João 5

Chiga Tevaen'Jema Atesuja 1, Aisheve Caña'cho (CONNTPO) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Tsa'caen tsomba omboe israendeccu fiestama panshaeñe tson'jensi Jesúsja toequi Jerusaléni ja.
1 Veya bai’ab sawar ufunamaim, Jew hai hiyuw aa isan Jesu yen in Jerusalem.
2 Jerusaléni'su Oveja Sombo'tti jin'tti onjon'jen'cho singu'ccu jin. Tsa singu'ccuja Betesda qquen inisecho'cho, hevreo aya'fangae. Singu'ccufani tsu cinco etticcu'cho jin.
2 Jerusalem wanawanan efan wabin For Hirahir sisibinamaim i harew kukuf, naatu ana seboseb etei umatroun hiwowaben Aramek fanahimaim tisusu’ub Betsaida,
3 Tsanga ronda'je'fa tsain'bitssia pajisundeccu. Nane binindeccu, ccareshendeccu, ishopa paqque'sunga dañonge'chondeccu tse'tti tsa'ccu oya'je'chove ronda'je'fa.
3 nati sebosebomaim sabuw sawusawuwih moumurin maiyow hiya hi’inu’in, matah fim, ah umah kafikafirih, naatu ah umah ririmih hima hikakaif harew tabi’etaw isan.
4 Maqui Chigama sefacconi'su shondo'su singu'ccunga andepa tsa'ccuma oyaen. Tsa'ccu oyasi majan o'tie ca'ni'da tsu ccushaya tise jongoesui'ccu paji'suja.
4 Anayabin veya ta ta Regah ana tounamatar boro nara’iy harew kukuf nabenei niyabat rarouw nayen. Naatu sabuw sawow ana yumat ta ta hibow hina ti’inu’in, yait wan nara’iy nakifukif i boro nayawas.
5 Fae tsandie treinta y ocho canqque'fa paji'su tse'tti ccui.
5 Orot ta sawow bai ma kwamur etei 38 i nati wanawanahimaim.
6 Jesúsja tise ccui'choma attepa tsain'bio canqque'fa tsa'caen pajipa ccui'choma atesupa tisema su:
6 Jesu nuw orot nati’imaim inu’in itin, naatu so’ob orot sawow nati bai virurumin maiyow, imih orot ibatiy, “O kukokok inayawas?”
7 Paji'suja pañamba su:
7 Orot iya’afut eo, “Regah, anamaramaim harew iyabat rarouw eyey, men yait ta boro nibaisu nabuwu anara’iy harew kukuf yan. Ayu misir ra’iyemih abiwa’an, sabuw afa i wan hira’iyeka.”
8 Tsonsi Jesúsja tisema su:
8 Naatu Jesu orot isan eo, “Kumisir! A ir kunu naatu kuremor kwen.”
9 Tse'faei'ccuyi a'ija quinsetsse ccushapa tise ana'jen'choma isupa tsui ja. Tsequi a'ta tsu Sabado, israendeccu sema'ma'qquia a'ta.
9 Mar ta’imon orot yawas; misir ana ir nu bat remor.
10 Tsa'cansi israendeccuja pajipa ccusha'choma su'fa:
10 Naatu Jew sabuw orot yayawas isan hi’o, “Iti boun i Baiyarir ana veya, ata ofafar men ebibasit o a ir ina’abar.”
11 Tiseja pañamba su:
11 Baise iya’afutih eo, “Orot yait ayu biyawasu iuwu, ‘Kumisir a ir kunu naatu kubat kuremor.’”
12 Tsonsi tisema iñajampaña'fa:
12 Imih hibatiy, “Nati orot i yait uwi a ir inu i’abar ibat kureremor?”
13 Tsa'ma pajipa ccusha'choja atesumbi majan tisema ccushaen'chove. Nane tsain'bitssia a'i tseni shequesi Jesúsja tsambe enttingenga jasi tisema ccase attembi.
13 Orot nati yayawas i men kafa’imo so’ob orot i yait, anayabin sabuw moumurin maiyow nati’imaim hibatabat Jesu sorabon in kasiy.
