1 Coríntios 11

Sunbin-Got em Kitakamin Weng (BHL) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Yu kililina! Kulais e nem namtoloko, emisik unemin kunum kebe kasike, ne akalem kukuw be gelewkabi te. Beemdiw kame yukati, nelo yom yamtolo unemin kunum kenemeko, nem kakabi kukuw beemdiw kakamoliwka!
1 Ayu Keriso abi’u’ur na’atube kwa ayu kwani’u’uru.
2 Yu fein atin kuw ken kukuw kuw gelewkabiliw kunum waneng kebiliw te. Nimtew angom? Yu diwkuw diwkuw nelo ibolow fukunsomi, nakalem kukuyemkabi weng beelo kilele net aluwkabiliw kasike.
2 Ayu sawar ta ta’amaim mar etei kwanunuhu isan naatu bai’obaiyen abit kwabukikin kwama’am isan, a merar ayi abobora’ara’ahi.
3 Kate kame, yu weng kale kilele kal keloliwka!
3 Baise boun ayu akokok kwa etei kwanaso’ob gewas. Keriso i orot ana ukwarin, Babin ana ukwarin i orot naatu Keriso ana ukwarin i God.
4 Nimin kunum ite mak kaim dim kel Sunbin-Got eso weng bakabiliw yake, Sunbin-Got em bontem dim bakabiliw yake, kaneko be angeko, biliw kate, ikalem kak be kasi kolewiw tewe, kanekabiliw kunum bi ikalem sen mongom kayak Kulais elo wangweng kukuw kelewinba keko, inkal kal dulewkabiliw te.
4 Orot yait aribun sumasum auman eyoyoyoban, o tur God biyanane baib eo’orereb Keriso biya’ohow ebitin.
5 Nimin waneng ite mak kaim dim kel Sunbin-Got eso weng bakabiliw yake, Sunbin-Got em bontem dim bakabiliw yake, kaneko be angeko, biliw kate, ikalem kak be kasi kolewinba keliw tewe, waneng bi ikalem sen mongom kayak kebiliw kunum min biilo wangweng kukuw keyeminba keko, inkal kal duyemkabiliw te. Nimtew angom? Wa kukuw gelewbiliw be, im kak kon alik alik be wokilewkemin emdiw kebe kasike.
5 Naatu babin yait aribun ana sumasum bosair eyoyoyoban, o tur God biyanane bai eo’orereb, aawan biya’ohow ebitin, ana itinin i babin aribun himafuribe.
6 Kate, mali waneng mak ikalem kak kasilomin ibolow kelinba keliw tewe, ikalem kak kon be atin kuw wokilewoliwka! Kate, i wokiliw tewe, i inkal kal kulokoliw kasike, waneng bi kiol kuw kukuw kuw gelewko, ikalem kak kasi kolewboliwka!
6 Babin yait aribun men nasumisum, gewasin aribun hina’afuw. Baise babin aribun afuwin o mafurin isan biyan nao’ohow na’at gewasin aribun nasum.
7 Kate, kunum min i ikalem kak be kanelom kasi kolew kemokoliw te! Nimtew angom? Im sen mongom kayak Sunbin-Got be ilo akalem takak atew keyemei, i akalem auk so kitil so be kukuyemkabiliw kasike.
7 Orot aribun men nasum, anayabin orot i God ana itinin naatu ana fair, baise babin i orot ana fair.
8 Yu kilele ibolow fukunina! Sunbin-Got e waneng ulo kunum em sen mongom kayak kelewinba kese kate, e kunum beelo waneng buum sen mongom kayak kelewse kale.
8 Anayabin orot i men babinane namih, baise babin i orotone na.
9 Beemdiw, Sunbin-Got e kunum elo waneng um gomet elo dulinba kese kate, e waneng ulo kunum beem gomet elo duku koumse kale.
9 Na’atube orot i men babin isan God eo matar, baise babin i orot isan matar.
10 Kaneko kasike, waneng min i Sunbin-Got em yemdakamin finik biim ibolow ikati fukunsomi, ikalem “Nu Sunbin-Got em weng afak kebuluw waneng nute te!”, angeko, bokoliw beem dulum elote ikalem kak kasi kolewboliwka!
