João 11
Monoq Gotola Gosohaq (GAH) vs AAI
1 Petania numutoka ve makó avisekago ako minamó, agulizá Lasaló. Aí atolage lositá áminaló minasimó, kugulizáini Maliako Matako.
1 Orot wabin Lasarus i Bethany orot imaim ma’am sawow, nati i Mary tain Martha hairi hai bar hai merar.
2 Maliá nene Guivahani Izesuni nene anuva lamanaki netupa holomiake gotola zopovatunú agisa gilatoko ale lamaná ota venalímini agunala Lasaloni avisekago,
2 Iti Mary raiy yamurin mamarin Regah aribun yan isuwei rara’iy naatu aribunamaim an sasafam, i boun rubun orot Lazarus sawow.
3 keza Izesutoka gakó láa liki ahulasimó: Guivahanitemaka gelezo. Zogova vema netá napa avisekago akonoive.
3 Imih i ruburubun tur hiyafar Jesu isan, “Regah orot o ibiyabuw i sawow.”
4 Liki likasigo Izesú nene gakó geleake, láa loko limó: Monéna hilitove loko gizalemive. Ómasímini lapaná utó itive loko, itó Ómasímini gipala není luhuva gegemá itive loko aviseneive, loko limó.
4 Jesu iti tur nonowar anamaramaim eo, “Nati Lazarus ana sawow boro men nan morobomaim natitamih. En, iti i God ana fair bairerereb isan, saise i wanawananamaim God Natun hinifai hinabora’ara’ah.”
5 Izesú nene Lasaloki atolage Mataki Maliakimú agika kemenei vegená minamó nenazo,
5 Martha tuwah babitai hairi naatu rubun orot Lazarus, Jesu iyabuwih kwanekwan.
6 nenemú Lasaloni avisi gakó geleake, ako mina numutó gamena lositá miní ameko minoake,
6 Baise Lazarus sawow inu’in ana tur Jesu nonowar i men saise in, i nati’imaim ma veya rou’ab sawar.
7 izegipala zuha láa loko lo limimó: Alo, Zutaia mikasiuka atiginá oko vitunize.
7 Naatu ana bai’ufununayah isah eo, “It tanamatabir maiye tanan Judea.”
8 Loko lokago, izegipala zuha leza láa loko lo amunimó: Monó gizapa velemaka, Zuta vetini monó gizapa ve keza goí okoma vanitó gehanitunú gepele hilitune liki linamóma nenazo, goha vitune loko nolape.
8 Baise bai’obaiyenayan, ana bai’ufununayah hi’o, “Iti boro’omo Jew sabuw kafa’imo kabayamaim hitarabi, naatu o baise imatabir maiye imaim kwenan.”
9 Liki likago, Izesú láa loko lo limimó: Hoza gamena netekaki holisakaki únakaki vaí onoive. Makó keza holisakaláa lapanató gapo niviko, netá matá hanuva lotohá kepeleminogo ive. Neza hoza alito gamenaváne ha neve.
9 Jesu iya’afutih eo, “Veya ta’imon erararan ana manin men tarsisib in 12. Anayabin veya kusisiar tafaram marakaw itin, imih orot mar nuw enan boro men an narusukun nara’iy.
10 Makó keza lapaná nomiko holugú gapo vitamó nene, lotohá kipilinogo ive.
10 Baise guguminamaim naremor nanan boro an narusukun nara’iy, anayabin i aurin marakaw en.”
11 Loko lo lemeake, miní ameko láa loko limó: Zogole Lasaló mota ako helekamóza, neza voko alémo otinogo uve.
11 Iti tur eo ufunamaim, ibanak ikofan hai tur eowen eo, “It ata of Lazarus i matanfot inu’in; baise ayu imaim anan anibunibun namisir.’
12 Loko lokago, izegipala zuha leza Guivahanitemaka, avó akonoitimó nene zokanogo inae.
12 Ana bai’ufununayah hiya’afut hi’o, Regah, i matan nafot na’inu’in na’at, i boro matannanuw namisir.”
13 Loko luhá nene, Izesú eza heleakakumú anoza gakó lo limitó leza hanuva akonoikumú lihe loko gele hee lamunike lokuko,
13 Jesu Lazarus ana morob isan eo’o, baise ana bai’ufununayah hinotanot i boun matat efot ta’inu’in na’atube hirouw.
14 Izesú lo utó moloko láa loko lo limimó: Lasaló mota helekave.
14 Naatu imaibo mutuforomo hai tur eowen, “Lazarus i morob.
15 Neza neneloka vamuke imaneloka nougo hilikumú nene lekelikumule loko gele alévolé oakatinímini gihila lilí itave loko mulúnegú lamaná noguluve. Nenemú áminaloka vitune.
