Atos 20
Lataiquiʼ loyaʼapa iƚe al cʼa lixpicʼepa L̵anDios (CHDNT) vs AAI
1 Lijoupa i‑ch'ixcopola' lan xanuc' Pablo ijoc'i'mola' ts'ilihuequi ticuaiyunca. Ixc'ai'i'mola' tihuejle litaiqui' Jesús. Ipanni, i'hua'ma ƚamats' Macedonia.
1 Sabuw hibuyuw in sawar nuwarob ea’afuw ufunamaim, Paul bai’ufununayah etei e’af ayuwih koufair tur itih naatu eo tuturih. Imaibo ihamiyih au Masedonia na’at in.
2 Jiƚpe licuaitsi ehuejntsola' lapimaye ni petsi lomana'. Acueca' ixc'ai'i'mola'. Lijou'ma i'huana'ma, icuaitsi ƚamats' Grecia.
2 Naatu Masedonia ana uman men sanet imaim bar merar ta ta run tit baitumatumayah isah binan koufair itih remor na Greek tit.
3 Jiƚpe ipanenni afane' mut'ƚa. Lijou'ma ticua: “Ai'huapa ƚamats' Siria”. Coƚa' titsufaiƚa' anuli al barco. Icuej'ma jiƚpe temiyoƚtsi lan xanuc' judío, tima'a'me. Ixhuej'meconanni, ticua: “Aica'huacoya abarco. Capaino, ca'huacona'ma ƚamats' Macedonia.”
3 Nati’imaim sumar tounu ma, naatu au Syria na’at na isan bobobuna Jew sabuw rabinamih hiyayakitufuw tur nowar. Imih i ana not bogaigiwas matabir maiye Masedonia awat na.
4 Tiyeyi jouc'a liƚejmale, iƚne liƚpuftine: Sopater ƚas Berea, Aristarco jouc'a Segundo lun Tesalónica, Gayo jouc'a Timoteo lun Derbe, Tíquico jouc'a Trófimo lun Asia.
4 Orot iti na’atube i hitur bairi hin, Berea bar merarane i orot Fairahus natun Sopater, Thessalonica’ane i Aristakus, Secundus hairi, Derbe’ine i Gaius, naatu Asia’ane i Tychicus, Trofimus hairi, naatu Timothy.
5 Iƚniya iyej'me'me. Icuaitsa liƚya' Troas. Jiƚpiya aƚ'huaicotonga' aƚcuaitsa.
5 Iti oro’orot i wa ta hibai wan hirabon Troas imaim hima aki hikaifi.
6 Illanc' joupa aƚcuaitsa ƚamats' Macedonia, liƚya' Filipos. Jiƚpe aƚmanemma tuyaiƚa' al juic Pascua. Lijou'ma aƚtsulfoƚai'me anuli al barco lotsepa liƚya' Troas. Aƚecopá amaque' quitine aƚcuaitsa Troas. Lahuepola' laƚejmalepá, iƚne liyej'me'me. Jiƚpe liƚya' aƚcoƚponga' acaitsi quitine.
6 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw sasawar ufunamaim Philipi imaim wa abai, veya umat roun ufunamaim Troas imaim ai ta’imon, nati’imaim fur ta’imon ama.
7 Al te'a quitine al xamano lafot'ƚepoƚtsi anuli lapimaye. Aƚsquenuf'me ƚa'i, aƚte'me to licuxepa ƚaƚPoujna Jesús. Pablo imuc'i'mola' lapimaye. Joupa ixpic'epa lo'eya, lihuequi litine ti'huana'ma, toƚiya ticoƚi mimuc'iyale. Icuaicotsi nolojmay quipuqui' ti'hua tipalay.
7 Fur antoro’ot ebubusurufimaim, bai’ufununayah etei rafiy kakafiyin baimasibin isan abita’ay ana veya, Paul binan sabuw iuwih naatu mar natot boro nan, imih kutuw binan in fainaiwan tit.
8 Jiƚpiya lajut'ƚ petsi lefot'ƚeyoƚtsi tipa'a axpe' candil tepalc'o'ila'.
8 Naatu bar tafan aki ama’amamaim i ramef moumurih na’in hitoto’ab.
9 Maƚpe al ventana ticutsafya anuli ƚamijcano cuftine Eutico. Pablo ticoƚi mipalay, ƚamijcano ticui quehuí, aiquixnet'ƚqui, i'noƚ'ma acueca' cahuí, tixmay. Pe locutsafya al fane' quixpef'a ƚajut'ƚi, imefcaiyonni al toncay, icuaitsi ƚamats'. Ipulaf'me, ticuayi: “Joupa imanapa”.