10 Ana’anaban iti isan, tounamatar matahimaim babin aribun nasum, saise nati sumasumamaim ebi’obaiyit, babin i orot ana fair babanamaim ema’am.
11 Kate yu kilele ibolow fukunina! Kunum ikal imikel kuw kesomi, amen kuw biliwi, waneng ikal imikel kuw kesomi, amen kuw biliwi, i amen kuw amen kuw kelinba kebiliw kate, alik alik nu nukalem Kamok Fian eso fewtokoko, bongguko makmak kekabuluw te.
11 Regah ana yawasamaim tama’am babin men orot nihamiy akisin nabin ana fairamaim nama, na’atube orot men babin nihamiy akisin nabin ana fairamaim nama.
12 Fein te. Talfut kelewse ding dim bakate, Sunbin-Got e emisik kunum be dukusomelei, e waneng um sen mongom kayak kese kate kame, waneng min i kunum alik alik biilo aul dukuyemsomi, im sen mongom kasel kekabiliw kasike. Kate, alik alik eisneng angom beem fein sen mongom kayak e Sunbin-Got ete kuw ete te.
12 Anayabin babin orotone na, na’atube babin biyanane taub orot yai. Baise sawar etei i Godane hina.
13 Kame, yukal kilele ibolow fukuneko, diwemina! Waneng min mak im kaim dim kel Sunbin-Got eso weng bakabiliw ding dim kabalak e, i wangweng kelew kelew kukuw gelewinba keko, im kak kasi kolewinba keliw tewe, waneng min bi ken kukuw kekabiliw yako?
13 Taiyuw kwanibatiy kwana’itin, babin aribun ana sumasum nabosair, bebeyanamaim nayoyoyoban i gewasin ai en?
14 Yu kunum waneng nukalem kukuw diwemoliwka! Ikalem kak kon be tiaktiak keliw kunum min im dulum elote nu “I kukuw wa gelewkabiliw kai!”, angakabuluw te.
14 It ata so’ob i sawar biyatamaim temamatar imaim ebi’obaiyit, orot aribun ituw manin ere’er i boro biyan na’ohow.
15 Angbuluw kate, ikalem kak kon tiaktiak keliw waneng min im dulum elote be kait ken ati te keyemkabe te. Ukalem kak kon be ilim kom atite atew kasike.
15 Baise babin aribun ituw manin ere’ere i ana itinin ebigewasin. Anayabin aribun manin re’ere i yumatan ana sumasum na’atube.
16 Kate, nimin kawtiw ite mak nakalem kukuyemin weng beso ganbin weng on ganbin ibolow keliw tewe, i kilele ibolow fukuniwete: Nuso, Sunbin-Got em sios kunum waneng iso, alik alik nu kanebe kukuw bete kuw gelewkabuluw te.
16 Baise orot yait ayu ao isan inagamigam, anao inanowar. Kwafiren isan ata ef men ta ema’am boro imaim tani’ufunun o God ana ekaleisia wanawanan kwafiren ana ef men ta ema’am boro i tani’a’ait.
17 Nakunum kumel kunum waneng yu nem kitil weng kale kilele kililina! Sios kunum waneng yom bongguko, biliw ding dim bakate, yu ken dokoyemomin kukuw kelew kelew kelinba kebiliw kate, yu kakunum kumel kunum waneng mali ilo wa keyemkabiliw kasike, ne yulo kalfongyeminba kebi te.
17 Roube’aten tur iti anao kwananowar. Ayu kwa boro men merarayow anitimih. Anayabin kwaru’ay a kou’ay kwabaib wanawanan kakafin i erara’at naatu ana gewasin i en.
18 Mali kawtiw im nelo bokonemsiliw weng mak e kanekote: “Im bonggukabiliw ding dim kabalak e, i ibolow amen amen kuw kekabiliw kai!”, nangeko, kiliko, beem anung akal “Fein te!”, angakabi te.
18 Ayu tur anowar kwa ekaleisia tutufin etei kwana kwabita’imon akwafiren wanawan i kouseb ema’am, naatu ayu abitumatum iti i tur anababatun.