15 Naatu ayu men nati’imaim ama’am isan abiyasisir anayabin, kwa taiyuw kwana’itin kwanaso’ob naatu kwanitumatum. Boro’obo tan ta’itin.”
16 Loko lokago, Tomasí agulizá makó Lopé áisi nene agivelagini láa loko lo limimó: Leza mukitoka voko ezagi hilitune.
16 Thomas wabin ta Kikifukek bai’ufnunenayah etei’imak isah eo, “It auman tan, bairit tamorob youn.”
17 Loko lokago, makó vunimó. Vunike Lasaloni gale zimikago gamena losive losive oko vokago, Izesú nene Petania numutoka vo aniteake, ámina gakó gilimó.
17 Jesu natitit ana veya imaibo so’ob Lazarus i rahemaim hiyai in veya kwafe’en sawar.
18 Petania apá nene Zelusalegatí 3 kilomitasí minamó.
18 Jerusalem ef i men yok inan Bethany inatit,
19 Nenemú Zuta vegená mukilite Matako Maliako kugunáini helekagove liki ive nama ikitanigi vamó.
19 naatu Martha, Mary hairi rubuh bihamiyih isan. Jew sabuw moumurih na’in hina koubainunub baitihimih.
20 Lá ikago, Matá eza Izesú noave lamó geleake, Maliá nene numukú noigo, vike gapoló hotu lasimó.
20 Jesu nan Martha ana tur nonowar anamaramaim, hairi baitaramih tit in, baise Mary i bar ma.
21 Izesuki hotu likasike, láa loko lo amimó: Guivahanínemaka, geza imaneló minatilina, nugunáne nene helemiline.
21 Martha Jesu isan eo, “Regah, o iti’imaim itama’am na’at, ayu tuwai i boro men tamorob.
22 Itó itínasagi nene nemú manamú Ómasiloka voká lokako, gele gimitimóma neve loko gelenouve.
22 Baise ayu aso’ob veya iti boun auman karam abistan isan inafefefeyan God boro nit.”
23 Loko lokago, gugunaka nene mómoká oko otinogo ive.
23 Jesu Martha isan eo, “O tuwat boro nayawas namisir maiye.”
24 Loko lokago, Matá láa loko lo amimó: Minoko gamena napaló Ómasímo vegená mukí lelémo otititó nene ezagi otitimóma neve loko gelenouve.
24 Martha iya’afut eo, “Ayu aso’ob nati i mar yomaninabo nayawas namisir.”
25 Loko lokago, Izesú láa loko lo amimó: Nénisi helenosakutí oteoko alévolé oko minoaká amelahina nouve. Makó keza nenikumú gili alévolé itamó nenete hiliiki goha otiki miniki aliki inigave.
25 Jesu Martha isan eo, “Ayu i misir maiye naatu yawas. Yait ayu ebitutumu boro yawasin nama naatu namomorob auman yawasin nama.
26 Itó makó keza kogómulagi miniki nenikumú gili alévolé itamó nenetini kigika ma heleminogo ive. Minoloko voko minanogo ive. Geza imane nolu gakó mota gele seketigí onoape.
26 Naatu yait ta ayu’umaim ema’am naatu ebitutumu boro men kafa’imo namorob. Iti tur ao’o kwabitumatum?”
27 Loko lokago, Matá limó: oo, Guivahanínemaka, geza gologí oletatane loko lo mololeta vema Ómasímini gipala mikasigú lemenane liki lina ve noane loko nigikatunú mota gele alévolé onouve.
27 Martha iya’afut eo, “Ai Regah anowar, Ayu abitumatum. O i Keriso, God Natun. O na tafaramamaim titamih hi’o’oban oban iti. ina itit.”
28 Loko loake, mohó agunala Maliani nene sele lo ameake, musika loko monó gizapa vema oake, geikumú nolive.
28 Tur iti eo’o ufunamaim, Martha intabir in Mary eaf na hamenamo ana tur eowen. “Bai’obaiyenayan i na tit, naatu o isa ebibatebat?”
29 Loko lo amekago, Maliá nene geleake, litá oko oteko Izesutoka vimó.
29 Mary iti tur nonowar anamaramaim, duku iwa’an misir naatu in biyan tit.
30 Novigo, Izesú nene numutoka velesá vo anitemike, Malatani gakó lo ami apatoka minamó.
30 Jesu men na bar merar tit, baise efan menamaim Martha hairi hima’am boro’ika imaim ma’am.
31 Lá noigo, Maliá eza litá oko oteko nolimigo, Zuta vegená numunagú makó miniki ive nama itiki mina vegenalite Lasaloni militamómaloka ive inogo novihe liki ámegetiki vamóza,
31 Mary duku iwa’an mimisir Jew sabuw ana baremaim hima koubainunub hibitin hi’itin, naatu himisir hi’ufunun ufun hitit, hinotanot i enan rahemaim nama narerey.
