Atos 17

God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Noqw puma Amphipolis‐nik̇aṅw pu Apolloniat aṅ kuyvaqe, Thessalonicat ep pitu; noqw pep Jew‐sinmuy tsotsvalkiam wunu.
1 Hiremor hina Amfipolos naatu Apolonia bar merar hihamiy naatu hina Thessalonica hitit, nati’imaim i Jew hai kou’ay bar ta batabat.
2 Noqw Paul tuwiy anhtiqe pumuy amumi pákihqe, pāyis nasuṅwintalöṅnit aṅ pumuy amumum tutuvenit aṅqw yuaata.
2 Paul ana yawas mar etei esisinaf na’atube in kou’ay bar run, Baiyarir veya tounu wanawanahimaim buk rusasar tur hai yabih sabuw bairi hima hidudur.
3 Nihqe pas Christ kurs hin qa okiwsaniwniqat, pu mokiwuy aṅqw ahoy tātayniqat pam amumi yuaataqe paṅqawlawu: Nu it Jesus umumi yuaata pam hapi Christ, pam kitalawu.
3 Buk wanawanan dinab hikikirum kubuna hai tur eowen eo, “Keriso i biyan nababan namorob naatu morobone namisir maiye.” Naatu Jesu isan iti aorereb kwanonowar, God ana Roubinen Orot. Keriso’oban i nati.
4 Noqw haqawat tūtuptsiwaqe, Paul‐nik̇aṅw pu Silas pumuy amumumtoti, pu Greek‐sinom Jew‐sinmuy amún tuptsiwni’yuṅqam amuṅaqw wūhaknihqamu, pu momoymuy pavansinmuy amuṅaqw qa tsa’ya.
4 Sabuw afa Paul yah ikitabir naatu Paul Silas hairi hikofanih. Na’atube Greek sabuw rou’ay gagamin God hikwakwafir auman hirun, naatu bar merar baibin ukwarih auman hirun. |alt="map" src="Pauljr2.tif" size="col" ref="Acts 17.4"
5 Noqw Jew‐sinom qa tuptsiwni’yuṅqam qa tsuyhtiqe, hakimuy qa hihta a’pituy qahopihtuy nāmi tsovalaya. Noqw puma kīve sohsokmuy sinmuy nāwahoynayaqe, Jason kīyat aw kihpokyaqe as ayaiwyuṅqamuy sinmuy amumi ipwayaniqey tuwantota.
5 Baise Jew sabuw hibobowen sabuw ef yan rimurih hibow kou’ay gagamin himatar. Naatu nati bar merar gagamin wanawanan hibuyuw hinunuw hin Jason ana bar hiyi hirab. Hikokok Paul Silas tibunuwih hitama’am na’at tabotaitih sabuw titih.
6 Nit puma pumuy qa tutwaqe, Jason‐nit pu haqawatuy tuptsiwni’yuṅqamuy kīve momṅwituy amumi lölökinyuṅwa tsa’tik̇ahk̇aṅwo: Hakim tūwaqatsit ep qatsit tahkuknayaqam kurs pew pu’ öki.
6 Baise hirun hinunuwet ana veya’amaim men hititourih. Basit Jason hibai hifatum baitumatumayah bairi hitainih hina bar merar hai orot gagamih biyah hitit hiwow hio, “Iti orot tafaram wanawanan sabuw hai ma hi’a’afiy hinan boun hina iti ata bar ata merar hitit.
7 Noqw Jason pumuy pās oya. Ima sohsoyam Caesar tutavoyat ehpewi hintsatsk̇a; yaw hak suhk̇a móṅwinihqat paṅqaqwa, yaw hak Jesus.
7 Jason hai merar yi buwih ana baremaim hima aiwob orot Caesar ana ofafar hi’astu’ub teo, Aiwob orot ta i ema’am wabin Jesu.”
8 Yan puma hiṅqaqwaqw, sinom kīve momṅwituy amumum it nanaptaqe hin unaṅwtoti.
8 Tur iti na’atube hio hinonowar sabuw rou’ay gagamin na’in naatu bar merar hai orot gagamih hai not hikwaris.
9 Noqw Jason suṅwámuy amumum sivaoye’, put akw puma mātaviwyaniqat momṅwit pumuy amuṅem pan yukuya. Noqw puma put ömahtotat, pumuy mātapya.