19 Feinka! Sios kunum waneng yukalem dim em amen amen kuw kebiliw ding dim bakate, alik alik yu mali kunum waneng im kanebiliw kukuw be kilele diwyemeko, kal keko, bokolomeliw: “Mali kunum waneng bi fein Sunbin-Got em deiw gelewkabiliw kunum waneng ite te!”, angeko, atemkabiliw kasike, kanekabiliw kunum waneng bi kilele kaim dim kel fitewkabiliw te.
19 Men kwanakasiy, wanawananamaim kouseb iti na’atube emamatar, saise orot iyab sinaf gewasin tisisinaf boro bebeyan hinatit kwana’itih.
20 Kate, yom bongguko, Sunbin-Got em wiin daolewkabiliw ding kabalak e, yu kal dim kuw Yesus em ibolow fukunsomi, em kaim ok wanakabiliw te.
20 Kwaruru’ay ana veya kwa i men Regah ana Bay Aafufun kwa’aau’umih.
21 Nimtew angom? Mali kunum waneng i nelo bokonemomeliw: “I amen amen kuw keko, fongate akate uneko, ikalem amen amen dukusiliw wanin bakate wanakabiliw kai!”, nangsiliw kasike. Beem dulum elote mali yu yemen tewso kebiliw angomi, mali yu wain ok banban waneko, ibolow teifulukabiliw te.
21 Anayabin bay aa ana veya orot afa timatkabikabiy te’aa harew fokarih tetom tibikoko’aw, naatu sabuw afa i tibi’aamoromorob.
22 Wee yutaka! Yu nono kanebiliw e? Yu yukalem am banim kasike, yu wanin wanomin abin banim keko, sios am elo unesomi, wanin so, wain ok so, wanin banban be waneko, yom sukum kebiliw kakunum kumel kunum waneng so, Sunbin-Got em sios kunum waneng iso, alik alik ilo inkal fian duyemkabiliw sako? Ne kame yulo nimtew yangoki ye? Ne kate kame yom kukuw be yemsuloki sako? Babo! Itel bate!
22 Kwa a bar tema’am boro imaim kwataa kwatatom ai en? Aisim iti na’atube kwasinaf God ana ekaleisia kwabi’afiy, naatu yababan wairafih biya’ohow kwabitih. Kwanotanot boro abisa anao kwananowar, a merar anay nati kwasisinaf isan? Boro men kafa’imo a merar anayimih.
23 Kate kame, yu Kamok Fian em nelo bokonemei, ne kame yulo kilele bakayemkabe weng kale kilele kililoliwka!
23 Anayabin ayu Regah biyanane abisa abaib i kwa ai’obaiyi. Ata Regah gugumin hiyayanuw ana maramaim rafiy bai
24 Sunbin-Got elo “Weso! Seyo!”, dangesomi, fakal fakal keleweko, bokoyemomele: “Kale nakalem kal anggil em kiskiw ete te. Ne yom abin kuluko, kuanoki te. Kuanoki kasike, yukati belet wanin kuluko, fakal fakal kelewsomi, nem yulo dokoyemoki ibolow fukuneko, wanboliwka!”, yangse te.
24 God ana merar yi imasib itih eo, “Iti i ayu biyau kwa abit, kwanab kwana’ani’aan ana maramaim ayu kwananuhu.”
25 Yangesomi, wanin waneko, banimsiliw ding dim bakate, e wain ok sen akati kuluko, bokolomele: “Wain ok sen kale nakalem kitakamin weng kikis keko, ‘Yom abin kulu, kaim buseleko, kuanoki te!’, angakabi beem kiskiw ete te. Yom wain ok wanbokoliw ding dim kabalak e, nem yulo dakayembi ibolow be fukuneko, wanboliwka!”, yangse te.
25 Ef ta’imon kerowas isan na’atube sinaf, bay hi’aa ufunamaim kerowas wine hisuwai batabat bai, God ana merar yi, iuwih eo, “Iti kerowas i God ana Obaibasit Boubun ayu au rara’amaim ebubusuruf. Imih mar etei iti na’atube kwanasinaf, kwanatomatom ana maramaim ayu kwanuhu.”
26 Yu kilele ibolow fukunina! Yom Yesus em ibolow fukunsomi, em belet wanin so, kaim ok so, wanbiliw ding dim kabalak e, yu Kamok Fian em kuanse em sang bakayem tem bakayem tem kekabiliw te. Kame, nu kaneko kukuw be gelewkabuluw kate, sowem Yesus em iti toloke ding fein atemokoluw ding dim kabalak e, num gelewkabuluw kukuw be banimoke te.
