1 Coríntios 14
Monoq Gotola Gosohaq (GAH) vs AAI
1 Nenemú lekeza vegená likigika kimiki nasahilí itune liki amuza milalo. Itó monolímini zámuza makó alitune liki amuza milalo. Lá iki miniki Ómasímini agepagutí gakó li utó iakakumú gilikiko itino.
1 Yabow i ayawasamaim wan nama nabonawiy, naatu dogor wanawanan akok gagamin Anun Kakafiyin usar bai enan akisin kwananuwih kwanab, usar gewasin naatu au gagamin i God ana tur binan ana usar kwanab.
2 Haitó konokutí galinali liaká nia vegenalite vegená li kememake Ómasi li amiaká niave. Keza nene Sikalahulímo kelémo vatí igo Ómasímini asuguná gakó nilago, vegená lugáate gili gopa iaká niamóza,
2 Orot yait menan botabir tur ta’amaim eo i men sabuw isah eo, baise God isan eo. Anayabin men yait ta so’ob tur boro nanowar naniyan nab, nati tur i Anun Kakafiyin ana fairane tur anababatun wa’iwa’irin eo.
3 Ómasímini agepagutí gakó li utó iaká niamó keza vegená monokú kilími olotiva iaká niave, itó ali kii likimiaká niave, itó kilími hulu iaká niave.
3 Baise orot yait God ana tur eo ebibinan i sabuw isah eo baibais, koufair, nuhifot ebitih.
4 Haitó konokutí liaká nia vegenalite kezáini kigikáini hizi lé imiaká niamóza, Ómasímini agepagutí gakó li utó iaká nia vegenalite Izesuni vegenala zuha mukí nene monokú kilími alévolé iaká niave.
4 Yait menan botabir tur ta’amaim eo, nati i taiyuwin ebibais. Baise orot yait God ana tur eo ebibinan, i God ana sabuw tutufin etei ebibaisih.
5 Lekeza haitó konokutí galinali li asú itave loko geleaká noumóza, Ómasímini agepagutí gakó li utó itakumú gulugo itekave. Ómasímini agepagutí gakó li utó iaká nia vegená nenete haitó konokutí liaká nia vegená nene kiviligikave. Lá onoimóza, ve makolímo haitó anokutí lokikoma, Izesuni vegenala zuhatini luhusáini ale gilitoketative loko makolímo ámina lonoi gakolímini mogona ale viligoko lo kimitimó nene hamó lelegitó minanigave.
5 Ayu au kok kwa etei mena tabotabir tur ta’amaim kwatao, baise au kok gagamin anababatun i binan ana usar kwatab, anayabin orot yait tur eo ebibinan ana baibais i gagamin. Orot menan ebobotabir i gewasin, baise orot ta nati kou’ay wanawanan tur nabotabir nao ekaleisia etei hinanowar saise boro nibaisih.
6 Nigivénegita, neza lekelitoka vinake Ómasímo lo utó oko lo nimi gakó itó monó mogona itó Ómasímini agepagutí gakó itó lainim-oleketati gakó lo utó oko lo lekememinake haitó konokutikó gakó lo likimitomó nene, nenémo nana oko hize lé oleketative.
6 Naatu taitu, ayu atan kwa ata binanawan ana veya, menau tabotabir tur ta’amaim atao’o na’at boro baibais atit? Baise tur boubuh, not so’ob boubuh, tur binan God biyanane, naatu God ana roube’aten tur ana bow anan, turobe boro imaim nibaisi.
7 Hanuva netá hololopani itó gotilisa nene lamaná iki zemitamó nene, anó lupamú nana oko gilitune.
7 Ef ta iti na’atube, ben hai sawar douduf na’atube hinirabirab, o fik na’atube hinababin kwanekwan orot benayan boro mi’itube naniyan nab naben gewas?
8 Itó ami vémo pikuli nene lamaná oko huhu lamitimó nene, lova hizitave loko sele nolive liki viki ali vatí aminigave.
8 Naatu orot yait tour men ebababin gewas, baiyowayah boro mi’itube hinaso’ob gewas hibobuna baiyow isan?
9 Ámináminoko lekeza haitó konokutí gakó asapulagi litamó nene, vegená lugáate mogona nana iki gilitave. Hanuvamú likago, gakotini nene hepelímo ale gopa okiko tolova inogo ive.
