Atos 20
Monoq Gotola Gosohaq (GAH) vs AAI
1 Epeso numutoka gakó vivi vovoga lamó nene asú okago, Pauló nene Izesuni vegenala zuha sele lo kemeake, kagata aleake, ale kii lokimiake ahulokimiake, Masetonia mikasiuka vimó.
1 Sabuw hibuyuw in sawar nuwarob ea’afuw ufunamaim, Paul bai’ufununayah etei e’af ayuwih koufair tur itih naatu eo tuturih. Imaibo ihamiyih au Masedonia na’at in.
2 Vigeko ánigo asú ike, monó amegesaló mila vegená minamoláa monokú ale kii lokimiake, sipigú vike Kiliki mikasiuka anitimó.
2 Naatu Masedonia ana uman men sanet imaim bar merar ta ta run tit baitumatumayah isah binan koufair itih remor na Greek tit.
3 Neneló ikani losive makole minoake, age nagamí agataloka lomoike, sipigú Silia mikasiuka vinogo igo, Zuta vete giliake gohoni milamó. Pauló nene geleake, Masetonia mikasiuka ale atiginá oko mikasigú vinogo limó.
3 Nati’imaim sumar tounu ma, naatu au Syria na’at na isan bobobuna Jew sabuw rabinamih hiyayakitufuw tur nowar. Imih i ana not bogaigiwas matabir maiye Masedonia awat na.
4 Loko lokago, Pelea numutotí Piloni gipala Sopaté itó Tesalonika mikasigutí Alistakó ave Sekutó ave itó Telepe numutotí Gaió ave Timotí ave itó Asia mikasigutí Tikikó ave Tolopimó ave ve nenéate Paulogegi
4 Orot iti na’atube i hitur bairi hin, Berea bar merarane i orot Fairahus natun Sopater, Thessalonica’ane i Aristakus, Secundus hairi, Derbe’ine i Gaius, naatu Asia’ane i Tychicus, Trofimus hairi, naatu Timothy.
5 goí iki vake Toloa numutoka legeva iki minamó.
5 Iti oro’orot i wa ta hibai wan hirabon Troas imaim hima aki hikaifi.
6 Zuta vegenalitini avóikini asenini zeketakumú gili mina holisi asú okago, nezagi vegená makoki Pilipi numutotí sipigú itekunike gamena ligizani lugaloka asú igo oko novigo voko voko Toloa numutoka anitekunike, holisi hamó minuhá.
6 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw sasawar ufunamaim Philipi imaim wa abai, veya umat roun ufunamaim Troas imaim ai ta’imon, nati’imaim fur ta’imon ama.
7 Minunike, leza nene holisi gamena Sategú holugú nene lepa nosá natune loko alegesá okunike, Pauló nene gó lokiko vitove loko noike, monó lo keme keme oko noigo, akovevé loló imó.
7 Fur antoro’ot ebubusurufimaim, bai’ufununayah etei rafiy kakafiyin baimasibin isan abita’ay ana veya, Paul binan sabuw iuwih naatu mar natot boro nan, imih kutuw binan in fainaiwan tit.
8 Numuni amupiló agika makokú minuhakutí nene liví mukí guluma oko minamó.
8 Naatu bar tafan aki ama’amamaim i ramef moumurih na’in hitoto’ab.
9 Lá onoigo, gipa makó agulizá Eutikó áisi nene Pauló monó hána hána lokago, hepé gatetó minake ahihí imó. Ahihí okago, avó ako heleake, miní amiki giliki ite numuni hepé gatetotí velehé limike mikasigú akoake helekago, ali otiki ánigamó nene, mota helekago,
9 Bar ana sou awanamaim i orot boubun wabin Eutikas ma Paul ana binan nonowar. Baise Paul kutuw binan ma nowar inan busuruf matan fot taf koukuw. Naatu naniyan meyemeye matan anababatun fot ikitabir bar noyate tafan ana tet tounu imaim hima’am raiy rab easabun, hire murubin hibai hibora’ah.
10 Pauló limike hitoko akoake aputá novizike, vegená láa loko lo kimimó: Lekeza ive nama amilo. Hanuva noike, sikalahú nomolave.
10 Baise Paul raiy orot isnowah kwafure rouh eo, “Men kwaniyababan, yawasin inu’in.”
11 Loko loake, numukuka itike lepa nosá kemeake, nosá koma namó. Niake, gamena hána monó ligili hagili iki niago, gó lamó. Gó lokago, Pauló nene ahulokimiake vimó.
11 Imaibo matabir maiye yen bar tafan rafiy bai imasib eaan. Naatu fai manin ma binan in mar tot basit ihamiyih.
12 Novigo, vegená keza ámina gipa nene agómula gizoake otikumú mulúikú lamaná giliake, numunauka alímiki itemó.
12 Orot yawasin hibai hin au bar dogoroh ereyasisir auman.
13 Lá ikago, Pauló áisi mikasigú gapo vitove loko lokago, leza sipigú itekunike Aso numutoka voko nouko, áisi mikasigú vimó.
