Marcos 9

Tũpa Ñehengagüer (GYRNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ipare Jesús aipo ehi iri:
1 Jesu sabuw iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen kwa afa iti kwama’am boro morobo’e yawas kwanama’am maramaim God ana aiwob fairin boro nanan kwana’itin.”
2 Seis arɨ pare, Jesús vɨraso Pedro, Santiago, Juan reseve ɨvɨtrɨ ɨvate vahesave oyeupi. Aheve avɨyeteramo tẽi oñecuñaro güemimbohe rovai.
2 Veya etei six sasawar ufunamaim Peter, James naatu John, Jesu buwih bairi akisihimo hiyen hin oyaw tafantoro’ot hitit. Nati’imaim matah yan hi’itin Jesu ana yumat botabir.
3 Iturucuar sendɨ́, morochí eteanga. Ndipoi eté que ava co nungar co ɨvɨ pɨpe turucuar oyosei vahe.
3 Naatu ana faifuw hina hikwes anababatun, men karam tafaramamaim orot babin ta na’atube tasouwen hitikwes.
4 Iyavei avɨyeteramo tẽi oyemboyecua Elías, Moisés reseve Jesús rese oñemoñeta yuvɨnoha.
4 Nati’imaim Elijah, Moses hairi hirerereb Jesu bairi hibat hio’o bai’ufununayah nah tounu hi’itih.
5 Ipare Pedro aipo ehi chupe:
5 Peter Jesu isan eo, “Regah aki bairi tanan i gewasin maiyow, aki boro sis tounu ana wowab, ta o isa, ta Moses isan, naatu ta Elijah isan.”
6 Osɨquɨye tẽi semimbohe yuvɨreco. Sese Pedro ndoicuaise oñehe ãgua, aipo ehiño tẽi.
6 Nah tounu hai bir ra’at Peter tur erekasiy auman eo kwanekwan.
7 Ahe ramoseve avei ogüeyɨ ɨva quɨha iharɨve, oyopɨpa tuprɨ yuvɨreco. Ahe ipãhuve oyeendu ñehesa aipo ehi vahe: “Co che Rahɨr, che rembiaɨsu; peyapɨsaca catu iñehe rese” ehi vahe.
7 Naatu sakuk earuw na ana youninamaim tarsumih naatu sakuk wanawanan orot fanan hinowar eo, “Iti i ayu Natu au yabow, tain kwanarub nao kwananowar!”
8 Ahe ramoseve avei omahese oɨvɨi yuvɨreco, ndosepiai eté que ambuae ava, Jesús güeraño tuprɨ ité osepia opãhuve yuvɨreco.
8 Naatu matah doda iwa’an hibat hibinuwanuw men yait ta hi’itin, baise Jesu akisinamo bairi hibatabat hi’itin.
9 Ipare ogüeyɨ ɨvɨtrɨ sui yuvɨreco, aipo ehi güemimbohe upe ou: “Ndapemombehui chietera que ñepei ava upe co mbahe pesepia vahe, pemombehura rumo acoi che, Ava Rɨquehɨr, acuerayevɨse voi” ehi.
9 Oyawane hire hinan auman abisa hi’itin isan Jesu tur fokarin maiyow eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen kwanama’am Orot Natun morobone namisiribo.”
10 Oyeupeñomi tẽi vɨreco aipo ñehesa yuvɨreco, ahe rumo oporandu-randu oyeupe: “¿Mara oya pĩha aipo, ‘Acuerayevɨra’ ehise?” ehi tẽi yuvɨreco.
10 Jesu abistan eo i fanan hibai, baise morobone misir maiye eo anayabin hikasiy taiyuwih hima hibabatiyih.
11 Evocoiyase semimbohe oporandu chupe:
11 Imaibo Jesu hibatiy, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah hio Elijah i boro wan nan?”
12 Evocoiyase aipo ehi chupe:
12 Jesu iyafutih eo, “Kwanaso’ob Elijah i wan Roubininenayan orot aunan i’iyon na sawar etei yabuna, baise aisimamih Bukamaim hikikirum hio, ‘Orot Natun nanan i boro hinakwahir naatu bai’akir gagamin na’in nab.’
