Hebreus 12

Sunbin-Got em Kitakamin Weng (BHL) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Nakunum kumel kunum waneng yutaka! Nu Sunbin-Got elo “Feinka!”, dangenaliw kunum waneng banban biim kanemaliw emdiw kemoluwka! Kaneko beli, nu biim kiin dim ka kel kalaing kuw moko, Sunbin-Got em “Yu kale kel yakolina!”, yangse atew weng beelo fein geleweko, bonge bonge emdiw kesomi, kitil kuw yakamoluwka! Yakabomeluwi, nukati men ilum so, nulo abil tem da koyemeko, nulo net koyemkabe sili sili nam beso, alik alik be kulu koleweko, yakamsomi,
1 Isan imih it i sabuw maramaim kau’ay gagamin na’in sisibit roun roun hi’ar bebera’uh hibat hi’itit tanununuw. Imih sawar kakafih erorowen tanit tanisrouwen naatu bowabow kakafihine fatumit tama’am tanarufamit tanatit, nunuwamih hi’u’uwit saise tanitarfofor tananunuw gewas.
2 num kiin e Yesus em dulum elote kuw dukusomi, elo kilele gelewemoluwka! Akalem ete nukalem fein ibolow beem kunum sen mongom kayak keko, nulo kilele yakamin beem awet dim kalo yemde unakabe te. Feinka! E ibik em kuloke kalfong fian beem dulum elote kuw ibolow fukunse kasike, kawtiw im elo aliwi, em kuanse ding dim bakate, e “Kenka!”, angeko, inkal beem awan finganinba kese te. Kaneko kasike kame, e Sunbin-Got em teinkemin abin ayem beem auk so yuk teing dim ka kel tein alakabe te.
2 Matat etei Jesu tana’itin, ata baitumatum an naatu yomanin, sabuw hibai onaf afe’en hi’onaf hibi’i’iyab, men biyan eohow. Anayabin yasisir nanamaim ma’am i so’ob, imih wainab in yomaninamaim yen God ana asukwafune mare bonamanamarinamaim ema’am.
3 Nakunum kumel kunum waneng yutaka! Sili sili nam keko, Yesus elo maka kelewsiliw kawtiw i elo ilum fian mak dulewsiliw kate kame, yu Yesus em kanese kukuw beelo ibolow fukunemoliwka! Ibolow fukuneko, beem mongom ete yakamin emdiw yakosomi, kanelom beit keko, ibolow kau angbokoliw te!
3 Sabuw kakafih wanawanahimaim wawainab i kwananot, isan imih kwa men kwanahahar naatu gubam nahuriramih.
4 Nakunum kumel kunum waneng yutaka! Yu sili sili nam kukuw “Banim keluma!”, angbiliw kate, yu yulo maka keyemkabe sili sili kukuw beelo atin kuw kitil kuw ganesomi, beem mongom ete ilum kuluko, yukalem kaim be buselinba keyemkabe te.
4 Anayabin bowabow kakafih bairi kwabiyow ana veya kwa men yait hi’asbuni imorobomih.
5 Yutaka! Yu Sunbin-Got em yulo bokoyemse weng kale akokow kebiliw sako? E bokoyemomele:
5 Buk Atamaninamaim God kwa i natunatun rouw koufair tur bit kwanotanot? Iti na’atube eo,
6 Nimtew angom? Kamok Fian e ibolow mutuk fian duyemkabe kunum waneng ilo kilelyemkabe kasike.
6 Anayabin Regah orot babin iyab isah ebiyabow boro baikwatutunen nitih, naatu orot babin iyab i natunatunamih ebowabow boro baimakiy nitih.”
7 Angse kasike, yu Sunbin-Got em yulo akalem muluwel emdiw keyemeko, kilelyemkabe beem dulum elote ibolow nanbow angeko, boliwka! Nimtew angom? Aul angom alik alik biim auk aliwol i ikalem muluwel ilo beemdiw kaneyemkabiliw kasike.
7 Biyababan fokarih wanawanan kwana fair nawainabi nati i kwa a baikwatutunen na’atube, anayabin kwa i natunatun imih ebi’obaiyi. It tamatanah baikwatutunen titit tibi’obaiyit i kwaso’ob.
8 Yu kilele ibolow fukunina! Sunbin-Got e alik alik yulo akalem muluwel keyemkabe biimdiw keyeminba kele tewe, yu “Nu em fein muluwel kelinba kebuluw te!”, angeko, “Sak deiwkim osow aul kebuluw te!”, angbokoluw tew te.
8 God natunatun etei baikwatutunen ebitih, naatu o baikwatutunen men inabaib na’at, nati ana itinin o i men natun anababatun. O i tamat en, ometakek.
9 Yu ibolow fukunina! Yom kawin dim kaleem kalew kumel i yulo kilelyembiliwi, yu ilo wangweng duyemkabiliw te. Kate, yu kanemkabiliw kukuw ken be bakileweko, yom abiil tikin em alakabe finik so bin em sen mongom kayak Kalew em kilelyemkabe kukuw beem afak kuw keko, wangweng kelewboliwka!
