Atos 16

God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Pahsat pu pam Derbet ep pitu, pu Lystrat ep’e. Noqw hak tuptsiwni’taqa Timotheus yan mātsiwhqa pep qatu, hakiy tuptsiwni’taqat wuhtit Jew‐sinot tíata, nīk̇aṅw hakiy Greek‐sinot nay’ta.
1 Paul remor na Derbe tit imaibo ikofan maiye na Lystra tit, nati’imaim baitumatumayan wabin Timothy ma’am biyan tit, Timothy hinah i Jew babin, baitumatumayan ta, baise tamah i Greek orot.
2 Noqw Lystrat ep‐nik̇aṅw, pu Iconium ep tuptsiwni’yuṅqam put aw lomanavoti’yuṅwa.
2 Lystra naatu Ikonium wanawanan baitumatumayah etei Timothy i hibifai.
3 Noqw as pam Paul ámumniqat pam nāwaka. Nīk̇aṅw pam Jew‐sinmuy paṅ yesqamuy tuway’taqe, ōviy put wikqe, poṅotku, put naat Greek‐sínoniqw sohsoyam put navoti’yuṅqw ōviy’o.
3 Paul kok i Timothy tab bairi hitan, imih ana’ar kanabin e’afuw, iti na’atube sinaf anayabin Jew etei nati’imaim hima’am hiso’ob Timothy tamah i Greek orot.
4 Noqw puma paṅ kitsókinawit hinwisqe, Jerusalem epeq ayaiwyuṅqam, pu wukw’a’yat yesqam hin yukuyaqat mātaptiwisa, pumuy aṅ hinwisniqata.
4 Bar merar tata hirun hitit roube’aten tur abisa tur abarayah naatu regaregah ai’in Jerusalemamaim bai’ufnunin isan hio hibibasit, baitumatumayah hai tur hi’owen auman hin.
5 Noqw ōviy Jesus aw tōnawtaqam tuptsiwnit aṅ öqawhtotaqe, nāqavo aw wūhaq’iwma.
5 Ekaleisia sabuw fair hitih hai baitumatum ra’at naatu sabuw boubuh hirun hai kou’ay ra’at.
6 Noqw puma tutskwat Phrygiat, pu Galatiat aṅ ahsupoq kūkuyvat, Asiat ep lavayit yuaaykuyaniqw, Qahováriwtaqa Hikwsi pumuy mēwa.
6 Paul ana ofonah bairi Firigia naatu Galasia wanawanahimaim hiremor naatu Anun Kakafiyin Asia wanawanan hireremor men ibasit boro imaim hitabinan.
7 Noqw ōviy puma Mysiat aw ö́kihqe, as Bithyniat awyaniqey anhtoti; noqw pay Hikwsi pumuy qa nakwhana.
7 Hiremor hina Maisia ana yoyowamaim hitit, hisinaftobon hitan Bitiniya wanawanan hitarun isan baise Jesu Anunin men ibasit boro hitan.
8 Noqw ōviy pay puma Mysiat aṅ yūmosa Troas aqwya.
8 Imih hina Maisia hihamiy hirabon hire hina Troas hitit.
9 Noqw Paul mihikq tuawyorikq, hak Macedoniat aṅqw tāqa wunuk̇aṅw okiw put aw paṅqawlawu: Um Macedoniat aqwnen itamumi unaṅwtapni.
9 Nati gugumin Paul mim, Masedonia orot bat fefeyan eo, “Kwanarabon Masedonia imaim aki kwaibaisi!”
10 Noqw ōviy pam pan tuawyorikq, pahsat pay itam Macedoniat aqwyaniqey anhtoti, suyan pi itam pumuy amumi lomatuawit yuaaykuyaniqat ōviy Tutuyqawhqa itamuy wáṅwayhqat itam pan wūwayaqee.
10 Paul iti mim i’itin ufunamaim aki abobuna au Masedonia arabon, anayabin aki ai not abogaigiwas God ea’afi nati’imaim God ana tur binan isan.
11 Pu ōviy itam Troas aṅqw ahpiyyaqe, yūmosa pāvaqe Samothraceat aqwyaqe pep öki; nit qavoṅvaqw pu itam Neapolis ep öki.
11 Aki Troas imaim wa abai mutufor arabon an Samoteres atit naatu mar to aikofan maiye an Neapolis atit.
12 Paṅqw pu itam Philippit awya, pam Macedoniat ep pas pavan mohpeq kitsóki Rome aṅqw kwihpiwhpu. Nihqe itam pep kitsókive hihsakishaqam yēse.
