1 Coríntios 1

Ka Lamana'a Mono'i Lu Mu Tifi'ehina Ka Yabe (BEF) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 — ausente —
1 Ayu Paul God ana kokomaim eafu atit Keriso Jesu ana Tur abarayan amatar taituwa Sosthenes airi.
2 — ausente —
2 God ana Ekaleisia nati Corinth wanawanamaim kwama’am, iyabowat afa’af kwabai kwatit Keriso Jesu wanawananamaim kusouwi God ana sabuw kakafiyih kwamatar kwama’am, naatu sabuw efan tata’amaim iyabowat it bairit taikofan ata Regah Jesu Keriso wabinamaim tao takwakwafir auman.
3 Afotifu Huꞌmamofihi aitogati to Sipi Boti Yesu Kilisitohi aitogati leneheꞌmoseꞌna to fulunaꞌa lenalitoga mino moloto mineno.
3 Manaw kabeber, tufuw, Tamat Godane naatu ata Regah Jesu Keriso’one kwa etei isa nama.
4 Huꞌmau ai Yesu Kilisito kumu yabe luto leneheꞌmoseꞌna leneleꞌmo hetofa hu lepoloꞌehinaꞌmu nani lenali kumu luto keheliloto kanaꞌamu kanaꞌamu Huꞌmamofihi foke ka lulata nohube.
4 Ayu mar etei kwa isa God merarayow abitin, anayabin Keriso Jesu wanawananamaim God manaw kabeber bit isan.
5 Ai Huꞌmau ka keta mehuse lu huto hulatana to keheliseꞌna fato fato nasanatu leneleꞌmo hetofa huꞌehigo monoꞌmofihi minaꞌa babu luto liꞌahanaꞌa yaꞌma niꞌibe.
5 Naatu i wanawananamaim kwa i kwana ef tata’ane totobuyoy wairaf kwamatar, a turamaim naatu not rerekabamaim sawar etei kwaso’ob.
6 Kilisitohi kagaꞌauba komopatinigu uleꞌale huto fulunaꞌa huto huꞌehina.
6 Anayabin ayu Keriso isan ao’orereb i kwa wanawanamaim matar ebiturobe.
7 Yaꞌmu lenali faꞌmene Sipi Boti Yesu Kilisito alihi metoga huto hilinaꞌmu geba hite nehite Huꞌmamofihi kamofihi legeyaꞌa mone lenebe meligise lenalitoga ahuto hu baga iꞌehina yabe.
7 Isan imih kwa ata Regah Jesu Keriso na bairerereb isan kwama kwakakaif wanawanan, men kafa’imo ayub ana baigegewasin ta kwasasa’irimih.
8 Ai yaꞌma Sipi Boti Yesu Kilisito henetilina kanalo foipanatini meminenogo to lufusatini amuya malago minalabe luto kaba hu lepoloba lepoloba nohinogo kanatini su halibe.
8 Naatu God boro nabototofari kwanan ana yomanin, saise ata Regah Jesu Keriso nanan ana Veya’amaim kwa boro aur ubar en na’iti.
9 Huꞌmamofihi panaꞌa Yesu Kilisito lali Sipi Boti yaꞌma aitoga i keꞌmalabe luto elesa molo lepilina yanaꞌmu ai hetofa hu lepalalinaꞌa akeheliꞌohune.
9 God Natun ata Regah Jesu Keriso ana baita’ayomaim bairi run isan ea’afi i kwanitumitum.
10 Nalaluꞌnigitabe. Nani Sipi Boti Yesu Kilisitohi giꞌalo yabe luto lu hokolo hu lepito yaꞌma lilugi, kehelilo. Lenali kaga fato fatoꞌi nelite loko mehilo mono kaꞌmu nekehelite lenegekesa hiti komopatini leꞌmo moneko hite minalo.
10 Ata Regah Jesu Keriso ana roubabaruwen fair tafanamaim ayu abifefeyani taitu, abisa isan kwao’o etei kwanibasit, saise kwa wanawanamaim kouseb boro men nama, a not tutufin etei ta’imon namatar kwanama.