9 Ana itinin i ta’imon, o mena nabotabir tur ta sabuw men hisoso’obamaim kuo, sabuw boro mi’itube naniyan hinab o abisa isan kuo? O a tur asir isaroun me yan ere’er.
10 Nagata gulumó numutó namató haitopaitó konó komasí nomive, itó gilituni gakokó nemóza,
10 Tafaram wanawanan tur i moumurih maiyow, naatu nati tur etei i hai yabih auman men ta yabin enamih.
11 hanuva neza haitó konokutí lina gakolímini mogonáa makó gele gopa itomó nene, ámina gakolímini amelaho nenikumú gelekiko, haitó apatotí ve loló inogo uve, itó neza ámináminoko aikumú gelekugo haitó apatotí ve loló inogo ive.
11 Isan imih tur nidun anonowar naniyan men abaib ayu i touman orot amatar, nati orot tur oyan isan, naatu tur oyan auman ayu isou touman orot matar.
12 Itó lekelitoka mogona ámináminoko neve. Sikalahulímini zámuza lekelitoka utó itive liki amuza miliaká niamó nene vatí oko nemóza, Izesuni vegenala zuha monokú kilími miliko, monokú luhusatini ali alévolé itave liki amuza milalo.
12 Imih o yait a kok gagamin i ayubit ana usar ta inab inabow, basit God kwi’fefeyan saise usar menatan o inab ekalesia inabibais boro nit.
13 — ausente —
13 Ana’an iti isan sabuw iyab menah ebobotabir, gewasin hinayoyoban, saise tur koubuna isan ana usar auman hinab hinakubuna sabuw hinaso’ob.
14 — ausente —
14 Anayabin ayu mena’umaim ayoyoyoban, ayubu auman ibo eyoyoyoban, baise au not men kafa’imo so’ob ayu abisa ao’o.
15 Nenemú nana itune. Nenémini uko etanogo ive. Makó zupa nene Sikalahulímo legepa ale vávani okiko haitó konokutí Omasiloka litune, itó makó zupa nene lagatatunú gele hee noloko Ómasiloka litune. Makó zupa nene Sikalahulímo legepa ale vávani okiko haitó konokutí nama litune, itó makó zupa nene lagatatunú gele hee lonoko nama litune.
15 Ayu boro abisa anasinaf? gewasin ayu i boro ayubu airi anayoyoban, naatu au not auman airi anayoyoban, ayubu airi ew anatabor naatu au not auman airi anatabor.
16 Lá amitanimó nene, Sikalahulímo gegepa ale vávani okiko haitó konokutí Ómasi agepoka litanimó nene, geza lokako, nene sunimú gele vevesamita vegenalite geí gakó gelemitamó nenazo, keza nana iki lamanale liki litave.
16 Ayubimaim God ana merar iyi kubobora’ara’ah, orot ta boro mi’itube naso’ob airi God kwanabora’ara’ah, naatu boro mi’itube naso’ob nibasit. Anayabin nati orot i men so’ob o abisa’awat kuo’o.
17 Geza Ómasi agepoka gihila litanimoki, gigivekaho nene gele gopa noiko, nana oko monokú alémo alévolé itive.
17 Basit o i merarayow gewasin maiyow God kubitin dogor tutufin etei, baise taituwa nati na ebatabat men kubibais.
18 Haitó konokutí gakó loaká nene nénisi likivilegeko loaká nouve. Nenemú Ómasi agepoka loaká noumóza,
18 Ayu i God ana merar ayiy, anayabin ayu menau botabirin tur ta’amaim o isan kwa etei ana tabir.
19 neza nenemú gulugo, gihila loló amive. Monokumule liki alegesá niko haitó konokutí gakó hána hána litove lokoma hanuva litomóza, neza nenemú gelekugo lemekave. Nigika nagatatunú gele hee hee linake vegená lainim-oketanogo nene monó gakó luguhasí lo kemeakakumú nene gulugo, itekave.
19 Baise ekalesia hai kou’ay wanawanan ayu tur etei five akisin anao sabuw etei boro naniyan hinab naatu nibaisih, baise menau nabotabir tur 10,000 na’atube anao ana baibais i en.