13 Che niha aipo ahe pẽu: Elías rumo ou ité, ava evocoiyase opacatu güemimbotar tẽi oyapo yuvɨreco sese. Ẽgüe ehi opacatu yavɨye aracahendar icuachiapɨrer sese —ehi.
13 Baise a tur ao’owen, Elijah i marasika na naatu sabuw hai kokomaim yawas kakafin maiyow isan hisinaf mi’itube Bukamaim eo na’atube.”
14 Ipare oyevɨ yuvɨreco güemimbohe recosave. Aheve osepia ava rehɨi oyere guasuse yuvɨreco sese, iyavei oime aheve Moisés porocuaita rese oporombohe vahe oiñehepoepɨ-epɨ semimbohe yuvɨreco.
14 Hire hinan ana bai’ufununayah afa bairi hibita’imon ana veya sabuw hiru’ay hi’a’ar bebera’uh hi’itih. Naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa auman hina hibusuruf bairi higam.
15 Ichui Jesús repiase, opacatu yuvɨnoña yuvɨraso chupe “avɨrave” apo.
15 Sabuw hiru’ay Jesu hi’i’itin ana veya hifofofor men kafaita naatu hinunuw hin hibai ana merar hiyi.
16 Evocoiyase ahe oporandu ava eta upe:
16 Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Abistan isan bairi kwagamigam?”
17 Ñepei ipãhu pendar omboyevɨ chupe:
17 Orot ta kou’ay wanawanan iya’afut eo, “Bai’obaiyenayan ayu au kek abai ana o isa, anayabin afiy kakafin iwanasum awan bofafaren tur men eo’omih.
18 Iyavei que iguatasa rupi co caruguar avɨyeteramo tẽi opocose sese, oitɨ voi ɨvɨve iyavei sendɨrɨyuiyusu, sãitere-tere avei; sese cũritei nipirata iri eté. “Penosemi caruguar ichui” ahe tẽi nde remimbohe eta upe. Ahe rumo ndoicatui eté yuvɨreco —ehi.
18 Naatu afiy kakafin kaun eyey ana veya ebai erouw me yan ere awan fusifusin ekubar naatu wan eyob takitak tebiwa’an naatu an uman etei’imak tewowofaf. Ayu a bai’ufununayah afiy kakafin nuninamih auwih, baise men karam hitasinaf.”
19 Jesús omboyevɨ chupe:
19 Jesu iuwih eo “Kwa iti boun ana sabuw ayu men kwabitutumu, mar boro bai’ab bairi tanama? Ayu boro men manin kwa bairit tanama tanabow? Kek kwabai kwana aitin.”
20 Evocoiyase ogüeru yuvɨreco chupe. Osepiase caruguar Jesús, oitɨ uca iri chĩhivahe ɨvɨve. Omboapayere-yere iyavei sendɨrɨyui guasu-guasu.
20 Kek hibai hina Jesu biyan hitit, afiy kakafin nuw Jesu i’itin ana veya kek busuruf an uman duduwar rab naatu me yan re rab firur awan fusifusin kubar.
21 Sese oporandu tu upe:
21 Jesu kek tamah ibatiy, “Iti kek sawow maninaka bai ma?” Tamah iya’afut eo, “Tasiyar ana mareika sawow bai,
22 Amove co caruguar oitɨ uca tatave, ɨve avei yuca pota uca ãgua yepi. Sese ereicatuse, ore pɨ̃tɨvɨiñomi tẽi catu eve ore paraɨsuerecosave —ehi.
22 matan fufur asabuninamih ebai en wairaf wan eyey naatu harew yan ere’er, baise o baiyawasin isan isa nakakaram na’at basit kwiwanbabanu baibais kwiti.”
