Atos 15
Sunbin-Got em Kitakamin Weng (BHL) vs AAI
1 Beli, deiw mak ding mak kabalak e, mali kunum mak Sudia aneng fian koleweko, Antiok abiw mutuk fian kalo teleko, sios kawtiw biilo kukuyemeko, bokoyemomeliw: “Yu Moses em kukuyemale kukuw beem afak uninba keko, kal okilinba keliw tewe, Sunbin-Got e yulo sunsun finik so bin be nam duyeme te!”, yangsiliw kale.
1 Orot afa Judea’ane hire hina Antioch hitit baitumatumayah nati’imaim hima’am hi’obaibiyih hio, “Kwa i Moses ana ofafar eo na’atube a’ar mo’oh hina’afuw kwa boro yawas kwanab.”
2 Yangiwi, Fol so, Balnabas so, aso im kunum biim yangbiliw kukuyemin weng be kilisiliw ding dim bakate, aso i Sudia aneng fian kolew teliw kawtiw biso weng dusiliw kale. Weng dusiliw ding dim bakate, Antiok abiw mutuk fian beem sios kunum waneng i bokolomeliw: “Nu Fol so, Balnabas so, mali kunum mak iso, alik alik ilo yemdaluwi, i Selusalem abiw mutuk fian kawtem uneko, kalan kunum so, ka biliw sios kunum waneng im yetebiliw kak kunum iso, alik alik biim fukun unoliwka!”, angsiliw kale.
2 Paul, Barnabas hairi iti bai’obaiyen isan nati orot bairi higam tur manin maiyow hio, basit Paul Barnabas hairi naatu Antioch orot afa na Jerusalem tur abarayah naatu regaregah ai’in bairi iti tur yamutufurin isan hirubinih.
3 Angeko, alik alik biilo yamdaliwi, i uneko, Fonisia aneng fian tele, Samalia aneng fian tele beem mutuk dim kalo uneko, kaem fein ibolow keyembiliw kawtiw biilo weng kal bokoyemomeliw: “Mali Isalael kawtiw num ibik biliw kawtiw ikati ibolow famdeko, Sunbin-Got em sunsun finik so kulomin deiw ka kel kakabiliw kai!”, yangiwi, i kiliko, kalfongeko, kakat fian mak kulusiliw kale.
3 Ekaleisia ana kou’ay wanawananamaim iti sabuw hiyafarih hin. Naatu hiremor hina Fonisia naatu Samaria’amaim hi’afuwabon hirabon. Ufun Sabuw mi’itube God hibai hibitumatum isan hai tur hi’owen, naatu baitumatumayah nati’imaim hima’am iti tur hinowar yasisir dogoroh awan karatan.
4 Keko beli, i Selusalem abiw mutuk fian kawtem uneko, teliwi, sios kunum waneng so, kalan kunum iso, sios kawtiw im kak yetebiliw kunum iso, alik alik i kalfong keyemeko, “Talbiliw yako!”, yangsiliw kale. Yangiwi, Antiok abiw mutuk fian koleweko, ka teliw kunum bi im dulum elo kanese sang be bokoyemomeliw: “Sunbin-Got e num aluwsuluw aluwbamin beelo bamki so keleweko, nulo dokoyemse te!”, yangsiliw kale.
4 Hina Jerusalem hititit ana veya’amaim, God ana ekaleisia, Tur Abarayah, naatu regaregah ai’in etei nati’imaim hima’am hai merar hiyi. Naatu Paul Barnabas hairi hibinanawan ana veya God isah mi’itube sisinaf hai tur hio’owen.
5 Yangiwi, mali Yesus elo “Fein!”, angbiliw Falisi kunum mak teleko, bokolomeliw: “Sunbin-Got em finik so deiw kakabiliw Isalael kawtiw num ibik biliw kawtiw ikati Moses em kukuyemse weng beem afak keko, biliw kasike, ikati ikalem kal okilew kemoliwka!”, angsiliw kale.
5 Baise baitumatumayah afa Pharisee hai kou’ayane himisir hio, “Nati sabuw i boro hai ar kanabih hina’afuw naatu tana’uwih Moses ana ofafar hini’ufunun.”