20 Nigivénegita, izegipa komate izahuza netakumú giliaká niamó nenéminiki likigika lakagatámo izegipa komatini suni alemilo. Izegipa komatini suni alinigima nene netá golesa alemilo. Itó gakó giliki ali hee hee linigima nene, olotiva vegenalitini suni alilo.
20 Taituwau, men kek hai notabe kwananot, men kek sosofabe kwanarerey kwanekwanemih, baise orot babin hai not kwanab tur kwanao.
21 Monó gotolaú gakó makó láa liki luhuva gizinamóma neve:
21 Buk Atamaninamaim wanawanan ofafar iti na’atube hikirum,
22 Nenémini lugáa litoze, gililo. Haitó konokutí gakó galinali loaká nenémo monó gilina vegenakumule loko haitó suni utó osá amive. Monó gelema vegenalite ininá itave loko neve. Itó Ómasímini agepagutí gakó lo utó oko lo kemeaká nenémo monó gelema vegenakumule loko utó osá amive. Monó gakó gilina vegenalitini luhusáini neve.
22 Menat ebobotabir i men sabuw baitumatumayah hai i’inan, baise sabuw iyab men tibitumatum hai i’inanen, naatu tur binan i sabuw iyab men tibitumatum isah, baise baitumatumayah isah.
23 Nenemú Izesuni vegenala zuha ali nupa iki miniki mukitó nene haitó konokutí gakó ganagana niliko, nene sunimú gelema vegená ahe itó monó gelema vegená ahe itiki giliiki nene, negi hizikave liki gilinigave.
23 Imih ekaleisia tutufin etei hinaru’ay, naatu sabuw etei menah nabotabir tur ta’amaim hinao’o, sabuw afa ufunane hina tema’am, naatu sabuw iyab men tibitumatum boro hinao, “Sabuw tibikoko’aw kwa’itih?”
24 Itó lekeza mukitó nene Ómasímini agepagutí gakó li utó iki niliko, monó gelemi vehe itó hetoka ve makolímohe lekelitoka iteko monó gakó gilinogo ive. Lá itimó nene, lekeza mukitoka lina gakolímo lihimalámini mogonala ale utó oko goní otanogo ive.
24 Baise orot yait God ana tur eo ebibinan ufun orot baitumatum atin ma enonowar boro dogoron narusib. Anayabin tur abisa nonowar ana kakafih etei hina hibebeyan itan.
25 Lá okiko, agikagú netá halá geko nemó nene utó okiko, eza pou loko mikasigú agoka hizeko ako minoko, Ómasi gupá ze ameko, Ómasi lamaná lekelitoka noive loko linogo ive.
25 Ana not wa’iwa’irin ma’am etei tit irerereb naatu boro sun nayowen Regah nakwafir, bebeyanamaim naorereb nao, “Turobe God i kwa wanawananamaim bairi kwama’am!”
26 Nigivénegita, nenemú nana itune. Lekeza monokumú alegesá inigi niikima, lukugupegó anitisá amave. Makó nenémo monó nama aleko oaká noive. Itó makó nenémo lainim-oleketati gakó aleko oaká noive. Makó nenémo Ómasímini agepagutí gakó haitolímini aleko oaká noive. Makó nenémo haitó konokutí gakó galinali loaká nene aleko oaká noive. Makó nenémo haitó gakokutí lonoi gakolímini mogona loaká nene aleko oaká noive. Nene suni mukí alitamó nene, monokú luhusatini ale alévolé itune liki nenémini ilo.
26 Taituwau, abisa ao yabin i iti, bora’ara’aten isan kwanaruru’ay ana veya, orot boro ew natabor, orot ta boro ni’obaibiyi, orot ta boro God ana tur naorerereb, orot ta boro menan nabotabir, orot ta boro nati tur nabotabir nakubuna kwananowar, naatu sawar iti etei i ekaleisia wowabin ra’at isan kwasisinaf.
27 Haitó konokutí gakó litamó nene mukilite lamilo. Losihe losive makolehe nenéminiki hamopamó niliko, makolímo nene mogona ale viligoko lo kimino.
27 Menamaim omih orot rou’ab o tounu hinao naatu men tounu nanatabir, naatu tur i orot ta nao nasawar, imaibo ta nao, men auta’imon kwanarahimih, naatu orot ta i nati tur nabotabir nakubuna.