23 Jesús aipo ehi chupe:
23 Jesu iya’afut eo, “Karam, o inabitumatum na’at sawar etei o isa boro hamehameh maiyow hinamatar.”
24 Aipo hese tu,
24 Kek tamah mar ta’imonamo iya’afut eo, “Ayu abitumatum baise kwibaisu au baitumatum tafan kuya’abar era’at.”
25 Osepiase Jesús ava rehɨi, oyemboyase sese, oñehe pĩrata caruguar upe aipo ehi:
25 Jesu sabuw i’itih i hina yaten hiyey, imih Jesu afiy kakafin isan tur fokarin maiyow eaf iu, “O afiy tain gugurin awa gugin au’uwi kek biyanamaim kwihamiy kutit naatu men ina’intabir inarun maiye!”
26 Caruguar sãse pucu chĩhivahe yuca tuprɨ oso. “Omano ité co chĩhivahe” ehi ambuae ava yuvɨreco.
26 Afiy kakafin iwow itarakouw kek busuruf an uman duduwar rab, naatu afiy kakafin rauwatait bihir kek re imamayay in, naatu sabuw hinot i morob hirouw.
27 Jesús rumo oipopɨsɨ imopuha; evocoiyase chĩhivahe opũha tuprɨ voi eté.
27 Baise Jesu na ofere kek uman bai ibais imisiruw misir.
28 Ichui oique oɨ pɨpe. Aheve semimbohe ahe aemi oporandu yuvɨreco chupe:
28 Nati ufunamaim Jesu bar wanawanan run naatu ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hibatiy, “Aisim aki afiy kakafin men anun titamih?”
29 Jesús rumo aipo ehi güemimbohe upe:
29 Jesu iyafutih eo, “Men abistanamaim boro sawar iti na’atube hinamataramih, baise yoyoban akisinamo.”
30 Ichui yuvɨnosepase, yuvɨraso ɨvɨ Galilea rupi. Jesús rumo ndoyemboyecua uca potai eté que ambuae ava upe.
30 Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan hihamiy, i hibusuruf Galilee wanawanan hiremor hin. Jesu men kok sabuw etei hitaso’ob i menamaim hinan.
31 Esepia, güemimbohe güeraño ité ombohe aipo ehi:
31 Anayabin i ana bai’ufnunenayah bi’obaibiyih. Naatu ana bai’obaiyenamaim iuwih eo, “Orot Natun boro hinabonawiy gawan umahimaim hinayai naatu hina’asabun namorob, veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Semimbohe rumo ndosenducuai eté oyeupe ñehesa yuvɨreco iyavei osɨquɨye chupe porandu ãgua yuvɨreco yepi.
32 Bai’ufnunenayah iti tur bi’obaiyih naniyan men hibai naatu baibatiyin isan hibir.
33 Ipare oyepota tecua Capernaum ve yuvɨreco. Yuvɨroiquese oɨ pɨpe,
33 Imaibo hina Capernaum hitit, naatu hirun bar wanawanan hima’am Jesu ibatiyih, “Efamaim tanan kwa abisa isan kwagamigam?”
34 Ahe rumo noñehei tuprɨ yuvɨreco chupe. Esepia, perɨ rupi, “¿Ava pĩha ɨvate catu vahe?” ehi asɨ-asɨ oyeupe yuvɨreco.
34 Baise fanan men hiya’afutimih, anayabin efamaim hinan i taiyuwih higam yait i orot gagamintoro’ot.
35 Evocoiyase oguapɨsave, “Periopa” ehi güemimbohe upe, aipo ehi avei:
35 Jesu mare ana bai’ufnunenayah nah 12 eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait wan bai’iyonamih, i taiyuwin boro nan uftoro’ot nabat, sabuw etei’imak isah ni’akir nabow.”
36 Ipare oipɨsɨ chĩhivahe güemimbohe pãhuve senoha aipo ehi:
36 Naatu kek bai na nahimaim iu bat, uman kek tuwabunamaim rauwabon naatu eo,
37 —Acoi ava oipɨsɨ vahe co chĩhivahemi nungar che rer pɨpe sereco, che ité che pɨsɨ yuvɨreco; iyavei acoi ava che pɨsɨ vahe, ndahei che güeraño che pɨsɨ, oipɨsɨ aveira che mbousar —ehi.
