Lucas 24

Monoq Gotola Gosohaq (GAH) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Sategú neteká holugú nene gonosiva mola apató vinigi anuvagi hilina ali vavá iki milamóma nene aliki vamó.
1 Sunday maraumanika baibin raiy hibogaigiwas hi’inu’in hibow hin rah yan hitit.
2 Vi anitiake ánigamó nene, geha mulí agepaló gehani napa zi hitamó nene aló ahelú i ámiginago ánigamóza,
2 Naatu hin rah yan hitit ana veya kabay gagamin Jesu ana hub awan hiya’afut inu’in hifururuw tit hub awan asir inu’in hi’itin.
3 keza áminagú itiake ánigamó nene Guivahani Izesuni gonosiváa ánigamamó neve.
3 Basit wanawanan hirun hin, baise Regah Jesu biyan men hitita’urimih.
4 Lá iake ámina netakumú negi nagi hiziki niago, ve lositá galinali utó ikasike, iki holúikú minasimó nene, luhoaká góini nenémo gizopa vaevae loko minamó.
4 Nati’imaim hai kasiy ra’at hibat hibinubunibun naniyan meyemeye orot rou’ab hai bonamanamarin auman sisibihimaim himatar hibat.
5 Lá noigo ánigiake ámina vená nenete kehelele novizigo, mikasiuka gupá zemó. Lá niago, ámina ve losi nenetosa láa liki li kemesimó: Hele vegenalitini apakú amenigi oteko noi vemamú nanamú vitagá niave. Eza imanegú noamive. Mota otopá zeko otekave.
5 Baibin hai bir ra’at nahimaim yumatah au babe me yan hire, baise orot rou’ab hi’uwih hio, “Kwa aisim orot yawasin isan sabuw murubin hai efanamaim kwanunuwih?
6 — ausente —
6 Iti’imaim boro men kwana’itin, i morobone misir maiye! Galilee imaim bairi kwama’am ana veya tur abisa eo i kwanotanot.
7 — ausente —
7 ‘Orot Natun i boro hinab sabuw kakafih umahimaim hinayai, hina’onaf, naatu veya tounu ufunamaim morobone nayawas maiye.’”
8 Liki likasigo, keza gozapá láa loko lo kimi gakómaloka goha kagata giliake,
8 Imaibo baibin ana tur eo nuhih taseb hinot.
9 geha mulikú gonosi mola apáma ahuliake, goha atiginá iki vake, aí izegipala zuhagutí ileveníagi vegená lugáagi nene ániga sunimú avetó iki li kememó nene,
9 Naatu rahane himatabir maiye hina bar hitit. Sawar abisa’awat hi’i’itah ana bai’ufununayah nah 11 naatu bai’ufununayah afa nati baremaim hima’am auman hai tur hi’owen.
10 Maliá eza Magatala apatotí vená itó Zoaná itó Maliá magáa eza Zemusini izolaho itó vená makó lugáa nenete ámina gakó avetó iki aposoloma li kememóza,
10 Baibin iyabowat sawar hi’itah hina Jesu ana tur abarayah hai tur hio’owen wabih i Mary Magdalin, Joanna naatu Mary, James hinah naatu baibin afa auman.
11 aposolomate gakó imane gihila nilave liki gili alévolé amamó.
11 Baise Jesu ana tur abarayah baibin hio men hitumatum, anayabin hai tur hinonowar naniyan i tamim tao kwanekwan na’atube.
12 Lá niago, Pitá nene oteake gonosi mola apámaloka ololu loko vike geha mulikú gupá zeko ánigamó nene, lavolavo gó gizopa lamaná lositáma hanuva nego ánigoake, eza nene goha atiginá oko numutoka vike, ámina suni utó ikumú agata gululusi geleko minamó.
12 Baise Peter misir nunuw in rah yan tit, hub wanawanan kwaf nuwariy faifuwawat hi’inu’in itah, basit abisa mamatar isan erebainotanot auman matabir in.
13 Lá noigo, ámina gamenaló izegipala zuhagutí ve losi nene Emause numutoka vinigi gapoló vasimó. Emause apá nene Zelusalegatí hotó otigí oko 11 kilomita nenéminoko minamó.
13 Nati veya ta’imon Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab Jerusalemane hin bar merar ta wabin Emmaus imaim hitit. Jerusalem in Emmaus titit ana fofonin i 11 kilometres na’atube.