12 Nati’imaim wa ai’hamiy ai’iwat arun an Philipi atit, Masedonia wanawanan ana bar merar gagamin ta, naatu iti bar merar i Rome gawan wowab. Aki nati’imaim veya bai’ab na’atube ama.
13 Pu itam nasuṅwintalöṅnit ep kīṅaqw nö́ṅakqe, mūnat qalavoya, haqam sinom nānawaknaṅwuqat paṅsoo; noqw itam pep yesvaqe, momoymuy pep tsovaltiqamuy amumi yuaatota.
13 Baiyarir Ana Veya atit bar merar ana fur aihamiy ana harew sisibinamaim atit, nati’imaim anotanot boro yoyoban ana efan atatita’ur. Nati’imaim amare baibin iyab hinan i ai obaibiyih.
14 Noqw hak wuhti Lydia yan mātsiwhqa, tsatsákwmötsaput a’nö hihk̇ay’taqat huhyaqa, itamumi tūqayta. Pam Thyatira‐kitsókit aṅqw sino; noqw pam God aw nāwakinma. Noqw Tutuyqawhqa put pan unaṅwtoynaqw pam Paul lavayiyat aw unaṅwtavi.
14 Naatu babin ta iti tur ao nonowar i wabin Lydia ana tafaram Taiyatira, iti babin i sawar biyah namar iwa’an sabuw tetotobon naatu i God kwafirinayan babin ta, nati ana veya’amaim God dogoron botawiy. Paul tur abisa eo etei nowar.
15 Noqw pam‐niqw, pu amum ki’yuṅqam kūyit akw tuvoylatotiqw, pam itamumi öqaltiqe paṅqawu: Kurs nu úmuyniqw pas antsa tuptsiwhqe, Tutuyqawhqat aw pas qa paysoq hintsakq, uma ikiy awye’, ep yesni, kítahqe itamumi tuyqawva.
15 Naatu nati babin taintuwan bairi nati baremaim hima’am etei bapataito hibai, imaibo ifefeyani eo, “Kwananotanot ayu Regah ana bitumitum na’at, basit kwana tan au baremaim bairit tama.” Iti na’at aki eokikini bairi an.
16 Noqw itam hisat haqam nānawaknaṅwuqat awyaqw, hak māna núantuwiki qalomáhikwsit akw tuyqawiwtaqa itamuhsawva; pam hakiy hihta hintaniqat āawnaṅwu. Nihqe pantsakqey akw moṅwímuy amuṅem sīvat nihtilawu.
16 Veya ta aki yoyoban ana efan isan anan akir babitai ta bairi aitar. Iti babitai i afiy kakafin hitarasum ma sawar abisa temamatar isah i eo, naatu sawar iti na’atube sisinaf ana sabuw kabay gagamin maiyow hibaib.
17 Pam māna Paul‐nik̇aṅw pu itamuṅk tsa’tinumqe a’nö paṅqawnuma: Ima tahtaqt God Sus’oveqnihqat tumal’aymatu; nihqe itam hin ayo nö́ṅakniqat itamuy āwintota, kitinuma.
17 Iti babitai Paul aki bairi i’ufnuni iwow eo, “Iti orot i God auyomtoro’ot ana’akir wairafih, kwa mi’itube na yawas bain isan teo’orereb.” Peter ana ofonah bairi yawas hibai hinan isan Babitai eo’orereb|alt="slave girl" src="cn01983B.tif" size="col" loc="Act 16.17" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="16.17-18"
18 Nihqe pam wūhakis tālat aṅ yan hiṅqawnumq, Paul puhtsemokqe, namtökt, hikwsit aw paṅqawu: Nu Jesus Christ natṅwaniyat aw yank̇aṅw ūmi paṅqawni: Put aṅqw yámakuu, kita. Noqw pahsat pay hikwsi put aṅqw yama.
18 Babitei iti na’atube mar moumurih maiyow sinaf inan yomaninamaim, Paul yan so’ar naatu tatabir afiy nati babitai tar gabuw ma’am isan eo, “Jesu Keriso wabinamaim o abi’a’ari babitai kwaihamiy kutit!” Naatu mar ta’imon afiy babitai ihamiy tit.
19 Noqw put himuy’yuṅqam nanaptaqe, kurs hin puma pāpu put atsviy yesni. Nihqe ōviy puma Paul Silas enaṅ ṅuayaqe, kīsonmi momṅwituy amumi pumuy lölökinyuṅwa;
19 Babitei ana matuwan sabuw hai kabay imaim hima hibaib ana ef sasawar hi’i’itin ana maramaim, Paul Silas hairi hirout hibow hitainih hitit ahar ana efanamaim hiya baibatiyenayah baibatiyih isan.
