2 Coríntios 11
Ka Lamana'a Mono'i Lu Mu Tifi'ehina Ka Yabe (BEF) vs AAI
1 Kaga nesiꞌa mone lu nolepinogoꞌni negi ka lolo nohinogo kosele kaseleꞌi meleneheno. Faꞌmene yaꞌma legeso hite kehelilo.
1 Ayu anotanot mar kikimin au tur anao i boun koko’aw hai tur te’o na’atube, baise kwa marasika kwabusuruf kwabowabowaka.
2 Nani lenali kumu yabe luto Huꞌmau siko hulata nohinaꞌmu yabe luto amuya mololata nohube. Lenali bo alobo suhi mekoꞌehina paꞌi bala bulu tigo minoꞌehina ana legi hite nehite bo monekomofito bilabe luto nani keyaꞌi molo lepoloꞌohuna yaꞌma Kilisito nohibe.
2 Ayu kwa isa abi’o’orot, boun God ebi’o’orot na’atube, kwa i boun babin biyan numin orot ta’imon bai’awanin isan hi’omatan na’atube nati i Keriso akisin.
3 Yamofihi yaꞌma osifaꞌuba miꞌi mololata nohinamofihi hapaꞌa keheli fe lite minete Ebahi yaꞌma faga kagaloti miꞌi molo etoꞌehina, ana kagaloti lenalitoga bonaꞌi lugaꞌamagi enimiꞌi molo lepalalanaꞌmu kehelilata nehana golo golo gilenogo babahi Kilisito kumuko kehelilata nehanamofihi heꞌmi lalabe luto nekehelugo keta nohigo nolube.
3 Ayu i abirubir kwa a not boro ni’afiy abistan Eve biyanamaim mamatar boro kwa biyamaim namatar. Kok i so’ob kwanekwan, naatu i iwa’an Eve God fanan sair naatu bowabow kakafin sinaf, imih nati baifufuwenayah boro kwa hinifuwi naatu hinifuwen anot hini’a’afiy saise kwa boro men kafa’imo Keriso akisinamo kwanitumitumimih
4 Lenalitoga bonaꞌi moneuba henetito Yesuhi hapaꞌa lali lu lepilata nohutamo ya suhi huto niꞌigopa mehaꞌa fato fatoꞌmofihi mone lu lepiꞌehinamofihi to koyapaꞌi lalitogati liꞌehinamo niꞌigopa fato fatoꞌmofihi kosaba kaga lu lepiꞌehinamo yaꞌma to ka lamanaꞌa lalitogati keheliꞌahanamo niꞌigopa mono ka fato fatoꞌmofihi lu nolepigo oꞌe lite melise faꞌmene keheli emilata nehanamofihi bati huto niꞌifihe? Oꞌe, yanaꞌmu komopaꞌnigu keta nohigo nolube.
4 Anayabin sabuw afa hinan naatu Jesu isan hinabinan men boun aki abibinan na’at. Anunin ta kwanab men boun aki abaib na’at o tur gewasin men boun kwanonowaramaim tebibinanumih, hamehamen maiyow kwa boro mar ta’imon kwanab.
5 Naniꞌnimu kehelugo nanitoga anaꞌina ya suhi ma suhi sa sa huloto aposolomagihi bo sipi enonogo melete enigigusaꞌaluga nominona legita lolo mehibe.
5 Baise anotanot ayu i ai gewasin kwanekwan men boun kob abarayah wabih gagamih gewasih na’atube.
6 Nani nabagaguti kaga lu lepilata nohuna nesiꞌa amuya memoloꞌohunamo niꞌinaya to Huꞌmamofihi ka hapaꞌa keheli bati huꞌohuna yabe. To yamofihi hapaꞌa fato fato suhi huto lu hokolo huto lenubulo li moloto lu lepilata nohune.
6 Ayu tur ao’o i boun kek sosof hai tur te’o na’atube, baise ayu auru not so’ob ema’am, aki ef etei bebeyanamaim ao kwanowar sawar.
