Gálatas 4
Monoq Gotola Gosohaq (GAH) vs AAI
1 Nenémini mogona makó láa loko litoze, gililo. Izegipa namuni eza amelaho helekiko minoloko iteko helisa henoni ale lá itimóza, izegipa noinazo gopa nene megusa izegipa ametamenigi loló oko minanogo ive.
1 Tur tabo anao maiye kwana’itin, orot emomorob nati tot buyoy tutufin etei i natun kek nowan, baise nati kek i akir mowan na’atube boro hinao’waiwin, ana bowabow hinabowawain, anayabin i kek sosof.
2 Lá noiko, uvolagehe amelagehe keza helisa netaláa gizapa itiki minanigave. Gizapa itiki niko eza napa okoko amelaho mola gamena nene alitokiko, helisa henoni nene ale alinogo ive.
2 Kek sosof ana veya na orot namamatar ana founamaim, orot gagamih afa nati kek boro hinakaif, naatu ana sawar tutufin etei auman boro hinakaif nanan tamah ana kwamur ya’iyai na’atube nab, imaibo ana sawar tutufin etei boro hinaya’abun umanamaim nayen.
3 Ámináminoko leza gozapá monokú olopa vegitana oko minamunike, mikasímini amupiló ha netá mogonamú li huka gakolímini gelekelela otoko minuháma neve.
3 Ef i nati ta’imon it isat na’atube matar, it kek na’atube tai’akir iti tafaram hai afiy kakafih hibonawiyit, tanot boro imaim hitiyawasit.
4 Lá okago, alika nene gamena molamó nene alitokago, Ómasímo eza gipala amiselekago, vená makolímo getokago, utó imó. Utó oake, eza Mosé lo hukoko li gakolímini gelekelé oko minamó.
4 Baise veya anababatun na titit ana maramaim, God taiyuwin Natun iyafar na tafaram babin natun na’atube taub yai, Jew sabuw hai ofafar babanamaim ma.
5 Leza nene lo hukoko li gakolímini nagakutí gologí olimikiko Ómasímo lelémo lá itive loko Ómasímini gipala utó imó neve.
5 Sabuw iyab ofafar babanamaim hima’am tobon botaitih, saise it mi’itube tatan God natunatun tatamatar.
6 Itó lekeza Ómasímini izegipala lilí iki niamómave loko Ómasímo gipalámini Sikalahú nene mulutegú amiselekago, lemeko noigo, aí zámuzatunú ahóno aménegave loko sele loaká noune.
6 Natunatun baiturobe isan, God Natun Anun Kakafiyin iyafar it dogorot wanawanan rerey eo, “Abba, Tamaiya!”
7 Nenemú geza megusa izegipa noakopa, Ómasímini izegipala noane. Itó aí izegipala minanikeve loko Ómasímini nasahililaló aí helisa netalímini amelaho ve loló oko minoaká noane.
7 Imih kwa i men akir sabuw, baise God natunatun, naatu kwa i kwana natunatun kwamatar, imih toto buyoy tutufin etei God nowan boro natunatun nitih.
8 Hetoka vegená lekeza gozapá Ómasimú gili guni amake soza saza ómai netalímini agihúna giki minake keí nagakú minake, gelekelé ikitiki minamó.
8 Marasika kwa God men kwaso’ob imih tafaram hai afiy isah kwai’akir, nati i men God hai babatun.
9 Itó itínasa lekeza Ómasimú vitagá iake alími utó ikave. Itó lá onoimóza, lamaná Ómasímo lekelikumú vitagá ike lekelémo utó okamó nenazo, ha netá pisila nomimó helisa nomi netá nene nanamú goha lokovogisa amiki gelekelé nitiki nilave.
9 Baise boun i kwa God kwasu’ub naatu God kwa su’ubi, naatu mi’itube iban maiye kwakokok kwanamatabir wagabur ririmih naatu murubih kwani’uf nunihimih. Aisim kwakokok iban hai akir kwanamatar maiye.
10 Lá iki niminake, Ómasímo giliko lamaná itihe liki Zuta vete haitopaitó gamena itó haitopaitó ikani itó haitopaitó kilisimasi mili etó amó nenémini holisi miniaká niave.
10 Kwa i tafaror hai veya gagamih, sumar yomanih hai hiyuw, mour hai veya gagamih naatu kwamur yomanih veya gagamih imaim a not gagamin kwabitin, kwanotanot boro imaim yawas kwanab.