9 Bar ana sou awanamaim i orot boubun wabin Eutikas ma Paul ana binan nonowar. Baise Paul kutuw binan ma nowar inan busuruf matan fot taf koukuw. Naatu naniyan meyemeye matan anababatun fot ikitabir bar noyate tafan ana tet tounu imaim hima’am raiy rab easabun, hire murubin hibai hibora’ah.
10 Pablo aiquicoƚ'ma, imunni, ixpatsaf'caipa ƚamijcano, ipulaf'ma, timila' lipimaye:
10 Baise Paul raiy orot isnowah kwafure rouh eo, “Men kwaniyababan, yawasin inu’in.”
11 If'ajcona'ma lajut'ƚ. Itetso'me, ixquenuf'me ƚa'i jouc'a lapimaye. Pablo ti'hua timuc'ila' jahuay lipuqui'. Li'i'ma quitine i'huana'ma.
11 Imaibo matabir maiye yen bar tafan rafiy bai imasib eaan. Naatu fai manin ma binan in mar tot basit ihamiyih.
12 Lapimaye ilecona'me ƚamijcano, imaf'i'. Acueca' ixoc'i'mola' quileta jahuay iƚniya.
12 Orot yawasin hibai hin au bar dogoroh ereyasisir auman.
13 Pablo i'huapa li'mis cocuaiya liƚya' Asón. Illanc' aƚej'mepá, aƚecopá abarco aƚcuaitsa liƚya' Asón. Jiƚpe aƚ'huaicota ticuaitsi Pablo.
13 Wa abai arabon an Asos atit naatu Paul iu’uwi na’atube baiwaninamih arun, anayabin i ababawat boro ufui rarabon.
14 Iƚque icuaitsi. Aƚtsulfoƚaipá anuli al barco, aƚepá aƚcuaitsa liƚya' Mitilene.
14 Tafaram Asos imaim bairi abitar ana veya na wa afe’en yen bairi ana Mitilin atit.
15 — ausente —
15 Mar to wa ainatit ana Kios nuw aihamiy, veya bairou’abin ufunamaim Samos nuw a’afuwabon, naatu veya baitounin ana Miletus atit.
16 — ausente —
16 Paul Ephesus baihamiyin mutufor yan rabon isan ana not bogaigiwas, men kok boro veya gagamin Asia wanawananamaim tama, anayabin bimatkabiy ana kok i Jerusalem natitabo Pentecost ana veya nab.
17 Mipa'a Mileto Pablo umme'mola' lixanuc' tiyeƚe Efeso tipalaic'ontsola' lapimaye noxpijpá lataiqui', tiyouyunca.
17 Miletus imaim Paul Ephesus ekaleisia orot ukwarih na bairi o isan isah tur iyafar.
18 Icuaitsa. Pablo ipalaic'o'mola', timila':
18 Naatu hina hititit ana veya iuwih eo “Ayu boubuntoro’ot ana Asia wanawanan atit bairi mi’itube tama’am i kwa kwaso’ob.
19 ’Iya' aicai'e'e'moxi to cal cuecaj xans. Camna aixhueƚco'ma juaiconapa, cajoqui, camna aiteƚco'ma. Lan xanuc' judío ehue'me te laƚ'e'eya. Toƚta'a lainuyaicopa ma ca'ay lipenic' ƚaƚPoujna Jesús.
19 Taiyuwu ayara’iyu Regah ana akir wairafin na’atube yawas fokarin wanawanan wainabu abow eremamaturu auman, Jew sabuw asabunu isan hiyakitifuw men anot.
20 Imanc' oƚsina' aicainemi'elhuo' ni aicaicuanac'elhuo' Lataiqui' loya'apa iƚe al c'a lixpic'epa ȽanDios. Nuhuaƚc'e'e'molhuo' Lataiqui', nu'i'molhuo' jahuay lotoc'iyacolhuo'. Aimuc'i'molhuo' jiƚpiya pe lafoƚyomma loƚpimaye, jouc'a aimuc'i'molhuo' ƚolajut'ƚi.