14 Tsa'ma omboe Jesúsja ccusha'choma Chiga ettini attepa su:
14 Nati ufunamaim Jesu Tafaror Bar wanawanan tita’ur naatu iu, “Kwi’itin, o iyawas. Bowabow kakafih inihamiyen o sawar kakafin anababatun boro biyamaim namatar.”
15 Tsonsi japa israendeccunga conda tisema ccushaen'suja Jesús.
15 Orot nati’imaim tit in, Jew sabuw hai tur eowen i Jesu iyawas.
16 Tsa'caen pañamba israendeccuja Jesúsma noñangiamba fi'ttiye in'jan'fa tise tsa'caen sema'ma'qquia a'ta tsinconsi.
16 Imih hibusuruf Jesu isan turamaim hi’u hi’a’a’afiy, anayabin i Baiyarir ana veya sawar iti na’atube sinaf isan.
17 Tsa'ma Jesúsja tise'pama su:
17 Jesu isah eo, “Ayu Tamai i mar etei ebowabow, imih ayu auman boro anabow.”
18 Tsa'caen susi ti'tsse'tsse tsu israendeccuja tta'tta'fa ma'caen Jesúsma fi'ttiya'chove. Nane Jesús tise'pa sema'ma'qquia a'ta se'pi'choma catisi israendeccuja tisema fi'ttiye in'jan'fa. Ja'ño Chigaja tise Yaya qquen supa tsu tisuma Chigai'ccu fae'ngatsse tson. Tsa'caen tsonsi ti'tsse tisema fi'ttiye in'jan'fa.
18 Ana’an iti isan Jew hisinaftobon ef hinuwet Jesu asabunin isan; men Baiyarir ana ofafar ea’eastu’ub akisin, baise God isan Tamah rouw eo’omaim, iwa’an taiyuwin bai yen in God hairi anafofonin matar.
19 Tsonsi Jesúsja tise'panga su:
19 Jesu iyafutih eo. “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun akisin ana kok men karam nasinaf; baise Tamah abistan sinaf i i’itinimaim boro nasinaf, anayabin Tamah abistan isisinaf na’atube Natun isisinaf.
20 Tisu Yayaja Dutssi'yema in'jamba osha'choma tsu canjaeña cuintsu que'i can'boen'faye.
20 Anayabin Tamah i Natun iyabuw sawar etei esisinaf na’atube Natun i’obaiy imaim esisinaf. Turobe, kwa a baifofofor isan, i boro sawar gagamihika ni’obaiy nasinaf men boun iti na’atube.
21 Nane ña Yaya pa'chondeccuma qquendyaemba cansianqquia'caen Dutssi'ye'qque gi majame in'jan'da tsa'caen cansiaña cuintsu pambe canseye.
21 Tamah murumurubih imisiruwih yawas ebitih na’atube, nati ef ta’imon Natun ekok yait yawas baitinamih boro nitin.
22 Chiga ña Quitsaja a'i injama'choma somboeña'bi. Tsa'ma Tise Dutssi'yenga tsu pa'ccoma antte injama'choma somboen'suve
22 I na’atube Tamah men yait ta ebibatiy, baise baibabatiyen ana fair tutufin etei Natun itin.
23 cuintsu poiyi'cco a'i Chiga Quitsama in'janqquia'caen Dutssi'yema'qque in'jan'faye. Toya'caen majan Dutssi'yema chi'ga'ta tisema moen'su Chiga Quitsama'qque tsu chi'ga.
23 Saise sabuw etei Tamah tirurusagiy na’atube, Natun boro hinarusagiy. Imih o yait Natun men kururusagiy, Tamah, i ana baiyonenayan auman men kururusagiy.
24 Nane ñoa'me gi su: Majan ña atesian'choma pañamba ñama moen'suve'qque in'jan'da tsangae tsu canse'fa. Tsendeccuja catiyeya'bi'choa tsu. Nane paya'chondeccu'ye sombopa ñoa'me cansendeccui'ccu canse'fa.