14 Lá iki nivasike, Izesutoka utó i netakumú ligili hagili iki nivasigo,
14 Baise iti orot rou’ab efamaim sawar abisa’awat himamatar isah hairi hio hidudur hinan ana veya,
15 Izesú nene vogaláikutí utó oake makó vamóza,
15 Jesu ufuhine natit botanih bairi hita’imon hiremor hin.
16 kogómulaló hitonoigo, Izesú noive liki ánigi vevesamasigo,
16 Naatu bairi hinan i hi’itin baise men kafa’imo hi’inan.
17 eza gakó nene nana onoigo ligili hagili iki nivasive loko lokago, keza nene viki notesike kogoka kegepa muhelé noigo,
17 Jesu ibatiyih, “Kwa abisa isan tura airi kwaidudur auman kwanan?” Naatu orot rou’ab hinutanub yah rererey yen hibat.
18 keikutí maga ve agulizá Kiliopá ave loko noi vémo anotó aleko láa loko lo amimó: Veno ve mukí iki Zelusale apakú ali nupa niamó nenete imane gamenaló utó i sunimú gili asú inamóza, géisi ve hamó nene gelemape.
18 Orot ta wabin Cleopas ibatiy eo, “Jerusalem wanawanan o akisimo nanawan orot, imih sawar abisa fai fur wanawanan mamatar o men iso’obamih?”
19 Loko lokago, eza nana suni utó ikumú nilasive loko loká okimikago, keza láa liki li amesimó: Nasalete numutotí ve Izesuni sunimú nolusive. Eza nene Ómasímini agepagutí gakó loaká ve minake, Ómasímini agómulaló itó vegenalitini kogómulaló alévolé gakó loaká ve itó alévolé suni aleaká ve minamó neve.
19 Jesu ibatiyih, “Sawar abistan?”
20 Lá imó nemóza, lelí guguni giziaká vete napagi lelí monó gizapa vetegi apili ahulatave liki goní imikago, zohota zaló apiliki apeteke apili hele vemú nolusive.
20 Baise aki ai firis ukwarih naatu bonawiyenayah orot ukwarih hibai Roman gawan hitin, morobomih eo ibasit naatu hibai hin hi’onaf morob.
21 Itó goí oko Isilae mikasiuka gala vetini kigizakutí lelémo atiginá itihe loko gelenounimóza, gakó makó láa loko neve. Ámina suni utó ikutí nene gamena losive makole mota vokave.
21 Aki anotanot iti orot boro Israel sabuw baiyawasih arouw nuhifot ama’am, baise iti orot hirab momorob i veya boun tounu sawar.
22 Lá onoimóza, lelí zuhagutí vená makó lugáate iki likago ininá okune. Keza neteká holugú nene gonosi milimilimaló vake,
22 Naatu baibin afa aki ai kou’ayomaim boun maraumanika hin rah yan hititit biyan hiboyouw
23 gonosiva ánigamake, ageló losi utó ikasike Izesú nene oteko agómulagi noive liki lasi gakokumú nene ámina vená nenete vamokitana ánigiake, atiginá iki iki avetó iki li lememó.
23 naatu himatabir hina hio, ‘Aki tounamatar ai’itih, naatu tounamatar ai tur hi’owen Jesu i morobone misir maiye.’ Iti na’at hio aki aoror sa’iri ai kasiy ra’at.
24 Lá ikago, lelikutí makolititosa viki geha mulikú gonosi milimilima ánigasike, venalite iki avetó amómáminoko nego ánigasimóza, ámina ve nene agupeló ánigamasimó.
24 Basit ai kou’ayomaim sabuw afa hin rah yan hit abisa baibin hio hinowar na’atube hi’itah, baise Jesu men hi’itinimih.”
25 Liki likasigo, Izesú láa loko lo kimimó: Lekeza ve negi niasive. Mulutini lepa hizetigí onoigo Ómasímini agepagutí gakó liaká a vete gakó mukí luhuva gizinamóma nene gili zagemasive.
25 Imaibo Jesu iuwih eo, “Kwa i kwabikoko’aw, aisim dinab oro’orot abisa hio hikikirum men fudir rerekab kwabitumatumamih!