20 Nihqe momṅwituy amumi wikvayaqe paṅqaqwa: Ima tāqat Jew‐sínomnik̇aṅw itahkitsokiy ep sinmuy qalomáhintsahtsanhqe, sóontsahtsana;
20 Hibuwih hina Rome tur nowarayah nahimaim hitit hio, “Iti Orot rou’ab i Jew sabuw, hairi iti ata bar meraramaim ma kakaf hibai hitit.
21 Nihqe nāp tuwiy tūtutuqayna. Noqw pi itam Rome aṅqw sínomnihqe, soon put kwusuye’, aṅ hinwisni,
21 It Rome sabuw ata ofafar men ebibasit i sinafumih teo, naatu aki men karam boro nati bai’obaiyen anibasit anab ani’a’it.”
22 Noqw sinom suhpantaqam ayaiwtaqamuy amuhpewi hoṅva; noqw momṅwit pumuy amuhpa’ yuwsiyamuy tsihtsiktotat, pumuy kohot akw wuvahtotaniqat paṅqaqwa.
22 Sabuw moumurih na’in hina hirun kou’ay ra’at orot rou’ab bow rouw isan. Tur nowarayan orot iuwih Paul Silas hairi hai faifuw hiseb hibosaisiren naatu hiwabirih.
23 Noqw ōviy puma pumuy wūhakis wuvahtotat, sivikimi tūvayaqe, sivilalwaqamuy oyi’taqa pumuy qaöwítavi’taniqat aw paṅqaqwa.
23 Hiwawabirih ufunamaim hibow hin dibur hiyariyih, naatu dibur kaifenayan orot matan tobaiwa’an ma kaifih isan hiu.
24 Noqw yan put pas qaöwítutaptotaqw, ōviy pam pumuy pas yūmoq pánahqe, siviawiwat aṅ porom’iwtaqat aṅ pumuy kukyamuy hūrs taṅata.
24 Iti obaiyunen tur nonowar ufunamaim, dibur kaifenayan bow hirun dibur wanawanantoro’ot imaim ah ai gagamih rou’ab areh ya kiktanen hima.
25 Noqw tōkilnasaveq Paul Silas amum nāwaknaqe, God aw tayawinpit tawlawu, noqw sivilalwaqam nanapta.
25 Fainaiwan Paul Silas hairi God isan hiyoyoban hima ew hitatabor dibur sabuw afa hima hinonowar,
26 Noqw nāt puma panyuṅqw, pay tutskwa tayayativa, pu sivikit qaqatspiat pīwu. Noqw, pahsat pay sohsovik hötsíwa hötsíltotiqw, sohsokmuy somiam rupamhtoti.
26 naniyan meyemeye iriyoy gagamin na dibur bar iyuwiyuw re an ana wabat etei bora’ah. Naatu mar ta’imon etawan botawiy chain dibur sabuw ah umah hifatum hima’am etei hihururuw hire.
27 Noqw sivilalwaqamuy oyi’taqa tātayhqe, sivikit aṅ hötsíwyuṅqw túwahqe, pahsat as pay nāninaniqe sipwuvahpiy hórokna, sivilalwaqam watqaqat wūwaqe ōviy’o.
27 Dibur kaifenayan matan nuw misir naatu Dibur etawan bobotawiyen itin, basit taiyuwin sikan afuwinamih ana kaiy bora’ah, anayabin not dibur sabuw etei hibihir rouw.
