Atos 19

Chiga Tevaen'Jema Atesuja 1, Aisheve Caña'cho (CONNTPO) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Apolos toya Corinto canqqueni can'jen'ni Pabloja sa'ngae ccotta'cco'ye jacamba Efesoni napi. Tseni napipa majan Jesúsve in'jan'chondeccuma cachuipa
1 Apollos Corinth ma’am ana veya Paul tafaram ta ta oyaw wanane run tit remor na Ephesus tit. Nati’imaim bai’ufununayah sabuw afa titaurih.
2 iñajampaña:
2 Naatu bai’ufununayah ibatiyih, “Kwabitumatum ana maramaim Anun kakafiyin re iwani?” Hiya’afut hio, “Aki nati Anun Kakafiyin ana tur men kafa’imo hio anowar.” |alt="map" src="Pauljr3.tif" size="col" ref="Acts 19.2"
3 Tsonsi Pabloja iñajampaña:
3 Basit Paul ibatiyih, “Bo kwa bapataito i menatan kwabai?” Hiya’afut hio, “John Baptist nowan.”
4 Tsa'caen su'fasi pañamba Pabloja su:
4 Paul iuwih eo, “John ana bapataito i dogor baikitabiren kakafih hibihamiyen isan. Naatu orot ta wabin Jesu i ufunamaim nan baitutumin isan iuwih.
5 Pablo tsa'caen susi pañamba Na'su Jesús a'ive dapa fetiye'fa.
5 Tur iti na’atube eo hinonowar ufunamaim etei Regah Jesu wabinamaim bapataito hibai.
6 Fetipa Pablo tise tivei'ccu tsendeccuma pporaensi Chiga Qquendya'paja tise'panga ca'ni. Chiga Qquendya'pa tise'panga ca'nimba afaensi faesu aya'fangae afa'je'fa. Toya'caen Chiga in'jaensi condase'choma condase'fa.
6 Naatu Paul uman tafah yara’aten yoyoban ana veya Anun Kakafiyin re iwanih menah botabir tur ta ta hio naatu tur Godane nan hi’orerereb.
7 Tsendeccuta tsu doce tsandie.
7 Orot nah etei i 12 iti kou’ay wanawanan.
8 Tsomba tse'i Pabloja israe'su Chigane atesian'jen'ttinga ca'nimba Chiga aindeccuve daya'chone candusian. Nane tres ccovu pa'cco tsu tsa'caen dyombi'tsse candusiamba aindeccuma in'jaen.
8 Paul Kou’ay Bar run itafofor sumar tounu wanawanan sabuw bairi hio, God ana aiwob isan sabuw iuwih dogoroh rouw tafofofor.
9 Tsa'ma majan a'ija injama'cho shacapa in'jan'fambi. Tsa'camba poiyi'cconga Jesúsne ñotsse condase'choma egae afa'fa. Tsa'caen afase'fasi Pablo, majan fae'ngae Jesúsve in'jan'chondeccu'qque, sombopa Tiranombe escoera tsaoni jaja'fa. Tseni tsu poi a'ta Pabloja Jesucristone atesian'jen.
9 Baise sabuw afa dogoroh fokar, men kafa’imo hikok boro hititumatum naatu bebeyanamaim Regah ana ef gewasin isan tur kakafih maiyow hi’o. Basit Paul ihamiyih naatu bai’ufununayah buwih bairi hin. Veya matan yimo Tyrannus ana bai’obaiyen efanamaim ma bi’obaibiyih.
10 Nane tsa'caen dos canqque'fave atesian'jensi poiyi'cco Asia ande'su a'i, israendeccu, griegondeccu'qque, Na'su Jesúsne ñotsse condase'choma paña'fa.
10 Iti na’atube ma sinaf kwamur rou’ab sawar, naatu sabuw etei nati Asia wanawanan Jew naatu Ufun Sabuw etei Regah ana tur hinowar.
11 Toya'caen Chiga Quitsa Pabloma fuitesi tsu osha'cho ccaninga've Chiga tson'jen'choma canjaen.
11 Paul wanawananamaim God ina’inan fokarih maiyow sisinaf.
12 Nane Pablo pporaen'cho pañero, opoi'je'cho sarupama'qque pajisundeccunga anga'fasi pporaen'da tsu tise'pa paqque'suma ccusha'fa. Toya'caen a'inga ca'ni'cho cocoyama'qque tsa'caeñi joqquitssian'fa.
