Marcos 14
Dios Chʉ'o Kʉaphʉro (COE) vs AAI
1 Ũcuarʉmʉ judíopãi pã saʉmanesi'e ãirʉmʉ, pascua tĩ'añe ka'chaumucujña karatona judío phairipãi chʉ̃'ʉnana'me judíopãi che'chona Jesuni vanisoche'te chʉ̃'ʉñu chini te'ena cutuasome.
1 Tar Nowaten naatu Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw i veya rou’ab nahimaim bat. Naatu firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah i wa’iwa’iramaim ef hinuwet mi’itube Jesu hitab hita’asabun isan.
2 Jã'aja'ñe cho'oñu chiinata'ni ija'che i'kaasome repana:
2 Naatu hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawanan tanasinafumih, anayabin rakit boro tanaku’ub.”
3 Ũcuarʉmʉ Jesús Betania vʉ'ejoopo'te paniasomʉ, Simón asi ravʉ paakʉ chiicojñokʉ vʉ'ere. Pa'iʉ mesako'a ñu'iʉ ãu ãitona romio ma'ñatʉopʉ alabastroji cho'ositʉopʉ okoma'ña nardoma'ña rʉa ro'isitʉopʉ ra ũcuavʉ'ena kakaasomo. Kaka repatʉopʉ jaopa'parʉ cachejapi chau Jesús sĩjopʉna roasomo repao. |src="CN01778B.TIF" size="span" copy="D.C.Cook" ref="Mr 14.3"
3 Jesu in Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana bar wanawanan run, ma bay eaau basit babin ta kibub kabayamaim hikwak raiy yamurin gewasin hisuwai batabat bai narun, iti raiy i ana baiyan gagamin, kibub sikan ana gigiwaiyomaim takakir Jesu aribun yan isuwai re.
4 Jã'aja'ñe cho'oona ña ũcuavʉ'e pa'ina chekʉna pe'rujʉ sãiñechi'a cutuasome.
4 Sabuw afa nati’imaim hima’am hi’i’itin yah so’ar naatu taiyuwih hima higam hio, “Aisim iti raiy yamurin gewasin asir ebisuwai kwanikwaniy?
5 Repara'kare ĩsisoni kuri trescientorepare're denariore're koora'amo repao. Jã'ajanʉko koo chʉova'na pa'iva'nare ĩsirʉja'chere cho'osomo repao —chiniasome repana.
5 Iti raiy i 300 denari tafanamaim auman boro hitatubun naatu kabay sabuw bai’akirayah hitibaisih!” Naatu babin hi’i’iyab higam hiu kwanikwaniy.
6 Pe'rujʉ i'kajʉna asa Jesús i'kaasomʉ.
6 Baise Jesu eo, “Babin kwaihamiy! Aisim kwaowa’awa’an? Sawar gewasin maiyow ayu isou sinaf.
7 Pãi chʉova'na pa'iva'na mʉsanʉkonana'me si'arʉmʉ pa'ijanaa'me. Jã'ajekʉna repanare si'arʉmʉ re'oja'che cho'okaijʉ pa'ire'oja'mʉ mʉsanʉkonare. Chʉ'ʉta'ni mʉsanʉkonare si'arʉmʉ ja'me pa'imaneja'mʉ. Jã'ajekʉna chʉ'ʉre si'arʉmʉ jã'aja'ñe cho'okaicu'aja'mʉ mʉsanʉkonare.
7 Kwa boro mar etei bai’akirayah bairi kwanama, veya afa baibaisih isan kwanakokok boro kwanibaisih. Baise ayu boro men mar etei bairit tanama’amih.
8 Iko repao'te cho'ore'oche cho'oko chʉ'ʉre okoma'ña rosi'koa'mo. Iko chʉ'ʉre jũnisõ tãcojñopi'rakʉni irʉmʉ okoma'ña rosi'koa'mo, jũ'isinare cho'ocheja'che.
8 Babin abistan sisinaf i karam ayu isou sinaf, raiy yamurin gewasin biyau imaim isuwai re’er i ayu yanowahu biyau eyayabunai ufibo hinayai.