28 Noqw Paul aw tsa’lawhqe paṅqawu: Um qa nāhintsanni; pay itam sohsoyam yepya.
28 Baise Paul fanan aumetawat na’in e’af eo, “Taiyuw bi’asabuni! Aki etei iti ama’am!”
29 Pahsat pu pam qȫhit tuhtuy’qe amumiq supkiqe, tururutik̇aṅw, Paul‐nit pu Silas pumuy amutpiq nātuva;
29 Dibur kaifayan hinow isan e’af naatu nunuw run, an uman hi’oror auman Paul Silas hairi nahimaim ra’iy.
30 Nihqe pam pumuy aṅqw hóroknaqe amumi paṅqawu: Tāqatu, ya nu hinhte’ ayo yámakni?
30 Imaibo nawiyih bairi hitit naatu ibatiyih eo, “Regaregah abisa ana sinaf boro yawas anab?”
31 Noqw puma aw paṅqawu: Tutuyqawhqat Jesus Christ aw um tuptsiwani; nen um ayo yámakni, pu uhtim pīwu.
31 Hiya’afut hio, “Regah Jesu initumitum boro yawas inab, o a nibur bairi.”
32 Pu puma put aw Tutuyqawhqat lavayiyat yuaata, pu sohsokmuy kīyat ep yesqamuy amumii.
32 Imaibo Regah ana tur nati bar wanawanan hibinan dibur kaifenayan ana sabuw bairi hinowar.
33 Noqw pam ep mihikq, hísatniqw paniwhtiqw, pahsat pay pumuy wikqe haqe’ wuvahtiwhqat aṅ pāhoma, nit pahsat pay kūyit akw tuvoylati, pam’i, pu tímatu.
33 Nati veya ta’imon gugumin wanawanan dibur kaifenayan buwih hai feher souwen naatu i ana nibur bairi bapataito hibai. Dibur kaifenayan Paul koun esasouw|alt="Jailer and Paul" src="CN01990B.TIF" size="col" loc="Act 16.33" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="16.33"
34 Noqw pam pumuy kiy ep wikvaqe, amumi tunösvoñahta; nihqe puma sohsoyam God aw tūtuptsiwaqe hahlayya.
34 Naatu Paul Silas buwih ana bar wanawanan hirun bay itih hi’aa. Nati orot ana nibur bairi dogoroh yasisir awan karatan, anayabin i hina God ana baitumatumayah himatar.
35 Noqw tālawvaqw momṅwit sivilalwaqamuy oyi’taqat aw solāwamuy ayatotaqw, paṅqaqwa: Pay um tāqatuy mātapni, kitota.
35 Mar to tur nowarayah hai orot gagamih naatu ma’utenayah hai orot ukwarih hiyafarih hio, “Kwan dibur kaifenayan kwau! Nati orot ebotaitih ten.”
36 Noqw sivilalwaqamuy oyi’taqa Paul aw paṅqawu: Yaw uma mātaviwniqat ōviy momṅwit hakimuy aṅqw ayatota; ōviy uma yámak̇e’, qahin unaṅway’k̇aṅw ahpiyni.
36 Basit dibur kaifenayan Paul ana tur eowen eo, “Tur nowarayah orot gagamih tur hiyafar hio, O Silas airi i abobotaiti, airi kwatit tufuwamaim kwan!”
37 Noqw Paul pumuy amumi paṅqawu: Puma itamuy Rome aṅqw sinoiwtaqamuy qa tūviwtaqamuy nuhtutpik wuvahtotat, sivikimi tūvayak̇aṅw, ya puma yephaqam itamuy nanauyve hóroknayaniqey anyuṅwa? Sóoni; nāp aṅqwye’, itamuy hóroknayani.
37 Baise Paul ma’utenayah hai oro’orot isah eo, “Aki men abisa kakafin ta asinaf naatu men hibatiyi, baise bebeyanamaim hirabi hi’afiyi naatu dibur hiyariyi, kwanaso’ob aki i Rome ana fef abai ama’am! Naatu boun tekokok i wa’iwa’iramaim hiniyafari’imih. Men karam, aki akokok kwana’uwih i taiyuwih hinan hinabotaiti.”
38 Noqw solāwam momṅwituy amumi it tūawvayaqw, puma kurs Rome aṅqw sinoiwtaqatniqw puma nanaptaqe nēṅem tusitota.
38 Ma’utenayah hai orot ukwarih himatabir baibatiyih orot gagamih hai tur hi’owen, naatu Paul Silas hairi Rome ana fef hibai hima’am isan, ana tur hinonowar ana maramaim hibir.
39 Nihqe ōviy puma amumi ö́kihqe, pās amumi yuaaykuyaqe, paṅqw hóroknaya; nihqe puma kíṅaqw ahpiyniqat amumi naokiway’yuṅwa.
39 Basit hina abis kakafin isah hisisinaf isan hairi matahimaim hi’e’en naatu diburane hibotaitih, naatu bar merar baihamiyin isan hi’uwih.
40 Noqw puma sivikiṅaqw yamakt, Lydiat kīyat aw paki; nihqe pep tuptsiwni’yuṅqamuy amumi yórikqe, pumuy öqalat, amuṅaqw ahpiy’o.
40 Paul, Silas hairi dibur bar hihamiy hina Lydia ana bar hitit, nati’imaim baitumatumayah hi’itih kaufair ana tur hitih naatu hihamiyih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 16, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.