12 Paul ana agesaf naatu ana faifuw i biyan gubamin hibai hin sawusawuwih biyah hiyayanowahih i hiyayawas naatu afiy kakafih auman i hibibihir.
13 Tsa'ma majan israe'su coragandeccu cca'tti cca'tti jacan'fa cocoyama joqquitssiañe. Tsendeccu asi'ttaemba Na'su Jesús inisema afacan'fa cuintsu cocoya joqquitssiye. Qquen tsu afa'fa:
13 Jew sabuw afa bar merar ta ta hirun hitit sabuw iyab biyahimaim afiy kakafih hitar sumih hima’am Regah Jesu wabinamaim hinununih. Naatu hai tur i iti na’atube hio, “Demon kakafih hinununih seven Paul ana orot wabin Jesu isan ebibinan i wabinamaim kwa abi’a’ari kwatit!”
14 Tse'ttini can'jen israe'su Chigama afa'su na'su, Esceva qquen inisecho'cho. Tise siete dutssiyendeccu tsu tsa'caen Jesús inisema afacan'fa.
14 Naatu Jew hai Firis Gagamin wabin Skeva natunatun etei seven i iti na’atube auman hisisinaf.
15 Tsa'caen afa'fasi cocoyaja su:
15 Baise afiy kakafin iuwih eo, “Jesu i ayu aso’ob naatu Paul auman i ayu aso’ob, bo kwa iyab?”
16 Qquen supa cocoya ca'ni'cho tsandieja tise'panga butto ancamba poiyi'ccoma patsu. Nane tise'pama patsupa iñacaensi chu'cco'yi tsa'o'ye butto sombo'fa.
16 Naatu orot nati afiy kakafih hiwan ma’am misir bow yow tar, hai faifuw seb nunih ufun hitit segar biyah ererara ana bar hihamiy hibihir.
17 Tsa'caen cocoyanga patsuye'fa'choma pañamba poiyi'cco Efesosundeccu, majan israendeccu, majan griegondeccu'qque, ñoa'me dyo'fa. Tsa'caen dyopa Na'su Jesús inisene ñotsse afa'fa.
17 Jew sabuw etei naatu Ufun Sabuw etei iyab nati Ephesus wanawanan hima’am iti tur hinonowar ana veya, etei yah birubir fafar, naatu Regah Jesu Keriso wabin bora’ara’aten gagamin maiyow hitin.
18 Tsain'bitssi a'i, tayo Jesúsve in'jamba jipa condase'fa tise'pa tayopi egae tsincon'choma.
18 Sabuw moumurih na’in iyab hina bai’ufununayah himamatar bebeyanamaim hitit abisa kakafin hisisinaf isan etei hi’e’en.
19 Toya'caen majan tayoe coragandeccu tise'pa coraga tevaen'jema boñamba poiyi'cco a'i caña'jen'ni si'ngenga oque'fa. Tsa tevaen'jen bare'choma agatto'nijan cincuenta mil rande dracma corifin'dive tsu bare.
19 Sabuw moumurih na’in iyab hikwerakwer hai buk hibow hina hibutuw naatu sabuw etei matahimaim hi’afusar. Naatu buk ta’ita’imon hai baiyan hibiyab i 50,000 drachma ana fofonin. Paul Efasis hai kwerakwer buk hi’afusar bat i’itah|alt="Paul watching Ephesians burn books" src="cn02003B.tif" size="col" loc="Act 19.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="19.19"
20 Tsa'caen tsu Chiga Aya'faja ti'tsse'tsse afaye'ñaccapa ti'tsse'tssi a'ive in'jaen.
20 Sinaf fairih iti himamataramaim Regah ana tur tasasar tit naatu busuruf ra’at ana fair bai yen.
21 Tsa'caen tsonsi Chiga Qquendya'pa Pabloma in'jaensi asi'ttaemba Jerusaléni jaye in'jan. Nane Macedoniangae Acayangae shoquendí jaye tsu in'jan. Tsa'caen asi'ttaemba su:
21 Sawar iti himamatar ufunamaim Paul ana not bogaigiwas Akaiya naatu Masedonia tafaram hairi wanawanahiwat remor na. Naatu na Jerusalem titamih ana not bogaigiwas eo, “Iti tafaram anabinanawan ufunamaim ayu boro anan Rome ana’itin.”
22 Tsomba dos tisema fuitesundeccuma, Timoteo Erastoma'qque mandamoen Macedoniani. Tsa'caen manda moemba Pabloja toya re'riccone Asiani can'jen.