6 Angsomeliwi, kalan kunum so, sios kawtiw im kak yetebiliw kunum iso, alik alik bi wensaneko, weng teksiliw kale.
6 Tur Abarayah regaregah bairi hina hiku’ay iti baibat nutitiyin isan
7 Weng tekeko, im weng tiaktiak bokosiliw ding dim bakate, Fita e moko, bokoyemomele:
7 Manin maiyow hibas inan ufunamaim Peter misir eo, “Taitu baitumatumayah kwa kwaso’ob marasika God ayu kwa wanawanamaim rubinu iti Tur Gewasin Ufun Sabuw isah binan isan, saise i auman iti tur hitanowar naatu hititumatum.”
8 Feinka! Sunbin-Got e kunum waneng alik alik num ibolow fukunin be kilele kal kesomi, Isalael kawtiw num ibik biliw kawtiw ikati ibolow keyemse kasike, e ilo nukalem atew Sunbin-Finik be dukayemkabe te.
8 God orot etei dogoroh i so’ob, imih Anun Kakafiyin it bitit na’atube Ufun Sabuw auman itih, nati’imaim ebi’obaiyit God nati sabuw auman ibasit ebowabow.
9 Sunbin-Got e ikal mongom amen, nukal mongom amen, amen amen keyeminba kese kasike, iso nuso bongguko, ibolow ki makmak keyemeko, alik num ibolow fein atemeko, num ibolow sili sili nam be sak misim kuw koyemeko, sen banim so ibolow mak duyemse te.
9 God it isat esisinaf na’atube i auman isah ef ta’imon esisinaf, anayabin i hai baitumatumamaim dogoroh eyayafur.
10 Duyemse kate, nimtew angom ete yu kame teleko, Sunbin-Got em nulo kukuyemse weng be sakalaw keko, weng bo bo keko, kiskis keleweko, Yesus elo ‘Fein!’, dangbiliw kunum waneng biim dim elo ilum fian mak daliw e? Yu kilele ibolow fukunina! Sua e, nukalem awalik kumel ikati Moses em kukuyemse weng beem afak keko, elo kilele gelewinba kemaliw kate, kukuyemin beem ilum e im dim beki kuw keko, fian kuw kese te.
10 Naatu boun aisim bit gagamin it uwatanah naatu it men karam tata’abar i kwabai bai’ufununayah tuwabuh kwayara’ah God routobon kwabitin.
11 Kate, Kamok Fian Yesus em kukuyemse ibolow folok beem mongom ete kuw Isalael kawtiw num ibik biliw kawtiw imdiw, nukati elo ‘Feinka!’, danguwi, e nulo finik so bin duyemse te.”,
11 En! Baise, manaw kabeber ata Regah Jesu’umaim nan it ta’ita’imon taitumatum tabai biyawasit na’atube ibo hitumatum hibai yawas itih.”
12 Yangei, ka biliw kunum waneng alik alik i Fita em yangse weng be kiliko, kimi tete angomi, Balnabas so, Fol so, aso im yangsiliw weng sang bakati kilele wosusiliw kale. Wosusomeliwi, aso i bokoyemomeliw: “Sunbin-Got e nulo dokoyemeko, Isalael kawtiw num ibik biliw kawtiw biim mutuk ka kel auk so kitil so eisneng banban aulse kale.”, yangsiliw kale.
12 Kou’ay nati etei awah fot hima Paul Barnabas hairi God ina’inan fokarih naatu baifofofor mi’itube i wanawanahimaim Ufun Sabuw isah sisinaf i hai tur hiowen hima hinowar.
13 Yangiwi, Sekow e bokoyemomele:
13 Hio in sasawar ufunamaim, James misir eo, “Taitu naatu tuwai’inah anao kwananowar!
14 Kame kuw, Saimon Fita e alik alik nulo em dulum elo kanese sang be bokoyemeko, kukuyemete: Sunbin-Got e Isalael kawtiw num ibik biliw kawtiw ikati yetemeko, mali im mutuk biliw kunum waneng ilo sunsun finik so deiw ka kel moko, ‘Nem fein angin yute te!’, yangei, e nulo kukuyemse te.