32 Maliá eza Izesú noitoka aniteake ánigoake, agihúna geko akoake, Guivahanínemaka, imaneloka noako nelina, nugunáne helemiline.
32 Mary remor in Jesu menamaim ma’am biyan tit naatu eo, “Regah, O iti’imaim itama’am na’at ayu tuwai boro men tamorob.”
33 Loko loake, ive imó. Ive noigo, Zuta vegená ámegetiki vamoláa keza ámina iki alími vatí iki ive niago, Izesú nene ánigoake, mulunagú miluma napa geleake, agika hizekago,
33 Mary rererey, naatu Jew sabuw hi’ufunun bairi hinan auman hirererey Jesu i’itih anamaramaim, dogoron yababan awankaratan naatu naniyan kwaris.
34 loká oketake hikuka gale zinave. Loko lokago, Guivahanitemaka, oko ánigatane.
34 Ibatiyih “Menamaim kwayai inu’in?”
35 Liki likago, Izesú nene agómulagutí leke leke lokago ive imó.
35 Jesu maturin ra’iy rerey.
36 Ive okago, Zuta vegenalite ánigiake lamó: Ánigalo. Agika nene aí ame gikitoko amenei ve neinogo ive.
36 Jew sabuw hi’o, “Kwa’itin i ana yabow Lazarus isan i ra’at kwanekwan!”
37 Liki likago, keikutí lugáate lamó: Goí oko agómula lika ve makóma ale goloutotamóma nenazo, imane ve hanuva alémo zokaline.
37 Baise sabuw afa hi’o, “I orot matan fim botawiy. Karam iti orot auman tabotan men tamorobomih.”
38 Liki likago, Izesú goha miluma napa geleake, matimatiló anitemó nene geha mulí minamó, itó agepaló nene gehani napa mili lí amóma nene
38 Jesu ibanak dogoron wanawanan yababan kuyuyuw, na rahamaim tit. Rah i watu, awan i kabayamaim hihir.
39 Izesú ánigoake, gehanima ali ahulalo loko lokago, hili vémini atolaho Matá láa loko lo amimó: Guivahanínemaka, gamena losive losive minokanazo, mota anuva noinogo ive.
39 Jesu eo, “Kabay kwabosair.”
40 Loko lokago, Izesú láa loko lo amimó: Nenikumú gele alévolé itanimó nene Ómasímini zámuzalámini luhuva utó iko ániganogane loko lo gumu gakó mota gagatí molokahe.
40 Naatu Jesu eo, “Ayu au’uwi men kwanowar? Kwa kwanabitumatum na’at God ana fair boro nirerereb kwana’itin.”
41 Loko lokago, gehanima akili ahulikago, Izesú nene okena oko velekuka ánigoake, láa loko limó: Aménega, geitoka lonoumó nene gelekanikeve loko gegepoka noluve.
41 Naatu rah awan kabay hibosair. Jesu nakwetan tara’ah au mar na’at nura’at eo, “Tamai, O a merar ayiy, ayu abistan ao’o inowar.” Lazarus ana rah etwan botawiy|alt="rolling stone from Lazarus’ grave" src="CN01768B.TIF" size="col" loc="Jhn 11.41" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="11.41"
42 Itó gamena gamena geitoka loaká noumó nene gelenane loko gelenoumóza, imane ali nupa nia vegenalite géisi nimiselekako limimole liki gili zagiki gilitave loko láa loko lo nogumuve.
42 Ayu aso’ob mar etei fanau kunonowar, baise iti ao’o i sabuw iti tebatabat isah, saise hina’itin hinitumatum, O ayu iyunu ana.”
43 Loko loake, gakó napagutí sele loko Lasalo, geza oteoko lemeno.
43 Iti eo ufunamaim, Jesu fanan aumetawat na’in eaf, “Lazarus kumisir kutit!”
44 Loko lokago, helenei vémo agisa agizatoka nagá likita netá akoheminago lemekago, Izesú vínasiki ali ahulitalo loko lokago, vínasiki ali ahulitamó.
44 Orot murubin, an uman, yumatan faifuw metametan auman misir tit na.
45 Lá ikago, Zuta vegená Maliatoka anitemoláa keitokatí mukilite Izesú oko moloko i netá ánigiake, aikumú gelego alévolé imóza,
45 Isan imih Jew sabuw moumurin maiyow hina Mary hibinanawan ana mar, Jesu abistan sinaf hi’i’itin, i hitumitum.
46 lugáate Palisaio monó vegenatoka vake Izesú oko moloko i gakó avetó i kememó.
