Mateus 9
Tii Iitihi: Élele Iitihi na mwo Coho (CAM) vs AAI
1 E mwojuia mwo wo Iésu pwo ong ne ha a mwopopwaalé [Kapernaüm] he na e pimu lang.
1 Jesu wa afe’en yen naatu matabir maiye rabon na ana bar ana meraramaim tit.
2 Ke lé âbé céiieng ne ni apulie, he lé pipaadoimibé ne pwo a apule pace céiu béélé na tebwomwa nang.
2 Nati’imaim sabuw afa orot ta an uman murubin emo’emomaim hiwan hi’abar hina Jesu biyan hitit, naatu Jesu sabuw hai baitumatum itin, basit orot an uman murubin isan eo, “Natu men iniyababan, o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
3 Ke wo lépwo béé *dotéén ko patén na lé mu lang, ke lé piniimihi pie, ‘E pii me ta Padué wo pa apulie ce [be e pwo me piwielu me weeng]!’
3 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah afa taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib.”
4 E te temehi nina lé niimihi wo Iésu, ke e pii pie: «É ko ade na ta ni pwonimewé?
4 Jesu abisa hinotanot itin naatu eo, “Kwa aisim dogor wanawanan not kakafih kwanotanot?
5 Ade aceli piticecoon? Me é pii ten pie: “Caa pineuhi ni ta pwo tem”, ai me é pii ten pie: “Go cuwoda, ke go engen”?
5 Ef menatan i hamehamen, orot ana kakafih notawiyen isan anao i hamehamen ai anau namisir nabat nareremor i hamehamen?
6 [Ke hemepie jan me é pwo me e engen ne ânebuhewé ati] ke geé bo temehi pie, pwo mwomwon dong, woéo, pa Nahi Apulie, me é pineuhi ni ta pwo te ni apulie ne pwo bwohemwo.»
6 Baise kwakakasiy, imih ani’obaiyi kwana’itin, orot Natun i tafaramamaim fair bai bowabow kakafih notawiyen isan.” Naatu orot an uman murubin isan eo, “Kumisir a ir kunuw kubai a ubar kwen.”
7 Ke e te cuwoda kuti wo pali, ke e âmwo ha a pomwa ten.
7 Orot misir ana ir nuw bai ana ubar in.
8 Ke me lé alihi anaa ne ni apulie, ke mwotilé. Ke lé pipaunu Padué, be e ne ni *pipwojunuun na ubwo te ni apulie!
8 Sabuw iti na’atube matar hi’i’itin ana mar hai hibir ra’at naatu God wabin hibora’ara’ah fair iti na’atube orot bitih isan.
9 E engen wo Iésu, ke e ali pa apulie na pii kon pie Mataio, pa *atai mwani cuhi puni apulie [me de lépwo Roma] he e ko tebwo ha a mwotai mwani ten. Ke e pii ten wo Iésu pie: «Go âbé céing!»
9 Jesu efan nati ihamiy remor inan auman, kabay o’onayan wabin Matthew ana bowabow efanamaim ma’am itin naatu iu, “Kumisir kwi’ufnunu.” Matthew ma’am misir Jesu iufunun hairi hin.
10 É alecehen, ke lé wiinaado pele Mataio wo Iésu me lépwo acémun den. Ke hiwon ni apulie na lé piwiinaado me woélé: wo lépwo atai mwani, me ni béé apulie na ta ni mulihelé.
10 Jesu Matthew ana baremaim ma bay hi’au, ana maramaim kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sinafuyah moumurih maiyow hina Jesu ana bai’ufununayah bairi hikofanih bay aa ana efanamaim himare.
11 Ke me lé alihi anaa wo lépwo *Farasaio, ke lé pii te lépwo *acémun de Iésu pie: «É mu ko ade na wo pa caa tewé, ke lé piwiinaado me lépwo atai mwani, ke ni béé apulie na ta jélé?»
11 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hi’itih ana maramaim, Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Aisim kwa a bai’obaiyenayan kabay o’onayah naatu sabuw kakafih bairi hima bay te’aa?”
12 Ke e te ténelé wo Iésu, ke e pii telé pie: «Time lé uce hane ce dotéén wo lépwona te wâé jélé, kehe te icehi lépwona cunu jélé.
12 Jesu hio nowar naatu iyafutih eo, “Sabuw aurih sawow en adanafur orot boro men hinakok, baise sabuw iyab sawusawuwih boro adanafur orot hinakok.
13 Wâé heme geé temehi a bwopiinen na e pii wo Padué pie: Time uce a *âpwailo ko wota ana wâé tong. Kehe nimung ko a pipwoééhe.Osé 6.6
13 Kwa Buk Atamaninamaim kwabiyab tur yabin kwa’itin? ‘Ayu i akokok kabeber, men sibor.’”
14 Lé tuiebé pele Iésu wo lépwo béé acémun de *Ioane pa apipuu apulip. Ke lé pii ten pie: «Wogeme, me lépwo Farasaio, ke geme te cuwo ko *pipaciile. Be geme patupwo wiinaado beme geme pwoiitihi. Kehe é ko ade na time lé uce pipaciile wo lépwo acémun dem?»
