Lucas 5

Ka Lamana'a Mono'i Lu Mu Tifi'ehina Ka Yabe (BEF) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Mone yupahi Yesu Genesalete hefupomofihi kehetoga ho tiloto nohigo Huꞌmamofihi kaꞌa kehelilune lite ai nohinalo babu bonaꞌi ikini ikini hite eꞌahana yabe.
1 Veya ta Jesu Genesaret harew kukuf rewarewan batabat sabuw rou’ay gagamin na’in God ana tur nowaramih hinahinah hina biyan hitit.
2 Ya nehago ai bu golago binaga boti loemo nagami beletoga netiꞌigo bu goꞌehina yabe. To ana botilo bomagi enali faya gutalafaꞌani okala hiluneꞌmu botiguti aleke he malago yabe.
2 Naatu nati dones yanamaim siy bowayah hai wa rou’ab hitain hiyen hi’inu’in Jesu itah, baise siy bowayah hin hai buwat hisasouwen.
3 Yesu mone botigu tiꞌehina. Yaꞌmana boti Simonihi boti niꞌigo loka hago nagami folagahaꞌagu nesiꞌasi fitu fo moloꞌehina. Ya hulago Yesu botigu nohuto bonaꞌi kaga lu enelepiꞌehina.
3 Jesu wa nati awar hibatabat wanawanahimaim Simon ana wa bai afe’en yen mare iu inatait tetenane rouw. Naatu Jesu mare sabuw rau’ay gagamin ma i’obaibiyih. Jesus wa efe’en ma sabuw ebi’obaiyih|alt="Jesus teaching from boat" src="CN01705B.TIF" size="col" loc="Luk 5.3" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.3"
4 To Yesu kaga lu epi su holoto Simonihi lu emito luꞌehina: Botika nesiꞌasi fitu fetogo nagami hefuhaꞌagu bulenogo kalalukagi hiti faya gutalafa lilago limilete melete halabe.
4 Bi’obaibiyih ufunamaim, Simon iu, “A’wa kukutait itit taiyomaim a sabuw bairi buwat kwaya kwaway.”
5 Simoniu kaꞌalo luꞌehina: Sipi Bo, lali asagaꞌi yatai foluguꞌi faya gutalafa moloto nohunogo goꞌi luꞌehina mone nesiꞌa mehoꞌohuta yabe. Ya huꞌohutamo ninaya kai lata kemegeꞌi moloto faya gutalafa akuꞌi heꞌminogoꞌni limilibe.
5 Simon eo, “Regah, fai manin buwat aya ama’am mar to men kafai siy ta eon, baise o kuo’o imih boro anasinaf.”
6 Ya luto ligo enali baga liyafa hite faya gutalafaꞌani li heꞌmi etago limilago fayaꞌi ti bai telete i bili mo ite faya gutalafaꞌani i bolala iseꞌna huꞌehina yabe.
6 Basit, buwat hitaiy re, siy batabat wanawanan run buwat kafa’imo tatakweb.
7 Ya higo enalaluꞌanigihi fato botigu nehanaꞌamo eneheꞌmalabe lite kehe iꞌahana. Enali ete loe sana sana botigu fayaꞌi li bai te su helago ana boti keta huloto nagamilugu maꞌasi limiseꞌna huꞌehina.
7 Turahinah wa ta afe’en hima’am na baibaisih isan himan, naatu turahinah hina bairi siy hibow wa rou’ab hiwan yen awah karatan, wa hairi kafa’imo hita’unun.
8 To Simoni Pitau huto hinana bu goloto lapusa nohi Yesuhi bulo melugu minoto lapusa filoto luꞌehina. Sipi Bo, heꞌmi netoto abufa hubo. Nani bo foipaꞌa nohube, luto luꞌehibe.
8 Abisa matar Simon Peter i’itin ana maramaim Jesu nanamaim sun yowen re eo, “Regah, kwihamiyu sa’ab kwen, ayu i bowabow kakafin wairafu.”
