Lucas 23

EUANGELION UNNI TA JESU-ÚBA CHRIST-KO-BA UPATOARA LUKA-UMBA (AWK) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 ĠATUN bara yantin konara bouġkulléu̇n, ġatun yutéa bon Pilato kin.
1 Kou’ay tutufin etei himisir Jesu hibai hina Pilate nanamaim hitit.
2 Ġatun bon bara pirralma, wiyelliela, Ġurra ġéen bon unni ġakoyelliela noa ba barun ku̇ri willuġġél, ġatun wiyelliela, yanoa ġuki yikora tullokan Kaitharinuġ, wiyelliela, niuwoa-bo-ta Kritht ta wakȧl ta Piriwȧl.
2 Nati’imaim ubar hitin hio, “Iti orot i ma kakaf bai na ai sabuw nawiyih tafaram hiti’afiyimih aki atita’ur, naatu sabuw eo’otanih Caesar isan kabay men hinibaiyan, naatu i taiyuwin isan eo, ‘Ayu i Keriso aiwob orot.’”
3 Ġatun Pilato-to wiya bon, wiyelliela, Ġa ġintoa ta Piriwál kátan baru̇nba Iudaioi koba? Ġatun noa wiyayelléún bon, ġatun wiyá, Ġintoa ta wiyan.
3 Imaibo Pilate Jesu ibatiy, “O Jew sabuw hai aiwob?” Jesu iya’afut eo, “Nati kuo.”
4 Wiya ġaiya noa Pilato-to barun piriwál hiereu ġatun barun ku̇ri, Keawai baġ ġurra pa yarakai unti ku̇ri ka.
4 Pilate firis ukwarih naatu sabuw hiru’ay hibatabat iuwih eo, “Iti orot baimakiyin isan anunuwet men ana kakafin ta atita’urimih.”
5 Ġatun bara bukka-buttibuġkéa, wiyelliela, Pirralman noa barun ku̇ri wiyellin, yantin ta Iudaia ka, Galilaia tinto unti kolaġ.
5 Baise abisa hio i hiukikin. “Iti orot i kougeyageyayan, ana bai’obaiyenamaim Galilee wanawanan busuruf sabuw etei hai ma bi’a’afiy boun na Judea wanawanan sabuw etei kugiyigiyih hai ma eafe’af.”
6 Ġurra noa ba Pilato-to Galilaia ka, wiya noa, Unni kúri Galilaiakȧl?
6 Pilate iti na’atube hio nonowar ufunamaim, ibatiyih eo, “Iti orot i Galilee matuwan?”
7 Ġatun ġurra noa ba Herodúmba-kan noa wottaikan, yuka bon noa Herod kinko, yakita ġaiya niuwoabo kakulla Hierothalem ka.
7 Pilate nati ana veya’amaim so’ob Jesu i Herod ana aiwob babanamaim ma’am, imih Herod isan iyafar hibai hin. Anayabin nati ana veya Herod auman i na Jerusalem ma’am.
8 Ġatun nakulla bon noa ba Herodto Iéthunuġ, pitȧl ġaiya noa kȧtan kauwȧl, kulla noa natelli ba bon yuraki tabiruġ, kulla noa ġurra kauwȧllan ġikouġ kinba; ġatun nakilliko tarai umatoara ġikouġ kai.
8 Herod Jesu i’itin ana maramaim yansisir gagamin maiyow, anayabin ana tur marasika nowar naatu kok kwanekwan Jesu taitin, ina’inan auman ta tiwa’an ta’itin.
9 Wiya ġaiya bon noa wiyellikanne kauwȧl-kauwȧl; wonto noa ba keawai wiyelli pa bon.
9 Imih Herod tur moumurih maiyow Jesu ibabatiy, baise Jesu men iya’afut tur ta eomih.
10 Ġatun bara piriwȧl hiereu ġatun bara ġȧrammateu ġarokilliela, ġatun pirralmulliela bon kauwȧl.
10 Firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hitit tur fokarin maiyow hio ubar hitin hiu kwanikwaniy.
11 Ġatun Herod katoa ba bara wuruwai koba ġurramaiġa bon bara, ġatun béelma bon, ġatun wuda bon konéin to kirrikin to, ġatun yukéa-kan bon Pilato kinko.