9 Basit bar merar orot gagamih Jason naatu orot afa bairi kabay hi’uwih hibaiyan, imaibo hibotaitih hin.
10 Noqw pahsat pay tuptsiwni’yuṅqam míhikiwtaqw, Paul Silas enaṅ Bereat aqw hōnaya. Noqw puma epeq pítuhqe, Jew‐sinmuy tsotsvalkiyamuy aw paki.
10 Hima in mar fo, basit baitumatumayah Paul Silas hairi hiyafarih au Berea hin, naatu hina nati’imaim hititit ana veya mutufor hin Jew hai Kou’ay Bar hirun.
11 Noqw ima sinom Thessalonicat ep sinmuy qa amuntotit, nāqavo tutuvenit aṅ puritota, su’qawk̇ahk̇aṅw lavayit kwusuya, mātaqpi kurs īi himu pas antsa pantaqw nanaptaniqe ōviy’o.
11 Nati sabuw i dogoroh hibotawiy men Thessalonica sabuw na’atube’emih. Tur hinonowar i yah bai kwanekwan hima hinowar veya matan hiyi hai buk hiyab hikok hitaso’ob Paul abisa eo i turobe Buk eo’omaim eo ai en?
12 Noqw ōviy puma wūhaknihqam tūtuptsiwa, pu aṅ Greek‐sinmuy amuṅaqw momoyam pavansinom qa tsa’ya, pu tahtaqt pīwu.
12 Naatu sabuw moumurih maiyow hitumatum, Greek baibin gagamih afa naatu orot moumurih na’in auman hitumatum.
13 Noqw yaw Paul Bereat ep God lavayiyat yuaataqat Thessalonicat ep Jew‐sinom nanaptaqe, pay piw paṅsoyaqe, sinmuy hin unaṅwtoynaya.
13 Baise Jew Thessalonica hima’am Paul Berea bibinan ana tur hinonowar ana maramaim hirabon hina yare baimatarin isan hikukeraker.
14 Noqw pahsat pay tuptsiwni’yuṅqam Paul pātuwaqatsit aṅhqe haqami taviya. Noqw pay Silas Timotheus amum hāk pep huruhti.
14 Naatu baitumatumayah marta’imon Paul hibai hiyafar autor re. Baise Silas Timothy hairi Berea hima.
15 Noqw Paul wikyaqam put Athens epeq wikvaya; noqw yaw Silas Timotheus amum put aqw k̇aktayniqat Paul pumuy amumi tutaptaqw, puma paṅqw ahpiyya.
15 Orot afa Paul hinawiy bairi hina Athens ana fofoninamaim hihamiy, imaibo i himatabir. Paul iuwih eo, “Kwanan Silas Timothy hairi kwana’uwih saisewat hinan bairi anita’imon.”
16 Noqw Paul Athens epeq pumuy nuhtayk̇aṅw, navotq pas sinom hīhihtuy wutsit aw nāwakinwisqey aw‐sa yuki’yuṅqw, pas pam unaṅwpeq qahahlayhti.
16 Paul Athens imaim Silas Timothy hairi ma kakaifih wanawanan, nati bar merar hai totob awan karatan hima’am i’itih isan men iyasisir.
17 Nihqe ōviy pam tsotsvalkive Jew‐sinmuy amumum hīhihta nātuviṅlawu, pu Jew‐sinmuy amún tuptsiwni’yuṅqamuy amumuma, pu nāqavo kīsonve put aw ökiwtaqamuy amumuma.
17 Basit in Kou’ay Bar run Jew naatu Ufun Sabuw iyab God hibitumitum bairi hio, naatu mar etei ahar efanamaim sabuw iyab nati’imaim hinan iti sawar isah i hai tur eo’owen.
18 Noqw haqawat hihta aṅ wuwni’yuṅqam Epicureas lavayiyat ṅuy’yuṅqam‐niqw pu Stoic‐sinmuy lavayiyamuy ṅuy’yuṅqam Paul aw lavayhtoti. Noqw haqawat paṅqaqwa: Ya i’ hak himu qalaváyhtuwi’taqa as hiṅqawlawu? kitota. Noqw haqawat paṅqaqwa: I’ sumataq sinom hihta alöṅöt aw nāwakinwisniqat tūtutuqayna, kitota, pam pumuy amumi Jesus yuaataqw ōviy’o, pu sinmuy ahoy yesvaniqata.