14 Simon iti boun mi’itube God ana naniyan wantoro’ot Ufun Sabuw wanawanahimaim bow i ana sabuw nowan himatar kakaifih isan iti kubuna tanowar.
15 Em kukuyemse weng beso, Sunbin-Got em bontem dim bakamin kunum im fut tem bosiliw weng beso, weng alew be ki makmak kuw kelaka. Sunbin-Got em bontem dim bokosiliw kunum biim fut tem bosiliw weng be kanekote:
15 Dinab oro’orot hai tur etei iti tur isan i tibasit. Bukamaim iti na’atube eo.
16 ‘Emisik kamok fian Debit so, akalem muluwel dow so, alik alik biim am be atin kuw kang miteko, dakalse te.
16 ‘Iti ufunamaim ayu boro ana matabir, Regah eo,
17 Kilele gelii, mali Isalael kunum waneng so, Isalael kawtiw im ibik biliw kawtiw iso, alik alik i kaneloki eisneng be atemeko,
17 Saise sabuw afa boro ayu hinanuwuhu hinan,
18 Fein! Sua sua kel akate, ne ‘Kaneloki te!’, angeko, kunum waneng alik alik i kilele kal kekabiliw te.’,
18 Imih Regah eo, iti i marasika eo hinowaraka.’
19 Kame, yu kilele kililoliwka! Nem fukunin e kanekote: Isalael kawtiw num ibik biliw kawtiw ikati sunsun finik so kulomin deiw ka kel moko, kakamiw tewe, nu kanelom ki keko, ilo ilum nam mak dukayemokoluw te!
19 “Iti i ayu au not,” James ikofan eo maiye, “Ufun Sabuw God isan temamatabir men tana’otanih.
20 Kate nu fein ibolow so kunum waneng biilo fut mak boko, fong eisneng ketket teben kel kuw bokoyemuma! Weng gel be kanekote:
20 Baise nati efanin fef tanakirum hai tur tana’owen, bay sibor hiya’ay biyah eregubagub auman men hinaa, men hina’in tabitabir hiniwa’an kwanekwan, masanuw sikah birabir naatu wanawanah rara auman men hinaa.
21 Nu ilo kanelom sawa weng makso mak duyemuwi, ‘Yu gelewoliwka!’, yangokoluw te. Kate, mali Suda kawtiw num sawa kuluko, kukuyemin weng be kililomin ibolow keliw kunum waneng i aneng aneng angom alik alik num wensankabiliw am ka kel Moses em kukuyemin weng beelo kulomin unoliwka! Nimtew angom? Alik alik Sabat finengdakamin ding kabalak e, em kukuyemin sawa weng be ka kel teing bokokabiliw kasike.”,
21 Anayabin Moses ana ofafar i kwamur moumurin maiyow Kou’ay Baremaim Baiyarir Ana Veya mar etei hibiyab hibinan hinonowar.”
22 Em yangeko, weng banimse ding dim bakate, kalan kunum so, sios kawtiw im kak yetebiliw kunum iso, sios kunum waneng alik alik iso, alik alik i bongguko, ibolow ki makmak keko, bokolomeliw: “Nu mali num mutuk biliw kunum mak Fol so, Balnabas so, aso iso yamdaliwi, i Antiok abiw mutuk fian kalo unoliwka!”, angeko, kunum alew im wiin dukusiliw kale. Mak em wiin e Sudas Balsabas kelei, mak em wiin e Sailas ete kale. Aso i sios kunum waneng im kak kunum keko, alenaliw kunum ite kale.
22 Imaibo tur abarayah, Regaregah ai’in naatu kirisiyan sabuw bairi hita’imon hai not hibogaigiwas orot afa kou’ayomaim roubinih Paul Barnabas bairi au Antioch baiyafarih isan hio. Basit Judas wabin ta Barsabas, Silas hairi hirubinih, iti orot rou’ab i baitumatumayah hai bonawiyenayah orot gagamih.
