Hikwsit ahpiy tunatyalti, paṅqawk̇aṅwo: Ason nu pepeq pite’, put atsve pas pay soon piw Rome qa aqw pohtani.
21 Sawar iti himamatar ufunamaim Paul ana not bogaigiwas Akaiya naatu Masedonia tafaram hairi wanawanahiwat remor na. Naatu na Jerusalem titamih ana not bogaigiwas eo, “Iti tafaram anabinanawan ufunamaim ayu boro anan Rome ana’itin.”
22 Pu ōviy pam lö́qmuy put aw unaṅwtavi’taqamuy Macedoniat aqw hōna, Timotheus‐nit, pu Erastus púmuyu, nit pay pam hāk Asiat ep hihsavo huruhti.
22 Basit ana baibais orot rou’ab Timothy, Erastus hairi iyafarih hin Masedonia wanawanan hima, i baise veya au gagaminaka Asia wanawanan imaim ma.
23 Noqw ephaqam it yaṅ pöhut ep a’nö hintsatskiwa.
23 Nati ana veya’amaim yare kakafin anababatun Ephesus wanawanan matar, anayabin Regah ana Ef isan.
24 Hak tāqa Demetrius yan mātsiwhqa, qötsásivat siplawhqa, Dianat kīyat anyuṅqat hiṅsakwhohyat qötsásivat aṅqw yukulawhqe, put tumaltuwi’yuṅqamuy a’nö k̇āhaktotoyna.
24 Orot wabin Demetrius silver imaim sawar ebu’ur temamatar i nati’imaim ma’am. Iti orot i god babin wabin Artemis ana kwafiren gagamin ana yumatabe, silver amaim bu’ur sabuw hitotobon. Naatu nati bowabowamaim kabay gagamin maiyow bai ana sabuw isah rur.
25 I’ hak pumuy‐nik̇aṅw, pu amún hintsatsk̇aqamuy sūmi wáṅwayhqe, amumi paṅqawu: Tahtaqtu, uma navoti’yuṅwa; itam it yan tumalat ahpiy hihta tuway’numya.
25 Basit ana bowayah etei e’af ayuwih naatu sabuw afa i bairi hai bowabow ta’imon auman e’af hiru’ay iuwih eo “Au sabuw kwanaso’ob, ata bowabow iti’imaim kabay gagamin tatain erur.
26 Pu uma piw aṅ tayk̇ahk̇aṅw navoti’yuṅqw, qa Ephesus ep‐sa‐nit, pas pēp sohsovik Asiat aṅ ahsupoq i’ Paul k̇aysiwhqamuy tuptsiwnaqe, lasna paṅqawk̇aṅwo: Yaw hihtuy aw nāwakintiwyaqam sinmuy māyamuy akw yukiwyuṅqam pay qa pas antsa hihtuu.
26 Naatu boun iti orot Paul abisa esisinaf i kwa taiyuw matamaim kwa’itin naatu tainimaim kwanonowar, god orot umahimaim tibiwa’an i men kafa’imo godamih.” Tur iti na’atube eo i orot babin moumurih maiyow yah ikitabir. Iti sawar i men Ephesus wanawanan akisin emamatar, baise Asia wanawanan etei kafa’imo nisawar.
27 Noqw ōviy k̇a itahtumala qahaqamhtini, pu it Dianat aw nāwakintiwhqat kīat piw qahaqamhtini. Noqw aw itam yanwisqa qahimuniwhtini. Pi Asiat ep sinom‐niqw pu sohsoyam tūwaqatsit aṅ yesqam put hapi aw nāwakintota.
27 Iti ata bowabow i kakafin wanawanan run naatu ata bowabow wabin boro na’af, men wabit akisin na’af, baise god babin Artemis ana kwafiren bar gagamin auman boro yabin en namatar. Naatu sabuw nati Asia wanawanan, naatu tafaram wanawanan sabuw etei iti god babin hikakafiy hikwakwafir boro nuhih nabur.”
28 Noqw puma put nanaptaqe pavan pas itsívutotiqe paṅqaqwa: Pay pas Ephesus ep qátuhqa Diana a’nö hímuu, kitota.
28 Sabuw hiru’ay hima iti tur hinonowar higagamat himisir hiwow hio, “Ephesus ana god Artemis akisinamo i turobe gagamin.”
29 Noqw kīve sinom sohsoyam Gaius‐nit, pu Aristarchus ṅuaya, Macedoniat aṅqw tāqatuy Paul amum waynumqamuyu; nihqe pumuy wikk̇aṅw, wukotsotsvalkimi sun unaṅway yuhtu.
29 Basit nati bar merar gagamin wanawanan uruw ra’at, na hibuyuw ne hibuyuw hinunuw. Masedonia orot rou’ab Gaius Aristakus hairi Paul bairi hinanawan hinan hibuwih hinunuw hin sabuw hai rou’ay efan gagaminamaim hitit.
30 Noqw Paul as sinmuy amumi pákiniqw, tuptsiwni’yuṅqam put qa naqwhanaya.
30 Paul akisin i kok sabuw nahimaim tatit, baise bai’ufununayah hi’otan.
31 Noqw hakim Asiat ep pavansinom Paul kwatsmat put aw hakimuy hōnayaqw, pay pam ahpami qa unahintsakniqat paṅqaqwa.
31 Nati tafaram wanawanan hai orot gagamih, iyab Paul ana ofonah auman tur hiyafar hifefeyan men hikok boro tan kou’ay ana efan gagaminamaim yumatan ta’ototait.