11 Lá niago hozane nenémo lekelitoka gihila zemitihe loko gulugo gena niviseaká noive.
11 Bowabow nati na’atube kwasisinaf i ayu abirubir, nati ana itinin kwa baibaisi isan asisinaf i yabin en?
12 Nigivénegita, neza voká loleketoko litoze. Neza lekelilímini oko Mosé lo hukoko li gakolímini nagakutí nelémo otopá zekago nouve. Lekeza není suni aliki minalo. Lekelitoka minoloko novugo, lekeza netá golesa makó lilí initamamóma neve.
12 Ayu ana kwabe amatar bairi tama’am ana veya, ayu isou men kafai kakafin ta kwasinaf. Imih taitu ao’ototofari ayu’ube kwanamatar.
13 Neza gozapá miluma netá gizalekuke, ganá apí oko Izesuni gakó lamaná lo lukumumóma neve.
13 Kwaso’ob ayu boubuntoro’ot Tur Gewasin kwa isa abai anan ana veya i sawow auman baise a binan kwanowar.
14 Itó nugupegú keé lamigo, gena likivisegetigí imóza, není gopa goselé lekepelemimóma neve, itó mu likizapa onamimóma neve. Lekeza ániginimiake alesa mili nememó nene, Ómasímini ageló ahe itó Izesu Kilistonihe keikumú alesava mili kememó gilimó neve.
14 Basit, ayu biyou sawowomaim iwa’an kwa rurutubuni na’atube, kwa men kafai ayu kwanuw furuwu o kwahaiwu, baise au merar kwayi kwabuwu God ana tounamatar ta na’atube, naatu Keriso Jesu ana merar kwatay kwatabaib na’atube ayu kwabuwu.
15 Kee, gamena nene zupa lokogolizagó ma viziki miniaká amóma nene itínasa hikuka vokave. Lekelí mogonatini lamanakumú láa loko lo likimitoze, gililo. Lekeza lokogómula gologí itune likima, hanuva gologí iiki není nilími vatí iki nimitune liki nelina, hanuva nemeline.
15 Kwa ayasisir i ra’at, baise boun abistan matar? Ayu boro iti na’atube kwa isa atao, “Matah hitabobotaitenamih tim mata kwatabotaiten, ayu kwatitu.”
16 Itó itínasa gamena nene gakó gihiláa lo nolukumukumú nene gala velini loló okuhe, olile.
16 Ana itinin i ayu ana kwa arakit amatar, anayabin ayu tur anababatun ao kwanowar imih i?
17 Ve lugáate amuza miliki lekegepoka liaká niamó nene netá lamanakumú nomive. Lilími ezega emega ikiko, lekeza golisi inimiiki keí kugulizáini ali otitave liki amuza miliaká niave.
17 Nati sabuw baifuwenayah hai kok gagamin i kwa hinabuwi isah kwanarabon ayu kwanihamiyu, baise men kwa a gewasin isan tisisinaf. Nati hai not i kwa hinabuwi i hai gewasin isan.
18 Netá lamanakumule loko lekegepoka loaká nene netá gihila nemóza, lekelitoka voko minu zupahekó negopa, gamena gamena lá iaká niko lamaná inogo ive.
18 Sabuw hai kok gagamin kwa buwi rabon kou’ay ta’amaim i gewasin naatu anayabin gewasinamaim i basit, baise men ayu nati’imaim ana ma’ama hinasinafumih.
19 Izegipánemata, neza lekelikumú miluma sipisi goha noguluve. Venalite izegipa getanigi miluma giliaká niamómáminoko miluma sipisi noguluve. Kilistoni ametameni lekelitoka utó o lamaná itive loko lekelikumú gulugo gena niviseaká noive.
19 Are natunatu, babin taubumih biyababan ebaib na’atube, ayu biyababan ta’imon kwa isa abai anan kwa a’itinin Keriso’obe kwanamatar imaibo nuhunafot.
20 Lekelikumú nagata gululusi geleuke lekelitoka litá oko voko lokovogisaló haitolíminoko gakó lo likimitove loko geleaká nouve.
20 Au notamaim anotanot boun mi’itube biyamaim atatit saise kwa isa abisa anotanot atao kwatanowar, boun men aso’ob abisa boro ayu kwa isa anao.
21 Mosé lo hukoko li gakó nenémini gelekelé otatune liki liaká niamó neneta, loká oleketatoze, li nimilo: Lekeza lo hukoko li gakolímini luhuva netaláa nagatamóza, mogona gili hee lisá amahe.
21 Kwa iyab ofafar babanamaim kwama’am akokok anibatiy, kwa ofafar eo’oban naniyan kwabaib?
22 Áminagú nene láa liki gizi milinamóma neve: Avalahá nene gipala lositá getamó. Makó nene gelekelé mohó megusa Hegá getamó, itó makó nene alimi ame vená Salá getamó.