26 Ómasímo gologí oleketative loko lo mololeketa vema nene ámina miluma netá ali gihimikiko helekoko alika nene oteoko lapanala goha alitive likigó gizinamóma neve.
26 Keriso iti sawar etei isah ni’akir biyan nababan saise ana aiwob maramaim narun nabi’aiwob isan men kwaso’ob?”
27 Loko loake, Moseki itó Ómasímini agepagutí gakó liaká a vetegi gizina gakó lo kemeloko novike, ezáamú monó gotolaú gizina gakó mukí nenémini mogonamú ale hee loko lo kimimó.
27 Imaibo Jesu taiyuwin isan aneika Moses ana Buk kikirum imaim busuruf idudur rena God ana dinab oro’orot hai Buk hikikirum imaim tit.
28 Lo kemeloko novike, Emause apá ali ávatiha iake, eza nene ámina apá avilegeko vinogo noigo,
28 Naatu bar merar hinuh hinanamaim hititit auman, Jesu bar merar ta namihibe iwa’an hi’itin.
29 keza agata aliki ho mota lemeake límugusi zinogo noize, lezagi makó akatune liki li amikasigo, Izesú nene gele kemekago, numukú nene makó itemó.
29 Baise hi’otan hio, “Veya sawar naatu mar efof imih tarun bairit ta’in.” Iti na’at hio itin, basit bairi inumih hirun.
30 Itiki minake, nosá nanigi niake, eza nene mitó minake peleti aleake, Ómasi agepoka loake, gitegeake kimimó.
30 Bay aa isan Jesu bairi himare, eof rafiy bai God ana merar yi sawar imasib itih.
31 Lá noigo, kogómula panava zekago, Izesuni nene ánigi hee hee lasimó. Ánigi hee hee nilasigo, litá oko legemage imó.
31 Imaibo hairi matah to iwa’an hi’inan, baise marta’imon na’am sa’iwa’an.
32 Lá okago, keza láa liki ligili hagili asimó: Gapoloka gakó lo limike monó gotolámini mogona lo utó oko lo nolimike lelémo zaú okave.
32 Hairi himisir hio, “Efamaim tanan Buk Atamaninamaim bidudur dogorot ahayabe yiy naniyan itatam?”
33 Liki ligili hagili asike, litá iki otiki Zelusalega atiginá iki vasimó. Vi anitikasike, aí izegipala zuha 11-imagi agive lugáagi alegesá iki niago ánigikasigo,
33 Basit himisir himatabir maiye hin Jerusalem hitit, nati’imaim bai’ufununayah nah 11 naatu afa auman hiru’ay hima’am hi’itih,
34 ámina ve lositá nene litá iki avetó iki Guivahanitema nene lamaná oteko noike Saimoni utó o amekave.
34 hai tur hi’owen hio, “Tur anababatun Regah i morobone misir maiye Simon isan irerereb.
35 Liki li kimikago, keza lá iki Izesúma gapoloka kémegetoko vike nosánetá nanigi peleti gitigitó ánigi hee lasi gakó nene avetó iki li kemesimó.
35 Orot rou’ab efamaim abisa mamatar naatu mi’itube rafiy imasib bitih ana veya’amaim matah to iwa’an hi’i’inan etei hidudur turahinah hinowar.
36 Izegipala zuhamate ámina gakó ligili hagili niago, Izesú nene galinali utó oake, ote minake hulu nene lekelitoka minino.
36 Orot rou’ab iti na’atube hima hio hinonowar auman naniyan meyemeye Regah nah yan foun matar bat iuwih eo, “Tufuw isa nama.”
37 Loko lokago, keza ánigiake, ininá iake holosi utó okahe liki kehelele vizimó.
37 Etei hi’oror, hai bir ra’at, hinotanot i yoyom mowan itinin hirouw.
38 Lá iki kagata nigelego, eza láa loko lo kimimó: Lekeza nanamú ininá iki lakagata losi nigeleve.
38 Baise Jesu iuwih eo, “Aisim kwabirubir naatu aisim a not boro’ika tekakasiy?
39 Imane nezama lamaná utó nouve. Lekeza nigisa nigizatoka nuhúma ánigalo. Itó ánigiiki iki nugupeló ali giliiki ánigi hee lilo. Neza nugupegi vegená lahani utó okuve. Holosi nene nenéminiki niamave.