9 Cheja ũcuaʉachejña Dios chʉ'o chʉ'vachejña iko chʉ'ʉre cho'osi'e ũcuaja'che kʉajanaa'me, pãipi repao re'oja'che cho'osi'ere cavesʉma'ñe cuasajʉ paapʉ chini. Ũcuarepaa'me jã'a —chiniasomʉ Jesús.
9 Anababatun a tur ao’owen, iti Tur Gewasin tafaram tutufin wanawanan hinao hinabibinan, iti babin abisa sisinaf sabuw boro isan hinao naatu hinanuh.”
10 Ũcuarʉmʉ Jesús neenare, docerepanare ja'me pa'ikʉji Judas Iscariote judío phairipãi chʉ̃'ʉna pa'ivʉ'ena mʉa i'kaasomʉ.
10 Imaibo Judas Iscariot Jesu ana bai’ufununayan orot ta nah 12 wanawanahimaim tit in firis ukwarih biyah tit saise ef tanuwet Jesu umahimaim tayai hitarab tamorob.
11 Jã'aja'ñe i'kakʉna asa pojojʉ,
11 Naatu abistanawat eo hinonowar hiyasisir men kafaita, naatu kabay baitinin isan hi’omatan. Judas misir ef ana gewasin nuwet imaim Jesu tab titih hita’asabun isan.
12 Ũcuarʉmʉ judíopãi pã saʉmanesi'e ãirʉmʉ pascua charo cho'oumucusena Dios aperʉmʉ cho'okaisi'e cuasajʉ ovejachĩiva'ʉni vaniso Diore ĩsiumucusena Jesús neena ija'che sẽniasaasome repaʉ'te:
12 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw aa ana veya wantoro’ot ebubusuruf, nati’imaim Tar Nowaten ana hiyuw aa isan bobaituw sheep natunatuh wabih lamb imaim terouw tisisibor. Imih Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “O kukokok boro menamaim Tar Nowaten ana hiyuw ana bogaigiwas o isa?”
13 Chitena Jesús repaʉ neenare te'eka'chapanare saopi'rakʉ ija'che i'kaasomʉ repanare:
13 Basit Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih eo, “Kwanan bar oto’otowen kwanatitit nati’imaim orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nan bairi kwanitar,
14 Sani repaʉ kakavʉ'ena kakajʉ̃'ʉ. Kaka vʉ'e paakʉ'te sẽniasajʉ̃'ʉ. “Masiʉ mʉ'ʉni sani sẽniasaa'jʉ chini raomʉ chʉkʉna'te. ‘¿Jeeruupʉna chʉ'ʉ neenana'me pascuarʉmʉ kaka ãu ãija'ñe chʉ'ʉ?’, chiisi'kʉa'mʉ Jesús”, chiijʉ̃'ʉ repaʉ'te vʉ'e paakʉ'te.
14 naatu kwani’ufunun bairi kwanan, bar menatan erur imaim kwanarun. Nati’imaim bar matuwan kwanau, ‘Bai’obaiyenayan ebibat bar awan menatan ayu au bai’ufnunayah bairi Tar Nowaten ana hiyuw anaa?’
15 Mʉsanʉkonapi sẽeto ʉmʉ caruupʉ'te ʉjaruupʉ'te ñoja'mʉ repaʉ, masi care'vasiruupʉ'te. Ñoʉna ũcuaruupʉna kaka mai pascuarʉmʉ ãijañe ãu care'vajʉ̃'ʉ —chiniasomʉ Jesús repanare.