7 To lenali leneleꞌmo hofa talube luto naniꞌni imo limito minoto Huꞌmamofihi ka lamanaꞌa lu lepiꞌohunalo minaꞌa mone lilunaꞌa mehuꞌohuna yamofihi sibina huꞌehifi bati huꞌehibe?
7 Ayu taiyuwu anayara’iyu naatu kwa anabora’ahi Regah ana tur gewasin baiyan en anabinan nati i bowabow kakafin?
8 Lenalitoga mono foya nolito leneheꞌmalubeꞌmu nohube luto to Huꞌmamofihi nagaꞌi lugaꞌagati yogo feꞌnohi lilata huꞌohuta yaꞌma enali nasanaꞌani gumina lise suhi huto lolo huꞌohuna niꞌifihe?
8 Ayu Kirisiyan sabuw afa biyahine kabay abai kwa baibaisi isan, kwanotanot ayu abainuwih?
9 To lenalitoga nohuto anaꞌina mone kumu sa huto buto mone lu melepiꞌohunamo niꞌibe. Naniꞌni sa sa huto humofaꞌna nohugo Masetonia hepatogati nalaluꞌnigi nehetite anaꞌina nimite li nabaga melelata hiꞌahana. To lenalitoga yaꞌma faꞌmene nohuto ketaꞌa hiti nasana mone ligo mefi lepoloꞌohunamo niꞌibe. To mino lito tito akuꞌi ligo mefi lepalalube luto nolube.
9 Bairit tama’am ana mar ayu au kok sawar bain nowau matar isan, men kafa’imo yait ta aiwowa’ani. Anayabin teitit no Masedonia’ane hinanan sawar abistanawat akokok etei’imak anafofonin abai. Ayu boro taiyuwu bit ana’abar naatu boro na’atuka anasinaf anan.
10 Kilisitohi ka lamanaꞌa komopaꞌnigu niꞌigo lamaꞌnaka nolube. Ana suhi hulata nohuna nugufa leꞌmo napa huto hu tegi huto noluna kapo henanaꞌmu Akaiya kapotiniguti mone fi hekini melalanaꞌmu yabe.
10 Keriso ana turobe ayu wanawana’umaim ema’am. Ayu ao’omatani, iti ora’ara’at boro men kafa’imo awau nafot iti tafaram Akaiya wanawanan.
11 Yaꞌma yamofihi henaꞌmu nolube? Komopaꞌni melepise ya hulata nohufihe, ya suhi huto meniꞌibe. Komopaꞌni lepiꞌohunamofihi Huꞌmau moneko bu goꞌehibe.
11 Aisimamih? Anayabin ayu men kwa abiyabuwi? God so’ob ayu kwa abiyabuwi.
12 Lenalitogati minaꞌa melito akuꞌi kohe toto nasana lilata nohuta ya suhi huto minalubeꞌmu hube. To yamofihi faꞌmeneꞌmu niꞌigopa bonaꞌi lugaꞌamagihi Polu foya lilina yamofihi babeyafalo minalune lite lilata nehana enugufa lelite ti lalabe luto yamofihi lukesaꞌani li sigilata nohune.
12 Ayu boun abistan abowabow boro na’atuka anabow anan. Saise ayu bowabow iti na’atube anabowabow i baifufuwen bai’obaiyenayah anarufutih. Hai yabih en isah hinao’ra’ara’at naatu asir hinao i mi’itube tebowabow aki bairi ta’imon abowabow.
13 Bonaꞌi ya hanaꞌamagihi aposolo faga fagamofihi to mono ka foyamofihi faga fagaꞌa lite minete, Kilisitohi aposoloꞌa laliꞌi babeyafaꞌa lolo hilata nehabe.
13 Anayabin sabuw nati na’atube i turabarayah baifufuwenayah, i hai bowabow isan i taiyuwih tebifufuwen. Naatu taiyuhiwat tesisinaf hai itinin i boun Keriso ana turabarayah na’atube.
