Marcos 7

Monoq Gotola Gosohaq (GAH) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Palisaio monó vegenaki Zelusale numutotí monó mogona apí-ikimiaká a ve lugáagi Izesutoka iki alegesá amó.
1 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa Jerusalemane hinan hina Jesu hibebera’uh.
2 Lá amó nene izegipala zuha lugáate kigizani nagamí zemake nosánetá ninago ánigamó.
2 Naatu ana bai’ufununayah umah souwena’e eregubagub auman hi’aa hitomatom hi’itih.
3 Palisaio monó vegenaki Zuta vegená mukitoka keza golesa okatune liki avóike la gakotó giliiki kigizani vauva aliki nagamí zemikima nosánetá nisá amamó. Avóike li hukiki la gakó ali amegesaló miliki lá iaká amó.
3 Pharisee naatu Jew sabuw etei’imak i hai binanakwar ti’ufunun hai a’agir hi’o na’atube umah tesouwenabo te’aau.
4 Itó maketilotí nosánetá meina hiziki alikamó nene monó gelemi ve makolímo ámina nosánetá ale geleneitimó nene ligika ale golesa iti netá loló okave liki giliake nosánetáma monó nagamí hepa hepa ikakegó niaká amó. Itó nenémini okogó minamive. Mogonatagana haitopaitolímini ali minamó. Nagamí gonigi somogi kapa lapegi nene ligikagú golotuva loko lelémo golesa okative liki nagamí ziaká amó nene avóike ali minató ali amegesaló amegesaló mililiki itemó.
4 Ahar efanane tenan boro men abistan hina’aan, baise wantoro’ot i boro hinakif nakusouwih, naatu hai binanakwar afa maumurih maiyow tebi’ufunun, boun kerowas, naukwat, ya’aya baibitab ana noukwat, i na’atube tesasouwen.
5 Lá iaká amó nenazo, Palisaio monó vegenaki monó mogona apí ikimiaká a vegi keza Izesuni loká itake lamó: Geí izegipaka zuha nene avotegini mogonatagana ali minamake nanamú ahulikave. Nosánetá natune liki, ligika ali golotuva liaká suni aliki kigizani nagamí zemake ninave.
5 Imih Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah Jesu hibatiy, “Aisimamih o abai’ufununayah bai’obaiyen it ata a’agir hibai nan men tibi’ufununimih, naatu baise i umah gubagub auman te’aau?”
6 Liki likago, Izesú láa loko lo kimimó: Genezatini lositaki neneta Isaiá nene alika utó iti netakumú gozapá limó nene lamaná lekelikumú lokamóma neve. Ómasímo li gakó láa loko luhuva gizonoimóma neve:
6 Iyafutih eo, “Isaiah kwa arerekabih isan eo i turobe, Bukamaim eo kikirum na’atube,
7 Vegenalitini gakó nene není gakokitana okago
7 I hai kwafiren ayu isau i yabin en,
8 Lekelisi nene Ómasímo lo hukoleketa gakó ahuliake vegenalitini mogonatagana ali miniaká niave.
8 Kwa God ana obaiyunen kwabosair sa’ab kwayai naatu orot hai bai’obaiyen kwabai kwabukikin kwanan.”
9 Láa loake nene láa loko lo kimimó: Avotegini mogonatagana alitune liki Ómasímo lo hukoleketa gakó lekemegesa amiake niamó nene vatí suni nego aliaká niahe.
9 Naatu Jesu iuwih eo, “Kwa God ana obaiyunen bosairen sa’ab ya’in naatu taiyuw abinanakwar bai’ufnunin isan i kwaso’ob kwanekwan!
10 Mosé nene lekeza izokahiko amekahiko kugulizá ale otezo, itó ve makó eza izolahiko amelahiko usí vizekimiaká gakó lo kimitimó nene apele hilitune loko leketonoimóma neve.
10 Moses na’atube eo, ‘hinat tamat inakakafiyih, yait ta hinah tamah erarafih i boro hina’asabun namorob.’
11 Láa loko limóza, lekelisi láa liki liaká niave: Ve makó eza izolahiko amelahiko nene hize lé oketatove loko u netá mota kolopani loló okave. Nenémini mogonáa lelí gakokutí nene Ómasímini mota amekuve.