39 Au umau kwa’itah, naatu biyau kwabutubun finimu au rakit naniyan kwatatam, saise kwanaso’ob iti i anababatun ayu, anayabin yoyom i aurih finimih en.”
40 Loko lo kemeake, agisa agizani nene kelepizimó.
40 Iti ra’at eo sawar basit an uman i’obaiyih hi’itan.
41 Lá okago, keza mulúikú agila guluma itímo velesá gili alévolé amake kagata losi nigelego, Izesú nene lekelitoka nosánetá ma nehe.
41 Baise men kafa’imo hitumatumamih, hai kawasa ra’at hikasiy auman, basit Jesu ibatiyih, “Kwa bay urey ta kwayai inu’in?”
42 Loko loká okago, keza lotó gizina lagaha makó amiake,
42 Siy baibitab finimin reban hibai hitin
43 ániginago aleko namó.
43 naatu nahimaim bat eaan hi’itin.
44 Itó Izesú láa loko lo kimimó: Neza lekezagi minunike Mosé lo hukoko li gakokú itó Ómasímini agepagutí gakó liaká a vetini gakokú itó Ómasi agepoka liká nama liká a gakokú nenikumú epoapo gakó luhuva gizamóma nene gihila ze asú inogo ive loko lo lekemeaká umóma neve.
44 Imaibo hai tur eowen eo, “Ayu i sawar iti isah bairit tama’ama ana veya a tur aowen. Sawar abisa ayu isau mataramih Moses ana Bukamaim, dinab hai Bukamaim na’atube Psalms imaim hio hikikirum hina hiturobe.”
45 Loko loake, monó gotolaú luhuva gizikago mina gakó nene gili vevesatave loko kigika kagata ale koló oake,
45 Imaibo hai not botawiy Buk Atamaninamaim abisa isan hio hikikirum naniyan hibai.
46 láa loko lo kimimó: Monó gotolaú gologí oleketative loko lo mololeketa vemú nene miluma geleko heleoko gamena losive makole galegú minooko heleneitikutí otopá zeko otinogo ive liki luhuva gizinamóma neve.
46 Naatu iuwih eo, “Abisa hio hikikirum anayabin i iti, Keriso i ni’akir biyan nababan namorob, naatu veya tounu ufunamaim boro nayawas maiye namisir.
47 Itó aí agulizá nene numutó namató vegenatoka vo asú oko vokiko, vegená keza giliiki kigika ali viligikiko lihimáini ahuloketative loko lonoive. Itó ámina hoza nene Zelusale numutoka apí iki alimi vitave liki luhuva gizinamóma neve.
47 Saise i wabinamaim ya baikitabir naatu notawiyen ana tur Jerusalemamaim an hinayai hinabinan hinatit hinan tafaram tutufin etei hinanowar.
48 Ámina netá ánigakumú avetó iki li kimita vegenáma lekelisi niave.
48 Imih kwa abisa matamaim kwa’i’itin i kwanakubuna sabuw etei hai tur kwana’owen hinanowar.
49 Gilinahe. Améneho Sikalahula lehizeleketatove loko lo mololeketamó nene amiselekugo liminogo ive. Lá itomó nenazo, lekeza imane apá litá iki ahulamiki ageva iki niiko velé okulumakutí zámuza lekemekiko vitave.
49 Jerusalemamaim kwanama ayu Tamai abisa baitimih eo’omatani marane aniyafar nare a fair kwanab.”
50 Loko loake, minake, numutotí kelémoko vike Petania numuni ali alitiki viake, agizani ale otike nónohá zeketamó.
50 Imaibo nawiyih bairi Jerusalem hihamiy hitit hin Bethany hitit, nati’imaim uman bora’ah isah yoyoban igegewasinih.
51 Nónohá nozeketake ahuloketoko okulumakú itimó.
51 Bigegewasinih auman ihamiyih earura’ah yen in mar wanawanan run.
52 Lá okago, keza mulúikú agila guluma goha igo, Zelusalega atiginá iki vake,
52 Hibora’ara’ah yasisir yah awan karatan auman himatabir maiye hin Jerusalem hitit.
53 guguni giziaká zavusavegú nene gamena gamena Ómasi agepoka liki minamó.
53 Nati’imaim mar etei hin Tafaror Baremaim God ana merar hiyiy naatu hibobora’ara’ah.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 24, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.