24 “Turobe a tur ao’owen, o yait ayu au tur inowar naatu menatan ayu iyafaru anan kubitumitum, o i yawas ma’ama wanatowan ibaika, naatu o boro men baibatebat inab, anayabin morobone irabon yawas wanawanan irun.
25 Ñoa'me gi su: Tayo tsu napiji paya'chondeccu Chiga Dutssi'ye aya'fama paña'faya'cho. Nane ja'ño tsu paña'jen'fa. Majan paña'da tsu canse'faya.
25 Turobe a tur ao’owen, veya i enan naatu i na titaka, nati ana veya murumurubih boro God Natun fanan hinanowar naatu iyab fanan hinanonowar boro yawas hinab hinama.
26 Chiga Quitsaja tisutsseyi canseye jincho. Tsa'caeñi Tise Dutssi'yenga'qque antte cuintsu tisutsseyi canseye jinchoye.
26 Anayabin Tamah taiyuwin i yawas an, imih nati yawas ta’imon Natun itin yawas an matar.
27 Toya'caen Dutssi'ye a'ive dasi tisenga antte cuintsu faenga'su a'i injama'choma somboeñe.
27 Naatu i baibabatiyen ana fair Natun itin, anayabin i, i Orot Natun.
28 Can'boembe can'faja. Nane tayo tsu napiji poiyi'cco pa'chondeccu tise aya'fama pañaña'cho.
28 “Tur iti ao isan men kwana’ororsa’ir; veya i nati namamataramaim enan, murumurubih etei boro fanan hinanowar,
29 Pañamba atu'ttie sombo'faya. Ñotsse tson'chondeccuja qquendyapa canse'faya. Tsa'ma egae tson'chondeccuja qquendyapa catiye'faya.
29 hai rahane hinatit, naatu iyab gewasin hisisinaf boro hinamisir yawas hinab, iyab kakafih hinasisinaf boro hinakusairih.”
30 Tisuyi'ta gi tsoñe oshambi. Tsa'ma ñama mandaqquia'caen gi tansintsse afa'je. Nane tansintsse in'jamba gi tansintsse afa'je. Ña in'jan'chove in'jambipa ñama moen'su Chiga Quitsa in'jan'chove gi in'jan.
30 “Ayu men karam akisu au kok ana sinaf, baise abisa God iu’uwu’umaim sabuw abibabatiyih, imih ayu au baibatiyen i mutufor, anayabin men ayu au kokomaim asisinaf, baise orot yait ayu iyunu anan i anakok asisinaf.
31 Ña tisune ñotsse afa'chota barembi tsu.
31 Ayu taiyuwu au sinaf isan ana’o’orereb na’at, au tur i men turobe’emih.
32 Tsa'ma faesu tsu ñane ñotsse afa'su. Atesu gi tise afa'choja ñoa'me tansintsse afa'cho tsu.
32 Baise orot ta ayu isou eo’orereb, i a tur ao’owen i ana orereb ayu isou i turobe.
33 Que'ija a'ima manda Juanma iñajampañañe. Juan su'chota tsu ñoa'me su'cho.
33 Kwaso’ob gewasomih kob abarayah John isan kwaiyafarih hinan John i turobe kwa a tur eowen.
34 Tsa'ma tta'ttambi gi a'i su'cho ñajan Chiga Dutssi'ye qquen canjaeñe. Aqquia vaveyi gi su que'i ccusha'faya'chone.
34 Iti i men kwa orot maiyow isou kwataorereb, baise iti ao saise mi’itube kwa yawas kwatab isan.
35 Nane tuño setsapa chanjunqquia'caen tsu Juanjan que'inga a'tatsse condase. Condasesi qui pañamba avujatssi'fa re'ricco'nejan.
35 John i hinow na’atube to’ab marakaw kwa it, naatu mar kikimin kwa ana marakaw isan kwaiyasisir.
36 Tsa'ma Juan su'choma bove ñotsse canjaen'cho tsu jin. Ña Yaya ñama mandasi gi tsa'caen tson'jen. Tsa'caen tson'jensi tsu tsa tson'choja ñoa'me canjaen Chiga ñama manda'suve.