11 Imaibo Herod ana baiyowayah bairi Jesu hi’iyab hiu kwanikwaniy. Naatu faifuw gewasin hibai hi’us hiyafar maiye matabir in Pilate biyan tit.
12 Ġatun unta purreȧġ ka wakȧl la, Pilato ġatun Herod kóti bula umullan: yakita unta kakillan bula bukkakan bula-bo.
12 Nati ana veya’amaim Herod Pilate hairi hitounuw, baise marasika i hairi rakit na’atube nanabih hima’am.
13 Ġatun Pilato-to noa kau-wiya noa ba barun piriwȧl hiereu, ġatun barun piriwȧl, ġatun barun ku̇ri,
13 Firis ukwarih naatu bonawiyenayah, sabuw ukwarih etei’imak Pilate e’af ayuwih hina
14 Wiya ġaiya barun, Mankulla nura bon unni ku̇ri eummouġ kinko yanti wakȧl noa ġakoya-uwil ba ku̇ri; ġatun, a! ġurulla, nuiya ta bon baġ unni mikan ta nurun kin keawai baġ ġurrapa yarakai ġikouġ kin, ġinoa-tara tin pirralma bon nura:
14 iuwih eo, “Iti orot kwabai kwana biyou kwatit sabuw nawiyih kakaf kwarouw kwa’o, naatu ayu kwa etei namaim ai babatiy kwa’itin, baise ana kakafin kwao anonowar na’atube men ta atita’urimih.
15 Keawaran, keawai Herodto: kulla baġ yuka nurun ġikouġ kin; ġatun nauwa, keawai ġali tin tetti korien noa kȧnu̇n.
15 Na’atube Herod nunuwet ana kakafin men tatita’ur, imih iyafar maiye matabir na. Anayabin men abisa kakafin ta sinaf boro namorob.
16 Wélkorinu̇n wal bon baġ, ġatun wamunbinún ġaiya bon.
16 Isan imih ayu boro anarab naatu anabotait natit nan.”
17 (Kulla noa buruġbuġgȧnu̇n wal wakȧl yakita ta takillikan ne ta.)
17 Matan fufur Tar Nowaten hiyuw ana veya, Pilate mar etei dibur orot ta’imon sabuw isah ebobotait.
18 Ġatun bara kaaibulléu̇n wakȧlla purawai, wiyelliela, Yuriġ unni kúri; ġatun buruġbuġgulla bon Barabbanuġ ġearun kinko:
18 Baise sabuw rou’ay gagamin na’in hibatabat hiwow hio, “Nati orot i na morob! Aki akokok Barabas inabotait natit!”
19 (Ġali noa wakȧl wuruwai tin kokerá ġatun búnkilli tin tetti tin wúnkulla bon jail ka.)
19 (Barabas i Jerusalemamaim kukugeyagey, naatu orot babin ta easabun momorob isan dibur hiyai ma’am.)
20 Koito noa ba Pilato-to kotelliela buruġbuġgulliko bon Iéthunuġ, wiyéa ka barun.
20 Pilate kok kwanekwan i Jesu tabotait tatit, imih fanan aumetawat na’in eafare maiye sabuw ifefeyanih.
21 Wonto bara ba wiyá, wiyelliela, Buwa bon tetti, buwa bon tetti.
21 Baise sabuw fah sib hinow hi’af ra’at hio, “Ku’onaf! Ku’onaf!”
22 Ġatun noa barun wiya yukita ġoro-ka, Minariġ tin? minariġ noa yarakai umá? keawai baġ ġurrapa taraikan ġikouġ kin ġaloa kolaġ búnkilli kolaġ tetti wirrilliko; wélkorinu̇n wal bon baġ, ġatun wamunbinu̇n bon.
22 Pilate iban mar baitounin ibatiyih maiye, “Abisa kakafin sinaf? Ayu ana kakafin men ta a’itin boro namorob, imih ayu boro anarab naatu anabotait.”