22 Basit ana baibais orot rou’ab Timothy, Erastus hairi iyafarih hin Masedonia wanawanan hima, i baise veya au gagaminaka Asia wanawanan imaim ma.
23 Tseite tsu Efeso'su aindeccu Chiga Aya'fa su'choma pañamba qquejian'fa.
23 Nati ana veya’amaim yare kakafin anababatun Ephesus wanawanan matar, anayabin Regah ana Ef isan.
24 Fae a'i, Demetrio, tsa tsu poiyi'ccoma qquejeccoen. Tiseja totoa cori ñoña'su na'supa faesundeccuma'qque semoen chiga Dianambe chipiri tsa'oacan'choccoe totoa corima ñoña'faye. Tsa'caen semoensi tsu tsain'bitsse ñoñasundeccuja gana'jen'fa.
24 Orot wabin Demetrius silver imaim sawar ebu’ur temamatar i nati’imaim ma’am. Iti orot i god babin wabin Artemis ana kwafiren gagamin ana yumatabe, silver amaim bu’ur sabuw hitotobon. Naatu nati bowabowamaim kabay gagamin maiyow bai ana sabuw isah rur.
25 Demetrioja tsendeccuma ttu'sepa faesu tsa'caen ñoñasundeccuma'qque ttu'se. Poiyi'cco bosi Demetrioja su:
25 Basit ana bowayah etei e’af ayuwih naatu sabuw afa i bairi hai bowabow ta’imon auman e’af hiru’ay iuwih eo “Au sabuw kwanaso’ob, ata bowabow iti’imaim kabay gagamin tatain erur.
26 Tsa'ma ja'ño que'ija pañamba atte'fa va Pablo tson'jen'choma. Tiseja vani, pa'cco Asia andeni'qque tsu atesian'jen “A'i ñoña'cho chigaja ñoa'me chigambi.” Tsa'caen susi tsain'bitssi a'i tsama pañamba Dianama catipa tsave in'jan'fa.
26 Naatu boun iti orot Paul abisa esisinaf i kwa taiyuw matamaim kwa’itin naatu tainimaim kwanonowar, god orot umahimaim tibiwa’an i men kafa’imo godamih.” Tur iti na’atube eo i orot babin moumurih maiyow yah ikitabir. Iti sawar i men Ephesus wanawanan akisin emamatar, baise Asia wanawanan etei kafa’imo nisawar.
27 Injama'tse qquen ingi semamba gana'jen'choma antte'sa'ne; Dianama'qque chi'gaqquia'caen a'i tisema in'jambisa'ne. Nane pa'cco Asia andeni, pa'cco a'i can'jen'cho andeni'qque chiga Dianama ja'ñojan ñotsse in'jan'fa.
27 Iti ata bowabow i kakafin wanawanan run naatu ata bowabow wabin boro na’af, men wabit akisin na’af, baise god babin Artemis ana kwafiren bar gagamin auman boro yabin en namatar. Naatu sabuw nati Asia wanawanan, naatu tafaram wanawanan sabuw etei iti god babin hikakafiy hikwakwafir boro nuhih nabur.”
28 Tsa'caen susi pañamba poiyi'cco iyicca'yepa fundo'fa:
28 Sabuw hiru’ay hima iti tur hinonowar higagamat himisir hiwow hio, “Ephesus ana god Artemis akisinamo i turobe gagamin.”
29 Tsa'caen fundo'fasi pa'cco canqque'su a'i qquejeccopa canqque enttinge'su bo'je'ttinga bo'fa. Bopa dos Pabloi'ccu jacansundeccuma qquitssa indipa anga'fa. Tsendeccuja Macedonia'su a'i, Gayo, Aristarco, qquen inisecho'chondeccu.
29 Basit nati bar merar gagamin wanawanan uruw ra’at, na hibuyuw ne hibuyuw hinunuw. Masedonia orot rou’ab Gaius Aristakus hairi Paul bairi hinanawan hinan hibuwih hinunuw hin sabuw hai rou’ay efan gagaminamaim hitit.
30 Pabloja tseni japa a'i bo'fa'chonga ca'nimba afaye in'jansi Jesúsve in'jan'chondeccu se'pi'fa.
30 Paul akisin i kok sabuw nahimaim tatit, baise bai’ufununayah hi’otan.
31 Toya'caen majan Asia ande'su nasundeccu'qque Pabloma ñotsse in'jamba condasundeccuma Pabloni mandamoen'fa cuintsu ca'nimbe cañe condaye tisema iyiccayesundeccu indisa'ne.