23 Keko beli, wensanbiliw kawtiw bi fut mak boko, kunum biim teing dim duyemiwi, i fut de unsiliw kale.
23 Naatu fef i iti na’atube hikirum hitih hibai hin.
24 Nu kililuwete: Mali kawtiw i nukalem aneng kale be koleweko, yom biliw dim kalo uneko, yulo kukuyemin weng mak kukuyemkabiliw te. Kukuyemiwi, yu ibolow fukunin banban keko, ibolow teifulukabiliw te. Kate, i ikalem ibolow kuw geleweko, unsiliw te. Nukalem ete ilo yamdeko, ‘Kukuyemin weng be de unina!’, yanginba kesuluw te.
24 “Aki tur anowar orot afa aki ai kou’ayane hitit hina hai turamaim abisa hio i kwa anot hikwaris. Naatu nati orot i men kafai aki biyai’ine fair aitih nati tur hibai hinamih.
25 Kaneko beli, alik alik nu ibolow ki makmak keko, weng tokoko, bokolomeluw: ‘Nu mali num mutuk biliw kunum mak nakunum Balnabas so, Fol so, aso iso makuw yom biliw dim kalo yamdaluwi, i teliw baka te.’, anguw te.
25 Isan imih aki aru’ay ao aibasit tur abarayah afa arubinih kwa isa abiyafarih. Iti orot i boro ata ofonah Barnabas Paul bairi hinan.
26 Yamdaluw kunum bi ikalem ibolow fukuninba keko, ‘Sak kenka! Kuanokoluw kai!’, angeko, nukalem Kamok Fian Yesus Kulais em Weng Kal Ken Ati be de kakabisiliw te.
26 Iti orot rou’ab ata Regah Jesu Keriso wabin isan hai yawas etei hikwahir tebowabow.
27 Kanesiliw kasike, nu Sudas so, Sailas so, aso ilo yemdaluwi, aso i Fol so, Balnabas so, aso iso makuw yom fukun teleko, fut tem beem mongom e iti yulo bakayem diliko, kukuyem teliw bakate.
27 Imih Judas Silas hairi kwa isa abiyafarih, i boro hinao kwanowar sawar ta’imon iti fefemaim akikirum na’atube.
28 Feinka! Sunbin-Finik so, nuso, alik alik nu weng kitokoko, ‘Nu kanelom sawa ilum fian mak yom dim ete dukuyemokoluw te! Babo! Kate, yu teingabi kel sawa ilum fong gel kuw be gelewemoliwka!’, yangbuluw te.
28 Aki Anun Kakafiyin bairi aibasit men bit gagamin atit kwatab, ofafar iti bai’ufnunin isan aibasit abit sisibinamaim.
29 Mak e, kawtiw i samal mak kuluko, dasuw-got im aik ayem weing dako, fuko, ilo duyemiw tewe, i kanelom wanokoliw te!
29 Bay wagaburisah hisisibor men kwanaa, for rara auman men kwanaaf for sikah hibir himomorob men kwanaa, naatu in baisesebar kwanekwan i kwanahaiw. Sawar iti ao na’atube kwanasisinaf kwa a ef etei boro namutufor. Gewasinamaim aotuturi, kwanama.”
30 Beli, ketket teben kel kunum biim bosiliw fut weng be Antiok abiw mutuk fian kalo de uneko, ka talsiliw ding dim bakate, i ka kel wensankabiliw sios kunum waneng ilo gaayemeko, im de talsiliw fut weng be ilo duyemsiliw kale.
30 Orot hiyafarih tur hibai hin Antioch hitit, nati’imaim ekaleisia tutufin etei hi’af ayuwih rou’ay gagamin hibai naatu fef hitih.
31 Duyemiwi, kunum waneng bi fut weng be kuluko, teing bokoko, diweko, im ibolow dolon keyemsomi, kalfongsiliw kale.
31 Fef hibai hibiyab ana maramaim dogor wanawanan yasisir awan karatan koufair tur hinonowar isan.
32 Keko beli, Sudas so, Sailas so, aso ikati Sunbin-Got em bontem dim bakamin kunum kesiliw kasike, aso i sios kunum waneng biim ibolow e kitil keyemsomi, im ibolow fukunin be dolon kuw keyemsiliw kale.
