Hebreus 12

Dios pejumelivaisibaxuto pejanalivaisibaxuto (GUH) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Pamonae yabara pacatoyaquinatsi, bajayata najamatabëcuenecopaba Diosojavabelia peyavenonaenexatsi. Nexata bajarapamonaemi vajavënëlivaisitaexae, bemuxunanajamatabëcuenesaëtatsi vaxaitsi ata Dioso vajanacayavenonaenexa. Itsa nayacobijitsiatsi vajacujinaejinaejava, nexata najonotatsi piarevejava bitsojinaeya vajacujinaejinaenexa, vajapatsinexa itsabelia nacatocaëjëta vajanacaitorobinë. Bajara pijinia pacuenia Dioso pitabarata xaniavaetsia bejinavanapatsi asaëyata vajatonacuenebinexa pacuenia Dioso nacaitoroba. Nexata copiaya benavecuacopatatsi papibisiajamatabëcuene xainatsi. Tsipaji bajarapapibisiajamatabëcuene nacaitorobabiaba pibisiacuene vajaexanaenexa. Bajarapapibisiajamatabëcuene baja becopabatsi vajaexanavanapaenexa xua Dioso nacaitoroba.
1 Isan imih it i sabuw maramaim kau’ay gagamin na’in sisibit roun roun hi’ar bebera’uh hibat hi’itit tanununuw. Imih sawar kakafih erorowen tanit tanisrouwen naatu bowabow kakafihine fatumit tama’am tanarufamit tanatit, nunuwamih hi’u’uwit saise tanitarfofor tananunuw gewas.
2 Itsa najamatabëcuenecopatatsi Diosojavabelia vajanacayavenonaponaenexa, nexata benajamatabënapitabiabatsi Jesús. Tsipaji Jesús vajanacasivatëpaexae, Dioso aneconijibia nacatane. Jesús pejamatabëcueneta Dioso nacayavenonanua vajaajamatabëcuenesaë tsavanapaenexa Dioso vajajumecovënëtsijava matapania vajanacacapanepaejavabelianexa. Pajivi naneconita, cruzata rutatsi pebeyaxuabinexatsi pijaneconi yabara. Bajarapacuenia itsa naneconitsiaexanatsi, bitso piauracuene. Itsiata baitsi jane Jesús nacopata bajarapacuenia pebeyaxuabinexatsi. Bajarapacuenia Jesús nacopata pebeyaxuabinexatsi tsipaji natsivajënaeyapëtane pejamatabëcuenebarëyajavanexa icatsia itsa asaë petëpaecujinae, daxitajivi pijaneconi pematamotsixae. Aeconoxae baja nexata Jesús tronovënëjavata athëbëtatsia eca, Dioso pemuxuneneta, pecujuanenia, penajuaevetsinexabeje daxitacuene.
2 Matat etei Jesu tana’itin, ata baitumatum an naatu yomanin, sabuw hibai onaf afe’en hi’onaf hibi’i’iyab, men biyan eohow. Anayabin yasisir nanamaim ma’am i so’ob, imih wainab in yomaninamaim yen God ana asukwafune mare bonamanamarinamaim ema’am.
3 Pacanaëjëre Jesús piajamatabëcuenesaë tsaponaponaejava, pibisiacuene pexanaevi pinijicuenia bejiobiaexanae atatsi. Bajarapacuene pacanaëjëtsianame itsamonae itsa pacabejiobiaexana Jesús panejumecovënëtsijava yabara. Nexata apo pacueranaemë tsane Dioso panetonacuenebijava. Apo pajamatabëcuenefaefaenaemënua tsane.
3 Sabuw kakafih wanawanahimaim wawainab i kwananot, isan imih kwa men kwanahahar naatu gubam nahuriramih.
4 Paxamë panajamatabëcuenesaëtavanapame pibisiacuene paneexanaeyaniva. Bajarapacuenia panajamatabëcuenesaëtavanapae atamë pibisiacuene paneexanaeyaniva, itsiata abaxë pibisiacuene pexanaevi apo pacayajuvënëbeyaxuabi. Bajaraxuata panevajënaeyabelia bepanajamatabëcuenesaëtavanapame pibisiacuene paneexanaeyaniva.