11 Naꞌo bogiyo. Nani folagahatinigu kenasabo bise ka huto nohina yaꞌma Koloehi bonaꞌamagi lago keheliꞌohuna yaꞌma lu nolepube.
11 Taitu, ayu i Chloe tain tuwan afa hina, kwa wanawananamaim kwama kwabigamigam isan hio anowar.
12 Ya huꞌehinaꞌmu kaꞌa ma luto nolube. Lenalitogati lugaꞌamagi lali Poluhi nagaꞌi nohune lite lilata nehabe. Ya lite nelago luga lugaꞌamagi lali Apolosihi nagaꞌi nohune lite lilata nehabe. To lugaꞌamagi lali Pitaha nagaꞌi nohune lite lilata nehabe. To lugaꞌamagi lali Kilisitohi nagaꞌi nohune lite lilata nehabe.
12 Ayu boro iti na’atube anao, kwa ta’ita’imon a tur ta ta kwao, o ta kuo, “Ayu i Paul abi’ufunun,” ta kuo, “Ayu Apollos abi’ufunun,” ta kuo, “Ayu Peter abi’ufunun,” naatu ta kuo, “Ayu i Keriso abi’ufunun.”
13 Yamofihi hena hena huꞌehibe? Enali Kilisitohi loko hiꞌahago panaꞌalobomagihi hiti loko hi epeleꞌahana niꞌifihe? To Poluita, nani lenali kumu yabe luto malipu yafalo filiꞌohufihe? To Poluita nani nigiꞌniuba ho hauta holago mono nagamiꞌi feleꞌahafihe? Ya huto meniꞌibe.
13 Keriso i kwatarsisib in kau’ay nanabin matar. Iban Paul onaf afe’en kwa isa morob? Ai Paul bai’ufnuninamih bapataito kwabai?
14 Nani lamaꞌnaka mono nagamiꞌi mefolo lepoloꞌohunamo niꞌinagihe. Ya huꞌehinaꞌmu komopaꞌnigu bati nohube. Bo loemo Kilisipoko Gaiyasiko hiti etalisigo folo etotoꞌohunamo niꞌibe.
14 Ayu God ana merar ayiy kwa men ta bapataito aitimih, Krisipas naatu Gaius hairi’imo,
15 Lenali ya lite li lalabe luto: Ai giꞌauba ho hauta lahago mono nagamiꞌi foloꞌohutamo niꞌibe. Lenali yaꞌma lu lalabe luto nolube.
15 imih men yait ta boro inao, ayu i Paul wabinamaim bapataito abai abi’ufunun.
16 To mone ma luto nokehelube. Setefanohi bonaꞌa enali hiti folo epoloꞌohuna lugaꞌa enali kumu mekehelube.
16 (Boro’obo anot Stephanas aawan ana nibur bairi bapataito aitih, baise anotanot men yait ta bapataito aitinimih.)
17 Kilisitou ai nagaꞌa mono nagamiꞌi folo epalalane luto noho melifiꞌehibe. Ai kaꞌa lamanaꞌa lu huto huto hu epilane luto lu netoꞌehinamo niꞌibe. To ana huto Kilisitou ai melugu bonaꞌmagi nelana ka lu epilane luto noho melifiꞌehibe. To henaꞌmube? Yaꞌma nelana kagauba Kilisitou malipu yafalo filiꞌehina kagamofihi amuyaꞌa limi lalibe luto yabe.
17 Anayabin Keriso i men bapataito isan iyafaru’umih, baise tur gewasin binan isan iyafaru, naatu men orot babin maiyow hai tur naatu hai notamaim ana’omih, nati na’atube ana’orerereb Keriso onaf afe’en momorob tur gewasin ana fair boro yabin en namatar.