20 Kwa kwaso’ob ayu kwa isa abibinan ana veya men kafa’imo abir, a baibais ana tur ta abotanimih, en baise etei bebeyanamaim bar arun atit a binan kwanowar.
21 Iya' aipalaic'o'mola' jahuay lan xanuc' nomana' loƚpiƚya', lan xanuc' judío jouc'a lan xanuc' griego. Nu'i'mola': “Toƚsuej'menanca, tolihuejcoƚe ȽanDios, toƚ'huaiyijnle ƚaƚPoujna Jesús”.
21 Jew sabuw naatu Ufun Sabuw isah i bebeyan hai kakafih baihamiyen God isan tatabir naatu Regah Jesu baitutumin isan auwih.
22 ’Itsiya ca'huana'ma Jerusalén. Ƚinca aimixoqui neta. Caxhueƚma. Aicaixina' laƚ'iya pu'hua.
22 Naatu boun Anun kakafiyin fatumu, i ana kokomaim au Jerusalem anan, men aso’ob nati’imaim boro abisa isou namatar.
23 Ni petsi laiftseya, iƚya' iƚya' cal Espíritu Santo aƚmi: “Jipu'hua Jerusalén titats'enno'. Toteƚcota.”
23 Ta’imonamo Anun Kakafiyin bimatnuwu i aso’ob, bar merar ta ta anarun anatitit dibur naatu biyababan i nati’imaim hima tekakaifu.
24 Itsiya, ¿te caif'eya? ȽaƚPoujna Jesús alapi'ipa laipenic'. Aƚmipa: “Toya'aƚa' Lataiqui' loya'apa iƚe al c'a lixpic'epa ȽanDios. To'itsola' lan xanuc' ȽanDios titoc'i'mola', ipic'a.” Aicaxhueƚcocojma laipitine, aicaxinyoxi cuanuc'. Xonca aipic'a caxhuai'niƚa' lanic' lalapi'ipa ƚaiPoujna.
24 Baise ayu taiyuw au yawas ai’itin i men sawar gagamin ta. Ayu au kok i bowabow Regah Jesu bitu i ana bow yomanin ana’asa’ub, naatu nati bowabow i tur gewasin God ana manaw ana kabeber isan anao rerereb.
25 ’Maƚmana' anuli nuya'a'ma te co'iya moƚtsulfoƚaiyacu pe locuxeyopa ȽanDios, iƚque cal Rey. Itsiya camilhuo': Joupa aixina' aimaƚsingonayacoƚtsi. Aicaxingonayacolhuo' ni anuli imanc'.
25 Naatu boun kwa iyab wanawanamaim ama aremor God ana aiwob isan a binan kwanonowar aso’ob boro men kwana’itu maiye.
26 — ausente —
26 Isan imih boun kwa etei matamaim akukurereb, o yait ef inasa’ir inan inamomorob ana bit men ayu anab.
27 — ausente —
27 Anayabin God abisa not yayakitifuw etei akurereb kwanowar sawar men ta abotan au’uf abatamih.
28 ’Imanc' toƚsinƚe loƚ'eyacu. Cal Espíritu Santo joupa ifajpolhuo', epi'ipolhuo' loƚpenic'. Imanc' ti'onƚcospolhuo' to liƚpoujnalá lam mot'ƚ, iƚne lam mot'ƚ maƚniya loƚpimaye lefot'ƚepola' ȽanDios. Toƚ'etsola' cuenna, iƚne i'huexi ȽanDios. Iƚque joupa i'najcufpola' liƚjunac', ixcuajaipa lijuats', toƚta'a i'napola'.
28 Taiyuw mata toniwa’an kwanakaifi, naatu bobaituw Anun Kakafiyin kwa babamaim ya’aya kwanakaifih. God ana ekaleisia kwaninabatan gewas, anayabin i taiyuwin Natun momorobomaim sinaf nati sabuw hina nowan himatar.
29 Iya' ca'huana'ma. Imanc' jouc'a loƚpimaye toƚmanecu coƚtuca'. Aixina' lo'iyacolhuo' jiƚpe. Ticuaicu lan xanuc' ti'onƚcospola' to lan lobo. Iƚne oyac'la quinneja aimixinnila' acuanuc'la lam mot'ƚ. Tixcai'ennila', tijou'nem'mola'. Toƚta'a liƚ'ejma' iƚne lan xanuc'.