13 Wa abai arabon an Asos atit naatu Paul iu’uwi na’atube baiwaninamih arun, anayabin i ababawat boro ufui rarabon.
14 Vike Aso numutoka aniteake ánigolimikago, sipigú alémo molokunike, makó vuhá. Voko mikasi pokola makotoka Mitilena apakú vo anitehá.
14 Tafaram Asos imaim bairi abitar ana veya na wa afe’en yen bairi ana Mitilin atit.
15 Nenelotí sipigú goha novuko, gó lokago, Kio mikasi pokola agilikaloka avilegeko vunike, gó lokago, Samo pokolagú anitehá. Nenelotí goha vunike gó lago, Mileto apatoka anitekunike,
15 Mar to wa ainatit ana Kios nuw aihamiy, veya bairou’abin ufunamaim Samos nuw a’afuwabon, naatu veya baitounin ana Miletus atit.
16 Pauló nene Sikalahú limi holisi nekú Zelusalega voko minanogo uve loko limó. Nenemú Asia mikasi nekisaloka noigo, Epeso numutoka vitomóza, vegenalite pasiminimiiko gamena hána vitihe loko Epeso apá avilegeake, sipigutí lemeake,
16 Paul Ephesus baihamiyin mutufor yan rabon isan ana not bogaigiwas, men kok boro veya gagamin Asia wanawananamaim tama, anayabin bimatkabiy ana kok i Jerusalem natitabo Pentecost ana veya nab.
17 mikasigú vike Mileto numutoka anitimó. Aniteake, alesa kimiselekago, Epeso numutoka vake monó gizapa ve lugáa kilímiki amó.
17 Miletus imaim Paul Ephesus ekaleisia orot ukwarih na bairi o isan isah tur iyafar.
18 Iki anitikago, Pauló láa loko lo kimimó:
18 Naatu hina hititit ana veya iuwih eo “Ayu boubuntoro’ot ana Asia wanawanan atit bairi mi’itube tama’am i kwa kwaso’ob.
19 Nénisi nene ánéámina ive nama okuke miluma guluke Guivahaniloka gelekelé otoko minumó.
19 Taiyuwu ayara’iyu Regah ana akir wairafin na’atube yawas fokarin wanawanan wainabu abow eremamaturu auman, Jew sabuw asabunu isan hiyakitifuw men anot.
20 Lá uke, lekelémo vatí iti gakó nene ma hitoleketosá amumóma neve. Monó gakó nene vegená ali nupa iki minakú itó numutikú numutikú etó etó oko lo lekemeko minoaká umóma neve.
20 Kwa kwaso’ob ayu kwa isa abibinan ana veya men kafa’imo abir, a baibais ana tur ta abotanimih, en baise etei bebeyanamaim bar arun atit a binan kwanowar.
21 Zuta vegenaki Kiliki vegenaki kigika ali viligiki línaha netá ahuliiki Ómasiloka viki gímiziki Guivahani Izesu Kilistokumú gili alévolé itave loko lakagata aleko minumóma neve.
21 Jew sabuw naatu Ufun Sabuw isah i bebeyan hai kakafih baihamiyen God isan tatabir naatu Regah Jesu baitutumin isan auwih.
22 Itó itína nene Sikalahulímo litó Zelusalega novuve. Elaneloka vo anitekugo, nenitoka nana netá utó itihe, nene gele vevesamumóza,
22 Naatu boun Anun kakafiyin fatumu, i ana kokomaim au Jerusalem anan, men aso’ob nati’imaim boro abisa isou namatar.
23 Sikalahulímo numutó namató vetitoka mohona oko nougo, kalapusi nagalímo itó miluma netalímo negeva oko noive loko lo nemeaká noive.
23 Ta’imonamo Anun Kakafiyin bimatnuwu i aso’ob, bar merar ta ta anarun anatitit dibur naatu biyababan i nati’imaim hima tekakaifu.
24 Lá onoimóza, neza minoko aleko oko moloko ukumú gelekugo, itemive. Guivahani Izesú gapo velenimiake monó hoza nimimó nene aleko ale nolutiginake Ómasímo nasahilí olimiaká noimómámini gakó lamaná lo hutilí itove loko nigikatunú gelenouve.
24 Baise ayu taiyuw au yawas ai’itin i men sawar gagamin ta. Ayu au kok i bowabow Regah Jesu bitu i ana bow yomanin ana’asa’ub, naatu nati bowabow i tur gewasin God ana manaw ana kabeber isan anao rerereb.
25 Itó makó nenegi litoze, gililo. Neza Ómasímini gasovaló minoakalímini gakó lo utó omo holutikú minoko aleko ugo, lekeza ániginamó nemóza, goha nogokaló ma ánigaminigave.