22 Iti na’atube hikirum ema’am, Abraham natunatun i rou’ab. Natun ta i akir babin biyanane, natun ta i aawan anababatun biyanane.
23 Itó gelekelé mohó megusámo geta izegipa agulizá Isimaelé nene hanuva utó imó. Itó alimi ame venalímo geta izegipa agulizá Isaká nene Ómasímo alika getatane loko Avalahani lo molota gakotó getamó.
23 Natun iti akir babin biyanane i tufuw maiyow tufuw, baise natun ta i aawan anababatun biyanane tutufuw i God ana omatanenamaim tufuw.
24 Itó nene gakolímini agikagú anoza makó láa loko neve: Ámina vená losi keza lo múnahi gakó lositalitini avevezahaváa lilí asimó. Lo múnahi gakó makó nene Sinai agokaú utó imó nenémini gizapaló nia vegená nenete lo hukoko li gakolímini gelekeleláa miniaká niave. Nenémini avevezahaváa nene gelekelé mohó megusámo Hegá eza loló imó.
24 Iti sawar tana’i’itin gewas i oroubon na’atube. Baibin rou’ab hairi hai itinin i obaibasit rou’ab. Obaibasit wantoro’ot i oyaw Sinai isan, naatu nati’imaim iyab hitutufuw i akir na’atube hitufuw. Nati i Hagar natunatun.
25 Itó Alapia mikasiuka Sinai agokamú Hegani agokave liki liaká niave. Itó Hegá eza Zelusale apá itína hanuva nemómámini avevezahaváa noive. Zelusale apá nene Mosé lo hukoko li gakó ámegetoko minatunimó nene Ómasímini agómulaló hee loko minatune liki ámina gakolímini megusáa lilí iki nia vegenalitini gotó apá neve.
25 Naatu oyaw Sinai i Arabia wanawananamaim ebatabat, imih nati i Hagar ana itinin, naatu boun ana veya Hagar ana itinin i nati Jerusalem bar meraramaim ta’i’itin, anayabin i natunatun bairi i akir sabuw.
26 Itó Zelusale apá okulumakuka nemó nenémo alimi ame vená Salani avevezahaló neve. Neneló miniki aliki nia vegená nene nagá makokú minamave. Nenemú ámina apá nenémo izoteho loló onoive.
26 Baise mar ana Jerusalem i roufamen, naatu nati babin i it hinat.
27 Nenemú monó gotolaú luhuva makó láa liki gizinamóma neve:
27 Bukamaim hikikirum eo na’atube, “Babin o yait a’ar, aur kek en, iniyasisir, inakawasa, fana aumetawat na’in iniwow, anayabin o kek hai tufuw ana biyababan men itatam. Baise babin yait taubu’e, a’arin ma’am ana kek boro moumurih na’in hinatufuw, naatu babin aawan auman boro nanatabir.”
28 Nigivénegita, leza Isakanimáminoko Ómasímo lo mololeta gakotó utó unimó.
28 Imih taitu, kwa i God ana omatanen natunatun Isaac eo’omatan na’atube.
29 Hanuva utó i izegipa nenémo Sikalahulímini gakotó utó i ve Isakani gopoguni molotake lovaga lo amimó. Ámina suni itínasa nene utó okago lo hukoko li gakokú ámegé ámegé iki hoza nale ve nenete leza Sikalahutokatí utó uni vegená gopoguni mililimiaká niave.
29 Nati ana veya’amaim kek tufuw maiyow tutufuw misir kek Anun Kakafiyin
30 Lá onoimóza, monó gotolaú gakó nana oko neve. Gelekelé moholímini gipala nenémo helisa henoni ale lá aminogo ive. Alimi ame venalímini gipalámo ezagó alitimó nenazo, gelekelé mohó megusagi gipalagi nene kimisele ahulokiko visino loko Ómasímo Avalahani lo amimó neve liki luhuva gizinamóma neve.
30 Baise bukamaim mi’itube eo? “Akir babin natun hairi kwanunih titit, anayabin akir babin natun boro men karam roufamen babin natun tamah ana toto ana buyoy turin nabaimih.”
31 Nenemú nigivénegita, leza nene Mosé lo hukoko li gakolímini nagakú minoko gelekelé mohó megusámini agapilamó minamune. Izesukumú gele alévolé unikeve loko alimi ame venalímini agapilamó nouninazo, Ómasímini helisa henoni ale lá inogo une.
31 Isan imih taitu, it i men akir babin natunatunamih, baise roufamen babin natunatun.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Gálatas 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.