9 Kek ana veya, tamatanah baikwatutunen hibitit i taso’ob, naatu takakafiyih. Imih Tamat maramaim baikwatutunen nabitit ana maramaim tanakakafiy gewas, saise boro ma’ama wanatowanamaim tanama.
10 Nukalem kawin dim kaleem aatim kumel i sukum ding kuw ikalem ibolow fukunin geleweko, nulo kilelyemkabiliw kate, abiil tikin alakabe Aatim be num gomet em dulum elote nulo kilelyemkabe kasike, nu fein akalem wiin so galmose kunum waneng ayem akatetew keboluwka!
10 Tamatanah baikwatutunen titit tibi’obaiyit, nati i it ata ma gewasin isan. Baise God baikwatutunen ebitit i turobe naatu gewasin, anayabin i ekokok, i ana kakafiyin bairi tanafaram.
11 Mali im nulo kilelyembiliw ding dim bakate, nu kalfonginba kesomi, kal ilum kulukabuluw kate, ibik ete, nu kaneyembiliw beem mongom ete kiol kuw kukuw kilele atemeko, gelewbokoluw kasike, nu beem mongom ete fein ibolow menew kulokoluw te.
11 Baikwatutunen tabaib ana veya’amaim biyat i ebababan tarererey naatu men tabiyasisir. Baise biyababan ufunamaim sabuw iyab baikwatutunen hibai hibi’akir hai yawas boro namutufor yasisiramaim hinama gewas.
12 Kasike kame, yu kalaing keko, beit kekabiliw teing so, yan so, be iti kitil kesomi,
12 Isan imih kwanunuw uma tehahahar kwana’awanfairen, naatu a hiririm ra’iyemih kwabiwa’an kwanabat gewas.
13 kiol kuw deiw elo gelew kakamoliwka! Kakamiw tewe, yukalem yan yout kebe be iti kitil keyemei, nam atin kuw yout keyemboke te.
13 A i namutufor efatut kwanan, saise sabuw afa ah umah ririmih naatu kiyatabirih kwa hi’ufnuni tenan boro men hinawasdidir hinare, baise kwane i boro hai fair hinab maiye hini’ufnuni.
14 Mali kawtiw ilo menew ibolow dulew dulew kukuw so, Sunbin-Got akalem wiin so galmose kunum waneng im kiol kuw sen so banim kukuw be so, ken kukuw bete kuw kitil kuw aluweko, gelewemoliwka! Nimtew angom? Akalem wiin so galmosiliw kunum waneng im kiol kuw sen so banim kukuw be gelewinba kebiliw tewe, yu Kamok Fian elo nam atemiw kasike.
14 Kwanasinaftobon taituwa bairi tufuwamaim kwanama, naatu kwanayasairi kakafiyinamaim kwanama. Anayabin orot yait ana yawas men ya’asair kakafiyinamaim ema’am Regah ana yumat boro men na’itin.
15 Yu kilelbiko, boliwka! Mesik esik yom mutuk ka biliw kunum waneng mak Sunbin-Got em yulo kukuyemkabe ibolow folok beelo akokow kelewsomi, ibik kulewokoliw kasike.
15 Mata toniwa’an gewas, men yait ta God ana manaw ana kabeberane namatabiramih. Kwana’itin gewas men yait ta kwa wanawanamaim ihitutu na’atube ub nakufaifaiy, naatu ana fafa’amaim sawar etei hinakokoramih.
16 Yu kilelbiko, boliwka! Mesik esik mali yom mutuk biliw kawtiw mak i osow kukuw kemokoliw kasike.
16 Kwana’itin gewas men yait ta na’in nisesebar kwanekwanemih, o Esau sisinaf na’atube nasinaf koun God nitinimih. Anayabin Esau bay tew ta’imonamaim kek ai’in hai onowaten sawar tutufin etei bora’ah tain itin.
17 Alik yu Iso em kanese sang be kilele kal kebiliw te. Ibik ete, e kitil kuw keko, alew em bamki em dulum elote “Nakati kulo yo! Nakati kulo yo!”, angeko, amemin fian kese kate, bamki beem kulomin deiw be banimei, ibolow famdelomin deiw akal banimse kale.
17 Naatu sawar abisa uf himamatar i kwaso’ob, Esau tamah ana baigegewasin isan erererey auman bifefeyan tamah rutawiy. Anayabin abisa marasika sisinaf men dogor baikitabir bai.
18 Nakunum kumel kunum waneng yutaka! Yu kanelom Isalael im suaem kanesiliw imdiw kebokoliw te! I Sunbin-Got em kawin dim kale kel em kanelewse mesesem eisneng beem mit mewso unemaliw te. Mesesem be kanekote:
18 Kwa i men kwana oyaw an kwatit Israel sabuw sawar hi’i’itin na’atube kwa’itinimih. Anayabin Israel sabuw hina oyaw Sinai anamaim hititit ana veya wairaf in bitakir hi’itin, gugumin kakafin anababatun hi’itin, wowog gagamin maiyow re’er hi’itin. Naatu nidun hinonowar i
19 mak e, fonget em gaanin e,
19 tour nidun hinowar, naatu orot fanan hinonowar ana veya yah birubir fafar Moses hi’u, “Orot ku’otan aki men akokok tur ta nao maiye ananowar.”