9 Ai hiti to lugaꞌa enalaluꞌanigi hiti minana babu fayaꞌi linana bu gelete enelesa sipi luꞌehina.
9 Naatu Simon ana ofonah bairi siy moumurih na’in hibowabow isan hifofofor men kafaita.
10 Sebetihi loe panaꞌa Yemesiugo Yoniugo etali Simonihi laluꞌafugo etali ana hite etelesa luꞌehina. To ya hago Yesu Simonihi lu emiꞌehina: Koli mehubo. Yatai fayaꞌi kefefe hilata liliꞌnalo yaꞌma Huꞌmamofi kumu boanaꞌi kefefe hilata bo suhi huto leneleꞌmo ho tilube.
10 Zebedee natunatun James naatu John hairi auman hifofofor men kafaita (Simon ana ofonah).
11 Ya luto kaga lulago enali boti nagami beletoga ite bite melelete asagaꞌna analo neheꞌmite Yesuhi megeꞌi lifite biꞌahana yabe.
11 Naatu wa hibow hirun dones yan hitain hiyen, sawar etei’imak hihamiyen himisir Jesu hi’ufunun bairi hin.
12 Mone yupahi Yesu hepaꞌi monelugu nohigo bo mone sipi lepolosi hepuhaꞌauba gufaꞌalo bai toto minana bo minoꞌehina. To ai Yesuhi bu goloto okabagati lapusa nohi fito nunumu hu emito luꞌehina: Sipi Bo, kaikamo neleꞌmo gololo tilata bati huto niꞌifihe?
12 Ana veya ta Jesu tafaram ta in orot biyan kokom ani’anin ma bi’akiramaim tit. Orot Jesu i’itin ana maramaim tit nanamaim sun yowen ifefeyan eo “Regah inakokok na’at basit iniyawasu!”
13 Yesu gufaꞌalo yahi mololoto luꞌehina: Nani yaꞌma bati huto gololo tilaneꞌmu nokehelube. Ya noligo analoꞌi meleꞌisi ana sipi lepolosi hepuhaꞌa i gololo tu etoꞌehina.
13 Jesu uman bora’ah orot butubun eo, “Ayu akokok o inayawas!” Iti na’at eo mar ta’imon orot biyanamaim kokom etei na’am in sawar.
14 Ya hulago Yesu amuya moloto ekesa biꞌehina: Kai yaꞌma hunanamofihi bonaꞌi lu meepise kigi bito mono bo nohilinalo bitogo ai kugufaka beloloto bu kogolenogo kai kugufa gololo tinalo nonaꞌa tu lokiya fi emibo. To Mosehi kaꞌauba luꞌehinaꞌa huto yabe. Ya hitogo asaga bonaꞌi enali yatai agololo tiꞌahane lilabe.
14 Jesu orot eofafar eo “Men sabuw hai tur ina’owen, baise, inan a firis biyan inatit biya nanutitiy na’itin. Imaibo Moses iu’uwi na’atube Regah isan sibor inayai, saise sabuw hina’itin hinitumatum o biya i turobe igewasin.”
15 To Yesu hinanamofihi kaꞌa asaga hepatoga bu baga ilago babu bonaꞌi kagaꞌa keheliluneꞌmu eꞌahana. To enebesiseꞌnaꞌani hiti li heꞌmi epalalibe lite aitoga eꞌahana yabe.
15 Baise Jesu ana tur ra’at tasasar tit etei’imak hinowar, sabuw rau’ay gagamin na’in hina ana tur hinowar naatu baiyawasih isan hifefeyan iyawasih.