36 Baise ayu au orererebayan orot i gagamin, men iti John eo’orereb na’atube. Ayu au orererebayan i abisa Tamai iyunu ana asisinaf i eo’orereb, naatu nati ebi’obaiyi ayu i Tamai iyafaru anasinaf isan, orot ta eo’orereb i John eo’orereb natabir, anayabin iti bowabow ayu Tamai bitu i anisawar, naatu iti bowabowamaim eo’orereb Ayu Tamai iyunu ana i ana bowabow anabow.
37 Toya'caen ñama moen'su Chiga Quitsa tsu ñane canjaen'jen. Tsa'ma que'ija Tise Aya'fama paña'fambi ni Tise tsovejuma atte'fambi.
37 Naatu Tamai iyunu anan i taiyuwin ayu isou eo’orereb. Kwa men kafa’imo fanan kwanowar naatu yumatan kwa’itin.
38 Tsa'camba que'i injama'choi'ccu Tise ñotsse su'choma in'jambipa qui Tise moe'cho a'ive'qque in'jan'fambi.
38 Kwa ana tur men dogor wanawanan run, anayabin menatan ayu iyunu anan i men kwabitumitum.
39 Que'ija Chiga Tevaen'jema tsain'bitsse can'fa tsangae canseya'chove atesuye in'jamba. Nane tsa Chiga Tevaen'jen tsu ñane conda.
39 Kwa Buk Atamaninamaim hikikirum kwaiyab kwabinotanot anayabin boro imaim yawas wanatowan kwanab. Nati tur i ayu isou eo,
40 Tsa'ma tsa'caen tsangae canseye in'jan'ma qui ñama chi'ga'fa.
40 baise men kwakokok kwanan ayu biyau yawas kwanab.
41 Tta'ttambi gi a'i ñane ñotsse suya'chove.
41 “Ayu men orot babin bora’ara’ahu isan ao’omih.
42 Toya'caen que'ima atesupa gi atesucho que'i Chigama in'jambi'choama.
42 baise kwa orot babin a yawas ayu aso’ob, kwa a yabow God isan dogoromaim i men ema’am.
43 Ña Yaya moensi jisi qui ñama paña'fambi. Tsa'ma faesu a'i jipa tisune afa'nijan tsama qui paña'faya.
43 Ayu Tamai wabinamaim anan kwa men kwabuwu au merar kwayi, baise orot babin ta i taiyuwin wabinamaim nanan boro kwanab ana merar kwanay.
44 A'i “Queja ñotssi” qquen su'choma in'jamba tsa fae'ccoa Chiga “Queja ñotssi” qquen su'choma in'jambi'ta, ¿ma'caen qui que'ija Chigave in'jan'faya?
44 Kwa taiyuw baifa’i isan a kok gagamin, baise God ta’imonamo ana baifa’en i men kwakokok, imih ayu abisa ao boro kwanitutumu?
45 Que'ija dyojo'fajama. Ñajan que'i shacama Chiga Quitsanga afaya'bi gi. Tsa'ma faesu tsu que'i shacama afa'su. Tsa tsu Moisés, que'ine ñotsse afa'su qquen que'i in'jan'cho.
45 Men kwananot ayu boro Tamai nanamaim ubar kwa bait kwanarouw en, baise Moses kwa a not tutufin imaim kwayai kwama’am boro ubar nabit kwana’itin.
46 Que'ija Moisés su'chove in'jan'choecan'da qui ñame'qque in'jañe'can Moisésja ñane tevaensi.
46 Moses kwatabitumitum na’at, ayu boro kwatitutumu, anayabin i ayu isou kirum.
47 Tsa'ma tise tevaen'chove in'jambi'ta ¿ma'caen qui in'jan'faya ña su'choveja?
47 Baise Moses abistan kikirum kwa men kwanabitumatum na’at, boro mi’itube ayu ao kwanitumatum?”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.