31 Nati tafaram wanawanan hai orot gagamih, iyab Paul ana ofonah auman tur hiyafar hifefeyan men hikok boro tan kou’ay ana efan gagaminamaim yumatan ta’ototait.
32 A'i bo'fa'choja majan a'i faesu su'chove su'fasi faesuja ccaningae su'fa. Nane tsa'caen qquejiamba majanjan atesu'fambi jongoesune bo'chove.
32 Nati ana veya’amaim kou’ay ana efanamaim uruw i na’at, sabuw afa nati’imaim i tur ta hiwow hio, sabuw afa ni’imaim ibo tur ta hiwow hio. Naatu sabuw au moumurihika i men kafai hiso’ob aisim hina iti kou’ayamaim hitit.
33 Tsonsi israendeccu Alejandroma mandasi majan bo'je'chondeccuja tisema ttu'se'fa cuintsu a'i bo'fa'chonga afaye. Tsa'caen ttu'sesi Alejandroja ccutsupa pa'ccoma tansintsse condaye tson'jemba tivei'ccu a'ima sepi'pian.
33 Naatu Jew sabuw afa Alexander hibonawiy hitit nahine bat, naatu sabuw afa roube’aten tur hitin, imaibo Alexander umanamaim sabuw rutanih awah fot naatu i taiyuwin wasfafarin isan ana tur eo.
34 Tsa'ma bo'fa'chondeccuja Alejandroja israe'su a'isi attepa ti'tsse fundo'fa. Nane fae'be aya'fa'caeñi dos horave fundo'fa:
34 Baise nati veya’amaim i hi’inan Alexander i Jew orot, imih sabuw etei au ta’imon hiwow sawar ta’imon isan hio inan hours rou’ab sawar. “Ephesus ana god Artemis akisinamo i turobe Gagamin!”
35 Tsonsi Efeso canqque'su teniente jipa aindeccuma ziyaemba su:
35 Inan yomaninamaim bar merar ana kirumayan sabuw rou’ay gagamin eotatanih inan nuwarob e’afuw basit eo, “Ephesus ana orot ana babin! Sabuw etei hiso’ob Ephesus bar merar i god gagamin Artemis ma’uh ema’am. Iti kabay kakafiyin marane hea’obow re’er boun iti inu’in auman ma’uh ema’am.
36 Tsa'cansi ziya'faja. Me'i'on tsu tsane ccaningae afaya'chove. Nane ñotsse in'jambe'yi tson'fajama.
36 Iti sawar i boro men yait ta nayaubamih, isan imih kwa yate enub kwamare naatu men abisa ta nota’e mata nakabiy kwanasinafumih.
37 Va que'i vani i'fa'cho tsandiendeccuja chiga Dianane egae afa'fambi ni tise tsa'oma daño'fambi.
37 Kwa iti orot kwabow kwana ai’itih i men Tafaror Bar ana sawar ta hi’afiy o ata god babin isan tur kakafih hi’omih.
38 Tsa'cansi Demetrio tisei'ccu ñoñasundeccu'qque majan a'i egae tsincon'choma condaye in'jan'ninda ñoquiansundeccu tsu can'jen'fa maqui a'ta osha'choma pañañe. Tseni japa egae tsincon'chone condasecco'faja.
38 Baise Demetrius ana bowayah orot bairi orot babin isan hai gamin tur afa hinama’am na’at, ata orot gagamih tur nowarayah i tema’am. Naatu tur nowar yababan yabaituturin isan ana efan i bobotawiyin inu’in boro hinan imaim hiyabaitutur.
39 Tsa'ma jongoesune ti'tsse condaseye in'jan'da ronda'je'faja maqui a'ta nasundeccu bopa paña'jen'ni afaye.
39 Baise yababan tur gagaminaka omih na’at i kwanan Kou’ay Bar gagaminamaim orot tur nowarayah matahimaim a yababan kwanaorereb tur nowarayah boro hinayabunei.
40 Nane ñoa'me ti'tsse'tssia nasundeccu ingi ja'ño a'ta qquejian'choma pañamba ingima iyu'nijan ¿ma'caen gi conda'faya? Jongoesu qquen condaya'chove ingi ja'ño bo'chone me'i'anjan.
40 Naatu boun hibubuyuw isan hina’af tanarun hinabibatiy boro tanao kwanekwan, anayabin tur ana’an it men taso’ob naatu it men karam boro asir tanao tanifufuwen.”
41 Qquen afa nanimba poiyi'ccoma mandamoen.
41 Iti eo ufunamaim, sabuw iuwih hai ubar hin.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 19, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.