16 Ya huꞌehinaya ai asaga yupahi heꞌmiloto bonaꞌi menehana suguna hinaluga buto nunumu hulata huꞌehina yabe.
16 Baise mar etei Jesu efan nautanubinamaim akisinamo ma yoyoban isan en ema eyoyoyoban.
17 Mone yupahi Yesu boanaꞌi kaga lu epita minanalo keya ka tisa bo to Felosi bo mineꞌahana. Enali asaga hepatoti Galili to Yutia kapoguti to Yelusale hepatoti eꞌahana. To Huꞌmamofihi amuyaꞌauba Yesu hiti minago enebesise bonaꞌi eneleꞌmo bati huꞌehina yabe.
17 Veya ta Jesu binan sabuw hima hinonowar wanawanahimaim i Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hina hima tur hinowar. Iti sabuw i tafaram Galilee naatu Judea wanawanan bar merar tata’ane hina, naatu Jerusalemane auman hina. Nati ana maramaim yawas ana fair Regah biyanane i na Jesu biyan tit sabuw sawusawuwih baiyawasih isan.
18 To bonaꞌi lugaꞌamagi bo mone felisaꞌa asagaꞌi filiꞌehina bo sipalo leꞌme melete kofite eꞌahana. Enali nonuga leꞌmete tite Yesu nohina bufasilo malaluneꞌmu hiꞌahana.
18 Sabuw afa orot an uman Kafikafirin hibai emo’em hiwan hi’abar hina, hikok kwanekwan bar wanawanan hitarun Jesu nanamaim hitayare.
19 To babu boanaꞌmagi kapo i hekini lete minago enali ana besise bo leꞌmete nonuga tilana kapoꞌmu sa sa hiꞌahana. To enali nohupitalo leꞌmete tilete hokolo kapo mone lolo hiꞌahana li hokolo hilete ana kapoguti ana bo sipaꞌa hiti heꞌmi etago babu boanaꞌmagi folagahaꞌanigu Yesu nohinalo limiꞌehina.
19 Baise sabuw i ra’at kwanekwan men ana mahar ta ma boro orot hitab hitarun. Imih hibai hiyen bar faifiy afe’en hiyare, kabay hibosaisiren sou hikuyouw imaim orot emo’em auman hiruru sabuw hima’am hai founafoun ra’iy, Jesu ma’am nanamaim tit. Orot kwafe’en faifiy wan hitarakwib orot an uman kafilafirin hruru ere’er|alt="men making hole in roof for paralytic" src="CN01686B.TIF" size="col" loc="Luk 5.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.19"
20 To Yesu ai komopaꞌanigu keheli amuya meleꞌahanamofihi bu goloto luꞌehina: Nalaluꞌniga foipanaka ali noheꞌmi ketobe.
20 Jesu iti sabuw hai baitumatum itin basit orot isan eo, “Au begon o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
21 To keya ka enelepise bonaꞌi to Felosi bonaꞌi Yesu hinana bu gelete kaga ai lu emigo ai lu emigo hite liꞌahana: Yaꞌma bo kuyuꞌafu Huꞌmamofihi bulo keleꞌme ka nolu etabe? To bo moneuba foipanaꞌani li meheꞌmi epalalinaꞌmu yabe. To Huꞌma aisigo ya hilinaꞌmu yabe.
21 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah hima’ama taiyuwih hio, “Iti orot i menatan God ebi’ib? God akisinamo boro bowabow kakafih nanotawiyen.”
22 Yesu kaga nelana akeheliloto lu epiꞌehina: Henabe lite lenali lenekesagu kaga fato fatoꞌi lenipaguti notibe?
22 Abisa hinotanot Jesu so’ob basit iuwih, “Kwa dogor wanawanah not kakafih nati na’atube aisim kwanotanot?
23 To hena kauba keta mehuꞌehibe? To foipanaka li noheꞌmube luna kauba keta mehuꞌehifi to kai ho tito kapo molobo luna kauba mehuꞌehibe?
23 Ef menatan i hamehamen, ana bowabow kakafih notawiyen isan anao, i hamehamen o misir bat remor, isan anao i hamehamen?