20 Nimtew angom? I Sunbin-Got em weng “Amgu kale melelewiw kawtiw so, samal iso, alik alik ilo tum so yeniwi, i kuanoliwka!”, angse weng beem dulum elote fingansiliw kasike.
20 Anayabin God ana ofafar tur fokarin iti na’atube eo isan i hibir, “Bobaituw ta nan iti oyaw sisibinamaim natit nabubutubun na’at kabayamaim kwanarab namorob.”
21 Feinka! Im finganin fian mak kulusiliw ding dim bakate, Moses akal bokolomele: “Nakati finganeko, walwal keli te!”, angse kale.
21 Abisa matahimaim hi’i’itin i hai bir ra’at, Moses auman ana bir ra’at eo, “Ayu iti sawar aitin abir au umau teo’oror.”
22 Kate, yukalem ete yom mit mewso teleko, “Feinka!”, dangbiliw mesesem eisneng be kanekote:
22 Baise boun kwa i kwana oyaw wabin Zion imaim kwatit, God wanatowan ma’ama’anin ana bar ana merar, mar ana Jerusalem, tounamatar kou’ay gagamin na’in dones na’atube tibiyasisir wanawanah kwarun bairi kwabiyasisir.
23 Mak e, Sunbin-Got em emisik dukuse muluwel keyemse kunum waneng alik alik iso bongguko, im dim ete te. (Alik alik biim wiin e abiil tikin ka kel boyemsiliw te.)
23 Kwa i kwana God natunatun ai’in hai yasisir wanawanan kwarun, natunatun wabih maramaim hikikirum, kwa i kwana sabuw etei hai baibatiyenayan ana God biyan kwanatit. Naatu sabuw gewasih ayubih kouksouwen hibaika tema’am biyah kwatit.
24 kitakamin kikis em mutuk kunum Yesus eso, alik alik biim dim ete mit mewso unkabiliw te.
24 Kwana Jesu obaibasit boubun ana foun batayan biyan kwatit naatu rara boubun suware’er i igewasin kwanekwan men Abel ana rara na’atube.
25 Yutaka! Yu kilelbiko, Isalael kawtiw im kaneyemse eisneng ibolow fukunemoliwka! Im kawin dim kaleem kunum Moses em yangse weng beelo sakalaw keleweko, weng bo bo kelewsiliw ding dim bakate, im kanekabiliw beem yan wa bakilewomin deiw mak banimse kale. Kasike kame, yu kanelom abiil tikin elote Moses elo atin kuw bakilewkabe Sunbin-Got em weng bakati sakalaw keko, weng bo bo kemokoliw te!
25 Kwana’itin gewas God abisa boun eo kwananowar, men kwanakwahir. Anayabin sabuw iyab marasika oyaw anamaim Moses eo hinowar fanan hisasair i baimakiy men kafa’imo hihaiwimih. Naatu boun God fanan i mutufor marane re eo tanonowar, baise kwanitafasar fanan kwanasasair na’at, kwa i kwamorob sawar. Baimakiy kakafin anababatun boro men karam kwanahaiw!
26 Yu kililina! Em amgu tikin Sainai weng mak bokoyemse ding dim bakate, kawin so fi atuk atuk kebise kale. Kate kame, Sunbin-Got e bokolomele:
26 Oyaw Sinai anamaim i fananawat eo, me etei i’uruyuy, baise boun it ata veya’amaim ana omatanen hikirum inu’in na’atube boro namatar, “Veya ta boro men me akisin aniyuwiyuw, baise mar tafaram etei boro aniyuwiyuw.”
27 Angse weng iti beem mongom e nu kilele atemuwete: Sunbin-Got e num atebabuluw eisneng alik alik be fein fileko, alwol keloke kate, num ateminba keko, sunsun be mesesem eisneng bete kuw nam file te.
27 Tur mar ta’imon i bebeyan i’obaiyit taitin, God umanamaim abisa eo himatar tema’am boro etei niyuwiyuw hai efan hinasa’iren. Baise sawar abisa wanatowan ma’amih bimataren boro hai efanika hinama.
28 Feinka! Sunbin-Got em gawman abin dim bakati nam fime te. Yutaka! Nu fein kalo unokoluw kasike, nu Sunbin-Got elo “Weso! Seyo!”, dangeko, wangweng kelewbomi, em afak kuw kakabomi, em wiin fian ete daoluma!
28 Imih God ana merar tanay anayabin, it i God ana aiwobomaim tarun, nati efan God boro men niyuwiyuw. Imih God tanifai tanabora’ara’ah ata not tutufin etei kakaf bir auman.
29 Nimtew angom? Num auk so Sunbin-Got be ais dong kainin atew kebe kasike!
29 Anayabin ata God i turobe tafaram gurusenayan ana wairaf.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.