15 Naatu bar tafantoro’ot awan ta gewasin hiyabun inu’in nabi’obaiyi imaim kwanabogaigiwas.”
16 Chikʉna vʉ'ejoopo sani tĩ'ato Jesús i'kasi'e ũcuarepa paniasomʉ. Jã'ajekʉna pascuarʉmʉ ãijañe ãu care'vaasome repana.
16 Bai’ufnunayah hitit hin bar oto’otowen hitit naatu Jesu iu’uwih na’atube sawar etei’imak hitita’uren, naatu Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
17 Care'vasirʉmʉ na'icuhatona Jesús repaʉ neena docerepanana'me repavʉ'ena sani kakaasome.
17 Veya re birabirab Jesu ana bai’ufununayah 12 bairi hina
18 Kaka mesako'are ñu'ijʉ ãu ãirʉmʉna Jesús repaʉ neenare ija'che i'kaasomʉ:
18 hima bay hi’aa wanawanan Jesu misir eo, “Anababatun a tur ao’owen kwa wanawananamaim orot ta boro babau nao anamorob, nati orot i ayu airi efan ta’imon ama a’au.”
19 Jã'aja'ñe i'kaʉna asa sʉma'ñe cuasajʉ repaʉ neena te'enachi'a repaʉ'te ija'che sẽniasome:
19 Bai’ufununayah gubamih hurir himisir ta’ita’imon Jesu hibabatiyih, “O kunotanot ayu ai en?”
20 Chitena Jesús i'kaasomʉ.
20 Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12 wanawanamaim yait ana rafiy nab ayu airi tew yan anabubutu’ub orotoban nati.
21 Chʉ'ʉre Dios Raosi'kʉre, Repaʉ chʉ'o aperʉmʉ tocha jo'kasi'e kʉache ũcuarepa cu'ache ti'jñeja'mʉ. Jã'ata'ni chʉ'ʉni vanisõa'jʉ chini jo'kasi'kʉre na'a rʉa cu'ache ti'jñeja'mʉ. Repaʉ aineemaneru na'a re'ora'amʉ repaʉ'te —chiniasomʉ repaʉ.
21 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikikirum na’atube, baise yait Orot Natun baban eo emomorob i boro bai’akir kakafin maiyow nab, gewasin nati orot iti tafaramaim men tatufuw.”
22 Chuta'a ãu ãiʉ ñu'ikʉji Jesús pãpʉ mini Dioni, “Re'orepamʉ”, chini repaʉ neenani tʉ'se ĩsikʉ ija'che i'kaasomʉ:
22 Bay hi’aa wanawanan Jesu rafiy bai merar yi yoyoban sawar imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Kwabai kwa’aan, iti i ayu biyou.”
23 Chini conoro'rova mini Dioni, “Re'orepamʉ”, chini ĩsikʉna koo ũkuasome repana ũcuanʉko.
23 Naatu kerowas bai God ana merar yi sawar, ana bai’ufununayah itih etei’imak hitom.
24 Ũcuarʉmʉ Jesús repanare jo'e i'kaasomʉ.
24 Naatu iuwih eo “Iti i ayu au rara au Obaibasit Boubun kwa etei isa abisuwai.
25 Jã'ata'ni mʉsanʉkonare ija'che i'kamʉ chʉ'ʉ: Chʉ'ʉ pãi ũcuanʉkore chʉ̃'ʉrʉmʉjatʉ'ka ʉche cono jo'e ũkumaneja'mʉ chʉ'ʉ. Ũcuarepaa'me jã'a —chiniasomʉ repaʉ repanare.
25 Anababatun a tur ao’owen, Ayu iti wine boro men anatom maiye, anama’am wine boubun Tamai ana aiwobomaimibo anatom.”
26 Ũcuarʉmʉ Jesús repaʉ neenana'me Dioni pojojʉ uja pi'ni Olivo aikũtina saniasome.
26 Naatu ew hitabor sawar himisir hitit hin Olive oyawemaim hitit.
27 Repacheja sani tĩ'a Jesús ija'che i'kaasomʉ repanare:
27 Jesu ana bai’ufununayah hai tur eowen eo, “Kwa etei’imak boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, anayabin Bukamaim iti na’atube hikirum.”