23 Ġatun bara tanoa-kȧl-bo pulli kakulla kauwȧl, wiyelliela, búwil koa bon tetti. Ġatun pulli baru̇nba ġatun barúnba piriwȧl hiereu pirral kakulla.
23 Baise sabuw fanah sib Jesu morobomih hiwow hio hinan yomaninamaim hai kok na yabin matar.
24 Ġatun Pilato-to noa wiyá, ka-uwil koa yanti wiya bara ba.
24 Basit sabuw hio na’atube hai kokomaim Pilate sinaf, Jesu morob isan ibasit.
25 Ġatun noa bon buruġbuġga barun kin unni bon wuruwai tin ġatun bunkilli tin tetti tin wúnkulla bon jail ka wiyatoara barúnba; ġatun noa bon Iéthunuġ wamunbéa barun kin.
25 Naatu orot kougeyageyayan naatu asbunuwayan dibur ma’am isan hibifefeyan i botait, naatu Jesu isan abisa sinafumih hikokok na’atube bai itih.
26 Ġatun yutéa bon bara ba yuriġ, mankulla ġaiya bara wakál Thimónnuġ Kureniakȧl ta, tanan uwolliela koruġ tin, ġatun wupéa bara ġikouġ kin taliġkabillikanne, kurri-uwil koa noa willuġ tin Iéthu katoa.
26 Roman baiyowayah Jesu onafinamih hibai hitit hinan efamaim, Sairini orot wabin Simon ana barene na au Jerusalem rur bairi hitar. Naatu hikwarar tatab, onaf hibai hitin e’abar Jesu ufun bairi hin.
27 Ġatun wirroba bon bara kauwállo konaro, ġatun bara nukuġ-ko, túġkilliela ġatun minki kakilliela ġikouġ kai.
27 Sabuw rou’ay gagamin na’in Jesu hi’ufunun bairi hinan wanawanahimaim baibin afa Jesu hi’itin yah baban hirerey.
28 Wonto noa ba Iéthu warkulléu̇n barun kai koba, wiyá, Yinálkun Hierotilalemkȧlin, túġki yikora emmouġ kai, wonto ba túġkillia nura nurunbo, ġatun nurun kaiko wonnai tara ko.
28 Jesu tatabir itih eo, “Jerusalem baibin ayu isau men kwanarerey, baise kwa taiyuw isa naatu natunat isah kwaniyababan kwanarerey.
29 A! na-uwa, purreuȧġ kariġ tanan uwollinu̇n, yakita unta wiyȧnu̇n bara ba, Murrȧru̇ġ bara wonnai korien, ġatun unnuġ tara pika keawai pórkulli korien, ġatun paiyil keawai pittelliko.
29 Anayabin mar boro enan sabuw boro hinao, ‘Baibin iyab a’arih, taubu’e tema’am naatu kek men tibitotomanen boro hiniyasisir.’
30 Yakita ġaiya bara wiyellan bulkȧra kariġ, Puntimullia ġearun kin, ġatun yúnko ko, Wutilla ġearun.
30 Nati ana veya’amaim sabuw boro oyaw isah hinao,
31 Ġatun uwullinu̇n bara ba unni tara ku̇lai ta kiruġ ka, minnuġ banu̇n wal ku̇lai ta turrȧl la?
31 Anayabin sawar iti na’atube ai biyan ahiy ana veya’amaim tisisinaf, baise ai nakekerer ana veya’amaim hinasisinaf boro mi’itube?”
32 Ġatun unnuġ bula taraikan yarakai willuġ, yutéa ġikouġ katoa wúnkilliko tetti wirrilliko.
32 Nati ana veya’amaim orot kakafih rou’ab auman Jesu bairi morobomih hinawiyih hitit hin.
33 Ġatun uwa bara ba unta ko, ġiakai yitirra Kalȧbary, unta ġaiya bara búnkulla bon ġatun bulun yarakai bula, wakȧl ta túġkaġ-keri ka ġatun tarai ta wunto-keri ka.