11 Baise o ta hinat tamat isah iti na’atube inao, abistan ayu’une kwa abibaisi i God ana sibor yayasairen.
12 Loko litikumú nene izolahini amelahini nasahilí oketati gapo hize lí oaká noive.
12 Tur nati na’atube nao, naatu boro men kafa’imo hinah tamah isah abisa ta nasinafumih.
13 Lekeza lá iake nene Ómasímini gakó vasá ziake lekezatini avotikini gakó alévolé iki lukesa ali miniaká niave. Itó nenegó nomive. Nenémini netá mukí ali miniaká niave, loko limó.
13 Kwa a’a’agir hai binanakawar kwabukikin naatu God ana tur i kamomow ebi’en naatu sawar afa moumurih maiyow auman nati na’atube kwasisinaf.”
14 Láa loko loake ve vená mukí sele lokago, aitoka alegesá ikago, láa loko lo kimimó: Nénisi nene gakó lo likimitoze, gililo. Mukitoka giliiki gili vevesiki gililo.
14 Iban maiye Jesu sabuw rou’ay gagamin eafih hina iuwih eo, “Kwa etei iti tur anao i kwananowar naniyan kwanab.
15 — ausente —
15 Men sawar iti ufunane en orot wanawanan irun iwa’an gub kakafin etatounimih, baise abisa orot wanawananane etitit imaim iwa’an orot gub kakafih etatoun.
16 — ausente —
16 Tain hinama’am na’at tur kwanonowar kwananot.”
17 Loko loake numukú iteake, ve vená ámegekimikago, izegipala zuhate ámina anoza gakokumú loká imikago, láa loko lo kimimó:
17 Sabuw rou’ay gagamin ihamiyih in bar rur ufunamaim ana bai’ufununayah iti oroubon isan hibatiy.
18 — ausente —
18 Iuwih eo, “Kwa auman boro’ika kwakakasiy? men abistan ta ufunane en erun iwa’an gub kakafin orot etatounimih.
19 — ausente —
19 Anayabin men orot dogoronamaim erurumih, baise en yan kabutin wanawanan erur naatu eafuwatait ere’er.” Iti na’atube eo ana maramaim Jesu kurerereb eo, “Bay etei’imak i gewasih kwanaa.”
20 Láa loake makó láa loko limó: Likigikagutí iteaká noi netalímo lekemeni ale golotuva loaká noive.
20 Naatu ibanak eo maiye, “Abistan orot wanawananane etitit imaim iwa’an i’isan gub kakafin etatoun.
21 Vetini kigikagutí nene golesa kagata geleaká, mokoló mogona, gumina, vegená kepele heleaká, ve vená huki ezega emega oaká,
21 Anayabin orot dogoron wanawanantoro’ot etitit, i not kakafin, sesebar, bar kweb, asabunubunuw, turahinah a’aawah ufuh na,
22 ánigi lamaná oaká, netá golesa aleaká, kogoka vizeaká, hokolizá itó mumuzó oaká, kemegeka loaká, kugupe aleko iteaká, zogozogo vizeaká nenemú noluve.
22 kabat, tur karur, tenagogor, baiwa’an ana yeyewra’aten, bahiy, koutabitabir, bai’o’orot, naatu baifufuwen.
23 Imane netá golesa mukí nagatumó nenémo likigikagutí iteake lekemeni ale golotuva loaká noive, loko limó.
23 Iti not kakafih etei’imak i orot wanawanane enan imaim iwa’an i’isan gub kakafin etatoun.”
24 Nenetí ámina apá ahuloake Tulo numutoka apá agilikaloka vimó. Vo aniteake, numuni makokú iteake nenemú gelemitave loko gilimóza halá gemitimó okave.
24 Jesu efan nati ihamiy in tafaram Taiya wanawananamaim tit, naatu bar wanawanan run, men kok sabuw hitaso’ob i nati’imaim ma’am, baise men karam boro yumatan tibun.
25 Vená makolímini mohola nene holosi makolímo agikagú lemeake alémo golesa o minamó. Lá noigo ámina venámámo Izesuni gakoláa geleake litá oko ake Izesuni agisagú agihúna gimó.
25 Nati’imaim babin natun babitai kikimin afiy kakafin tarasum ma bi’a’afiy Jesu ana tur nowar na biyan tit anamaim ra’iy.