18 Kilisitohi kagaꞌa amuyaꞌa amuyaꞌa hiti niꞌigo yanaꞌmu ma kehelilo. Malipu yafalo filiꞌehina kagaꞌa yaꞌma kegeiyo bonaꞌmagi fililana kapogu melelata nehana nekehelite negi nasana yabe lite nelanaya to laliꞌi kapo lamanaꞌagu nobuta bonaꞌmagita kehelutogo Huꞌmamofitogati amuyaꞌa kaga niꞌibe luto keheliꞌohune.
18 Anayabin onaf ana tur sabuw kasikasiyih isah i yabin en, baise iyabowat tayayawas isat i God ana fair
19 Yananaꞌmu mono bukugu Huꞌmau luꞌehina ka mone ma luto fayahi koyoꞌehinamo niꞌibe:
19 Buk Atamaninamaim eo na’atube:
20 Yaꞌmu keheliseꞌnati niꞌibe lite neminana bonaꞌi hiyaꞌa hite minalabe? To mono kamofihi keheli akeheli nohune lilata nehana bonaꞌi hiyaꞌa hite minalabe? To yatai kanamofihi hapaꞌamu kaga foya lilana bonaꞌi hiyaꞌa hite minalabe? Huꞌmau aiꞌa bonaꞌmagi keheliseꞌnaꞌani faꞌmene kaga niꞌibe luto keheliꞌehina yabe.
20 Bo orot ukwarin rerekabin menamaim ema’am? Orot kirum so’obayan menamaim ema’am? Naatu orot baibasayan ana not gagamin iti tafaram nowan menamaim ema’am? God iti tafaram ana ukwar rerekab botabir na koko’aw mamatar men kwaso’ob?
21 Yaꞌmana hapaꞌa ma niꞌibe. Huꞌmau keheliseꞌnaꞌa amuya huto nohigo bonaꞌi enaliꞌani kehelilata nehana yanatu Huꞌmamofihi hapaꞌa bu galune lite aluneꞌmu bati mehiꞌahana. Yaꞌmu Huꞌmau keheligo bati higo Kilisito filiꞌehina kaꞌa lu episeꞌna yaꞌma bonaꞌmagi kehelite negi nasana yabe lite nelanaꞌa yaꞌma bonaꞌi lugaꞌa lu epugo kehelite aitoga agoya hu emilune lite fifa neigo Huꞌmau enubuto bilata nohibe.
21 Anayabin God ana ukwar rerekabamaim iwa’an sabuw tafaram ana ukwar rerekabamaim hima’am men karam boro hitaso’ob, naatu sabuw iyab iti tafaram ana ukwar rerekab hibaib, iti tur isan yabin en hirouw hio, baise aki onaf isan abibinanumaim God iti tur bai sinaf sabuw hitumatum yawas hibai.
22 — ausente —
22 Jew hikok ina’inan hita’itin hititurobe naatu Greek sabuw i ukwarerekab hinuwih.
23 — ausente —
23 Baise it i Keriso onaf afe’en hi’onaf momorob isan tabibinan, iti tur Jew sabuw tenonowar i tainih ekuyikuy, naatu Ufun Sabuw tenonowar isah i yabin en.
24 Ya nehanaya lali Huꞌmau leleꞌmoꞌehina bonaꞌmagita Yuta bonaꞌi nohuta Giliki bonaꞌi hiti nohuta laliya Kilisito kumu nokeheluta yaꞌma Huꞌmamofihi felisa to keheliseꞌnaꞌa niꞌibe luto nokehelune.
24 Baise Jew sabuw naatu Ufun Sabuw wanawanahimaim iyab God eafih hina yawas hibaib, nati sabuw isah Keriso i God ana fair naatu ana ukwar rerekab.
25 Bonaꞌmagi enali Huꞌmamofihi foyaꞌmu Kilisito malipu yafalo filiꞌehina yaꞌma negi nasana niꞌibe lite nelago ana Huꞌmamofihi negi nasanauba bonaꞌmagihi keheliseꞌnaꞌani be ligilata nohibe. To Huꞌmamofihi foyaꞌmu amuyaꞌa meniꞌibe lite nelago yaꞌma Huꞌmamofihi amuya meniꞌina nasanauba bonaꞌmagihi amuyaꞌani be ligilata nohibe.