24 To nani amuyaꞌni lenelepilubeꞌmu lu hokolo huto lu lepilube. Kokulumaguti limiꞌehina Bouba foipana li heꞌmilinamofihi ma melugu amuyaꞌa liꞌehibe. To gi yahi sibina huꞌehina bo lu emito luꞌehina: Nani lu nokumube, ho tito sipaka lito hepakaga bubo.
24 Baise ayu anasinaf kwana’itin saise kwanitumatum. Orot Natun i God eonowah tafaramamaim sabuw hai bowabow kakafih notawiyen isan.” Basit Jesu orot an auman kafikafirin isan eo, “Kumisir a emo’em kubai a ubar kwen!”
25 Ana baga hiti ana bo asaga bona enubulo ho tiloto koloto minoꞌehina sipaꞌa nolito Huꞌmamofihi fokehi homo homo huto hepaꞌaga buꞌehina yabe.
25 Orot mar ta’imonamo nahifunik inu’in misir ana emo’em bai e’abar tit God ana merar yi bora’ara’ah auman ana ubar in.
26 To asaga bonaꞌi topa hete afoya gofa ilete Huꞌmamofihi giꞌa li saga hite liꞌahana: Yatai fato huseꞌi hetofana bu gone lite liꞌahana yabe.
26 Sabuw etei’imak hima’am hifofofor men kafaita, yah birubir fafar auman, naatu God ana merar hiyi hibora’ara’ah hio, “Ina’inan iti men na’atube ta’i’itin efa’efanin bounabo matar taitin.”
27 Alihi Yesu kapo moloto buto bo mone takisi nolina ai giꞌa Libai yabe, ai takisi nonugu nohigo bu goloto ana bo lu emito luꞌehina: Kai nemegeꞌi moloto obo.
27 Iti ufunamaim Jesu tit in orot kabay o’onayan wabin Levi ana bowabow baremaim ma’am itin basit isan eo, “Kumisir ayu kwi’ufnunu.”
28 To Libaiu ho tiloto asagaꞌna analo noheꞌmito Yesuhi megeꞌi moloto buꞌehina yabe.
28 Levi ma’am misir sawar etei’imak ihamiyen Jesu i’ufunun.
29 Libaiu nohaꞌagu sipi noseꞌna Yesuhi go etago takisi nelina bo to bonaꞌi lugaꞌamagi hiti ete etali hiti minete noseꞌna neꞌahana yabe.
29 Levi baitab gagamin ta ana baremaim Jesu isan itab, Levi ana ofonah bairi hai bowabow ta’imon naatu sabuw afa auman hiru’ay.
30 To Felosi bonaꞌi to keya kamofihi tisa bonaꞌi lugaꞌa enali ana nagaluguti Yesuhi koko panaꞌamagi lu epite liꞌahana: Lenali henabe lite takisi nelina bonaꞌi hiti to foipa bonaꞌi hiti noseꞌna nenabe?
30 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah himisir higam Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Kwa aisim nati kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sabuw bairi kwama kwa’aa kwatomatom?”
31 To Yesu kaꞌani akeheliloto lu epiꞌehina: To bonaꞌi meepesina bonaꞌi tota bologa menebabe. To enebesina bonalogo tota bologa bulata nehabe.
31 Jesu iyafutih eo, “Sabuw iyab gewasih adanafur orot men tekokok, baise sabuw sawow wairafih adanafur orot i tekokok.
32 Nani bonaꞌi foipanaꞌani menelina bonaꞌi eneleꞌmo bati hilubeꞌmu meoꞌohuna yabe. Oꞌe. Nani foipa bonaꞌi kehe inogoꞌni komopaꞌani i gelehe hise nehanamagi enali kumu oto enubuto bilunaꞌmu yabe, Yesu ya luto luꞌehina.