18 Naatu orot afa Epikuria kirum efanane hititit naatu orot afa Sitoik kirumane hititit Paul bairi hibas, so’obayah afa hio, “Iti orot rarik kartatanenayan abisa eo’oweh?” Afa hio, “I ana itinin nanawan hai god isah eo.” Iti na’atube hio anayabin Paul i Jesu morobone mimisir maiye isan bibinan.
19 Noqw puma put ṅuayaqe, Areopagus epeq wikvayaqe, aw paṅqaqwa: Ya soon itam uṅ hihta puhututuqayhpit yuaataqat aw tūqayyuṅwni?
19 Basit Paul hibai hinawiy hina kaniser Areopagus kou’ay nahimaim hitit naatu hio, “Aki akokok iti bai’obaiyen boubun sabuw kubi’obaibiyih inao ana nowar gewas.”
20 Pas um hihta alöṅöt itamumi yuaata. Noqw ōviy as itam īi’ hímunihqat nanaptaniqey nānawakna.
20 Sawar afa i’o aki anonowar i tur afa boubun aki isai, imih akokok o inakubunabuna gewas inao ananowar.”
21 (Pas pi Athens ep sinom, pu hāhaqaqw sinom amumi ökiwtaqam, puma qa hihta a’pitu; panis hakiy hihta āawnayaniqey, pu hihta nanaptaniqey‐sa tunatyawyuṅwa).
21 Athens tafaram matuwan naatu nahtoumanih iyab makwaniyih hai bowabow mar etei tur boubun menamaim tenonowar i boro hinab nati ef yanamaim hinao hinareremor aurih bowabow en.
22 Pahsat pu Paul Mars tsomoyat epeq nāsaveq wunuptut paṅqawu: Uma Athens ep tahtaqtu, pas kurs uma sohsok hihta nāwakintiwhqat k̇aptsi’yuṅwa.
22 Paul kaniser hai kou’ay Areopagus nahimaim misir eo, “Athens orot! Ayu kwa ai’iti kwa etei i a yawas yayasairenamaim kwama’am.
23 Oviypi nu aṅ waynumk̇aṅw, uma hin hihta aṅ nāwakinwisqat aṅ taymaqe, haqam tūtusk̇at aṅ yan pey’taqat nu aw yori: IT HAKIY ITAM QA TUWI’KAHKAṄW AW NAWAKINTOTAQAT EṄEM’I. Noqw ōviy uma hakiy qa tuwi’k̇ahk̇aṅw aw nāwakintotaqat nu umuy āawnani.
23 Anayabin iti bar merar abat areremor akwafiren efan etei aitah, na’atube sibor ana gem ta aitin tafanamaim iti na’atube kwakirum. ‘God wa’iwa’irin takwakwafir.’ God nati wa’iwa’irin kwakwakwafir, baise men kwaso’ob nati God i yait, imih boun akokok nati isan anaorereb kwananowar.
24 I’ hapi God tūwaqatsit yuku, pu put aṅ sohsok hihta hinyuṅqata; pam hapi ōveqatsit‐nikaṅw pu tūwaqatsit aw móṅwinihqe, kīkihut sinot māyat akw yukiwyuṅqat qa aṅ ki’ta.
24 God iti tafaram sinaf naatu tafaram wanawanan sawar etei auman sinaf himatar. I mar tafaram ana Regah baise i men orot umahimaim Tafaror Bar hiwowowab imaim ema’amamih.
25 Oviy soon hak may akw hihta ep put paaṅwani; pi pam qa hihta haqni’ta, piw may akw pi pam sohsokmuy sinmuy qatsit huylawu, pu hikwsita, pu sohsok hihtaa,
25 Naatu orot umahimaim abisa mamatar i men ekokok nab, anayabin yawas naatu yourabad naatu sawar tutufin etei i akisin biyanane na sabuw yawas tebaib.