26 Mar etei iti rafiy kwana’aan, kerowasamaim wine kwanatom, naatu Regah momorob isan kwanabinan kwananan i namatabir maiye nan natit.
27 Beli, yu kilelbiko, boliwka! Yom Kamok Fian em ibolow fukuneko, em kaim ok wanbiliw ding dim kabalak e, yu kanelom wanin beem dulum elote binge binge keko, elo sakok kelewbokoliw te! Itel bate! Kate yu Yesus em kanese be kilele ibolow fukuneko, wanboliwka! Nimtew angom? Yu Kamok Fian em kal so, kaim so, beelo sili sili kukuw kelewiw tewe, Sunbin-Got e yulo fein geeyemoke kasike.
27 Isan imih orot yait erebosa rafiy nab na’aan naatu Regah ana kerowasamaim natomatom, nati orot i bowabow kakafin maiyow Regah biyan naatu ana rara isan esisinaf kakaf.
28 Keko beli, alik alik yu amen kuw amen kuw keko, yukalem kukulew kukulew kukuw be kilele diweko, Yesus em kaim ok so, belet so, kiskiw wanin be fein wanboliwka!
28 Imih wantoro’ot orot taiyuwin ana yawas nanutitiy na’itin gewas, imaibo rafiy nab na’aan naatu kerowas nab natom.
29 Nimtew angom? Nimin kunum waneng ite mak sak wanin so, Kulais em kal wanin beso, alew wanin be kilele amen amen kelewinba keko, sakok wanbiw tewe, Sunbin-Got e kawtiw biilo fein diwyemeko, geeyemoke kasike.
29 Anayabin orot yait Regah biyan naatu ana rara hai buriburih men naso’ob gewas, rafiy nab na’aan naatu kerowasamaim wine natomatom, i taiyuwin ana baibatiyen bai enan.
30 Yu kilele ibolow fukunina! Kaneyemkabiliw beem mongom ete yom mutuk ka kel kunum waneng banban im kal dim e wakamin keyemei, mali im kitil dang ayemei, mali ikati kuansiliw bakate.
30 Ana’an iti isan kwa moumur na’in biyah hiririm naatu kwabisasawuw naatu afa i himoroboka.
31 Kaneko kasike, alik alik nu nukalem ibolow be kilele diwemuw tewe, Sunbin-Got e nulo nam geeyembe te.
31 Baise it taiyuwit anababatun tanabibatiyit gewas, boro men tanan God nibatiyitamih.
32 Kamok Fian em nulo geeyembe ding dim bakate, e nulo dokoyemomin ibolow kesomi, nulo nukalem wa kekabuluw kukuw beem dulum elote kilele kal keyemkabe te. Mesik esik e nulo nukalem kanekabuluw wa kukuw beem dulum elote “Kawin dim kaleem kasel iso makuw banim keyemoki te!”, yangeko, nulo yenoke kasike.
32 Baise Regah nabibatiyit ana veya baikwatutunen boro nitit, naatu God tafaram baimakiy nabitin it boro men auman nititamih.
33 Nakunum kumel kunum waneng yutaka! Kaneko kasike, yom Yesus em ibolow fukuneko, em kaim ok wanbiliw ding dim kabalak e, yu mali kunum waneng biim ibolow akal fukuneko, wanboliwka!
33 Isan imih taituwau, Regah ana Bay Aafufun isan kwanaruru’ay taituwa kwanakaifih.
34 Nimin kunum waneng mak yemen tew so keliw tewe, i kanelom sios am dim elo uneko, wanin binge binge kemokoliw te! I ikalem am akate wanboliwka! Mesik esik yom wensaneko, Kamok Fian em kaim ok wanomin ding dim bakate, Sunbin-Got e mali yulo geeyemoke kasike.
34 Naatu orot yait aa momorob gewasin ana baremaim bay naa, saise a kou’ay kwanabaib ana maramaim boro men God ana baibatiyen wanawanan narun. Naatu sawar afa i boro ayu anan anatitabo anayabuna.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.