33 Hitit hina efan wabin Gifow imaim hitit naatu Jesu hi’onaf orot kakafih rou’ab auman, orot ta ana asukwafune, orot ta ana beyawane. Jesu orot kakafih ro’ab bairi koros afe’en|alt="Jesus and thieves on the cross" src="CN01836B.TIF" size="col" loc="Luk 23.33" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="23.33-35"
34 Wiya ġaiya noa Iéthuko, Biyuġ, kȧmu̇nbilla barun, kulla bara keawai ġurra korien umulli ta. Ġatun toinbillan bara kirrikin ġikoúmba, ġatun wupillan woiyo.
34 Imaibo Jesu eo, “Tamai hai bowabow kakafih kunotawiyen men hiso’ob abisa tisisinaf.” Naatu ana faifuw hibosairen arowamaim hifaram hibow.
35 Ġatun bara nakilliela ġarokito. Ġatun bara piriwȧl yantibo barun katoa béelmulliela, wiyelliela, Miromá noa taraikan; miromabunbillia bon ġikouġ kóti, wiya noa ba Kritht ta, ġirimatoara Eloi-úmba.
35 Sabuw nati’imaim hibat hi’i’itin ana maramaim, bonawiyenayah orot ukwarih Jesu hi’iyab hio, “Sabuw afa iyawasih bo i Keriso God narurubin na’at taiyuwin niyawasiban tana’itin.”
36 Ġatun bara militiko béelma bon, uwolliela ġikouġ kin, ġatun nupilliela bon aket,
36 Roman baiyowayah auman hi’iyab, naatu wine tenakuyakuy tomamih hitin
37 Ġatun wiyelliela, Wiya bi ba piriwál Iudaioi koba, miromullia bi ġintoabo kóti.
37 hio, “O Jew sabuw hai aiwob na’at taiyuw kwiyawasi!”
38 Ġatun upulléu̇n wakȧl upatoara wokka ka ġikouġ kin pulli Hellenik koba, ġatun Latin koba, ġatun Hebȧraio koba, ġiakai, Unni ta Piriwál Iudaioi koba.
38 Naatu ukwarinamaim hikirum hio, “Iti I Jew Sabuw Hai Aiwob.”
39 Ġatun wakȧllo yarakai bulun kinbiruġ-ko, kakilliela ba ku̇lai ta, béelmulliela bon, wiyelliela, Wiya bi ba Kritht ta, miromullia bi ġintoabo ġatun ġearun.
39 Orot kakafin ta hi’onaf inu’in Jesu isan eafabon tur kakafih eo. “O Keriso na’at kwiyawas kure naatu aki auman kwiyawasi.”
40 Wonto ba taraito wiyayelléuu̇n, koakilliela bon, wiyelliela, Keawai bi kinta korien Eloi kai, ġatun ġintoa ta kȧtan wakȧl la umatoara?
40 Baise orot ta rounane inu’in turan kwarar iu, “O God isan kubirubir ai en? It etei i baimakiy ta’imon tabaib.
41 Ġatun ġalin yakita murrȧrȧġ umá; yaki tin ġalin kai umatoara tin: wonto noa ba ġali ku̇riko, keawai noa yarakai umá pa.
41 It airit biyababan tabaib i ana efamaim tabaib, anayabin atasisinaf kwanekwanemaim wan tama ra’at biyat ebababan. Baise iti orot i men kafa’imo kakafin ta sinaf, asir biyababan ebaib.”
42 Ġatun noa wiya Iéthunuġ, Piriwȧl, ġurrulla bi tia, uwȧnu̇n ġaiya bi ba piriwȧlġél lako ġirouġ ka tako.
42 Naatu Jesu isan eafabon eo, “Jesu a aiwobomaim inarur ayu inanuhu.”
43 Ġatun noa Iéthuko wiya bon, Yuna bo ta wal baġ wiyan ġirouġ, Unti buġgai purreȧġ ka kȧnu̇n bi tia emmouġ katoa Parȧdeith ka tako.
43 Jesu iya’afut eo, “Ao’omatani, boun ayu Paradise imaim ana rur o boro airit tanarun.”
44 Ġatun yakita kakulla hora ka hekto ta, tokoi ta kakulla yantin ta purrai ta katéa ka hóra kako nain tako.