26 Ámina vená nene Zuta vená negopa hetoka vená minake, Pinisia apá nene Silia mikasiuka getamó minatímo eza nene moholámini agikagutí holosi apeleko amisilitive loko loká omikago,
26 Babin i Greek matuwan, baise ana tufuw an i Fonisia imaim tufuw tafaram Syria wanawanan, i Jesu ifefeyan natun biyanamaim afiy kakafin tanun tatit isan.
27 Izesú nene Isilae vegenalite Ómasímini lusa goí iki ali alitakumú geleneike anoza gakó makó láa loko lo amimó: Izegipatini nosánetá ipá oko galatini kimitunimó nene etamive. Izegipa nenete goí iki niki kagatupa itave.
27 Baise Jesu babin isan eo, “Wantoro’ot i boro kek abisa tekokok tanituwih, men ef ema’am boro kek hai bay tanab tanarub haru nahimaim nare hinab hina’aan.”
28 Loko lokago, ámina hetoka venámámo gele veveso minake ezáagi Ómasímini lusa ale alitikumú geleake láa loko limó: Guivahanínemaka, lamaná lokanimóza, nezama litoze. Nosánetá noaká holomalotí izegipate niki lana koma alemó zimó nene galatini netá loló oaká noive.
28 Baise babin eo, “Turobe Regah baise kek hai bay te’aa momosarih gem baban tere’er haru te’aau.”
29 Loko lokago, Izesú lo amike limó: Láa loko lanikumú gele gumuze, atiginá oko numukaloka vozo. Holosi nenémo mohokámini agikagutí mota ahulomiake vokave.
29 Imaibo Jesu babin iu, “O abaiya’afotenamaim imih kwen, afiy o natu ihamiyika.”
30 Loko lokago, numunaloka vike ánigamó nene, holosi nene moholámini agikagutí golisi okago holomaló hanuva akonoigo ánigamó.
30 Babin matabir in ana bar tit ana kek gem yan inu’in itin afiy ihamiy titaka.
31 Lá okago, Izesú nene Tulo numutotí atiginá oko vike Sitona numutoka avilegeake, vike Tekapoli mikasi avilegeake Galilaia nonohulotó vo anitimó.
31 Imaibo Jesu tafaram Taiya ihamiy Sidon wanawananamaim remor in Galilee harew kukuf yan re, naatu rabon Bar Merar Etei Umat Ronron hai me yan tit.
32 Vo anitekago, negi ve makó genezala gena imó nene alímiki Izesutoka vi anitiake, eza nene agizanitunú nónohá zemikiko lamaná itive liki negénegeka likago,
32 Nati’imaim sabuw afa orot tainin gugurin, naatu menan sarusarubet i hibai hina Jesu biyan hitit naatu uman biyan tabutubun isan hifefeyan.
33 vegená alegesá akutí alémo otopá zeake kezáikó minasike agizani hisulatunú agatagú hizeake gituhú oake, agizanitunú genezalaló lupizeake,
33 Imih Jesu orot bai tit sabuw rou’ay gagamin ihamiyih akisinamo nabinamaim, naatu uman orot tainin wanawanan iuturiy, imaibo kwaitutur naatu orot menan butubun.
34 okulumakú okenava oko ánigoake, ahuu lo nahulake láa loko lo amimó: Epata. Nenémini mogonáa lelí gakokutí nene koló ino loko.
34 Matan au mar nuw ra’at dogoron tutufin erawous naatu orot isan eo, “Efata,” anayabin “Kubotawiy!”
35 Loko lokago, agata koló okago, genezala viligoake gakó lamaná limó.
35 Mar ta’imonamo orot tainin botawiy tur nowar naatu menan yamutufur tur eo gaigiwas.
36 Lá okago, Izesú nene avetó iki vegená li kememitave loko lo hukoketamóza, eza lo hutoko loketaha loketaha negénegeka liki li utó iliki vamó.
36 Naatu Jesu sabuw eotanih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen.” Baise i mar etei sisinaf imih mar etei isan hio.
37 Keza nene sigaga goha liki minake láa liki lamó: Netá mukí loló noimó nene lamaná okogó loló oaká noive. Kagata mola vegená nene ale vevesokimikago gakó giliaká niave, itó kegepa lakolí i ve ale vevesokimikago gakó liaká niave, liki lamó.
37 Sabuw anababatun hai kasiy ra’at hifofofor men kafaita, naatu hio “Sawar etei’imak sinafen gewas! Naatu i karam boro niwa’an tainih gugurih tur hinanowar naatu awah gugih tur hinao!”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.