4 Anayabin bowabow kakafih bairi kwabiyow ana veya kwa men yait hi’asbuni imorobomih.
5 Pëtsa panacofënëtame Dioso papecamuxujiobijava papecajamatabëcueneasaëya exanaenexa itsa pacamuxujioba bepapeximëcuenia. Tsipaji Dioso pejumelivaisibaxutota paxamë yabara jumaitsi mapacueniaje:
5 Buk Atamaninamaim God kwa i natunatun rouw koufair tur bit kwanotanot? Iti na’atube eo,
6 Pacananeconitsiaexanaenatsi. Tsipaji xanë muxujiobiaya bananeconitsiaexanajë pajivi asivanë, baitsi daxita pamonae taxicuenia tataevi,
6 Anayabin Regah orot babin iyab isah ebiyabow boro baikwatutunen nitih, naatu orot babin iyab i natunatunamih ebowabow boro baimakiy nitih.”
7 Nexata patonacaevere Dioso muxujiobiaya papecananeconitsiaexanaenexa. Tsipaji Dioso papeximëcuenia pacatane. Jivi ata baja cajena pexi muxujiobiaya banacoxivitsata.
7 Biyababan fokarih wanawanan kwana fair nawainabi nati i kwa a baikwatutunen na’atube, anayabin kwa i natunatun imih ebi’obaiyi. It tamatanah baikwatutunen titit tibi’obaiyit i kwaso’ob.
8 Nexata Dioso muxujiobiaya itsa apo pacaevetsi tsipae, Diosojavabelia pananeconitsi atamë, nexata Dioso papeximëcuenia apo pacatae tsipae. Tsipaji jivi ata, pexi pexainaevi, muxujiobiaya banacoxiconita.
8 God natunatun etei baikwatutunen ebitih, naatu o baikwatutunen men inabaib na’at, nati ana itinin o i men natun anababatun. O i tamat en, ometakek.
9 Vaxaitsi abaxë pamatacabi pejevaxitsi mapanacuata, vaxajivi nacamuxujiobiaya banacaconita. Nexata vaxajivi yaiyatanetsi. Nexata biji vaxaitsi bitsoyo bejumecovënëtatsi vaxa Dioso, ponë eca athëbëtatsia, vajanacarajutsinexa matacabi apo pevereverecaejava.
9 Kek ana veya, tamatanah baikwatutunen hibitit i taso’ob, naatu takakafiyih. Imih Tamat maramaim baikwatutunen nabitit ana maramaim tanakakafiy gewas, saise boro ma’ama wanatowanamaim tanama.
10 Itsa abaxë vaxajivi mapanacuata nacavitsata, muxujiobiaya banacaconita. Tsipaji vaxajivi nacatojitsipa xaniavaetsia vajatojinavanapaenexa. Bajaraxuata nacamuxujiobiaya banacaconita pacuenia vaxajivi nacatojitsipa vajatojinavanapaenexa. Itsiata baitsi jane vaxa Dioso muxujiobiaya nacananeconitsiaexana pepacuene vajacopatsinexa pibisiacuene vajaexanaejava. Nexata bajarapacuenia Dioso nacajamatabëcueneyavenona vajaperujujamatabëcuenemivecua vajanajamatabëcuene pënëyorotsinexa Diosojavabelia. Nexata pacuenia Dioso jamatabëcueneitsi, bajara vaxaitsi ata vajajamatabëcueneitsinexa.
10 Tamatanah baikwatutunen titit tibi’obaiyit, nati i it ata ma gewasin isan. Baise God baikwatutunen ebitit i turobe naatu gewasin, anayabin i ekokok, i ana kakafiyin bairi tanafaram.
11 Paepatota vaxa Dioso nacamuxujiobiaya nacananeconitsiaexana, bajarapaepatota abaxë apo sivajamatabëcuenebarëyatsi xua nacatocopiapata. Itsiata baitsi jane pajivi Dioso muxujiobiaya naneconitsiaexanatsi, yapëtane baja xua yabara naneconitsiaexanatsi. Nexata baja copata bajaraxua. Nexata baja jamatabëcuenebarëyaya xaniavaetsia ponapona.
11 Baikwatutunen tabaib ana veya’amaim biyat i ebababan tarererey naatu men tabiyasisir. Baise biyababan ufunamaim sabuw iyab baikwatutunen hibai hibi’akir hai yawas boro namutufor yasisiramaim hinama gewas.
12 Pacopabare baja panejamatabëcuenecueranaejavami. Panevajënaeyabelia panajamatabëcuenesaëtaponare. Tsipaji baja panajamatabëcuenecopatame Diosojavabelia papecayavenonaenexa.