14 Ya nehite yamofihi nasanaꞌa fato fatoꞌmofihi mone liꞌahabe luto lilupihe? Ya luto meniꞌibe. Satau ai hiti yaꞌma agelo bonaꞌa fi fana tete enali babeyafaꞌa lolo hulata nohibe.
14 Naatu nati men tanakasiy! Satan karam taiyuwin nabotabir marakaw ana tounamatar, itininabe namatar.
15 To Satahi foyaꞌa lilata nehana bonaꞌi enali ana hite lamanaꞌamofihi kele keleꞌi hi emilata hiꞌahana babeyafalo enaliꞌani babahi hite lolo hite minete nehago topa mehalune. Enali minete sibi foyaꞌa lilata nehana yamofihi mone legeyaꞌa liluneꞌmu habe.
15 Isan imih aki men akakasiy Satan ana akir wairafih i taiyuwih hibotabirih akir wairafih hai yawas gewasih na’atube himamatar. Mar yomanin mi’itube hai bowabowamaim hisisinaf imaim boro baimakiy hinab.
16 Kaga luꞌohunamo akuꞌi lilube. Nani kumu negi bo lolo nohibe lite kehelite mehilo. Sibi yamofihi nani kumu ma lite nekehelitemo keheli nimilenogo nugufa nesiꞌa leꞌmo napa huka huto lilube.
16 Ayu ibanak ao maiye! Men yait ta nanot ayu au not meyemeye narouw. Baise kwa iti na’atube kwananotanot na’at, basit kwanabuwu ayu i au not en, saise mar kafa’i ayu anaora’ara’at.
17 Nani kaga ma luto liluna yaꞌma Sipi Bouba luꞌehina supo huto lilugopa faꞌmene nugufa lelito tito kaꞌa hapi fiꞌohube luto sibigopa negi kaga lilubeꞌmu hube.
17 Anamaramaim ora’ara’aten ana tur anao i men Regah ana kokomaim ayu ao’omih, iti tur i hai not meyemeye hai tur.
18 Bonaꞌi silagaꞌmagita lugufamofihi nasanaꞌmu leꞌmo napa hite kaga lilata nehanagihe, nani ana huto faꞌmene babeyafa huto lilube.
18 Baise sabuw afa abistan hisisinaf isan hina’ora’ara’at na’at, ayu auman boro anao ra’ara’at.
19 Akae. Lenali anaꞌinamofihi lenali anaꞌina hapaꞌamu kehelilata nohuta bonaꞌi nohune lite liꞌahanamo niꞌinaya lugaꞌamagi negi nagi ka lenelepilago keta mehuse hite keheliꞌahanamo nehabe.
19 Kwa taiyuw i notayah anababatun, naatu imih sabuw hai not meyemeye bairi yasisiramaim kwabita’ay.
20 To koko yagapanatini leneleꞌmo malaluneꞌmu nehite, to noseꞌnatini lenebesilite naluneꞌmu nehite, to fi taga hi lepelete nehite, to enigihiti bo lolo hi lepalaluneꞌmu nehite, to lenogolaga lenabaga i gofa haluneꞌmu nehinogo yanaꞌmu lenali keleꞌna ka meepekise keheli epilata nehabe.
20 Na’atube sabuw afa bairi kwaita’ay dibur kwamatar, taiyuwin kususur wan i’iyon o yumat ifafar.
21 Lali yaꞌma ananamofihi suhi amuya memolotogo lenali koli nehabe lite nelafihe? Lali lenalitoga agoya huto minoꞌohune. Yanaꞌmu lubuyati hilifihe ya?
21 Ayu au biya’ohow, nati isan i anababatun ririmit sawar sinaf isan na’atube atao kwatanowar.
22 Enaliꞌaniꞌmu Yuta bo nohune lite lilata nelago, nani hiti ana huto Yuta bomo nohube. Enaliꞌaniꞌmu Isilaeli bonaꞌi Huꞌmau leleꞌmo ho tiꞌehinaꞌa nohune lite lilata nelago, nani ana huto lulata nohube. Enali akuꞌi ana hite enaliꞌaniꞌmu Abalahahi tataꞌagita nohune lite lilata nehago nani analo enemegeꞌi moloto lulata nohube.
