Romanos 3
Deus Itaumbyry (BKQNT) vs AAI
1 Tâlâ warâ tunâgueim tyangahu oday: “Idânârâ Jesus einwânni modo Deus xurâ lelâ watayma âdyem nitaymba judeuem, ilery ety iopiry satâybyem tadawyly-ro” keim.
1 Jew orot inamamatar boro Ufun Sabuw inanatabirih? Naatu a’ar kanabin hina’a’afuw ana gewasin i boro men tomar inab?
2 Âdyem nipyra nitaymba! Judeuem tadawyly koendonro lelâlâ. Waunroem kuru Deus itaumbyry egatuhobyry myakâwândy judeu domodo idamudo. Deuslâ myakâwândy judeu keba modoram nhegatuhomoem aguenri.
2 Ef tata’ane etei i gewasih, wantoro’ot God ana tur i Jew sabuw hitutumih hitih.
3 “Tâlâ olâ myakâwândy judeu domodo idamudo ewy mâkâ aguehobyry ara lelâ aitânry. Akaemo tâinwâmpyra atobyry wâgâ keanra Deus judeu domodo agâ koendâpa awyly” tâkeze keanra âmaemo.
3 Baise sabuw afa men hibitumitum isan, kwanotanot God ana omatanen isan boro men nabosunusunub?
4 Aypa olâ, aypa lelâlâ. Adienkylyem adâkehobyry aiesezelâ Deus. Idânârâ onro anakonro modo konokudâ lelâ, Deus olâ konokuni keba! Deus itaumbyry awo wâgâ iwenibyem:
4 En anababatun! God ana tur i mar etei turobe, baise sabuw i baifuwenayah. Buk Atamaninamaim iti na’atube hikirum,
5 Aguehobyry kiankaduo, Deus kânagazenehonly watay, toenzepa ise: “Iozelâ Deus aidyly, adâjitobyry nhenagazeduo” keim modo. Awylygue, tâlâ ise wakeim: “Inakanhe aguitobyry Deus tâgaenehonze watayma koendâ inkâba mâkâ kânagazenehonly aguehobyry kiankaduo. Inakanhe aguitobyrygue lakuru mawânkâ ojiomaeonly kuru” keimpe. Arâ mawânkâ kurâdo aguely.
5 Baise it ata sinaf kakafihimaim God ana sinaf gewasin bebeyan natit sabuw hina’i’itin ana veya, it boro mi’itube tanao? God baifuwenamaim yan so’ar baimakiy ebitit? it i anababatun taikoko’aw tao kwanekwan.
6 Aypa olâ, aypa lelâlâ! Kewâdyly kulâ aguehomo. Koendonro keba mâkâ-ro watay, xirâ onro anaym aguitobyry modo wâgâ kâpywaniem nitaymba tâise xypyry etay.
6 Nati tur i men turobe tao’omih, anayabin sinaf nati na’atube nama’am, God boro mi’itube tafaram ana sabuw nibatiyih?
7 Ânguylâ wâne keanra warâ tunâgue: “Uguewâdyly kulâ watay, idani modo aguezemo: ‘Kewâdyly kulâ awâkâ, Deus olâ âkealâ aguely, kewâdyly kulâ waypa. Koendonro Deus’ kezemo. Awylygue tâwâlâ kienokudylymo, Deus wâgâ koendâ aguehomoem. Arâ-ro watay, koendâ inkâba Deus ienagazenehonly uguewâdyly kulâ-ro watay” tâkewâzemo keanra.
7 Orot babin ta boro nagam nao, “Ayu i men bosunusunubayan, baise au bowabowamaim turobe God nowan tit irerereb sabuw hi’itin God hifai tebobora’ara’ah, aisim God ayu kakafu rouw eo ekukusairu?”
8 Tâlâ keanra: “Inakanhe aguine, Deus koendonro awyly xutuhoem” keim. Âdaunloenlâ arâ aguykewâbyra kine! Tâlâ arâ auguely egaeni modo, âdykâ arâ auguepa olâ urâ. Awârâ wâgâ nhewentâgueni modo âsenagazezemo, enagazedomo keho ara kehoem.
8 Naatu iban boro kwanao maiye, kakafin tanasinaf, saise sinaf gewasin boro ine natit. Sabuw afa ayu iti na’atube o hirouw higam tiu’uwu, God nati sabuw boro baimakiy nitih.
9 Tâlâ keanra wakeim: “Judeu domodoma judeu keba modo takaze koendonro Deus xurâem?” keim. Aypa olâ! Idânârâ Deus aguehobyry sakanibyryem lelâ kurâ. Aguientoem Deus aguehobyry takaze lelâ kurâ Idânârâ, judeu, judeu keba alelâ.
9 Iti sawar ana an i abisa? It Jew ata gewasin i ra’at Eteni Sabuw tanatabirih? En anababatun! Jew sabuw naatu Eteni Sabuw etei i bowabow kakafin ana fair babanamaim tama’am.
10 Warâ iwenibyem awyly Deus itaumbyry awo wâgâ:
10 Buk Atamaninamaim iti na’atube hikirum,
11 Ânguy âdy koendonro, inakai warâ awyly xutuim lâpeba kurâ.
11 Men yait ta ana not rerekabin,
12 Idânârâ Deus tânanânehonzemo,
12 Etei hitatabir kouh God hitin,
13 Tâzeguepybyry etadâdyby enahungueduo, inwânry inakanhe kulâ,
13 Sikah dub i tahahab sabuw tetotonan,
14 Toenzepa itanrumo iwyku;
14 “Awah i orarafen awan karatan naatu tenakuyakuy.”
15 Tyewiâpadyly-ro watay, inepa kânagazedylymo, kyâlymo warâ.
15 “Iti sabuw umah i rara awan karatan.