46 Baise afa hin Pharisee hai tur hi’owen abistan Jesu sisinaf.
47 Avetó iki li kimikago, kezagi guguni giziaká a vegi monó kansole kilími nupa iake láa liki lamó: Imane lu avevezaha la avevezaha mukí okanazo, leza nana itune.
47 Firis hai ukwarih naatu Pharisee bairi hi’af’ayuwih kou’ay hibai.
48 Leza nene amanapa oko nouko, eza lá oloko vova vova noiko, mukí vegenalite lugulizaki ve napa noive liki gili zaginigave. Lá ikiko, Loma gevenalitini ami vete iki lova ali limiiki monó zagusavele nemó vegenate niamó ali tolova inigave.
48 It tanihamiy na’at nama nasisinaf sabuw etei boro hinitumitum. Naatu Roman sabuw boro hinan ata me ata tafaram hinab.”
49 Liki likago, keitokatí makó agulizá Kaiapá ámina kilisimasi oko novigo guguni giziaká vetini gizapa ve loló i vémo láa loko lo kimimó: Lekelisi negi nagi niaze.
49 I hai orot ta wabin Kaiafas, nati kwamur i Firis ukwarin ma’am awan tara’ah eo, “Kwa men ta kwaso’ob!
50 Leza Zuta ve mukitoka latila o asú okatuninazo, ve hamokolímo lelémo nupa napa oko helekiko nenémo netá gihila ale utó oletative liki gilisá amave.
50 Kwa men matato iwa’an kwa’i’itin, anagewasin orot ta’imon tamorob sabuw isah, men karam tafaram tutufin etei hitarab hitagurus.”
51 Loko limó nene ezáa agata geleko ligopa, eza ámina kilisimasiló nene guguni giziaká vetini ve napa minoakeve loko Izesú eza vegená mukikumule loko hiliti gakó lo kimimó.
51 I men taiyuwin ana notamaim iti tur yai eomih, baise nati kwamur wanawanan i firis ukwarin ma’am Jesu Jew sabuw isah namomorob isan eorereb.
52 Nene Zuta vegenakumukó lamimó. Ómasímini vegenala zuha numutó namató nia vegená kelémo nupa okiko mulusi hamokó miliki minatave loko hilitikumú limó neve.
52 Naatu men i akisih isah, baise God ana sabuw efan nanabin tema’am nabuwih hinan nita’imonih biyah ta’imon namatar.
53 Láa loko lokago guguni giziaká a ve keza ámina zupa nene Izesuni apili hilinigi apí iki lova gizamó.
53 Naatu hibusuruf Jesu baban hi’o rabin morob isan.
54 Lá ikago, Izesú eza Zutaia apakú vegenalitini kogómulaló goha vo utó amike mikasi gomopalaló minamó. Nenémini agataloka apá makó minamó, agulizá Epalaima neneloka izegipala zuhagi makó minunimó.
54 Imih Jesu Judea wanawanan i men bebeyanamaim ma remoramih, baise efan nati ihamiy naatu in efan arar sisibinamaim ma, bar merar wabin Efaram, imaim ana bai’ufununayah bairi hima.
55 Nouko, Zuta ve avotegini asenini zeketakumú gele minoaká holisi alitokago, apá koma kamalokatí vegená mukilite kugupe kigikáini ali guluvitanigi goí iki Zelusalega tivamó.
55 Jew hai Tar Nowaten ana Hiyuw, i na biyubin ana veya, naatu tafaram wanawanan efan ta ta hima’am hiyen hin Jerusalem, kouksouwen ana kou’ay bainabo, Tatar nowaten ana veya nan natit.
56 Viki monó zagusave napagú itiki niake Izesú noamigo vitagá ake, ligili hagili niake lekeza nanave liki nigeleve. Áisi nene holisigú atimó nehe amitimó neve.
56 Jesu isan hinunuwet, naatu Tafaror Bar ana efanamaim hibat ta’ita’imon nane hibibabatiyih, “Kwa mi’itube kwanotanot? Forag isan kafai enan?”
57 Liki lamó nene guguni giziaká a ve napagi Palisaio monó vegi keza ve makolímo Izesú minoko aleko noiti apá ánigoko geleko onoitimó nene oko lo lemekiko, gelekinake voko nagá amitune, liki amunaló li miliki lató nene ámina gakó lamó.
57 Baise firis ukwarih naatu Pharisee sabuw obaiyunen hitih, menamaim Jesu nama’am hina’i’itin na’at, hinan hinao hinanowar saise i hinan hinab hinafatum.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.