32 Ayu i men sabuw gewasih bow dogoroh baikitabirin isan anamih, baise sabuw bowabow kakafin wairafih.”
33 Bonaꞌi moneꞌamagi Yesutoga ka liꞌahana: Yonihi koko panaꞌamagi noseꞌna mo site minete nunumu asaga yupahi nehabe. To ana hite Felosi bomagi koko panaꞌani ana suhi nehabe. To kai koko panakamagi noseꞌna noba noba nehite mo site menehabe.
33 Sabuw afa Jesu hibatiy hio, “John ana bai’ufununayah i mar etei teyohar teyoyoyoban naatu Pharisee hai bai’ufununayah i na’atube tisisinaf, baise o abai’ufununayah i hi’aa tetomatom.”
34 Yesu lu epiꞌehina: Lenali bo moneuba lihaꞌa lilenogo ana aꞌmofihi bonaꞌa alana melekehi ite nose li mo silana niꞌifiye? Ana yupahi yaꞌmana bouba hiti nohinogo yana suhiba hilana niꞌifihe? Oꞌe, ya mehilanaꞌa huto niꞌibe.
34 Jesu iyafutih eo, “Kwanotanot tabin boubun ana sabuw a baitab isan hinaruru’ay boro na’uwih aamoromorob hinamatabir maiye hinan? Men karam.
35 Ya huꞌehina alihi ana bo lihaꞌa lilubeꞌmu nohilina leꞌme neheꞌminogo enalaluꞌanigi hiti minomo mebilinaꞌmu yabe. To yaꞌmana kanaꞌalo hiti noseꞌna mo si ete mebilanaꞌmu yabe.
35 Baise veya ta tabin boubun orot boro hinabosair sa’ab nan ana sabuw nihamiyih, imaibo i boro hinayohar.”
36 Yesu bame ka mone ma luto hiti lu epiꞌehina yabe. Bo moneuba yuhufa siotiꞌaloti ho hegege huto tafaꞌa sioti hokolo huꞌehilinalo hetilinaꞌa huto meniꞌibe. To ai ya hilina yuhufa siotiꞌa li sibina hilinaꞌmu yabe. To yaꞌmana yuhufa sioti lito tafaꞌa siotilo hetinauba legege mehibe.
36 Naatu Jesu oroubon ta iti na’atube eo, “Men yait ta faifuw boubun e’afuw faifuw atamanin fitimih, nati na’atube nasinaf faifuw boubun boro natakweb. Naatu faifuw boubun hinab atamanin hinafitifit ana itinin boro men gewasin.
37 To bo moneuba bai nagamiꞌi yuhufa lolo huꞌohuto lito koyapa sipisipi yagamofihi gufaꞌa konugu heki memalalinaꞌmu yabe. To ai ya hilina yuhufa bai nagamiꞌuba i kusu tito sipisipi yaga gufaꞌa kohi i polo tiloto bai nagamiꞌi i hekito melugu limi su halinaꞌmu yabe. To sipisipi yaga gufaꞌa kohiti i hegege hu su halinaꞌmu yabe.
37 Na’atube men yait ta wine boubun bai wine atamanin ana kibubumaim ririmih. Anayabin wine boubun ana kibub inab atamaninamaim inaririr wine boro nara’at kibub atamanin natafofor naatu wine nasuwa nare.
38 To yuhufa bai nagamiꞌiya yuhufa sipisipi yaga gufaꞌa konugu limilinaꞌmu yabe.
38 Imih wine boubun ibo kibub boubunamaim tiririr.
39 To bonaꞌmagi koyapa bai nagamiꞌi aꞌnelete akuꞌi yuhufa bai nagami kumu menoepesibe. To enali yaꞌma nelabe koyapa bai nagamiꞌi bati huto yabe nelanamo niꞌibe. Yesu ya luto luꞌehina yabe.
39 Baise men yait ta wine atamanin tomatom ufunamaim wine boubun tom isan kokomih, aiyab. Anayabin nati orot iti na’atube eo, “Wine atamanin i gewasin anababatun.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.