22 I anababatun Hebrew ma’anih? Ayu auman Hebrew orot. I Israel sabuw? Ayu auman Israel orot. I Abraham ana a’agir sabuw? Ayu auman Abraham ana agir orot.
23 Enaliꞌani Kilisitohi kele kele boꞌa nohune lite nelago nani yaꞌma sibigopa negi nagi ka lilube. Nani enebe ligito Kilisitohi koko boꞌa fato fatoꞌmofihi nohube. Nani foyamofihi kekeꞌi luse nohuna yaꞌma fato fato suhi huto niꞌibe. To mono kaꞌmu luto naga nonugu tilata nohuna to segi osatu nehelago nagabuꞌi gilata huꞌehina. Babu yupahi nani filiseꞌna huꞌohunamofihi fato fato legegeto tito niꞌibe.
23 Iban Keriso ana akir sabuw? Iti tur ao’o ana nowarin i boun hai not en te’o na’atube. Baise ayu i akir wairafu gewasu men i na’atube! Ayu abow atetebon, ayu mar moumurin maiyow dibur arun, mar moumurin maiyow murab fokarinamaim hiwabiru, naatu mar moumurin maiyow kafa’imo hita’asbunu. Anayabin ayu Keriso isan abowabow.
24 Yuta bonaꞌi enali kana nayahi mone kegiꞌa su hago osatu neheꞌahana 39 higo neheꞌahabe.
24 Mar etei five Jew hai ukwarih hibuwu hirabu. Mar ta’ita’imon hirarabu etei 39 biyau hitatakiyakiy hiruruseben.
25 Kana loebe monebe Lomu bonaꞌmagi segihi osatu neheꞌahanamo niꞌibe. Kana moneko yupahi efa osatu nehelago filiseꞌna huꞌohunamo niꞌibe. To kana loebe monebe higo boti yaꞌma li gofa higo nagamilugu limiseꞌna huꞌohunamo niꞌibe. To kana moneko yupahi nagamilugu hege nagamiꞌi gupisalo minoba minoba nohugo ikahi tiloto limilago, yege tiloto limilago huꞌehina yabe.
25 Mar tounu ayu auramaim hirabu naatu mar ta’imon kabayamaim hirouwou’uru, mar tounu wa tafofor riy yan are naatu veya ta’imon anafofonin riy yan ain earuwu aremor. |alt="Paul stoned" src="cn01965B.tif" size="col" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="2 Corinthians 11.25"
26 To kana babu luto yatama kapo buba buba humofaꞌna huto nohugo koꞌuba nagamiꞌuba hago filise suhi huto minoꞌohuna yanamofihi gupisalo tito minoꞌohunamo niꞌibe. To lubalo gumina bonaꞌmagi kofohi nemalago buto kapo moloꞌohunamo niꞌibe. Yuta bonaꞌi nani hepato bonaꞌmagi to fegutoga bonaꞌmagi nohoseꞌna hite nehago folagahaꞌanigu mino baga ito minoꞌohunamo niꞌibe. Sipi hepatoga buto bonaꞌmagi li gehesa hite nahaluneꞌmu nehago mino baga ito minoꞌohunamo niꞌibe. To faꞌmene ka meꞌi niꞌina metoga hiti foya yupa kopa humofaꞌna huto filiseꞌna huto minoꞌohunamo niꞌibe. Hege nagamilugu yaꞌma folose supofihi legegeto to mono ka faga hiti lilata nehana bonaꞌnimagihi folagahaꞌanigu mino baga ito bula ola nohunamo niꞌibe.