25 Naatu boun kwa iyab wanawanamaim ama aremor God ana aiwob isan a binan kwanonowar aso’ob boro men kwana’itu maiye.
26 Nenemú ale akutoko lo nolukumuze, gililo.
26 Isan imih boun kwa etei matamaim akukurereb, o yait ef inasa’ir inan inamomorob ana bit men ayu anab.
27 Nénisi golisi gelemuke Ómasímo agata geleneimoláa lo lekeme o asú onoumó nenazo, lekelikutí makó nenémo latila itimó nene, nenémini lihima nenitoka minaminogo ive.
27 Anayabin God abisa not yayakitifuw etei akurereb kwanowar sawar men ta abotan au’uf abatamih.
28 Lekezatitini gizapa niiki Sikalahulímo gizapa veve loko loleketa vegená keza Guivahanímini vegenala zuha aí golanímo meina hizi vegená nene lamaná iki gizapa ikitalo.
28 Taiyuw mata toniwa’an kwanakaifi, naatu bobaituw Anun Kakafiyin kwa babamaim ya’aya kwanakaifih. God ana ekaleisia kwaninabatan gewas, anayabin i taiyuwin Natun momorobomaim sinaf nati sabuw hina nowan himatar.
29 Neza ahulolikimikugo, soza monotó vegenalite hela galagitana iki lekelitoka anitiki lekemeni apili hilinigave.
29 Ayu aso’ob kwa ana bihamiy ufunamaim haru kakafih boro hinan wanawan hinarun bobaituw hinatar giyigiyih.
30 Lá ikiko, lekelikutí ve makó utó iiki Izesuni vegenala zuhate ahulilikimiiki keitoka viki gímizitave liki monó ale gopa inigave.
30 Kwa taiyuw a kou’ay wanawananamaim auman orot afa boro hinamisir turobe hinabotabir hinifufuwen, saise bai’ufununayah boro i hini’ufnunih.
31 Nenemú lekezatini gizapa alévolé iki ilo. Kilisimasi losive makole oko novigo, gamena gamena gó lanama gó lanama ive nama uke lakagata alumó etó etó oko lo lekemeaká umó nene, ahulosá amumóma neve. Nenemú lekeza giliki minalo.
31 Imih mata toniwa’an! Kwamur tounu bairi tama fai mar erematuru abimatnuwih i kwananot.
32 Itína nene Ómasímo hize lé oleketative loko lekelémo aí agizakú nomuluve. Áisi nene alévolé gakolatunú lekelémo kii linogo ive. Lá okiko, niiko, gosohá kigika kelémo loló i vegená mukitoka miní amelikimikiko apiziki minanigave.
32 Naatu boun kwa i God ana tafafarenamaim ayayariyi naatu i ana manaw ana kabeber turamaim nawowabi kwanayen abisa ana sabuw baitihimih eo kwa auman nowamih nit.
33 Neza moni henokanonimú mesahakosaha oleketosá amumóma neve.
33 Ayu men kafai orot babin ta ana gold o ana silver isan abahiy o ana ar ana faifuw isan abahiyamih.
34 Nezánemuki vegenáne zuhamuki není nigizánitunukó lugupémini netá ale utó moloaká umó nene mota gilinave.
34 Kwa etei kwaso’ob, ayu taiyuwu umau’umaim sawar abisa isah abiyababan asinaf himatar abow, naatu bow turou’unah hibiyababan afaram hibow karam.
35 Neza haitopaitó netá loló nouke hoza amuza moloko alinake kee lamamoláa nasahilí oketatune loko nenémini gapováagi lekelepizenoumóma neve. Nenemú lekeza ámina gapogú niviki Guivahani Izesú nene ale nómonó nenémo gihila nomive, hanuva nasahilí oaká nenémo gihila neve loko limóma nene gili minalo.
35 Ayu ef etei ai’obaiyi, kwanabow raro nababan, saise nati’imaim boro sabuw aurih fair en kwanibaisih. Ata Regah Jesu taiyuwin awanamaim iti tur eo i kwananot ’Baitinin ana baigegewasin i ra’at men tabaib na’atube.”
36 Loko Pauló lo ahulokago, ezagi kalapusa hiziki Ómasiloka lamó.
36 Paul eo sasawar ufunamaim sun yowen bairi hiyoyoban.
37 Ómasiloka liake, ive nama ake kuputá kapatá vizeke kogoka kegepa namó.
37 Sabuw etei erererey auman hirouh himamay naatu hio tutur.
38 Lá iake, lekeza nogoka goha ánigaminigave loko amunaloka li gakokumú ive nama goha iake, sipigú itekoko vitive liki alímiki getatoka lememó.
38 Etei hai yababan ra’at anayabin tur iti na’atube eo isan, ayu boro men ana’iti maiye naatu hinawiy bairi hin wa biyan hitit.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 20, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.