28 Jã'ata'ni chʉ'ʉ jũni vajʉrani Galilea chejana mʉsanʉkonare charo saija'mʉ —chiniasomʉ repaʉ repanare.
28 Baise morobone ana mimisir ufunamaim ayu boro wan anan Galilee anatit.”
29 Chikʉna Pedro i'kaasomʉ repaʉ'te.
29 Peter iya’afut eo, “Au ofonah boro hinabihir, baise ayu boro men anihamiy ana bihiramih.”
30 Chikʉna Jesús i'kaasomʉ repaʉ'te.
30 Jesu Peter isan eo, “Anababatun a tur ao’owen boun gugumin o mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro mar rou’ab nao’o inanowar.”
31 Chikʉna Pedro jo'e ija'che rʉa i'kaasomʉ:
31 Peter fair raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo nati tur ana’omih, ayu o airit morobomih wabin abatun.” Naatu bai’ufununayah etei’imak tur ta’imon hio.
32 Ũcuarʉmʉ Jesús repaʉ neenana'me Getsemaní chiichejana sani tĩ'a ija'che i'kaasomʉ repanare:
32 Naatu hina efan wabin Gethsemane imaim hitit, Jesu ana bai’ufununayah isah eo, “Iti’imaim kwanama ayu anan anayoyoban.”
33 Chini repanare jo'ka Pedro'mʉ Juan'mʉ Santiago'mʉ sa, sʉma'ñe cuasa oniasomʉ repaʉ.
33 Peter, James, naatu John buwih bairi hin. Dogoron wanawanan busuruf yababan naatu biyababan ana bit tatam.
34 Jã'aja'ñe oiʉ repaʉ neenare ija'che i'kaasomʉ repaʉ:
34 Naatu ana bai’ufununayah nah tounu isah eo, “Dogorou wanawanan yababan i ra’at kwanekwan kafa’imo nimfufuru, imih iti’imaim kwamare naatu mata nanuw kwanama.”
35 Chini te'eʉ jmachenerʉ sani ro're ñu'iʉ meñe sime chejana chia tĩ'iʉ Dioni sẽniasomʉ repaʉ, cu'ache ʉ̃seʉato ʉ̃sekaaʉ chini.
35 Jesu in kafa’imo yumatan aubabe me yan ra’iy naatu yoyoban saife ef tama’am na’at bai’akir ana veya tanan men tab.
36 Ija'che Diore sẽniasomʉ repaʉ:
36 Jesu yoyoban eo, “Tamai, Taimaya! Sawar etei i hamehamen karam boro inasinaf iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok baise o a kok.”
37 Jã'aja'ñe i'kacuha vʉni, repaʉ neena pa'ichejana co'i ñato kãni ũhijʉ paniasome repana. Kãnisorena Pedroni i'kaasomʉ repaʉ.
37 Naatu Jesu matabir maiye nan ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih Peter isan eo, “Simon o mata fot ku’inu’in? Karam boro one hour ana fofonin mata hitanuw bairit tatama?”
38 Rekoñoã re'oja'che cho'oñu chiime mʉsanʉkona; jã'ata'ni re'oja'che cho'ovesʉme. Jã'ajekʉna kãima'ñe Dioni sẽejʉ pa'ijʉ̃'ʉ, Ũcuaʉji cho'okaiʉna cu'ache cho'omaneñu chini —chiniasomʉ Jesús repaʉ'te.
38 Nah tounu isah eo, “Mata to’iwa’an kwayoyoban saise men routobon kwanab, ayub i ekokok baise biya i himorob.”
39 Chini Jesús jo'e sani Pʉka'kʉre repaʉ aperʉmʉ i'kasi'ere ũcuate'ere sẽniasomʉ.
39 Jesu matabir maiye yoyobanamih in, tur ta’imonabanak eo yoyoban.
40 Sẽnicuha repaʉ neenare jo'e kãni ũhijʉ pa'inani rani ñaasomʉ repaʉ. Repanare ʉokʉacajejani repana ñakocaã ñañejẽ'e cu'ache ta'piasomʉ repanare. Repaʉ vʉo i'kato vajʉchʉjʉ repaʉ'te sãiñe i'kavesʉasome.
40 Naatu matabir maiye nan ana bai’ufununayah biyah tit matah koun bit sawar hi’inu’in itih, naatu Peter tur o isan kasiy awan bit.