25 Anayabin God ana ukwar rerekab hi’itin koko’aw hirouw hio’o, i orot ana ukwar rerekab natabir, naatu God ana ririmin hi’itin hio’o, i orot ana fair natabir.
26 Nalaluꞌnigitabe. Huꞌmau lali hena legita bonaꞌi elesa molo lepiꞌehinamo niꞌibe? Beto hite kehelilo. Asaga bonaꞌmagihi lenali kumu hetofa keheliseꞌnaꞌani hiti keheli fe lite mineꞌahanaꞌa babu lite nehabe lite nelafiye? Oꞌe ya menelabe. To amuya bonaꞌi lenalitoga babu lite nehabe lite nelafi? Ya menelabe. To ana huto lenigi hite nehanaꞌamagihi lenalitogati babu lite nehabe lite nelafi? Ya menelabe.
26 Taitu, kwa marasika mi’itube kwama’am ana maramaim God ea’afi i kwananot, sabuw hai itininamaim kwa moumur na’in i men not wairafi, men orot faifir, na’atube atufuwamaim men orot gagamih hai rara’ane kwatufuwamih.
27 Ya nehanaya bonaꞌmagihi enubulo keheliseꞌnaꞌani bati mehinaꞌa lali Huꞌmau leleꞌmoꞌehina yabe. To bonaꞌmagihi enubulo amuyati meninaꞌa lali Huꞌmau leleꞌmoꞌehina yabe. Henaꞌmube? Enali keheliseꞌnati bati huꞌehibe lite to amuya hiti nohune lite lilata nehanamagi enubuyaꞌani hulata hilabe luto yabe.
27 Baise God tafaram ana sawar koko’aw hirarouw, rubinen sabuw not wairafih ibiya’uhuwih. Naatu tafaram ana sawar ririmih hirarouw rubinen, sabuw fairih ibiya’uhuwih.
28 To bonaꞌmagihi enubulo limite nehanaꞌa yaꞌma Huꞌmau elesa molo epilata nohibe. Henaꞌmube? Bonaꞌmagihi enubulo enikibina lolo hite minaꞌahanaꞌa hiti to faꞌmenenaꞌa hiti enali Huꞌmau lukesaꞌani sigilata hilibe luto eneleꞌmo laba hilinaꞌmu yabe.
28 Abisa tafaram itin yabin en rarouw i rubin bai, naatu abisa tafaram itin gagamin rarouw i gurus.
29 To ya higo melugu bonaꞌi moneuba Huꞌmamofihi bulo gufaꞌa limo titi lalibe luto ya suhi huꞌehina niꞌibe.
29 Saise men yait ta God nanamaim naora’ara’atamih.
30 Ya huꞌehinaya Huꞌmau lali Yesu Kilisitotoga leleꞌmo hepiꞌehina yabe. Kilisitou ai yaꞌma lali Huꞌmamofihi kaꞌa keheli bebe salutamofihi hapaꞌa minalibe luto yabe. To ai Huꞌmamofihi gobisalo mino fu luto minalutamofihi hapaꞌa minalibe luto, to foipanati li heꞌmi letelenogo komopati gulu gulu linogo minalutamofihi hapaꞌa minalibe luto yabe. To ai Kilisitou laliꞌi foipanaguti gulu ho letalibe luto yabe.
30 Baise God buwit tana Keriso Jesu wanawananamaim ikofanit naatu sinaf Keriso ata ukwar rerekab matar. Naatu kakafhine rufamit tatit, yamutufurit God ana sabuw kakafiyih tamatar.
31 Yaꞌmu kaga mone mono bukugu ma lite fayahi keyeꞌahana yaꞌma uleꞌale hilibe: Lenali fokehi liluneꞌmu nehana bonaꞌmagi Sipi Botiuba hu lepoloꞌehinaꞌamofihi fokehaꞌa lilo.
31 Isan imih Buk Atamaninamaim eo na’atube, “Yait nakokok ora’ara’atamih Regah abisa sisinaf tafanamaim nao ra’ara’at.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.