28 Monokumú alegesá iki niiko, ve makolímo haitó konokutí linogo nookoma, mogona ale viligoko lo kimiti ve makó nomikoma ezáagó nene makotoka minoko ezáaloka itó Ómasiloka lino.
28 Baise koubuna’ayan orot nati’imaim men nama’am na’at, orot nati tur eo gewasin ekaleisia wanawanan boro awan nafot, i akisin God hairi’imo hinayoyoban.
29 Itó Ómasímini agepagutí gakó nene vegená losihe losive makolehe keza li utó iki niiko, lugáa keza nigiliki gona milatave.
29 Orot rou’ab o tounu God ana tur hinabinan, naatu hinabibinan wanawanan, binanuyah afa nati tibibinan hai tur hinafufun gewas.
30 Makó nenémo noliko, Sikalahulímo nene ve makolímini agikagú monó gakó molomikiko, linogoma, goí oko li ve nene hanuva noiko lino.
30 Naatu nati tur inan wanawanan orot ta kou’ay wanawanan ma’am God ana tur ta boubun na isan birerereb ana veya, nati orot bat ebibinan awan nafot.
31 Lá iki Ómasímini agepagutí gakó litune likima, lekeza mukitó hanuva li asú itave. Lá iki hamopamó likiko, lugáa keza monó giliki kigika vávani itive.
31 Anayabin kwa ta’ita’imon a veya ti’inu’in na’atube boro kwanabinan, saise sabuw etei boro roube’aten tur hinab hinaso’ob naatu koufair hinab.
32 — ausente —
32 Dinab oro’orot iyab God ana tur hio tibibinan hai tur i hinakaif gewas.
33 — ausente —
33 Anayabin i men baibikwarisen ana Godamih, baise tufuw ana God.
34 vená nenete gakó lamake hanuva miniaká niave. Lekezagi áminámini ilo. Vená nenete monó gakó litave loko gele kemesá amune. Vená keza nenéminiki limiki minatave loko Mosé lo hukoko li gakokú nene neve.
34 Ekalesia wanawananamaim baibin i awah nafot hinama. Baibin isah men baibasit ema’am boro tur hinao, baise ofafar eo na’atube awah nafot orot babahimaim hinanutanub hinama.
35 Vená makolímo monokumú alegesá niiko gakó litimó nene, lovoza heleaká netá nenazo, vená keza netá makokumú loká inigima, hanuva numúikuka miniki váinigi kezáinigó loká ikitiko, ligili hagili itave loko noluve.
35 Sawar ta isan so’obamih baremaim a’aawah hinibatiyih, anayabin ekaleisia wanawanan baibin tur o isan i biya’ohow ema’am.
36 Nolu gakokumú géneka litamó nene, Ómasímini gakó lekelitokatí utó okago nilahe. Itó lekelisigó Ómasímini gakó gelemó nehe loko litove.
36 Kwanotanot God ana tur kwa akis biyamaim busuruf? Ai nati tur i kwa akis isa na?
37 Lekelitokatí makolímo ezáamú gelekiko, Ómasímini gakó loaká ve gihila loló itimó itó Sikalahulímini zámuzagi mina ve loló itimó nene, gakó luhuva gizo nolukumumó nene Guivahanímo lo hutamó neve loko gilino.
37 Orot yait enotanot i God ana dinab orot, naatu God biyanane ayubin ana usar bai ema’am, abisa kwa isa akikirum boro naso’ob, iti i Regah ana obaiyunen tur.
38 Vegená makó nenémo imane gakó gele ahulatimó nene, aí gakó gele ahulatune.
38 Baise iti tur nanowar nakwakwahir, God boro ibo nakwahir ana tur men nanowar.
39 Nenemú nigivénegita, láa liki gililo: Ómasímini agepagutí gakó li utó itakumú amuza milalo. Haitó konokutí galinali loaká nenemú géneka likitamilo.
39 Isan imih taituwau, dogor kwanabotawiy God ana tur kwanab gewas kwanabinan, naatu sabuw afa menah botabir teo men kwana’otanih.
40 Itó monokumú alegesá iki miniki netá matá mukí iki miliki itamó nene vo lamanakó oko vo gunigó ino.
40 Baise kwana’itin gewas sawar etei i hai efamaim kwanasinaf naatu kakaf ana efamaim.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.