44 Veya yen na i’ouyit, veya rararan matan gugum tafaram etei fobe inu’in veya re three korok na’atube bai.
45 Ġatun punnȧl ta tokoi kakulla, ġatun kirrikin ta hieron kako yiirkulléu̇n búlwa koa.
45 Basit faifuw gagamin Tafaror Bar wanawan hitaiy re efan kakafiyin, kakafiyin hirafut inu’in taseb rou’ab himatar.
46 Ġatun noa ba Iéthuko kaaibulléu̇n wokka wiya noa, Biyuġ, wunu̇n baġ emmoúmba marai ġirouġ kin mȧttȧra; ġatun wiyelléu̇n noa ba unni, wu̇nkulla ġaiya noa marai
46 Imaibo Jesu fanan aumetawat rerey eo, “Tamai umamaim ayubu abit inab.” Iti na’atube eo basit morob.
47 Yakita ġaiya noa ba kenturionko nakulla unni umatoara, pitȧlma noa Eloinuġ, wiyelliela, Yuna bo ta wal murrȧrȧġ unni ku̇ri.
47 Baiyowayah hai ukwarin nati’imaim bat abisa mamatar itin, God wabin bora’ara’ah eo, “Turobe iti orot i gewasin.”
48 Ġatun bara yantin ku̇ri uwa nakilliko ġala ko umatoara ko, wirrilléu̇n bara wapara, ġatun willuġbo bara uwa.
48 Sabuw nati’imaim hiru’ay hibat abisa mamatar hi’itin, dogoroh hirab yababan auman hai ubar himatabitabir hin.
49 Ġatun yantin ġikoúmba kóti ta, ġatun bara nukuġ wirroba bon Galilaia kabiruġ, ġarokéa kaloġ ka, nakilliela unni tara.
49 Sabuw afa Jesu hisusu’ub, naatu baibin afa Galilee ine hi’ufunun bairi hina hibibais, nabinamaim hibat Jesu momorob hi’itin.
50 Ġatun kakulla wakȧl ku̇ri, ġiakai yitirra Yothep, wiyellikan kȧtan; murrȧrȧġ kakillikan, ġatun tuloa kakillikan:
50 — ausente —
51 Ġali keawai noa pitȧl korien barúnba ko wiyellikanne ko ġatun barúnba umatoara ko; Arimathéakȧl noa, wakȧl ta kokera Iudaioi koba; niuwoa ba mittilliela piriwál lako Eloi koba kako.
51 — ausente —
52 Unni noa uwa Pilato kin, bon wiyelliko murrin ko Iéthu koba ko.
52 Na Pilate nanamaim tit Jesu biyan bai na ya’in isan ifefeyan naatu aiwob orot ibasit.
53 Ġatun noa mankulla barán, ġatun muġgama kirrikin ta, ġatun wúnkulla tulmun ta umatoara tunuġ ta; keawai ba unta ku̇ri wúntelli ta.
53 Joseph na Jesu biyan onaf afe’en inu’in bosair bai re faifuw boubunamaim sum bai in hub boubun to naiwanamaim tar numin inu’in imaim yai.
54 Ġatun unta purreȧġ ka tupoi-tupoi-kanne-ta, ġatun papai kakulla thabbat ta.
54 Naatu nati veya i Friday, Baiyarir busurufin isan ana veya nakabom.
55 Ġatun bara nukuġ uwa ġikouġ katoa Galilaia kabiruġ wirroba yukita, ġatun nakulla tulmun, yakoai ba wúnkulla murrin.
55 Baibin Galilee ine Jesu hi’ufunun bairi hinan i Joseph bairi hin hubemaim hitit, Jesu biyan mi’itube ya’iyai i hi’itin.
56 Ġatun bara willuġbo, ġatun mankulla aromata ġatun mura; ġatun koréa purreȧġ ka thabbat ta, yaki tin wiyatoara tin.
56 Naatu himatabir hin bar hitit Jesu biyan yabuna’in isan ana raiy hibogaigiwas naatu mar to Baiyarir Ana Veya i hima hiyarir hai ofafar eo na’atube.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 23, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.