12 Isan imih kwanunuw uma tehahahar kwana’awanfairen, naatu a hiririm ra’iyemih kwabiwa’an kwanabat gewas.
13 Pëtsa pajumecovënëtame itsalivaisi Dioso pejumelivaisivecua. Ëpexaniajailivaisi, Dioso pejumelivaisi, panevajënaeyabelia pajumecovënëtavanapare. Nexata itsamonae Dioso pejumecovënëtsivi, pamonae abaxë apo ajamatabëcuenesaë Dioso pejumecovënëtsijava, pacaitaxutua ajamatabëcuenesaë tsaponae tsane.
13 A i namutufor efatut kwanan, saise sabuw afa ah umah ririmih naatu kiyatabirih kwa hi’ufnuni tenan boro men hinawasdidir hinare, baise kwane i boro hai fair hinab maiye hini’ufnuni.
14 Daxitajivijavabelia pexaniajamatabëcuene patoxainare. Nexata aneconijibia pajinavanapaename Dioso pitabarata. Pajivi aneconijibia apo ponaponae tsane Dioso pitabarata, bajarapajivi Dioso apo yajavaponaponae tsane.
14 Kwanasinaftobon taituwa bairi tufuwamaim kwanama, naatu kwanayasairi kakafiyinamaim kwanama. Anayabin orot yait ana yawas men ya’asair kakafiyinamaim ema’am Regah ana yumat boro men na’itin.
15 Xania baja panayajivitaema. Pëtsa pacopabame Dioso panejumecovënëtsijava, Dioso papecacopatsiyaniva papecaitaxutotsoniataejava panepuajumecovënëtsivi Dioso. Pacuenia piatsaxaënëboto daxitamera bijianaejitsipa, bajara pajamatabëcueneitsimë tsipae caenë ata, paxamëyajuvënënë, pibisiacuene itsa exanaejitsipa. Pacajamatabëcuene bijianaejitsipa padaxitamë.
15 Mata toniwa’an gewas, men yait ta God ana manaw ana kabeberane namatabiramih. Kwana’itin gewas men yait ta kwa wanawanamaim ihitutu na’atube ub nakufaifaiy, naatu ana fafa’amaim sawar etei hinakokoramih.
16 Panayajivitaemanua itsanë ata, paxamëyajuvënënë, pejaitsiyaniva itsava pepo pijavavecua. Petiriva ata pejaitsiyaniva itsanë pepo pamonavecua. Panayajivitaemanua panejumeaebiyaniva Dioso najumecapanepaeya papecajumaitsijava. Pëtsa Dioso pajumeaebame pacuenia bajayata Esaúpijinë jumeaeba Dioso najumecapanepaeya pejumaitsijavatsi. Esaú picani matapijinëxae, Dioso yavenonabiabijitsiatsi. Nexata itsajota Esaú bitso piajani, pejuyapijinëjavabelia pexaejava caenabani namitsavajëta. Nexata pejuyapijinë jumaitsitsi: “Pacuenia nexaejava nevajëtame, carajutsianatsi. Nexata xua Dioso cayavenonabiabiapaeba, bajaraxua juya xanë netocopatsianame,” jaitsi. Nexata Esaú jejai. Pejuyapijinëjavabelia baja tocopata xua picani Dioso yavenonabiabijitsiatsi.
16 Kwana’itin gewas men yait ta na’in nisesebar kwanekwanemih, o Esau sisinaf na’atube nasinaf koun God nitinimih. Anayabin Esau bay tew ta’imonamaim kek ai’in hai onowaten sawar tutufin etei bora’ah tain itin.
17 Payapëtaneme rabaja pacuenia Esaúpijinë exana pejuyapijinë petocopatsicujinae xua picani Dioso yavenonabiabiapaebatsi. Esaúpijinë picani paxa itoroba Diosojavabelia petovajëtsinexatsi Dioso peyavenonabiabinexatsi paxa pevënamuto. Itsiata baitsi jane paxa apo jumejejaitsi. Nexata Esaúpijinë bitso nua pejuyapijinë petocopatsixae xua picani Dioso yavenonabiabijitsiatsi. Itsiata baja acuenebi pexanaejava. Bajaraxuata paxamë ata pëtsa pacopabame Dioso panejumecovënëtsijava Dioso najumecapanepaeya papecajumaitsijava.
17 Naatu sawar abisa uf himamatar i kwaso’ob, Esau tamah ana baigegewasin isan erererey auman bifefeyan tamah rutawiy. Anayabin abisa marasika sisinaf men dogor baikitabir bai.