32 Judas Silas hairi i God ana dinab oro’orot, imih i tur manih maiyow hima hidudur, baitumatumayah koufair hitih naatu tafah fair hiyai.
33 — ausente —
33 Fur bai’ab na’atube hima’am ufunamaim himisir taih tuwah tufuwamaim hio tuturih naatu sabuw iyab hibiyafarih isah himatabir maiye hin.
34 — ausente —
34 Baise Silas nati’imaim ana not bogaigiwas iban ma maiye.
35 Keko beli, Fol so, Balnabas so, aso im Antiok abiw mutuk fian ka bisiliw ding dim bakate, aso i mali kawtiw iso bongguko, alik alik makuw Kamok Fian em weng be ka biliw sios kunum waneng ilo kukuyemaliw kale.
35 Naatu Paul Barnabas hairi Antioch imaim mar kafai hima, naatu baitumatumayah afa nati’imaim bairi sabuw afa hi’obaibiyih naatu Regah ana tur gewasin hibinan hiremor.
36 Beli, deiw mak ding mak kabalak e, Fol e Balnabas elo bokolewomele: “Kame, kaso nu iti uneko, Kamok Fian em weng bakayem tem bakayem tem unsuluw aneng aneng kaleem sios kunum waneng ilo iti yetebam unuma! Ken kuw biliw yake, mani wa kesiliw yake? Yetebam unuma!”, dangse kale.
36 Veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Paul ana not bogaigiwas Barnabas isan eo, “It boro tanamatabir maiye bar merar etei taituwat tema’ama’amaim tanarun tanatit taninanawanih, Regah ana tur nati’imaim tabibinan tana’itin sabuw basit tema’am.
37 Dangei, Balnabas e bokolewomele: “Kenka! Nakunum Sion Mak kale eso nuso makuw unuma!”, dangse kate,
37 Nati ana veya Barnabas i kok John Mark tab bairi hitan.
38 Fol e ibolow ki kelinba keko, bokolewomele: “Dil esik e, kunum kale nuso makuw aulbamin kunum keko, kakabise kate, Bamfilia aneng fian ka kel e, e gal keko, nulo koyemse kasike kame, e nuso makuw nam une te.”, dangse kale.
38 Baise Paul i men kok boro John Mark hitab bairi hitan, anayabin i men bairi hima hai bowabow hibow in yomanin hisawarimih, baise i Pamfilia imaim ihamiyih matabir maiye.
39 Dangeko, Fol akal kelei, Balnabas akal kelei, weng fian fian mak dusiliw kale. Dusomeliwi, aso i mak akal amen mak akal amen keko, Balnabas e Sion Mak elo kuluko, aso i imikel kuw keko, okgung Saibulus kalo unsiliw kale.
39 Nati’imaim Barnabas Paul hairi higam tur fokarih hio, naatu hairi hikusib Barnabas Mark bai hairi wa hibai au Cyprus hin.
40 Beli, Fol e Sailas elo kuluko, “Kaso nukal unuma!”, dangse kale. Dangei, im unomin kesiliw ding dim bakate, Antiok abiw mutuk fian ka biliw sios kunum waneng i aso ilo bokoyemomeliw: “Kamok Fian e yulo ibolow folok kukuyemoke te!”, yangiwi, aso i abiw fian be koleweko,|alt="Map 2" src="Pauljr2.tif" size="span" ref="Kalan Kunum 15:40"
40 Paul Silas rubin bai naatu tafaram bihamiy ana veya, baitumatumayah orot rou’ab hibuwih higegewasinih Regah ana manaw ana kabeber wanawanan hiyari’iyih takaifih isan.
41 Silia aneng fian so Silisia aneng fian so, aneng aneng kalo uneko, ka biliw sios kunum waneng biilo kukuyem tem kukuyem tem uneko, im ibolow fukunin dolon keyemeko, im fein ibolow beelo kitil keyemsiliw kale.
41 Basit Paul misir Syria naatu Silisia wanawanahimaim run remor ekaleisia koufair itih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.