41 Repanare jo'ka Pʉka'kʉre sẽsa chini saisi'kʉpi jo'e co'i repanare i'kaasomʉ repaʉ.
41 Jesu mar baitounin matabir maiye na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa i boro’ika kwai’in kwabiyarir? Kwaiyariraka! Mata tenuw. Orot Natun i sabuw kakafih umahimaim hiyai hinab hinafatumimih.
42 ¡Jʉna, vʉijʉ̃'ʉ; sañu! Chʉ'ʉni cu'ache cho'oa'jʉ chini chekʉnare jo'kajaʉ ranicuhamʉ —chiniasomʉ Jesús repanare.
42 Kwamisir tan, kwa’itin, orot yanuwayan i natitaka, nabuwu’umih.”
43 Jesús chuta'a i'katona Judas Jesús neenare docerepanare ja'me pa'ikʉji, pãi jainʉkore pãi vaiva'jñana'me vãsoñoã cãjinani rakʉ charo raniasomʉ. Judío phairipãi chʉ̃'ʉnana'me judíopãi che'chonana'me judío ainapi chʉ̃'ʉrena raniasome repana.
43 Jesu ana tur eo sawara’e, bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim Judas yanuwayan, firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in kou’ay gagamin kaiy kefat auman Judas nawiyih bairi hina hitit.
44 Jesure jo'kajaʉ Judas aperʉmʉ repanare pãi ija'che i'kaasomʉ: “Mʉsanʉkonapi Jesuni masia'jʉ chini, repaʉ pa'ichejana sani tĩ'a chũsu pojoja'mʉ chʉ'ʉ repaʉ'te. Chʉ'ʉ jã'aja'ñe cho'okʉni chẽa sajʉ̃'ʉ”, chiniasomʉ.
44 Yanuwayan i kou’ay eobaimanih, “Orot menatan ayu anab ana mamamay kwa a kok orotoban nati, kwanab kwanafatum naatu kwanakaif auman kwanan.”
45 Jã'aja'ñe i'kasi'kʉjekʉ Judas, Jesús pa'ichejana sani tĩ'a,
45 Basit hina hititit ana veya Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Bai’obaiyenayan!” Naatu mamay.
46 Jã'aja'ñe chũsukʉ i'kakʉna chekʉna Jesure chẽaasome.
46 Naatu Jesu hibai hirab hifatum.
47 Jã'aja'ñe cho'ojʉna ña Jesure kueñe nʉkakʉji va'ti ruta phairi aire cho'oche cho'okaikʉ'te cãjoro tẽo vatoasomʉ.
47 Baise orot ta nati’imaim batabat kaiy bai firis ukwarin ana akir wairafin tainin buru’um.
48 Tẽoʉna Jesús i'kaasomʉ.
48 Jesu awan tara’ah kou’ay isah eo, “Kwa a kaiy, a kefat kwaiteten kwanan ayu fatumu’umih ana itinin ayu i bainowan orot na’atube.
49 Si'aumucujña Dios vʉ'e mʉa mʉsanʉkonana'me pa'iʉ pãire che'chokʉ pa'isi'kʉa'mʉ chʉ'ʉ. Jã'ata'ni mʉsanʉkona chʉ'ʉre chẽamanesinaa'me. Diopi kʉaʉna pãi chʉ'ʉre mʉsanʉkona chẽajañe aperʉmʉ tocha jo'kaasome. Repana tocha jo'kasi'e kʉache ũcuare cho'ome mʉsanʉkona chʉ'ʉre —chiniasomʉ Jesús repanare.
49 Mar etei Tafaror Baremaim ama abibinan men imaim kwatafatumu? Baise abisa Bukamaim hi’o hikikirum i nan niturobe.”
50 Chikʉna repaʉ neena ũcuanʉko vajʉchʉjʉ repaʉ'te te'eʉ'te jo'ka vʉ'vʉsoasome.
50 Nati’imaim ana bai’ufununayah etei’imak hihamiy hibihir.
51 Ũcuarʉmʉ Jesuni sajʉna põsʉʉ repana cho'jepi saniasomʉ sábanakãa ca'nesi'kʉ. Ja'me saiʉna Jesure chẽasinapi repaʉ'te põsʉʉ'te ũcuaja'che chẽaasome.