14 Naatu John Baptist ana bai’ufununayah hina Jesu hibatiy hio, “Aisim aki naatu ofafar bai’ufununayah bairi mar etei ayoyohar naatu o a bai’ufununayah i en?”
15 Ke e hegi ne telé wo Iésu pie: «Kona te piwahin lépwona todelé ne ko a piaten, heme e mwo teko mu pelelé wo pa apiaten? Ûhu! Be e o bo âbé a tan na o bo pé kojalé pa apiaten. Ke é mulang na lé o bobe pipaciile.
15 Jesu iyafutih eo, “Men karam sabuw orot boubun tatatabin ana yasisir isan hitaruru’ay, hitama orot yawasin hitabotouw, baise mar boro nanan orot boro hinabosair naatu nati ana veya’amaim imaibo hinifoufur hinirowarow.
16 «Te tice pace céiu apulie celi me e pé ace memwaanu celi mwo te ju wâé, me e woli ne ko ace memwaanu celi ukéiu. Be [mepie e puu a mwaanu, ke] bo nihe ubwo a tie kon.A mwotabe na pwo ko iiwota|alt="Wineskin" src="lb00145b.tif" size="col" ref="9.16"
16 Na’atube faifuw atamanin boro men karam hinab faifuw boubun hinafitimih, anayabin faifuw boubun hinasasauw ana veya boro nakaro’om natakweb mahar nara’at.
17 Ke geé niimihi a *mwotabe na pwo ko iiwota. Be time nye uce pé ace tabe megele celi mwo coho, me nye pa a mwotabe na caa ukéiu. Be [pwocoon me cibu, ke] e bo pabuwohi, ke genye o patieden a tabe megele me ni mwotabe. Ûhu! Wâé heme nye ne a tabe megele na mwo coho ne ha a mwotabe na mwo coho, beme cile ehi a tabe megele, me ali mwotabe.»
17 Na’atube men yait ta wine boubun ebai wine ana kibub atamaninamaim eriririmih, anayabin wine boubun boro nara’at naatu kibub natafofor wine nasuwa na re, imih wine boubun i boro wine ana kibub boubunamaim hinarir, saise hairi boro gewasih hinabat.”
18 Me e mwo ko pii telé anaa wo Iésu, ke e âbé céiieng wo pa céiu apulie na piubwo nang ne ha amu. Ke e tidihi jilin he pwahamii Iésu, ke e pii ten pie: «E mwo teko ju mele ê naîng! Go âbé ne ni im huîin, beme e o mulie mwo.»
18 Iti na’atube eo auman Tafaror Bar kaifenayan orot ta na Jesu biyan tit nanamaim sun yowen eo, “Ayu natu babitai i veya boun morob, baise akokok inan umawat inabutubun nayawas.”
19 Ke lé cuwoda wo Iésu me lépwo acémun den, ke lé âcéin.
19 Basit Jesu misir ana bai’ufununayah bairi orot hi’ufunun hin.
20 É he lé ko â he pwaaden, ke e tuiebé ê toomwo na caa 12 ni jo na cunu nang hen, be e mu tuie ni benaamwon na e mu téte kon a cewéle. E piâbé alecehe Iésu, ke e ti ko a baaé epwénen.
20 Naatu babin ta ana faifuwamaim rara bota’ar ma’am kwamur etei 12 sasawar, na Jesu ufunane tit,
21 Be e pipii ten pie: “Mepie é te ju ti ko a epwénen cehi, ke o caa te tieden a cunu kong.”
21 ana notamaim eo, “Jesu ana faifuw tainin ana butubun boro ana yawas.” Naatu ana faifuw tainin butubun.
22 Ke e biteeng wo Iésu, ke me e alieng, ke e pii ten pie: «Go mwoiu, go êje! Be caa wâé go, mu ko a céihi tem!»
22 Jesu tatabir babin itin eo, “Natu men iniyababan, abai tumatumamaim kubigewasin.” Iti na’at eo ana veya’amaim, mar ta’imonamo babin igewasin.
23 E tuie wo Iésu nge ha a pomwa te pa apulie na piubwo nang. Ke e ali lépwo acuu oopwé he lé caa ko piwâam ne ko a pineduwo, ke te junihe ubwo kuti ni pwocihe lang.
23 Imaibo Jesu na Kou’ay Bar kaifenayan orot ana bar wanawanan run. Sabuw hiru’ay hima hirerey itih, naatu rerey ana fik hibababin nowar.