16 Âdyam idâhomobyrydâ inakai adyesemo.
16 Menamaim tenan ma kakaf naatu gurugurusen mar etei imaim emamatar,
17 Âdaunloenlâ Deus agâ koendâ tadawyly nutubamo, ize ato aiedyly warâ.
17 Naatu tufuwamaim ma ana ef i men hiso’ob.
18 Deus âwankuem tyesemo, âdy Deus anhekyly tiuntudyzemo inkâba”
18 Naatu God matanamaim men kafa’imo tibibiruw.”
19 Tutuzelâ kurâ, idânârâ tâzezewenry Moisésram Deus inwenien-hoymby, judeu domodo nheinwântoem awyly. Itaumbyry tâlâ awyly, âdara aguidyse Deus awyly idânârâ kiuntuhoem. Ânguy olâ Deus ize ato aunlolâ anhedyly nipyra. Awylygue judeu, judeu keba alelâ âzenagazeoze Deusram neinwâmpyra atobyry wâgâ.
19 Imih it ata so’obamaim ofafar hikikirum i sabuw iyab ofafar babanamaim tema’am isah, saise awah etei nabofafaren, naatu tafaram wanawanan sabuw etei nabow nan God ana baibatiyenamaim hinatit.
20 Mârâgue tâdâsemaguehoem inkâba myakâwândy Deus tâzezewenry Moisésram inwenien-honly. Mâkâ ize ato ara aguipyra kydawyly kiuntuhoem myakâwândy inwenien-honly.
20 Isan imih God boro men sabuw ofafar tebobosiyasiyar imaim hai ef mutufurin narouw nabowamih, ofafar i orot babin ana bowabow kakafin botait ebirerereb.
21 — ausente —
21 Baise boun God sabuw yamutufurih isan ana ef i boubun botawiy. Moses naatu dinab oro’orot nati isan i ofafaramaim hio’orereb tanowar, men ofafar tanabi’ufununimaim nabuwitamih.
22 — ausente —
22 It yamutufuren boubun Godane enan i sabuw iyab Jesu Keriso tibitumitum imaim enan, naatu God matanamaim it etei ata’itinin i men tata’amih.
23 Idânârâ Deus izepa ato adyese lelâ warâ. Awylygue Jesus kieinwândyly iraynâ Deus koendonrodâ iwaguelâ kydawyly.
23 Anayabin sabuw etei bowabow kakafin hisinaf naatu God ana gewasin bain isan umah kabom.
24 Inakanhe aguitobyry xygakeze myakâwâm Cristo Jesus iguely. Awylygue Jesus kieinwântuo lelâ Deus tywykeba kâendyly, koendonro emakerin-emba kydawyly umelâ. Kydâsemaguehoem âdy kiempywaguyly lâpeba. Jesus kâmakely, kâmakedyze tawylyguelâ.
24 Baise manaw kabeber God ana siwar na’atube Jesu Keriso wanawananamaim na it ata kakafihine tubunit botaitit tatit.
25 — ausente —
25 Bowabow kakafin notawiyen isan God Keriso biyan siboromih yai, ana rara suwa re saise baitumatumamaim tanan biyan tanatit. Sawar iti na’atube sinaf saise bebeyan ti’obaiyit i ana ef i mutufurin. Anayabin I ana yatenub kakafiyin imaim bowabow kakafih marasika tasisinaf isubun rabon.
26 — ausente —
26 Naatu iti boun it ata veya’amaim i turobe ebi’obaiyit i ana ef mutufurin. Imih i karam sabuw iyab Jesu tibitumitum boro nafufunih gewas nayamutufurih.
27 Kurâem kruz wâgâ Cristo aitobyry wâgâ tâwentâguezeba Deus kâendyly, kydâsemaguehoem aguitobyry wâgâ inkâba. Mâkâ kieinwândylygue lelâ kydâsemaguely. Awylygue kywâgâ koendâ aguykeho lâpeba kurâ, kydâsemaguehoem.
27 Isan imih it boro abisa isan tanaora’ara’at? Ofafar tabobosiyasiyar isan tarara’at? En anababatun! Baise baitumatum isan i tarara’at.
28 Augueondyly. Deus tâwentâzeba kâendyly, Jesus Cristo kieinwândylyguelâ, judeu domodo ezewenryem inwenien-hoymby aguiendylygue inkâba.
28 Anayabin sabuw iyab tibitumatum i hai ef mutufurin rouw ebowabow men ofafaramih.
29 Judeu domodo iDeusry kulelâ mâkeba Deus, judeu keba modo iDeusry alelâ.
29 Imih kwanotanot God i Jew sabuw akisih hai God? Ai kwanotanot Ufun Sabuw auman hai God? Baise anao kwananowar, iti God i Ufun Sabuw auman hai God.
30 Tokalelâ Deus idânârâ xurâem. Deus xurâem, idânârâ Jesus einwânni modo inakanhembamo, judeu, judeu keba alelâ.
30 Kwanaso’ob God i ta’imon men rou’ab, imih sabuw iyab hai ar kanabih hi’afuw o men hi’afuw etei i baitumatum ta’imonamaim hiyawas.
31 Warâ olâ, “Jesus kieinwântuo lelâ kydâsemaguely awylygue, âdyem nitaymba judeu domodo ezewenry Moisésram Deus inwenien-hoymby” kykeba kine. Deus aguehobyry kieinwântuo, Moisés iweniby kiankadyly mâkeba, Deuslâ mawânkâ myakâwândy inwenihoem agueim.
31 Kwanotanot iti baitumatumamaim aki ofafar abobosa’ir? En anababatun, aki i ofafar aiwa’an tit ana efan bai ebirerereb.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.