51 Orot boubun ta ana faifuw baban akisin ius Jesu bi’ufunun, hisinaftobon hitab hitafatumimih,
52 Chẽarena repaʉ ca'nesi'kãare jose ũha, kãa peova'ʉ vʉ'vʉsoasomʉ repaʉ.
52 baise ana faifuwawat hibai i segar bihir.
53 Repana Jesure chẽasina phairi ai pa'ivʉ'ena saasome repaʉ'te, judío phairipãi chʉ̃'ʉnana'me judíopãi ainana'me judíopãi che'chona chi'i pa'ivʉ'ena.
53 Firis Gagamin, orot ai’in, Ofafar bai’obaiyenayah, etei hiru’ay hima’am Jesu hibai hina firis ukwarih ana baremaim hirun.
54 Jã'a cho'oto Pedro so'opi ñakʉ cho'jepi phairi ai vʉ'e sa'navʉ pa'iraripʉjatʉ'ka tuhaasomʉ. Tuha sʉsʉkʉna repavʉ'e pẽ'jena sõtaopãi ñu'ichejana pʉʉ, toare ja'me kũniasomʉ repaʉ.
54 Peter ef yokaika i’ufnunih bairi hina Firis Gagamin ana bar merar hitit imaim ma’utenayah wairaf hi’asir hima rararih i na bairi hima rarih.
55 Repavʉ'e chi'i pa'ina judío phairipãi chʉ̃'ʉnana'me judío pãi chʉ̃'ʉna ũcuanʉko jorenani ku'e raa'jʉ chini chekʉnani chʉ̃'ʉasome, “Jesús cu'ache cho'osi'kʉa'mʉ”, chiijʉ jorerena repaʉni vanisoche'te chʉ̃'ʉñu chini. Ku'e jñaa rarena jorena jainʉko raisinata'ni Jesure vanisoche chuta'a chʉ̃'ʉcu'aasomʉ.
55 Firis ukwarih naatu kanisel ana kou’ay sabuw tutufin etei hisinaftobon baifuwen tur hibow hitit saise imaim Jesu hita’asabun isan, baise ana kakafin men ta hitita’urimih.
56 Pãi jainʉko repaʉ pa'iche'te kʉajʉ joreasome. Jã'ata'ni ũcuate'e kʉamaneasome repana.
56 Sifrubonayah moumurih maiyow Jesu isan hifufuwen, baise hai tur hio men Jesu sisinafumaim hi’o’omih.
57 Reparʉmʉ repana te'ena vʉni Jesús pa'iche'te jorejʉ ija'che kʉaasome:
57 Naatu sabuw afa himisir Jesu isan baifuwen tur hibow hit hio.
58 —Ikʉ Jesús ija'che i'kasi'kʉa'mʉ: “Chʉ'ʉpi ivʉ'ere Dios vʉ'e pãi cho'osivʉ'ere ñañosõja'mʉ. Ñañosõ choteumucujña chekʉvʉ'e pãi cho'omavʉ'ere jo'e cho'o pi'nija'mʉ chʉ'ʉ”, chiisi'kʉa'mʉ —chiniasome repana.
58 “Aki eo anowar, ‘Sabuw umahimaim Tafaror Bar hiwowowab ayu boro anataraboun nare naatu veya tounu ufunamaim boro ana wowab maiye, men sabuw umahimaim hiwowowab na’atube.’”
59 Jã'aja'ñe kʉanata'ni ũcuate'e kʉamaneasome repana.
59 Baise hai tur hio men ta sisinafumaim hi’o’omih.
60 Jã'aja'ñe kʉarena asa phairi ai vʉni repana pãi chenevʉ'te nʉkakʉ Jesure ija'che sẽniasaasomʉ:
60 Imaibo Firis Gagamin misir sabuw nahimaim bat Jesu ibatiy, “Orot hairi sif hirurubon inowar naatu boro hai tur wan inay ai en?”