24 Ke e pii telé pie: «Geé engen! Geé ko pii pie e caa mele; kehe woéo, ke é pii pie e teko ju puluta!»
24 Jesu eo, “Iti kek babitai i matan fot inu’in, men morobomih, kwamisir ufun kwatit.” Baise sabuw isan himarib, anayabin i hiso’ob kek i morob.
25 Ke e tai pawielé wo Iésu, ke e taa ha ali mwa. Ke e pétaa ko a i êgi cuwo nahi toomwo, ke e te cuwoda kuti.
25 Basit sabuw etei himisir ufun hitit sawar, imaibo Jesu run in kek inu’in ana efanamaim tit, naatu babitai uman bai imisiruw yawas misir.
26 Ke lé te piuti kuti pitihi a duaan naa a jepule kon.
26 Iti sisinaf ana tur ra’at tasasar in nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
27 É mulang, ke e engen wo Iésu. Ke lu âcéin wo lupwo bwi na alo julu, he lu ko toii céin pie: «Pa *Naî Davita, go pipwoééhemu!»
27 Jesu efan nati itumar tit remor inan, orot rou’ab matah fim hitit hi’ufunun hin hi’af hio, “David uwan, kwiwanbabani.”
28 Ke me e tehene nge pelen wo Iésu, ke lu âbé céiieng wo lupwoje. Ke e pii telu pie: «Kona geu caa teko céihi kuti pie, jan ne kong me é pwo anaa?»
28 Jesu na bar wanawanan run naatu orot rou’ab hina biyan hitit, Jesu ibatiyih eo, “Kwabitumatum ayu boro aniyawasi?” Hairi hiya’afut hio, “Regah abitumitum.”
29 Ke e pétaa ko ni naamiilu wo Iésu, ke e pii telu pie: «Wâé heme pwo ne teu ana geu céihi ne kon!»
29 Basit Jesu hairi matah botobonen eo, “Kwabitumatum na’atube isa namatar.”
30 Ke lu caa te niê kuti. Ke e pii mwoiuhi telu pie: «Geu nemwo pwojepule ko nina é pwo teu!»
30 Hairi matah higewasin hinuw naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen.”
31 Kehe icehi ana he lu wie, ke lu pwojepule ko nina e pwo wo Iésu, pitihi a amu naa.
31 Baise hairi hitit hin Jesu ana tur hibosemor ra’at, nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
32 Ke me lu engen koja Iésu wo lupwoje, ke lé pébé céiieng pa apulie na huuhu nang, be pwo duéé kon.
32 Orot rou’ab hinan ufut sabuw afa orot ta yoyom hirab awan igug ma’am hibai hina Jesu biyan hitit.
33 Ke e peni ali duéé wo Iésu, ke e te cihe kuti wo pali huuhu.
33 Naatu Jesu yoyom mowan nun tit orot busuruf tur eo sabuw etei hifofor hio, “Sawar iti na’atube Israel wanawananamaim men ta i’itin bounabo ta’i’itin.”
34 Kehe icehi ana lé pii wo lépwo Farasaio pie: «E peni ni duéé ko a junuu *Caatana, pa daame he ni duéé!»
34 Baise Ofafar Bai’obaiyenayah hio, “Iti i Demon Hai Ukwarin fair itin imih demon nunih titit.”
35 E engen he ni pwomwo ubwo ke ni mwopopwaalé wo Iésu. Ke e pacémuni ni apulie ne he ni *mwotapitihi. Ke e patemehi a Pwooti Wâé ko a Mwametau [he Miiden]. Ke e pwo me tieden ni cunu me ni picani.
35 Jesu bar awan awan run tit sabuw inanawanih bar merar hai Kou’ay Baremaim sabuw i’obaibiyih, mar ana aiwob isan Tur Gewasin eo hinowar naatu sabuw hai sawow yumatah ta ta hibow hinan etei iyayawasih.
36 Ke me e alihi a pubu apulie, ke e te junihe pipwoééhelé. Be caa mwaale jélé, ke pitupwo jélé, pwohewii ni muto na tice awéilé.
36 Jesu iti rou’ay gagamin maiyow hinan itih yan baban, anayabin hai not kwaris naatu aurih baibais en, ana itinin i sheep na’atube aurih nabatanenayan orot en.
37 Ke e pii te lépwo acémun den pie: «Nihe ubwo a pitii âdaanu na me pwo, kehe icehi ana time uce hiwon ni apenem.
37 Basit ana bai’ufununayah isah eo, “Masaw i gagamin na’in baise ana fourayah i men moumurih.
38 Geé pwoiitihi, me ilehi koja pa eapwihi apwoamu, me e ne mwobé ce béé apenem, beme lé pitii âdaanu.»
38 Imih masaw matuwan isan kwanayoyoban saise bowayah afa niyafarih hinan bay hinafour, anayabin bay i hiyamur.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.