18 Paxamë panejumecovënëtsixae Dioso, pacatocopata rovialia panevajëtsinexa Diosojavabelia. Nexata apo panamatavenonaemë paneponaenexa itsanacuajavabelia panevajëtsinexa Diosojavabelia. Bajayata Israelpijinë pemomoxi pata ibotsutoxanetotabuyaberena. Nexata bajarapatsutotabuta navajëca Diosojavabelia. Nexata bajarapatsutojumatatsia Israelpijinë pemomoxi tane beisotocotia itsajota aitaquiri. Bajarapaepatota bitso emaxaneto, ayaijovibo yajava.
18 Kwa i men kwana oyaw an kwatit Israel sabuw sawar hi’i’itin na’atube kwa’itinimih. Anayabin Israel sabuw hina oyaw Sinai anamaim hititit ana veya wairaf in bitakir hi’itin, gugumin kakafin anababatun hi’itin, wowog gagamin maiyow re’er hi’itin. Naatu nidun hinonowar i
19 Bajarapaepatota Israelpijinë pemomoxi jumetane penajumetsijava trompeta. Jumetanenua Dioso pecuaicuaijaijavatsica athëbëvetsica bajarapamonaejavabelia. Nexata judíovi pecajunavi bitso, vajëta Diosojavabelia Dioso pecuaicuaijaiyaniva pematatsënëa.
19 tour nidun hinowar, naatu orot fanan hinonowar ana veya yah birubir fafar Moses hi’u, “Orot ku’otan aki men akokok tur ta nao maiye ananowar.”
20 Bajarapacuenia Israelpijinë pemomoxi vajëta Diosojavabelia tsipaji bitso jumecujunava Dioso pejumaitsijavatsicatsi mapacueniaje: “Pajivi ponaena mapatsutoyenepanajavaje, bajarapajivi tseconaenatsi ibotonëta. Itsa jume, becuererebonëta cacuatsianatsi pebeyaxuabinexatsi bajarapacuenia. Dajubinë ata itsa ponaena mapatsutoyenepanajavaje, bajarapacuenia exanaenatsi,” pejaijavatsica Dioso athëbëvetsica, Israelpijinë pemomoxi bitso jumecujunava.
20 Anayabin God ana ofafar tur fokarin iti na’atube eo isan i hibir, “Bobaituw ta nan iti oyaw sisibinamaim natit nabubutubun na’at kabayamaim kwanarab namorob.”
21 Nexata Israelpijinë pemomoxi bajarapajume itsa jumetane, pecajunavi, bitso neconecojai. Moiséspijinë ata jumaitsi: “Xanë ata rabaja tacajunavi, bitso neconecojanë,” jai.
21 Abisa matahimaim hi’i’itin i hai bir ra’at, Moses auman ana bir ra’at eo, “Ayu iti sawar aitin abir au umau teo’oror.”
22 Itsiata baitsi jane paxamë baja aeconoxae Dioso panejumecovënëtsixae, Dioso baja pacatocopata panepatsinexa Dioso pijatomarabetsia rovialia panevajëtsinexa Diosojavabelia. Bajarapatomaratatsia eca Dioso, piasaëtsaponaponaenë. Bajarapatomara pevënë Jerusalén. Eca Siónvënë tsutojumata. Bajarapatomaratatsia Dioso pijajivi ángelevi, miles paángelevibeje, yajavaponapona.
22 Baise boun kwa i kwana oyaw wabin Zion imaim kwatit, God wanatowan ma’ama’anin ana bar ana merar, mar ana Jerusalem, tounamatar kou’ay gagamin na’in dones na’atube tibiyasisir wanawanah kwarun bairi kwabiyasisir.
23 Bajarapatomaratatsia payajavanacaetuatsianame itsamonae, pamonae panevajënaeya jumecovënëta Dioso. Bajarapamonae vënëyaquinarubatsi bajarapatomaratatsia. Panacaetuatsianame Dioso pitabarata, ponë naneconitsiaexanaena daxita pamonae naneconita bajaraponëjavabelia. Payajavanacaetuatsianamenua daxita pamonaemi tëpa Dioso pepua pejumecovënëtsivi.
23 Kwa i kwana God natunatun ai’in hai yasisir wanawanan kwarun, natunatun wabih maramaim hikikirum, kwa i kwana sabuw etei hai baibatiyenayan ana God biyan kwanatit. Naatu sabuw gewasih ayubih kouksouwen hibaika tema’am biyah kwatit.