61 Jã'ata'ni Jesús i'kama'ñe jʉvoasomʉ. I'kamaʉna phairi ai jo'e sẽniasomʉ.
61 Baise Jesu men kafa’imo tur ta eomih, Firis Gagamin ibanak ibatiy maiye, “O i Roubininayan God Baigegewasinayan Natun?”
62 Chikʉna Jesús i'kaasomʉ repaʉ'te.
62 Jesu iya’afut eo, “Ayu i Natun, naatu kwa etei boro Orot Natun God fairin uman asukwafune namare rofom wanawanan nanan kwana’itin!”
63 Jã'aja'ñe i'kaʉna asa pe'rukʉ phairi ai repaʉ ju'ikãña meñe rueni che'rekʉ chekʉnani ija'che i'kaasomʉ:
63 Naatu Firis Gagamin iti tur nonowar ana faifuw bow seb naatu eo, “Aki men akokok sif rubonayah!
64 Dios rʉa cuheche'te i'kasi'kʉa'mʉ ikʉ. Mʉsanʉkona ikʉ cu'ache i'kasi'e asasina, ¿je'se cuasache? —chiniasomʉ.
64 Baigigimen tur eo kwanowar, mi’itube kwanotanot?” Etei’imak hio, “I bowabow kakafin sinaf naatu i boro namorob?”
65 Chitena chekʉna repaʉni coore tutuasome. Ũcuachi'a repaʉ ñakocaã kãase'rechoji quẽo ta'pi repaʉ'te vaijʉ i'kaasome repana.
65 Sabuw afa Jesu yumatan hikwaitututur naatu matan faifuwamaim hisum hirab hio, “Kuo anowar yait o rabi?” Ma’utenayah auman rebareban hifafar.
66 — ausente —
66 Peter ufun bar meraraka ma’am basit Firis Gagamin ana akirwairafin babitai na sisibinamaim tit,
67 — ausente —
67 Naatu Peter ma wairaf rarar babitai bat itin kikin naatu eo, “O auman Jesu airi Nazarethane kwana.”
68 Jã'ata'ni Pedro ija'che i'kakʉ jachaasomʉ:
68 Baise Peter youb, “Ayu men aso’ob o abitur ku’o.” Basit i bar merar ana etawan gagamin ufunane tit, naatu kokorere eo.
69 Ũcuarʉmʉ romichĩio aperʉmʉ repaʉ'te i'kasi'ko jo'e ña chekʉnare ija'che i'kaasomo:
69 Akir babitai Peter itin maiye, naatu nati’imaim sabuw hibatabat tur ta’imon hai tur eowen, “Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta!”
70 Chikona Pedro jo'e jachaasomʉ. Na'a pa'iʉna ũcuacheja pa'ina Pedro'te jo'e i'kaasome.
70 Baise Peter ibanak youb maiye, hima kikimin sabuw bairi hibatabat Peter hiu, “Tur anababatun o i Jesu ana bai’ufununayan orot ta, anayabin o auman i Galilee orot.”
71 Chitena Pedro Dioni roiʉ,
71 Peter eobaifaro eo, “Anababatun a tur ao’owen, God baimakiy nitu ayu ana bifufuwen na’at, ayu nati orot men aso’ob!”
72 Repaʉ jã'aja'ñe i'katona kura jo'e chuniasomʉ. Chu'iʉna Pedro, repaʉ'te Jesús i'kasi'ere cuasaasomʉ, “Chuta'a kura ka'chañoã chu'ima'tona choteñoã, ‘Jesure ñama'kʉa'mʉ chʉ'ʉ’, chiija'mʉ mʉ'ʉ”, chiisi'ere. Jã'are cuasa Pedro rʉa oiche oniasomʉ.
72 Mar ta’imonamo kokorere mar bairou’abin eo, naatu imaibo Peter nuhin taseb Jesu mi’itube eo not, “Kokorere mar rou’ab nao ana veya o boro mar tounu ayu inayoubu.” Naatu Peter busuruf rerey.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.