29 Ayu aso’ob kwa ana bihamiy ufunamaim haru kakafih boro hinan wanawan hinarun bobaituw hinatar giyigiyih.
30 Jouc'a hualca loƚpimaye tipai'i'me Lataiqui' loya'apa iƚe al c'a lixpic'epa ȽanDios. Tifel'miyale'me. Lapimaye tihuejcona'me.
30 Kwa taiyuw a kou’ay wanawananamaim auman orot afa boro hinamisir turobe hinabotabir hinifufuwen, saise bai’ufununayah boro i hini’ufnunih.
31 ¡Toƚpo'noƚe cuenna! Aƚcoƚpa afane' camats' jiƚpiya loƚpiƚya'. Ma capa'a itine ipuqui' cajoqui, anuli anuli aixc'ai'i'molhuo'. Afane' camats' toƚta'a lai'ejma'. Aimolimenc'eco'me.
31 Imih mata toniwa’an! Kwamur tounu bairi tama fai mar erematuru abimatnuwih i kwananot.
32 ’Cunc'aipimaye, itsiya capo'no'i'molhuo' limane ȽanDios. Caxa'hue ti'etsolhuo' cuenna. Joupa nu'ipolhuo' te ts'i'ic' lipicuejma' ȽanDios. Iƚque titoc'ilhuo', tipaxnelhuo'. Aimolimenc'eco'me iƚe lainu'ipolhuo'. Iƚque tepi'i'molhuo' coƚpujfxi tolihuejle, toƚta'a tolapenufta lapi'iyacolhuo' ȽanDios. Ma' anuli laƚ'iyaconga' jahuay illanc' i'huexi iƚque.
32 Naatu boun kwa i God ana tafafarenamaim ayayariyi naatu i ana manaw ana kabeber turamaim nawowabi kwanayen abisa ana sabuw baitihimih eo kwa auman nowamih nit.
33 ’Iya' ma capa'a jiƚpe loƚpiƚya' ailopa'a cai'epa. Aicaijanaca nij naitsi li'oro ni liplata ni lipijahua'.
33 Ayu men kafai orot babin ta ana gold o ana silver isan abahiy o ana ar ana faifuw isan abahiyamih.
34 Imanc' joupa oƚsina' ai'ecopa canic' iƚna'a laimane'. Toƚta'a nulijcopa laƚpepajnya, iya' y laipimaye laƚejmalepa.
34 Kwa etei kwaso’ob, ayu taiyuwu umau’umaim sawar abisa isah abiyababan asinaf himatar abow, naatu bow turou’unah hibiyababan afaram hibow karam.
35 Aimuc'i'molhuo' imanc' tonƚ'eƚe canic' jouc'a. Toƚtoc'itsola' loƚpimaye petsi aimi'iya mulijyacu ƚotejacu. Aimuc'i'molhuo' toƚ'nujuaisle litaiqui' ƚaƚPoujna Jesús, ticua: “Ja'ni tepi'intso', ƚinca tixoc'i'mo' meta. Xonca tixoj'ma meta ja'ni tocuƚa'.”
35 Ayu ef etei ai’obaiyi, kwanabow raro nababan, saise nati’imaim boro sabuw aurih fair en kwanibaisih. Ata Regah Jesu taiyuwin awanamaim iti tur eo i kwananot ’Baitinin ana baigegewasin i ra’at men tabaib na’atube.”
36 Toƚta'a lipalaic'opola' Pablo. Lijou'ma exc'onƚhuoƚai'me anuli lapimaye. Ijoc'i'ma ȽanDios.
36 Paul eo sasawar ufunamaim sun yowen bairi hiyoyoban.
37 Lapimaye ijolij'me juaiconapa. Ipulc'o'me Pablo, ituc'o'me.
37 Sabuw etei erererey auman hirouh himamay naatu hio tutur.
38 Ixhueƚco'me juaiconapa iƚe limipola': “Aimaƚsingonayacoƚtsi”. Ecanumf'etsa cane quicuaitsa al barco.
38 Etei hai yababan ra’at anayabin tur iti na’atube eo isan, ayu boro men ana’iti maiye naatu hinawiy bairi hin wa biyan hitit.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 20, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.