32 Noqw haqawat yanwat hiṅqaqwa, pu pētu panwat sutsk̇e’wat hiṅqaqwa; pas sinom hintsatsk̇aqey qa navoti’numya, noqw suswuhaqnihqam hihta ōviy tsovaltiqey qa navoti’yuṅwa.
32 Nati ana veya’amaim kou’ay ana efanamaim uruw i na’at, sabuw afa nati’imaim i tur ta hiwow hio, sabuw afa ni’imaim ibo tur ta hiwow hio. Naatu sabuw au moumurihika i men kafai hiso’ob aisim hina iti kou’ayamaim hitit.
33 Noqw Jew‐sinom hakiy Alexander momi taviyaqe, pam lavayhtiniqat puma aw öqaltoti. Noqw pam sinmuy amumi māmasaqe, as nēṅem hin lavayhtini.
33 Naatu Jew sabuw afa Alexander hibonawiy hitit nahine bat, naatu sabuw afa roube’aten tur hitin, imaibo Alexander umanamaim sabuw rutanih awah fot naatu i taiyuwin wasfafarin isan ana tur eo.
34 Noqw kurs pam Jew‐sínoniqw puma māmatsyaqe, pahsat tāwat aṅqe lȫs qöniltiqat pahsavohaqam sūsaq sáakmaqe paṅqaqwa: Pay pas Ephesus ep qátuhqa Diana a’nö hímuu.
34 Baise nati veya’amaim i hi’inan Alexander i Jew orot, imih sabuw etei au ta’imon hiwow sawar ta’imon isan hio inan hours rou’ab sawar. “Ephesus ana god Artemis akisinamo i turobe Gagamin!”
35 Noqw kīve tutuven’aya sinmuy uyiwaqe, amumi paṅqawu: Ephesus ep tahtaqtu. Ephesus ep sinom it pas pavan Dianat pas hihta’yuṅwa, pu put an sóniwhqat Jupiter aṅqw posqata. Noqw qa hak qa put navoti’ta.
35 Inan yomaninamaim bar merar ana kirumayan sabuw rou’ay gagamin eotatanih inan nuwarob e’afuw basit eo, “Ephesus ana orot ana babin! Sabuw etei hiso’ob Ephesus bar merar i god gagamin Artemis ma’uh ema’am. Iti kabay kakafiyin marane hea’obow re’er boun iti inu’in auman ma’uh ema’am.
36 Soon pi hak haqam put aqw hiṅqawniqat uma navoti’yuṅqe, pay uma qa pas hiṅqaqwanik̇ahk̇aṅwo, nen qa hihta pay an’ewakw hinhtotinik̇aṅwo.
36 Iti sawar i boro men yait ta nayaubamih, isan imih kwa yate enub kwamare naatu men abisa ta nota’e mata nakabiy kwanasinafumih.
37 Taq uma imuy tāqatuy pew wikvaya. Noqw puma pas āantsawat kīkihut qa hovalanta, piw aw umuhyantaqay Dianat aqw qa hiṅqawu.
37 Kwa iti orot kwabow kwana ai’itih i men Tafaror Bar ana sawar ta hi’afiy o ata god babin isan tur kakafih hi’omih.
38 Pay pi ason kurs Demetrius‐niqw, pu put amum sūp tumalay’yuṅqam hakiy aw hihta ep hinyuṅwniqw, pay pi moṅwkive himu hin yukiltiṅwuqat aw hötsi, pu momṅwit eṅem hihta ep hoṅqam yēse; pay ason puma pep hihta ep nēnehpewi hiṅqaqwani.
38 Baise Demetrius ana bowayah orot bairi orot babin isan hai gamin tur afa hinama’am na’at, ata orot gagamih tur nowarayah i tema’am. Naatu tur nowar yababan yabaituturin isan ana efan i bobotawiyin inu’in boro hinan imaim hiyabaitutur.
39 Ason pi kurs uma hihtawat pas nātuviṅlalwaniqw, pay ason hisat tsovaltiṅwuqey ep tsovaltiqw, pep pam ason hin yukiltini.
39 Baise yababan tur gagaminaka omih na’at i kwanan Kou’ay Bar gagaminamaim orot tur nowarayah matahimaim a yababan kwanaorereb tur nowarayah boro hinayabunei.
40 Taq k̇a itam pu’ a’nö hiniwhtiqat ep tūviṅtiwyaniqey aw unahinhtoti, kurs itam hihta aw yank̇ahk̇aṅw, pu yep yanhaqam hinhtotiqey paṅqaqwaniqee.
40 Naatu boun hibubuyuw isan hina’af tanarun hinabibatiy boro tanao kwanekwan, anayabin tur ana’an it men taso’ob naatu it men karam boro asir tanao tanifufuwen.”
41 Yan pam lavayhtit, pep tsovawtaqamuy mātavi.
41 Iti eo ufunamaim, sabuw iuwih hai ubar hin.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 19, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.