37 “O yait ayu wabu’umaim kek gidigidih inabuwih hai merar inayiy, ayu au merar kuyiy, naatu o yait ayu au merar kuyiy, men ayu akisu au merar kuyiy baise yait ayu iyunu anan auman ana merar kuyiy.”
38 Evocoiyase Juan aipo ehi chupe:
38 John eo, “Bai’obaiyenayan aki orot ta o wabimaim wagabur kakafih nununih ai’itin naatu a’otan, anayabin i men it ata kou’ay orot ta’amih.”
39 Jesús rumo,
39 Jesu iya’afut eo, “Orot men kwana’otanimih! Orot yait ayu wabu’umaim ina’inan nati na’atube esisinaf boro men karam nati bowabow ufunamaim ayu isau tur kakafih na’omih,
40 Sese ndayande amotarẽhɨi vahe, ahe yande mboyoyasar secoi.
40 anayabin orot babin yait men it isat ibiwosai, nati it nowat.
41 Acoi que omondo vahe ɨ vaso pɨpe che rupi pe recosa pɨpe pẽu, evocoi nungar oipɨsɨ itera porerecosa oyeupe nara —ehi.
41 Anababatun a tur o’owen, orot babin yait ayu wabu’umaim o harew it kutomatom anayabin o i ayu nowau, i turobe ana baiyan boro nab.
42 “Acoi que ava omboangaipa uca vahe co chĩhivahemi nungar che reroyasar, iyacatu evocoi nungar ñapɨchisa ita mbahe mbocuhisa iyesɨho rese para guasu pɨpe imombo ãgua.
42 Naatu ayu au bai’ufununayah hai baitumatum kikimin, orot yait nan hai not nabi’afiy, gewasin nati orot i boro sikan aumor hita’utan taiyan hititaiy tare.
43 Sese pe po pe mboangaipa uca vahe peyasɨa ité peyesui. Esepia, avɨye catu peiquera tecove apɨrẽhɨsave ñepei pe po rese, peso rãgüer sui que ñuvɨrío pe po rese tata guasu apɨrẽhɨsave.
43 O uma nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! Uma rounawat ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit uma rou’abaka itan efan kakafin wairaf wanatowan wan itayen,
44 Aheve acoi uru nomanoi vahe, tata ndogüei vahe avei.
44 motamot hita’ani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab ta’arahi.
45 Pe pɨ pe mboangaipa ucase, peyasɨa avei peyesui. Esepia, avɨye catu ndape pɨndugüei peique tecovesave, que ñuvɨrío pe pɨ rese peique rãgüer sui tata guasu ndopai vahesave.
45 Naatu a nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! A dubon ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit a rou’abaka inan efan kakafin,
46 Aheve acoi uru nomanoi vahe, tata ndogüei vahe avei.
46 motamot hina’aani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab na’arahi.
47 Pe resa avei pe mboangaipa ucase, penose ité peyesui. Esepia, avɨye catu peique ñepei pe resa rese Tũpa mborerecuasave que ñuvɨrío pe resa rese tata guasu apɨrẽhɨsave pe reique rãgüer sui.
47 Naatu mata nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, kukubai kwisaroun! Mata ta’imon God ana aiwobomaim inarur i gewasin, men basit mata rou’abaka hinisrouni efan kakafinamaim inare,
48 Aheve acoi uru nomanoi vahe, tata ndogüei vahe avei.
48 nati’imaim
49 “Esepia, opacatu ava imoehesara tata nungar pɨpe.
49 Sabuw etei’imak boro wairafamaim na’arahih narusouwih hinan riyabe hinamatar.
50 Sese yucrɨ avɨye ai eté. Nasehe irise rumo, ndayaicatui chira imoehe iri ãgua. Peico catu yucrɨ nungar mbahe tuprɨ pɨpe peyeupe nara” ehi.
50 Riy i gewasin baise naniyan nabi’en boro men karam hiniwa’an naniyan namatar maiye, imih kwa i riy wanawanamaim nama, saise taituwa bairi boro tufuwamaim kwanama.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.