26 Ayu mar moumurin maiyow efamaim aremor kakafih isou himatar, harew gagamih hititit kafa’imo ata’atomatom atamorob, naatu bainoyah kafa’imo hitarabu hitabainuwu. Ayu taiyuwu au sabuw Jew ma’anih naatu Ufun Sabuw kafa’imo hitarabu hiti’a’afiyu, bar oto’otowen gagamin wanawanan ama’am kafa’imo hitarabu, naatu arar yan anan kakafin kafa’imo atatita’ur, riy yan kafa’imo ata’atomatom ata morob, naatu taituwat baifufuwenayah kafa’imo hitarabu hiti’a’afiyu.
27 Hitupa foya lito nugufa nagabuꞌi gigo humofaꞌna huto nubuꞌi ko bati mehuse humofaꞌna huto kauꞌnamu filito yafi nagami kumu nebesigo yasiꞌmu filito minoꞌohunamo niꞌibe. Guketeꞌmu to nebelusaꞌmu sa sa huto minoꞌohunamo niꞌibe.
27 Foyab atatarakair naatu bowabow fokarih maiyow wanawanah arun abow. Gugumin wanawanah men ainu’in gewas, naatu harewamih sikou mamah naatu bayumih amorob, yakukur eanu naatu biyau asire ain.
28 To yanamofiko mone meniꞌibe. Kanaꞌamu kanaꞌamu komopaꞌnigu nagabu gigo nogo noto hepatoga buto Sipi Bomofihi bonaꞌmagihi asagaꞌi kaba hu epololata foyaꞌmu kehelugo keta nebesigo minolata nohube.
28 Sawar afa isou himatar, baise boro men anao kwananowar. Ayu mar etei fokarin maiyow airi abitar baise au not gagamin i Kirisiyan sabuw isah anotanot mi’itube hibow tenan.
29 Lugaꞌamagi Huꞌmamofihi kagu amuya memalago nani kekeꞌi lu epoloto nohube. To lugaꞌamagi enali Huꞌmamofihi kagu ho kete limiꞌahanamagihi komopaꞌanigu keta nohigo kehelito nominobe.
29 Anamaramaim yait eriririm, ayu men ariririm, naatu yait ta bowabow kakafin bonawiy isisinaf, ayu wanawana’umaim men ea’earah o so’aso’ar eyey.
30 To nani nasana mono kumu nugufa leꞌmo hofa talube luto nolutoꞌnimo amuya memoloꞌohuna yanaꞌmugopa leꞌmo napa huto linogoꞌni bati hilubeꞌmu hibe.
30 Ayu anao ra’ara’at na’at, basit sawar abistanamaim iwa’an ariririm boro ni’obaiyu ana’ora’ara’at.
31 Sipi Bo Yesuhi afoꞌafu Huꞌma aiꞌa yaꞌma nani kumu bati huto nokehelibe lamaꞌnaka lutoꞌnimofihi keheliꞌehibe. Ai giꞌa li saga huto fokehi luba luba hulata hilunaꞌmu yabe.
31 God naatu Regah Jesu Keriso Tamah i wabin tanabora’ara’ah wanatowan! God so’ob ayu men abifuwen.
32 Nani Tamasiko hepatoga nohugo gihiti bo Aletasi gamaniuba naga nonugu neleꞌmo malalubeꞌmu nohuto lito nohi hepato gegisaꞌamofihi kasinugu kofohi meleꞌahana.
32 Anamaramaim ayu Damascus hihirfutu ama’am, aiwob orot Aretas gawan gagamin sorodiy sabuw uwih bar oto’otowen wabin Damasenes ana etawan awan hima’uh hima hikakaif. Ayu atatitit hitabuwu hitafatumu isan.
33 Ya nehago nigibo nalaluꞌnigi enali sipi sepekeleꞌnagu li gu ilete bihu gegisa hokolo huꞌehinaguti fitu fe heꞌmigo leke ho limito fegutoga foloꞌohuna yabe.
33 Baise kaifetamaim hiwanu faf ana sou’uwat murabamaim hiruru ara’iy naatu uman wanawananane asorabon abihir. Paul kaifet wanawanan hiruru ere’er|alt="Letting Paul down in basket" src="CN01937b.TIF" size="col" loc="2Co 11.33" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="11.33"
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 2 Coríntios 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.