24 Panajamatabëcuenecopatame baja Jesucristojavabelia, ponë pejamatabëcueneta Dioso nacavecuaajibiaexana vajaneconimi. Nexata Dioso aneconijibia nacatane. Bajayata Abelpijinë itsa beyaxuabatsi, ponë beyaxuabatsi, juya picani xanepana peyamatamobeyaxuabinexatsi. Itsiata baitsi jane pamatacabi Jesús beyaxuabatsi cruzata, itsajivi ata apo najamatabëxainae Jesús peyamatamobeyaxuabinexatsi. Tsipaji Jesús petëpaejava pejamatabëcueneta, Dioso aneconijibia taejitsia daxita pamonae jumecovënëta Dioso.
24 Kwana Jesu obaibasit boubun ana foun batayan biyan kwatit naatu rara boubun suware’er i igewasin kwanekwan men Abel ana rara na’atube.
25 Bajaraxuata Dioso pejumelivaisi vajanacatsipaebijava, bejumecovënëtatsi. Bajayata pamonae apo jumecovënëtsi Dioso Moiséspijinëta penajumecopatsilivaisi, naxuaba Diosovecua. Dioso apo capanepaetsi bajarapamonae. Vaxaitsi ata bitsoyo Dioso nacananeconitsiaexanaejitsipa itsa apo jumecovënëtsitsi ponë nacajunata athëbëvetsica.
25 Kwana’itin gewas God abisa boun eo kwananowar, men kwanakwahir. Anayabin sabuw iyab marasika oyaw anamaim Moses eo hinowar fanan hisasair i baimakiy men kafa’imo hihaiwimih. Naatu boun God fanan i mutufor marane re eo tanonowar, baise kwanitafasar fanan kwanasasair na’at, kwa i kwamorob sawar. Baimakiy kakafin anababatun boro men karam kwanahaiw!
26 Paepatota pina Dioso athëbëvetsica Sinaivënë tsutojumavetsica cuaicuaijai, baja pina paepatota ira najëaba. Nexata icatsia xuacujinae bexëa Dioso tajëvelia najumecapanepaeya jumaitsi mapacueniaje: “Itsamatacabi icatsia ira najëabiaexanaenajë. Nexata jane baja caecuenia ira, itaboxo yajava, najëabiana,” jai Dioso tajëvelia najumecapanepaeya.
26 Oyaw Sinai anamaim i fananawat eo, me etei i’uruyuy, baise boun it ata veya’amaim ana omatanen hikirum inu’in na’atube boro namatar, “Veya ta boro men me akisin aniyuwiyuw, baise mar tafaram etei boro aniyuwiyuw.”
27 Xua yabara tajëvelia Dioso najumecapanepaeya jumaitsi, maitsi tsaneje. Mapairaje, itaboxo yajava, itsa najëabiana, daxitacuene xua Dioso exana mapanacuataje, vereverecaena. Itsiata Dioso pejumelivaisi, pijatomara ata, apo vereverecae tsane.
27 Tur mar ta’imon i bebeyan i’obaiyit taitin, God umanamaim abisa eo himatar tema’am boro etei niyuwiyuw hai efan hinasa’iren. Baise sawar abisa wanatowan ma’amih bimataren boro hai efanika hinama.
28 Xua itsamatacabi Dioso nacatocopatsiana athëbëtatsia vajatoevetsinexa, bajaraxua apo vereverecae tsane. Bajaraxuata vaxaitsi pexaniajamatabëcuene rajutatsi Diosojavabelia. Yaiyataeya vajajamatabëëthëtovetsina Diosojavabelia jumai tsabiabi tsanetsi: “Diosomë, bitso ayaijamatabëcuenenëmë,” jai tsabiabi tsanetsi Dioso vajanacasivajamatabëcuene barëyanexa.
28 Imih God ana merar tanay anayabin, it i God ana aiwobomaim tarun, nati efan God boro men niyuwiyuw. Imih God tanifai tanabora’ara’ah ata not tutufin etei kakaf bir auman.
29 VajaDioso jivi penaneconitsiaexanaenë. Pacuenia isoto vayafo itsa tajuenajetaruca, verebiaba daxita piabejejava petajuejavata, bajara pijinia pacuenia Dioso verebiabiana pamonae pibisiacuene pexanaevi.
29 Anayabin ata God i turobe tafaram gurusenayan ana wairaf.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.