26 Nihqe pam sopk̇awtaqamuy nanapwatuy sinmuy sūkw uṅwat aṅqw yuku, ahsupoq tūwaqatsit aṅ yesniqat ōviy’o; nihqe haqam qatsivaptuyaniqat, pu tūwaqatsit aṅ haqami pahsavo yesniqat aṅwu pay pās yuku,
26 Orot ta’imon biyanane sabuw menan ta ta tafaram tutufin etei karatan, nowanowah hibai tema’am. Naatu marasika yakitifuw hai veya anababatun yai, sabuw iyab tafaram menatan hinab nowanowah namatar hinama’am i so’ob hai veya yai.
27 Puma Tutuyqawhqat hepyaniqat tunatyawk̇aṅwo. Hisnen may akw put hepye’ tutwani, pay as pi pam sohsokmuy itamuṅaqw qa yāpo.
27 God iti na’atube sinaf, saise sabuw hitatit hitanuwih naatu umah hitaruteteyan hitanan boro hitatita’ur. Baise i men ef yok na’in ema’am, it ta’ita’imon sisibitamaim ema’am.
28 Pi itam put atsviy tāyuṅwa, pu poninitota, piw yēse. Oviypi haqawat pas nāp umuṅaqw yēwalalwaqam ura paṅqaqwa: Pay itam piw put ahpiy aniwhti, kitota.
28 Anayabin ’i ana fairamaim it yawasit tama taremor biyat ebi’e’etaw. Kirumamaim tur kabumih kwakikirum na’atube, ‘It i natunatun.’
29 Noqw ōviy hapi itam God ahpiy aniwhtiqe, soon pi itam pam hak pas hímunik̇aṅw, hihta sik̇avalasivat, sen qötsásivat, sen owat aṅqw yukiwhqat antaqat pan wūwantotani. Pam sinot tuhisayat, pu wuwantuwiyat ahpiy yukiwtaqat qa pan wūwantotani.
29 Isan imih it i God natunatun ai’in, men tananot God ana itinin i gold o silver o kabay ta sabuw tar so’obayah i hai yumatabe hitar hirouwen ebatabatamih.
30 Noqw pay God yūpahaqaqw yan ṅastanavotit aṅ hinwisqamuy hintsakpiyamuy qa aw tunatyawta. Nīk̇aṅw pu’ hapi pam sohsokmuy sinmuy sohsovik yesqamuy amumi tutaptaqe, qaantunatyay aṅqw lasyaniqat amumi pas paṅqawu.
30 Marasika God it ata kasiy ata tengogor i’itah etei was tanen, baise boun sabuw tutufin etei dogorot baikitabir isan ebiyunit tanasinaf.
31 Pi pam hisat sinmuy amuṅem hin yúkuniqey pay tokiltaqe, hakiy tāqat put eṅem suan yúkuniqat aw pay tavi. Nihqe pay pas pam soon qaantaniqat sohsokmuy navotna, mokiwuy aṅqw put ahoy tātaynaqee.
31 Anayabin veya ta yayakitifuw i ema’ama, nati’imaim orot ta tafaram tutufin etei ef gewasinamaim baibatiyin isan i rubinika, naatu nati orot it itinin baiturobe isan i morobone bora’ah maiye.”
32 Noqw puma ahoy yesvaniwniqat nanaptaqw haqawat tutsíwhiṅqaqwa; noqw pētu paṅqaqwa: Pas ason itam it yantaqat ūṅaqw piw nanaptani.
32 Morobone misir maiye isan Paul eo hinonowar ana maramaim hi’iyab himarib. Baise afa hikok veya ta na maiye baidudur nowar isan hifefeyan.
33 Yantaqat atsve pu’ Paul pumuy amuṅaqw ahpiy’o.
33 Nati’imaim Paul kaniser hai kou’ay ihamiyih misir in.
34 Noqw pay haqawat tahtaqt put qa mātapyaqe tūtuptsiwa. Noqw panhtotiqamuy amuṅaqw hak Dionysius yan mātsiwa, Areopagus epeq momṅwituy amuṅaq’ö, noqw hak wuhti Damaris yan mātsiwhqa; noqw pu piw pētu pumuy amumumya.
34 Orot afa hitumatum Paul hi’ufunun, naatu Areopagus ana kou’ay wanawananamaim orot wabin Dionysius auman itumatum naatu babin wabin Damaris naatu baibin afa auman hitumatum.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 17, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.